Ammatit, joita ei kannata opiskella? Perustele!

Oikiksessa vielä toistaiseksi opiskelevana ja toisen alan pääsykokeisiin valmistautuvana vastaan, ettei juristiksi kannata opiskella, ellei ole oikeasti suurta paloa alalle. Kilpailu työpaikoista on kovaa eivätkä alan opiskelijat pääse harjoitteluihin tai "oman alan" kesätöihin, kun yliopistojen sisäänottomäärät alkavat olla niin suuria. Juridista tekstiä on raskasta puurtaa, ellei mielenkiinto ja motivaatio ole aidosti kohdillaan. Juristin työnkuva on tietysti siinä mielessä laaja, että tutkinto antaa pohjan monenlaiselle työlle.

Myönnän hakeneeni aikoinaan opiskelemaan alaa vain siksi, että olen pärjännyt aina hyvin koulussa ja tällaisille ihmisille ympäristö yleensä tuputtaa kolmea vaihtoehtoa: kauppis, lääkis ja oikis. Opiskelukavereiden kanssa jutellessa on tullut ilmi, että tämä on aika yleinen ilmiö, vaikka siitä harvemmin uskalletaan puhua ääneen. Vartuttuani olen ymmärtänyt, etteivät status ja ympäristön odotukset merkkaa mitään.

Olen ollut jo pitkään hoitoalalla. Kutsumustyö tämä ei ole. Kutsumusammattini on lentoemäntä.

Edellinen kirjoitti:

"Vastaavasti voidaan määritellä ristiin nuo erilaiset yhteisvaikutukset ym."

Tälläinen systeemi meillä farmaseuteilla jo on ja tulee näkyviin koneelle. Jos asiakas katsoisi jostain tabletin näytöltä itse että "Interaktioluokka C4 Burana 600 mg ja Furesis 20 mg", hänkö itse pähkäilisi lopputuloksen, että "aivan, tästähän voi tulla sydämen vajaatoimintaan liittyvää oireilua, parempi olisikin käyttää parasetamolia ibuprofeenin tilalta, mutta koska minulla nyt on tämä jalka poikki niin hyöty korvaa haitan ja voin lyhytaikaisesti tätä Buranaa käyttää". Ei, kyllä me taidetaan farmaseutti tarvita tuo kertomaan asiakkaalle. Ja jos edelleen robotti tuon osaa asiakkaalle sanoa juuri hänen tilanteeseen liittyen - voisin aviomiehenikin vaihtaa tähän robottiin.

Eihän se tuommoinen interaktioluokka ilman selitystä asiakkaan nähtäväksi tulisi, sen enempää kuin nytkään? Siinä lainaamassani viestissä puhehan oli että se farmaseutti (en tiedä olitko sinä vai joku muu) soitteli lääkärille korjatakseen reseptejä, ei asiakkaalle - lääkkeen annostus potilaan puolella taas harvemmin on rakettitiedettä (x tablettia y kertaa z aikaan). Jo se lääkkeeseen liimattu etiketti yleensä kertoo kaiken tarvettavan. Joka tapauksessa ihan sama kertooko ne lääkkeen ottamiseen liittyvät asiat joku valmis paperilappu vai ihminen, lisätietoa voi aina silti saada kysymällä, ja erikoistapaukset on aina erikoistapauksia.

Mutta varsinaiseen asiaan palaamiseksi, se systeemi siis kertoisi jo lääkärille reseptin luomisvaiheessa jos esim. annostus olisi vaarallinen. Systeemissä toki olisi tiedot myös asiakkaan terveydentilasta (allergiat ja kaikki muu mikä tiedossa on) ja muusta lääkityksestä. Eli ihan samat jutut minkä pohjalta ne asiat nytkin päätetään. En tiedä mistä tulee se käsitys että vain ihminen voi päätöksen tehdä, koska kuitenkin se ihminenkin vain noudattaa tiettyä mallia määrättyjen tietojen pohjalta. Ja jos koneet/ohjelmistot jotain voivat tehdä hyvin, niin noudattaa määrättyä mallia. Farmaseutteja toki vielä tarvittaisiin (ainakin niin kauan kuin todelliset tekoälyt puuttuvat), mutta vähemmän.

Miksi siis tämmöistä ei olla tehty? Osaltaan ihmisten epäluuloisuus (mikä sinänsä on ihan ymmärrettävää). Toisaalta monet terveydenhuollon - ja julkishallinnon muutenkin - tietojärjestelmät ovat usein melko aataminaikaisia ja kaikki tarvittava tieto ei löydy keskitetysti ja sopivassa muodossa. Ja tällaisten tietojärjestelmien uusiminen on todella kallista. (Ja mitä asiasta uutisointeja on seurannut, aina onnistutaan valitsemaan joku täysin kädetön mutta silti kallein mahdollinen toteuttaja). Ja vielä usein joka paikassa omat systeeminsä, ettei varmasti saataisi sitä kansallista saumatonta järjestelmää. Ja sehän siinä myös on, että systeemi on vain niin luotettava kuin tekijänsä, joten sitä ei voi ihan kenelle vain lykätä tehtäväksi.

Mutta niin. Moni ei halua uskoa miten helppoa monet asiat lopulta on "koneistaa" joko jo nyt, tai lähitulevaisuudessa. Ongelma asiasta toki tulee siitä, että yhteiskunta ja talous on rakennettu työn tekemisen ympärille, ja automatisointi, joka sinänsä voisi lisätä hyvinvointia (vähentämällä työn teon tarvetta ja jättämällä enemmän aikaa harrastuksille, perheelle ym), tekeekin vain lisää työttömyyttä, luokkaeroja ja muita ongelmia kun se menee liian pitkälle. Toisin sanoen sen sijaan että saataisiin positiivinen Star Trek-mainen utopiayhteiskunta jossa ei periaatteessa käytetä edes rahaa, saadaankin todennäköisesti megakorporaatiodystopia.

Mutta novellin päätteeksi pitää tuumata että tässä ollaan jo kyllä aika pahasti eksytty aloituksen varsinaisesta aiheesta.

Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja.

Ja muut sosiaalialan ammatit.

Huonot palkat ja huono työ arvostus.

Työ rankkaa monella tavalla.

Tilastollisesti veikkaisin koulutetun hierojan ammattia yhdeksi huonoimmasta opiskeltavasta ammatista, suhteessa siihen paljonko valmistuneita alkaa työtä tekemään ja moniko heistä jatkaa muutaman vuoden jälkeen.

Omalla kohdalla paras työ tähän mennessä, kunhan kroppa vaan kestää rasituksen. Tekoälyn ja robotiikan en usko pystyvän täysin korvaamaan manuaaliterapiaa minun eläessäni.

Taideala, kuvataide. Pahimmillaan 90h vko mennään viikosta toiseen ja tyytyväinen saa olla jos tulot on 1000 €/kk. Että kyllä ne hoitajien työajat sekä palkat aika hyvältä täältä näyttää..

"Sairaanhoitajien keskimääräiset kokonaisansiot ovat 3 118 euroa."

Ei kai toi vähän ole?

Sosiaalityöntekijä. Saat kaiken vastuun hankalista asiakkaista ja muut odottavat ihmeitä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki, yleensä naisten valitsemat matalapalkka-alat. Eli tuottamaton työ, joka kustannetaan verovaroilla. Ei ikinä nouse palkat. Samalla saadaan se naisen eurokin(80senttiä) nousemaan oikeasti euroon. Siitähän tässä on kyse. Nainen saa kyllä saman palkan kuin mieskin, mutta kun naiset ihan vapaaehtoisesti hakeutuvat näille hoitoaloille, tai siivoamaan. No tottakai vaikuttaa äitiyslomatkin pikkusen, tai miesten röyhkeämmät palkkavaatimukset ja ylityöt. Mutta suurin ongelma on tuo ammatinvalinta.

M:42

Mikään työ ei ole tuottamatonta. Käytät vain tuota käsitettä tavalla, joka heijastaa sitä syrjintää, jota esiintyy yhteiskunnassamme ja myös taloustieteessä, joka tuollaisia käsitteitä keksii - ja käsittteen käyttäminen tuolla tavoin myös lisää syrjintää.

Jokainen työ tuottaa ensinnäkin palkkaa ja kokemusta sen tekijälle, lisäksi jokainen työ tuottaa työpanoksen työnantajalleen. Jokainen palkka tuottaa myös verotuloja sekä ansiotuloveroina että alv-veroina. Sinä väität että työantajat pitävät palveluksessaan pilvin pimein työntekijöitä, jotka eivät tee mitään. Se kuulostaa kummalta kun koko ajan työttömyys lisäntyy, kiky-sopimus tehtiin edellisen hallituksen aikana ja yt-neuvotteluja käydään. Eikö näiden prosessien tarkoitus ole nimenomaan lisätä työn tuottavuutta?

Toiseksi, näyt väittävän että nimenomaan naisvaltaisten alojen työ olisi tuottamatonta a) sen takia että kyse on matalapalkka-aloista ja b) siksi että palkka maksetaan verovaroista.

Se, että palkka maksetaan verovaroista ei tee työstä tuottamatonta, koska yksityinen sektori, jota sinä ilmeisesti pidät ainoana tuottamattavana työnä, ei voisi tuottaa mitään ellei näitä muita aloja olisi. Tuottavuus sen ahtassakin merkityksessä siis ei toteudu ilman "tuottamattonta" työtä (mikä tietysti asettaa termin kyseenalaiseksi jo sinänsä).

Yksikään yritys ei voisi siis toimia ja tuottaa mitään ilman julkisen sektorin "tuottamatonta" työpanosta. Itse asiassa ilman julkisen sektorin roolia mm. päivähoidossa ja koulutuksessa ja eläkkeissä ja terveydenhoidossa meillä palkkojen pitäisi olla paljon korkeampia jotta työntekijät voisivat kustantaa ko. palvelut itse ja se olisi katastrofi monelle yritykselle - nehän pyrkivät päonvastoin alentamaan palkkoja.

Ja miten yritykset tekisivät mitään tuottoa ilman julkisen sektorin työpanosta infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa (tieverkosto, vesijohtoverkosto, tietoliikenne, postilaitos, lentokentät, kaavoitustyö ja asuntorakentaminen, tarkastustyö ja muu tullitoiminta, poliisi- ja pealstustyö, jätehuolto, sosiaaliturvarahastot ml. eläkejärjestelmä ja kansalaisten peruspalvelut)? Tai julkisen sektorin ammatillista koulutusta ja opintotukijärjestelmää, joka takaa heille osaavia työntekijöitä? Entäs verorahoista yrityksille maksetut yritystuet, vientituet, innovaatiotuet, pankkituet, palkkatuet, sun muut? Unohdat myös sen, että julkinen sektori käyttää monien yritysten tuotteita ja palveluksia (ns. julkiset hankinnat).

Se, että meillä on matalapalkkaisia ja korkeampipalkkaisia aloja, ei liity lainkaan tuottavuuteen sinänsä, vaan kyse on syrjinnästä. Naisvaltaiset alojen huono palkkaus on tutkitusti historiallinen jäänne, jonka korjaamiseen ei valitettavasti näytä liittyvän poliittista tahtoa monenkään työelämän osapuolien kannalta. Kyse ei ole edes erosta julkisen ja yksityisen sektorin välillä vaan äärimmillään kyse on vain sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä: esimerkiksi täysin samanarvoisen koulutuksen saanut (mies)teknikko sairaalassa saa enemmän palkkaa kuin (nais)sairaanhoitaja samassa sairaalassa. Sairaanhoitajan työ on jopa vastuullisempaa, koska joka päivä ollaan vastuussa ihmishengistä. Ainoa syy teknikon parempaan palkkaan on siten sukupuoli.

Lisäksi mielenkiintoinen seikka, jota perinteisesti taloustieteessä ei oteta huomioon (syrjintää sekin!), on naisten merkittävä rooli ns. uusintavassa työssä, josta palkkaa ei makseta lainkaan (lastenhoito kotona, pyykinpesu, ostokset, ruoanlaitto, siivous, yms.). Ilman tätä työtä yhteiskunta ei pyörisi, eikä yksikään työpaikka (julkinen tai yksityinen) voisi toimia ja jos tästä työstä pitäisi ruveta maksamaan palkkaa, koko taloutemme romahtaisi.

Väitteesi perustuvat siis tiedon ja ymmärryksen puutteeseen.

Hoitoala. Yksi syy hoitoalan työntekijöiden pakkorokottaminen. Joka vuosi tökätään influenssapiikki, joiden teho on Cochrane-katsauksen mukaan 1- 2 %. Haittavaikutuksista mainittakoon että piikin saaneet sairastuvat 5 kertaa enemmän tavallisiin flunssiin. Rokote ei anna edes todellista suojaa, vaan rokotettu voi kuitenkin tartuttaa muita ihmisiä kuten potilaita.

Ellei suostu piikille, niin potkut tulee. Uransa aikana hoitsut yms joutuvat ottamaan jopa 50 influenssarokotetta.

Kun kiireessä kyhätty covid 19 tulee, joutuvat ottaan senkin. Sikainfluenssa rokote oli vastaava kyhäelmä, joka johti vakaviin komplikaatioihin, narkolepsiaan esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Hoitoala. Yksi syy hoitoalan työntekijöiden pakkorokottaminen. Joka vuosi tökätään influenssapiikki, joiden teho on Cochrane-katsauksen mukaan 1- 2 %. Haittavaikutuksista mainittakoon että piikin saaneet sairastuvat 5 kertaa enemmän tavallisiin flunssiin. Rokote ei anna edes todellista suojaa, vaan rokotettu voi kuitenkin tartuttaa muita ihmisiä kuten potilaita.

Ellei suostu piikille, niin potkut tulee. Uransa aikana hoitsut yms joutuvat ottamaan jopa 50 influenssarokotetta.

Kun kiireessä kyhätty covid 19 tulee, joutuvat ottaan senkin. Sikainfluenssa rokote oli vastaava kyhäelmä, joka johti vakaviin komplikaatioihin, narkolepsiaan esimerkiksi.

Tutkimuksen mukaan USA:ssa influenssarokotus esti viime vuonna 7 miljoonaa tartuntaa, ja 8 000 kuolemantapausta. Ja tämä siis pelkästään USA:ssa, vaikka vain 42% väestöstä otti rokotuksen ja rokotuksen teho viime vuonna oli keskimäärin vain 38%.

https://www.medpagetoday.com/infectiousdisease/uritheflu/77897

Olen asiantuntijatehtävissä mutta ajatellut että opiskelisin automaalariksi. Voisin oman auton maalata candypunaiseksi

Kirjastoalan palkat ovat surkeat vaikka monella on alan akateeminen koulutus. Kuntatyönantaja on tälläkin alalla huono palkanmaksaja. Vakituisia paikkoja vaikea saada. Mieluiten töitä teetetään työkokeilijoilla, sivareilla ja kaikenlaisilla harjoittelijoilla joille ei tarvitse maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Kirjastoalan palkat ovat surkeat vaikka monella on alan akateeminen koulutus. Kuntatyönantaja on tälläkin alalla huono palkanmaksaja. Vakituisia paikkoja vaikea saada. Mieluiten töitä teetetään työkokeilijoilla, sivareilla ja kaikenlaisilla harjoittelijoilla joille ei tarvitse maksaa.

Ja toisaalta yliopistojen ja tutkimuslaitosten kirjastossa kirjastoalan ammattilaiset opastavat ja kouluttavat akateemisia opiskelijoita ja tutkijoitakin digitaaliseen tiedonetsintään ja -hallintaan, ovat mukana kansallisissa tietohankkeissa, ovat eri alojen asiantuntijoita ja osa on tutkijoita itsekin.

Asioilla on aina monta puolta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata opiskella mitään bio-alkuista (poislukien bioanalyytikko, joka on terveydenhuollon tutkintoja). Syynä se, että bioalaa on viimeiset parikymmentä vuotta pidetty tulevaisuuden huippualana ja seuraavan Nokian tuojana, ja siksi on koulutettu aivan liikaa bioihmisiä. Töitä on nihkeästi, moni jatkaa jatko-opintoihin mutta niitäkään paikkoja ei riitä kaikille, eikä kaikille tohtoreillekaan riitä alan töitä väittelemisen jälkeen (eikä mikään muu taida estää pääsyä duunaritöihin niin tehokkaasti kuin tohtorin tutkinto, joten siinä vaiheessa vaihtoehtona on lähinnä joko koulutusta vastaava työ tai ei työtä ollenkaan). Lisäksi näissä aloissa on se, että niin yksityisellä kuin yliopistosektorillakin työ on käytännössä usein lähinnä paperinpyörittelyä ja konferensseissa ramppaamista, ja se mielenkiintoinen itsekseen labrassa näpertely joka voi olla monen mielikuva alasta, loppuu viimeistään postdoc-vaiheen jälkeen. Esiintyminen ja verkostoituminen on isossa osassa ja akateemisessakin maailmassa pärstäkertoimen vaikutus on iso. Jos ala kaikesta huolimatta kiinnostaa, niin opiskele biotekniikan DI:ksi ja ota sivuaineeksi ohjelmointia, niin pystyt ainakin työllistymään nörttihommiin ja pääset hyväpalkkaisiin siisteihin sisätöihin joka tapauksessa. DI:tä arvostetaan työelämässä enemmän kuin FM:ää, vaikka FM:llä voi olla enemmän bioalan substanssiosaamista ja vähemmän yleistä teknistä sälää tutkinnossaan. Terveisin biokemisti FM kaukana oman alan töistä.

Erinomainen kirjoitus, kiitokset tästä! Allekirjoitan kaiken edellämainitun. Alkupalkat ovat myös melko kehnot opiskelujen määrän suhteutettuna... itse tein viiden vuoden opiskelujen jälkeen monta vuotta hommia alle kahden tonnin kuukausipalkalla.

Sen verran haluan vielä lisätä, että itse alan opiskelu on aivan uskomattoman mielenkiintoista. Joten jos omistaa perittyjä takametsiä tai pankkitilillä on muutoin korkeapainetta, niin suosittelen alaa varauksettomasti.

Terveisin toinen biokemisti FM kaukana oman alan töistä.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja.

Ja muut sosiaalialan ammatit.

Huonot palkat ja huono työ arvostus.

Työ rankkaa monella tavalla.

Sosiaalityöntekijöillä ei ole huono palkka. Monessa kunnassa lähtöpalkka lähentelee 4 000 euroa.

Sosiaaliohjaajia ei edes enää kouluteta vaan sosionomit valmistuvat ammattikorkeasta. Heillä on huonot palkat.

Vierailija kirjoitti:

Oikiksessa vielä toistaiseksi opiskelevana ja toisen alan pääsykokeisiin valmistautuvana vastaan, ettei juristiksi kannata opiskella, ellei ole oikeasti suurta paloa alalle. Kilpailu työpaikoista on kovaa eivätkä alan opiskelijat pääse harjoitteluihin tai "oman alan" kesätöihin, kun yliopistojen sisäänottomäärät alkavat olla niin suuria. Juridista tekstiä on raskasta puurtaa, ellei mielenkiinto ja motivaatio ole aidosti kohdillaan. Juristin työnkuva on tietysti siinä mielessä laaja, että tutkinto antaa pohjan monenlaiselle työlle.

Myönnän hakeneeni aikoinaan opiskelemaan alaa vain siksi, että olen pärjännyt aina hyvin koulussa ja tällaisille ihmisille ympäristö yleensä tuputtaa kolmea vaihtoehtoa: kauppis, lääkis ja oikis. Opiskelukavereiden kanssa jutellessa on tullut ilmi, että tämä on aika yleinen ilmiö, vaikka siitä harvemmin uskalletaan puhua ääneen. Vartuttuani olen ymmärtänyt, etteivät status ja ympäristön odotukset merkkaa mitään.

Ei kannattaisi heittää kirvestä kaivoon ennen kuin olet edes kokeillut juristin töitä. Kuten itsekin sanot, työmahdollisuudet ovat monipuoliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ex-sosionomi kirjoitti:

Sosiaalityöntekijä/ sosionomi.. Samat kuin hoitajillakin, vaikeat asiakkaat, ammatin arvostus yhteiskunnassa 0, huono palkka, resurssiongelmat, sairaat ilmapiirit työpaikalla, vaikea päästä arkityöhön isoissa kaupungeissa (sosionomilla), jatkuva kiire ja ahdistus tekemättömistä töistä. Vaikein on kuitenkin ristiriita sen kanssa, kun haluaisit auttaa ihmisiä, mutta kiire ja resurssihaasteet vie ne mahikset ja kaikki hommat pitää hoitaa juosten kusten. 

 Ite vaihdoin kokonaan eri alalle 3 v. valmistumisen jälkeen. Kiitti mulle riitti heippa

Sosiaalityöntekijän palkan pitäisi olla enemmän, mutta ei se enää ihan huono ole. Yli 4000 euron peruspalkkaa on jo joissain kunnissa ja uskon, että palkkakehitys tulee jatkumaan seuraavina vuosina. Sosionomiksi en opiskelisi, koska heillä palkka on surkea ja sosionomeja on jo vähän liikaa, jotta työvoimapula tulisi vaikuttamaan palkkakehitykseen niin kuin sosiaalityöntekijöillä.

Sosionomi siitä jännä, että kokemuksia työllistymisen haastavuudesta on laidasta laitaan.

Itselläni on ollut helppoa saada töitä, myös niin että olen voinut valikoida työajoissa.

Palkka vaihtelee eri paikoissa.

Olet ihan oikeassa, ettei sosionomin koulutus työllistymistä ajatellen ole ollenkaan huonoimmasta päästä. Tein vähän kömpelösti eroa sosiaalityöntekijän koulutukseen. Sosionomit ovat kuitenkin syvässä palkkakuopassa, sitä ei käy kiistäminen.

Samaan aikaan kuulee kokemuksia, että töitä ei löydy millään.

En ymmärrä puheita kutsumusammateista. Kutsumus ei voi olla palkan peruste ja jokaisen ihmisen olisi hyvä tuntea luontaista kiinnostusta ja kutsumusta tekemäänsä työtä kohtaan edes jollain tasolla, tämä olisi ihanteellista.

Vierailija kirjoitti:

"Sairaanhoitajien keskimääräiset kokonaisansiot ovat 3 118 euroa."

Ei kai toi vähän ole?

Ei toi ole peruspalkka. Tossa on lisiä mukana.