1v4kk:n tyttäreni päivä. Kuolen syyllisyyteen.
Herää klo 7. Vaihdetaan vaippa, puetaan päälle, vien päiväkotiin 7.30 ja menen itse töihin 8. Pääsen klo 16, haen tytön 16.30 mennessä päiväkodista. Syödään kotona klo 17, jonka jälkeen nukahtaa iltaunille 17.30-18.30. Sitten leikkimistä ja iltapesu, klo 20 iltapuuro ja nukahtaa 21 mennessä.
Sanokaa nyt muut, että teilläkin on tällaista!
Kommentit (126)
No niissä tapauksissa on hyvä että lapsi on hoidossa. En usko että ilmiö on yleinen.
Minä hankin lapseni itseäni varten ♥, en hoitajia varten!
Tottakai minä ne myös hoidan! ♥
Ei, meillä ei ole. Itse en yhtään ymmärrä, miten vanhemmat voivat saada hyvän suhteen lapseen, jos eivät lasta näe oikein koskaan.
Meillä päätettiin antaa lapsille aikaa niin hyvin kuin mahdollista. Esikoista hoidin vähän reilu vuotiaaksi ensin kotona, sitten mummo hoiti meillä kotona puoli vuotta ja minä tein nelipäiväistä viikkoa. Sen jälkeen saimme toisen lapsen, ja olin kotona 1,5 vuotta. Sitten taas puolisen vuotta töissä, mutta niin, että pystyimme miehen kanssa olemaan aina jompi kumpi kotona, eli hoitoa ei tarvittu. Tämän jälkeen nuorimmaisen täytettyä kaksi, aloitin tekemään kuusi tuntista päivää, ja teen sitä edelleen kunnes nuorimmainen menee kolmannelle luokalle, eli kunnes laki ei enää ole puolellani tässä asiassa.
Mies joustaa aamuista, ja vie lapset hoitoon puoli yhdeksän, minä noudan heidät puoli kolme. (Ovat nyt siis 3 ja 5.) Vaikka rahallisesti menetänkin niin palkassa kuin tulevassa eläkkeessäkin, ei ole varaa mihinkään ylellisyyksiin saati remontointiin tai auton vaihtoon jne. niin siltikään en haikaile täyden työajan perään. Ihan mahtavaa tulla lasten kanssa ajoissa kotiin, touhuta yhdessä, tehdä kotihommia ja ruokaa ja nauttia olemisesta, ennen kuin mies tulee kotiin. Itsekin voi käydä illalla silloin tällöin hyvällä omallatunnolla harrastamassa, kun on jo puuhaillut lasten kanssa.
Meillä on molemmilla 7,5 viikkoa vuodessa lomaa, ja pidetään yleensä vain viikko kesällä yhtäaikaisesti, eli lapset saavat olla pois hoidosta n. 3 kk / vuosi. Viihdytään molemmat lasten kanssa tosi hyvin, joten miestäkään ei tarvitse houkutella lastenhoitohommiin.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 18:11"]
No niissä tapauksissa on hyvä että lapsi on hoidossa. En usko että ilmiö on yleinen.
[/quote]
En siis väittänyt, että lapsi saisi hoidossa välttämättä sen enempää virikettä kuin kotona vanhemman kanssa. Pointtini oli, että vietti lapsi päivänsä kummassa tahansa, olennaista on tarjota lapselle (joko päivän aikana tai hoitopäivän jälkeen ja viikonloppuisin) aktiivinen vapaa-aika. Yleensä vanhemmat jotka eivät itse harrasta kodin ulkopuolella mitään ovat tällaisia passiiviseen elämään taipuvaisia.
Tällaisilla vanhemmilla on myös tapana pitää lapsia kotona huolehtimalla, että toinen vanhemmista on heidän kanssaan kotona kun toinen on jossain, mutta mukaan eivät osaa näitä lapsia ottaa. Lapset siis viettävät vain muutamia tunteja päivässä kodin ulkopuolella, mikä on sääli. Suomessa on muutenkin niin epäsosiaalisia lapsia, että pahaa tekee.
Totta puhut. Toisaalta taas tuntuu että nykyään noita vaatimuksia on vanhemmille ja lapsille lappukaupalla.
Ennen aikaan lapset pyörivät koti- ja navettatöissä mukana ja saivat siinä kirmata ja olla naapurin lapsien kanssa jne. Nykyään pitäisi olla vaikka mitä virikettä.. :)
Miten voitte syyllistää siitä että käydään töissä!? Itselläni 2 lasta, 5v ja 2v. Ja molemmat ovat aloittaneet tarhan n.1v iässä. Mainittakoon heti alkuun, että molemmat ovat tyytyväisiä, iloisia, eikä millään tavalla häiriintyneitä!!
Herätys 6:15, jugurttia pöytään, pienelle kuiva vaippa potan kautta. Tarhaan 7:45, tarhasta pois 16:15. Sen jälkeen lähes joka päivä kaupan kautta kotiin. En saa yksin kannettua viikon ruokia kotiin. Välipala kotiin päästyä, iltapala 19:00, nukkumaan 20:00-20:30. Aikaa ei jää paljoa, paha mielihän siitä tulee, mutta ei välttämättä se määrä vaan se laatu!!
Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla lasten kanssa kotona tai edes lyhentää työpäivää. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta siihen, että puoliso hakee tai vie lapset.
Onneksi on viikonloput, kuten tuolla joku mainitsikin. Itse otan joskus random -vapaapäiviä, kun työtilanne sallii. Silloin mennään sitten ihan täysin lasten toiveiden mukaan koko päivä.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:29"]Alle 2-vuotiaalle ryhmä on haasteellinen kasvualusta. Ryhmässä niin lapsi kuin aikuinenkin käyttäytyy eri tavoin. ”Vai käyttäytyykö aikuinenkaan samoin Stockmannin hulluilla päivillä ja kahdenkeskeisellä kynttiläillallisella?”, Keltikangas-Järvinen kysyy. Ryhmässä ujo lapsi saattaa tulla aggressiiviseksi ja ylivilkkaaksi selvitäkseen tilanteesta. Tämän seurauksena hänen käyttäytymistään pyritään rajaamaan, vaikka lapsen tarve todellisuudessa saattaa olla päinvastainen. Lapsi, joka ei vielä osaa sovitella, neuvotella tai tehdä kompromisseja, käyttää aggressiivisuutta tapana selviytyä, koska ryhmässä se on tehokas keino. Ryhmä myös muuttaa palautteen saamisen merkityksen tavalla, jota kasvattaja ei voi ennakoida. Isojen lapsiryhmien sijaan Keltikangas-Järvinen heittää ilmaan ajatuksen pienistä, pysyvistä ryhmistä, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista.
Liian aikaisin alkanut, liian isossa ryhmässä ja liian pitkinä päivinä tapahtuva hoito ennakoi ongelmia myös koulussa: erityisopetuksen tarve, aggressiivisuus ja röyhkeä käytös lisääntyvät. Sosiaaliset taidot eivät myöskään pääse kehittymään ja tutkimuksin onkin osoitettu, että alle 3-vuotiaan sosiaaliset taidot eivät pääse kasvamaan isossa ryhmässä. Selviytymis- ja puolustuskyky sen sijaan kasvavat. Älyllinen kehitys tapahtuu Keltikangas-Järvisen mukaan suhteessa siihen, kuinka monta aikuista on lasta varten tai monenko kanssa hän joutuu aikuisen jakamaan.
[/quote]
Missä sinun älyllinen kehitys, kun et osaa kertoa omia ajatuksiasi ja lainauskin on päin mäntyä, lähdeviitteestä puhumattkaan?
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:48"]
Näiden arvostelijoiden mielestä olisi varmaan parempi jos lasten hankkimiselle olisi olemassa ehtoja kuten korkea koulutus, vakituinen työsuhde, paljon omaisuutta, mahdollisuus olla vuosia pois töistä (ja työ tietysti säilyisi sellaisenaan josta pois jäi) jne jne...Varmasti kuka tahansa äiti pitäisi lapsensa kotona vähintään 3 vuotiaaksi asti, mutta ei se vaan aina ole taloudellisesti mahdollista.
[/quote]
Se on nimenomaan niitä valintoja..
Ei mulla ole korkeaa koulutusta, vaikka olen kotiäiti.
[/quote]
Ei jotenkin yllättänyt se ;)
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:19"]
Voisin kai tehdä lyhyempää päivää, mutta taloudellisesti se olisi aika iso juttu. Mies tekee vielä pidempää päivää, tai siis työmatkoihin menee tunti suuntaansa, joten minä joudun viemään ja hakemaan. Päiväkoti on auki 7.30-16.30 ja minulla työmatkoihin menee 20 minuuttia suuntaansa, joten minä vien ja haen.
On tämä nyt aika surkeaa.
ap
[/quote]
Jos miehesi tekee noin pitkää päivää niin kuinka teillä ei ole varaa hoitaa lasta kotona, tai edes tehdä lyhyempää päivää? Jos syyllisyys vaivaa..
[/quote]
Tuossahan luki, että miehellä vielä pidempi päivä työmatkojen takia. Mistä lähtien työmatkoista on saanut palkkaa...? Eli ei se pidempi matka liity palkkaan mitenkään, mistäs tiedät vaikka mies saisi huonompaa palkkaa.
Kyllä monella on tuollaista.
t. pienten ryhmässä työskentelevä
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:48"]
Näiden arvostelijoiden mielestä olisi varmaan parempi jos lasten hankkimiselle olisi olemassa ehtoja kuten korkea koulutus, vakituinen työsuhde, paljon omaisuutta, mahdollisuus olla vuosia pois töistä (ja työ tietysti säilyisi sellaisenaan josta pois jäi) jne jne...Varmasti kuka tahansa äiti pitäisi lapsensa kotona vähintään 3 vuotiaaksi asti, mutta ei se vaan aina ole taloudellisesti mahdollista.
[/quote]
Se on nimenomaan niitä valintoja..
Ei mulla ole korkeaa koulutusta, vaikka olen kotiäiti.
[/quote]
Ei jotenkin yllättänyt se ;)
[/quote]
Niin, eli kotiäitiys on jotenkin huono valinta? Kiitos mielipiteestäsi. ;)
Jälleen on kiva todeta että Suomi-mamma tukee toista Suomi-mamma niin että paukkuu.
Onhan se vaikea käsittää, että joskus on pakko. Toistan; on pakko.
Kivaa, että joillakin on helpompaa ja voivat lyhentää työpäiväänsä, ja ei haittaa, että saa pienempää palkaa, kannattaa kuitenkin jotenkin turvata eläke. Pirua seinälle maalaamatta totean, että aina ja kaikilla ei se ihana puoliso syystä tai toisesta siinä rinnalla pysy, ilmassa voi olla katkeruutta, jos eläke on pieni, ja muru lähtee suksimaan.
Toisekseen kaikilla työpaikoilla ei voi lomiaan aina valita!
Alä sinä ap murehdi suotta, joku mainitsikin, että kun teet parhaasi, se riittää. Jos me kaikki mammat jäisimme kotiin, Suomi olisi vieläkin syvemmällä suossa.
Jakakaa kotityöt miehesi kanssa, muista, että aina ei ole pakko siivota suur, vähän voi katsoa sormien välistä!
Hyvää jatkoa kaikille mammoille, erityisesti niille, jotka koittavat selvitä kaikesta huolimatta!
Kohta helpottaa, kun illalla on valoisaa. Lapsikaan ei kohta tarvitse iltaunia ja voitte vaikka ulkoilla iltaisin.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 18:46"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:48"]
Näiden arvostelijoiden mielestä olisi varmaan parempi jos lasten hankkimiselle olisi olemassa ehtoja kuten korkea koulutus, vakituinen työsuhde, paljon omaisuutta, mahdollisuus olla vuosia pois töistä (ja työ tietysti säilyisi sellaisenaan josta pois jäi) jne jne...Varmasti kuka tahansa äiti pitäisi lapsensa kotona vähintään 3 vuotiaaksi asti, mutta ei se vaan aina ole taloudellisesti mahdollista.
[/quote]
Se on nimenomaan niitä valintoja..
Ei mulla ole korkeaa koulutusta, vaikka olen kotiäiti.
[/quote]
Ei jotenkin yllättänyt se ;)
[/quote]
Niin, eli kotiäitiys on jotenkin huono valinta? Kiitos mielipiteestäsi. ;)
[/quote]
Ei se varmaan huono valinta ole, mutta jotenkin tulee mieleen vaan se, että hyvään ja mielekkääseen työhön ehkä palaisi mieluummin pian? Hyvä ja mielekäs työ ei tietenkään edelllytä korkeaa koulutusta, mutta välillä niiden välillä on varmaankin yhteys..
Lopetettaisiinko jo tämä työtätekevien äitien syyllistäminen lisää sillä perusteella, että "elämä on valintoja", kun ollaan itse tehty ja kasvatettu ne lapset kotona loistavassa taloudellisessa tilanteessa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän suosiessa suorasti ja ennenkaikkea epäsuorasti äidin kotiinjäämistä!
Tilanne, jossa tänne kirjoittelevat ovat lapsineen olleet 1990-luvun lopulta näihin päiviin on muuttumassa radikaalisti. Maassa on menossa suurin rakennemuutos sitten 1900-luvun puolivälin ja maaseudun autioitumisen. Nyt keskustellaan kabineissa tosissaan siitä, miten edes jotkut hyvinvointivaltion rakenteet saadaan säilytettyä. Ja siinä keskustelussa teidän tekemänne valinnat luopua tuloistanne ja eläkekertymistänne jäädessänne kotiin useiden (!) lastenne kanssa, jotka teillä on tästä huolimatta ollut varaa ruokkia, pukea, kouluttaa ja jopa viedä harrastuksi, vaikuttamaan aika triviaaleilta. Tulevaisuudessa valinnat tulevat olemaan paljon isompia. Ne tullaan tekemään sillä perusteella, onko lasten kasvattamiseen, kouluttamiseen, terveydenhuoltoon jne. varaa kahden henkilön tuloilla, vai täytyykö koko ajatuksesta luopua. Ne tullaan yhä useammin tekemään siitä lähtökohdasta, että äidillä on isää säännöllisemmät ja varmemmat tulot. Ne tullaan myös tekemään useinmiten sen perusteella, kuinka valmiita te itse lastenne lasten isovanhempina olette valmiita heistä huolehtimaan lapsienne ollessa töissä. Kaikki kaikessa, teitä tullaan pitämään onnekkaampana sukupolvena kuin suuria ikäluokkia konsanaan.
Ap tekee parhaillaan töitä paitsi oman lapsensa, myös teidän lapsienne tulevaisuuden eteen. Ja sen sijan, että kiittäisitte häntä hänen uhrauksestaan, syyllistätte häntä vaikkapa lainaamalla tutkijaa, jolla on korkeat ideaalit, mutta ei minkäänlaista ehdotusta siitä, kuinka tässä maassa pystyttäisiin kansataloudellisesti kestävästi takaamaan se toisen vanhemman kotona olo kiintymyssuhdeteoreettikoille myyttiseen lapsen 3-vuotissyntymäpäivään saakka, ja sitä kautta myös koulutus, terveydenhuolto, työllistyminen ja jopa sosiaaliturva.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:33"][quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:32"]
Samanlaisia ajatuksia minulla oli, kun lapset olivat pieniä. Mitä järkeä siinä on, että hankkii lapsia ja sitten on erossa niistä päivät pitkät. Mutta niin tämä maailma makaa :(
[/quote]
Valintoja, valintoja...
[/quote]
Ois kiva tietää mikä on koulutuksesi?
[/quote]
Liittyy miten? Koska mielipiteeni on arvoton jos olen koulutukseltani x?
[/quote]
Ei ole kenenkään mielipide arvoton, mutta mua kiinnostaisi tietää mikä on keskimääräinen koulutustaso tälle "elämä on valintoja"- porukalla. Ei ole kamalan suvaitsevaista tuomita toisen työn tekoa..
Hei ap,
Oletko ajatellut, että olisit osittaisella hoitovapaalla? Tekisit esim. 6 tuntia päivässä. Se ei palkkakaan alenna kuin muutaman satasen verran riippuen tuloistasi ja saat vielä 160€ - verot. Tulotasonne ei siis tipu kovin paljon suhteessa siihen miten se vähentää lapsenne hoitoaikaa.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:36"]
En nyt laittaisi työntekoa pannaan ja ajaisi kaikkia äitejä kotiin kotihoidontuelle. Lyhyemmän työpäivän tekeminen olisi suositeltavaa. Valitettavasti Suomessa on totuttu kaikki tai ei mitään asenteeseen ja normi 8-16 työn sovittaminen lyhyempään on tosi haasteellista monissa työpaikoissa ja samoin kunnollisten osa-aikaisten töiden löytyminen on hankalaa ellei halua sitten pomppia siellä täällä silloin tällöin.
[/quote]
komppaan! Olen opiskelija ja 1v5kk vanhan pojan äiti. Kesätöitä hakiessa (hoitoala) sanottiin suoraan, että ei ne kesäsijaisille mitään osa-aikaista anna, vaan pallkkaa mielummin tilalle jonkun, joka voi tehdä täyttä päivää. Joudun skks valitsemaan työttömyyden ja töiden välillä ja valitsen työt, vaikka se kuinka tuntuukin tylsältä ja epäreilulta.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 19:14"]
Hei ap,
Oletko ajatellut, että olisit osittaisella hoitovapaalla? Tekisit esim. 6 tuntia päivässä. Se ei palkkakaan alenna kuin muutaman satasen verran riippuen tuloistasi ja saat vielä 160€ - verot. Tulotasonne ei siis tipu kovin paljon suhteessa siihen miten se vähentää lapsenne hoitoaikaa.
[/quote]
Jäi vähän vajaaksi tuo tekstini eli saat 160€ joustavaa hoitorahaa Kelasta, kun lapsesi on alle 3-vuotias.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:53"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:52"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 17:39"]Ei ole meillä tuollaista, ei todellakaan!
Lähden töihin aamulla 07.30 ja teen töitä 08.00-12-00. Mies vie lapset päiväkotiin joskus yhdensältä, ja haen 3- ja 5-vuotiaat lapset päiväkodista 12.30. Loppupäivä on "leikkiä ja laulua" iltaan saakka, varsinkin sen jälkeen kun mies tulee töistä 17-17.30.
Minä olen valinnut näin, ja olen tyytyväinen.
[/quote]
Ah, ihana ku joku taas pääsi pätemään kun on niiiin paljon fiksumpi ja älykkäämpi ja kauniimpi ja parempi äiti ja vaikka mitä muuta kuin ap. Todellakin sympatiat ap:lle, itsellä syyllisyys jo normipäivistä.
[/quote]
No mitä, miksei omista valinnoistaan saa olla ylpeä? Aphan kysyi että onko muilla samalaista. No ei ole.
[/quote]
En pitäisi mitenkään itsestään selvänä, että kotona nököttävä av:lla surffaava äiti on mitenkään absoluuttisti parempaa seuraa lapselle kuin päiväkodin koulutettu henkilökunta ja ikätoverit.
Parhaimpia vanhempia ovat ne, jotka ovat aktiivisia, liikkuvia ja terveitä ihmisiä, jotka aktivoivat myös lapsensa. Tällaisissa perheissä ei notkuta kotona illasta toiseen, tai kutsuta puistossa nököttämistä ulkoiluksi.
Eli ei ne kellonajat, vaan se, mistä se elämä ja sen sisältö koostuu.
[/quote]
Minä taas en yleistäisi näin, saatika mollaisi niitä jotka kotiin jäävät.
Monella lapsi käy kerhoissa, puistoissa jne jossa tapaa kavereita. Eivät ne neljän seinän sisällä ole, vaikka äiti joskus olisikin palstalla. Naurettava yleistys.
[/quote]
En ole mollannut ketään. Toin vain esille sen todellisen elämän, jota monet lapset elävät. Kotona ollaan päivästä toiseen ja ainoana ohjelmana parin tunnin kerho tai läheisessä puistossa hiekkalaatikolla istuminen. Toisinaan käydään ruokakaupassa. Lapset oppivat vanhemmiltaan elämisen mallin, jossa töistä kotiin tultua tehdään ruoka ja rojahdetaan tv:n tai läppärin ääreen.
Edelleen, ei ole mikään itseisarvo lapsen olla kotona vanhemman kanssa tai päivähoidossa, vaan olennaista on se mitä lapsi tekee vanhempiensa kanssa. Oli se sitten päivähoidon tsi kotihoidon ohessa.