Korkeaan älykkyyteen usein yhdistetyt asiat, mitä mieltä olette?

Nyt jos täällä on älykkäitä ihmisiä paikalla, niin voisitteko selventää minulle asioita. Seurustelin exäni kanssa parikymppisenä niihin aikoihin, kun kaikki alkoivat olla facebookissa. Exän jokainen kommentti tai päivitys fb:ssä oli jotakuinkin seuraavanlainen: "Looooolllllll!!!!11". Tuollainen käytös oli minusta todella luotaantyöntävää, koska jatkuvasti tehtynä se alkoi viestiä melkoisesta yksinkertaisuudesta. Jos katsoin tv:stä jotain ajankohtaista keskustelua, turhautui exä täysin (minä väitän, että hän ei olisi keskittyessäänkään ymmärtänyt keskustelun ydintä).

Olen siinä luulossa, että exä oli enemmän vähä-älyinen kuin minä älykäs. Voisiko asia kuitenkin johtua enemmän minun erilaisuudestani. Nykyäänkin viihdyn todella vähän ihmisten seurassa, koska löydän kirjallisuudesta paljon aistikkaampia elämyksiä. Turhaudunkin usein muiden seurassa näiden "bb-mäisyyteen yksinkertaisuuteen", mutta toisaalta vaikken ole testejä tehnyt, en todellakaan usko olevani mensa-ainesta. Koulussakin olen aina alisuorittanut siihen nähden mihin pystyisin. Ajattelen asioista todella laaja-alaisesti, hyvin eri tavalla kuin muut. Johtuuko se toisaalta vain siitä, että kuuntelen paljon radio-ohjelmia ja luen kirjoja.

Onko sitten olemassa muunlaista kuin matemaattista- ja sosiaalista älykkyyttä? Usein minulle kommentoidaan pohdintoihini ihmetellen sitä mistä sain moista päähäni. Olisi hienoa saada kommentteja.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 21:08"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 13:18"]

Mä epäilen ettei sosiaalisesti lahjakas huippuälykäs edes erotu tavisten joukosta, koska osaa sovittaa sanansa ja kommunikaationsa siten, ettei kanssakäymisessä ole ryppyjä. Saattaa myös tehdä pilaa itsestään ja esittää tietämätöntä kun ei halua päteä. Sen sijaan sosiaalisesti kömpelöt älyköt varmasti pistävät silmään ja asettuvat sopivasti tukemaan sterotypiaa - jäävät siis mieleen.

[/quote]

Hyvä pointti!

Ap

[/quote]

Minä teen juuri näin :) teeskentelen välillä tiäetämätöntä, että muutkin saisivat mahdollisuuden kertoa juttuja. Joskus suorastaan nolaan itseni, jotta muut tuntisivat olonsa paremmaksi. Minulle sillä ei ole niin väliä :) t. 66

[/quote]Minäkin teeskentelen sosiaalisissa tilanteissa välillä tyhmempää, mutta tuntuu kuin se tulisi aivan luonnostaan. En ole sitten mitään mensakaliiperia, mutta varmasti keskimääräisitä älykkäämpi.

Ap

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 23:58"]

Nyt jos täällä on älykkäitä ihmisiä paikalla, niin voisitteko selventää minulle asioita. Seurustelin exäni kanssa parikymppisenä niihin aikoihin, kun kaikki alkoivat olla facebookissa. Exän jokainen kommentti tai päivitys fb:ssä oli jotakuinkin seuraavanlainen: "Looooolllllll!!!!11". Tuollainen käytös oli minusta todella luotaantyöntävää, koska jatkuvasti tehtynä se alkoi viestiä melkoisesta yksinkertaisuudesta. Jos katsoin tv:stä jotain ajankohtaista keskustelua, turhautui exä täysin (minä väitän, että hän ei olisi keskittyessäänkään ymmärtänyt keskustelun ydintä).

Olen siinä luulossa, että exä oli enemmän vähä-älyinen kuin minä älykäs. Voisiko asia kuitenkin johtua enemmän minun erilaisuudestani. Nykyäänkin viihdyn todella vähän ihmisten seurassa, koska löydän kirjallisuudesta paljon aistikkaampia elämyksiä. Turhaudunkin usein muiden seurassa näiden "bb-mäisyyteen yksinkertaisuuteen", mutta toisaalta vaikken ole testejä tehnyt, en todellakaan usko olevani mensa-ainesta. Koulussakin olen aina alisuorittanut siihen nähden mihin pystyisin. Ajattelen asioista todella laaja-alaisesti, hyvin eri tavalla kuin muut. Johtuuko se toisaalta vain siitä, että kuuntelen paljon radio-ohjelmia ja luen kirjoja.

Onko sitten olemassa muunlaista kuin matemaattista- ja sosiaalista älykkyyttä? Usein minulle kommentoidaan pohdintoihini ihmetellen sitä mistä sain moista päähäni. Olisi hienoa saada kommentteja.

[/quote]No kyllä tuo ex vaikuttaisi melko tyhmältä. Ja mitä sinuun tulee, voithan olla erilainen kuin muut, mutta ei se sulje pois tuota ex:n tyhmyyttä. Varmasti tuohon asioiden omaksumiseen (asioiden yhdistelyä, kokonaisuuksien näkemistä) ja niiden käyttämiseen ja niistä kiinnostumiseen jonkinlaista älykkyyttä tarvitaan. Uskon, että mensan testi mittaa aika hyvin yleisälykkyyttä, joka peittoaa muut lajit. Joskus näitä lajeja kutsutaan myös lahjakkuuksiksi. Mutta esim. looginen päättelykyky, matemaattinen lahjakkuus, verbaalinen lahjakuus.

Varmaan nämäkin jaotellaan eri teorioissa vähän eri tavalla, mutta esim. täällä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria

mensan sivuilta: "Mitattavien kognitiivisten kykyjen, kuten kielellisen taitavuuden, päässälaskun, loogisen päättelyn sekä tilan- ja liikkeen tajun, on havaittu vastaavan toisiaan hyvin eri henkilöillä."

ap

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 23:03"]

Mun älykkyysosamäärä on mensan testissä 132. Koen olevani keskiverto älykkyydeltäni, mutta sosiaalisesti olen lahjakas. Osaan lukea tilanteita hyvin ja huumorilla ja asenteella pärjään ihmisten kanssa. Pystyn myös tulkitsemaan/aavistamaan ihmisten mielialat, vaikka muut ihmiset eivät niitä usein huomaakaan.

[/quote]Niin mitä se älykkyys sinulle sitten tarkoittaa? Missä se ilmenee että olet keskiverto siinä? Tajuat asiat samalla vauhdilla kuin muut vai miten? Et sitten voi tietää millään miten hyvin muut tajuaa, näytelläkin voi. Ehkä se äo sitten ilmenee tuolla sosiaalisessa maailmassa hyvin.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 14:57"]

Ehkä tosiaan olisi pitänyt vähän tarkemmin selittää mitä tarkoitan korkealla älykkyydellä ja ehkä myös käyttää toisenlaista ilmaisua. No mielestäni 90–110 on tavista, 120 alkaa olemaan jo melko korkea. Kai se mensan raja, nykyisin kai 132 ja siitä yli alkaa olemaan jo ”korkeaa älykkyyttä”. Mietin jo sitäkin, että voiko kuitenkin olla niin, että huippuälykkäiden (äo yli noin 150, nykyisellä mensan asteikolla) on vaikea olla tämän 90–110 joukon kanssa kanssakäymisessä, kun he ovat niin eri sfääreissä.

Ap

[/quote]

No jokainen älykkyydeltään keskimääräinen voi miettiä, miltä tuntuu olla tekemisissä kehitysvammaisten kanssa. Sen jälkeen voi miettiä, miltä tuntuisi elää maailmassa, jonka kehitysvammaiset ovat rakentaneet haluamansa kaltaiseksi.

Kehitysvamman raja on ÄO 70 ja keskimääräinen ÄO on 100. Jokainen, jolla on ÄO 130 tai yli, joutuu elämään tuollaisessa maailmassa joka päivä.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 20:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 14:57"]

Ehkä tosiaan olisi pitänyt vähän tarkemmin selittää mitä tarkoitan korkealla älykkyydellä ja ehkä myös käyttää toisenlaista ilmaisua. No mielestäni 90–110 on tavista, 120 alkaa olemaan jo melko korkea. Kai se mensan raja, nykyisin kai 132 ja siitä yli alkaa olemaan jo ”korkeaa älykkyyttä”. Mietin jo sitäkin, että voiko kuitenkin olla niin, että huippuälykkäiden (äo yli noin 150, nykyisellä mensan asteikolla) on vaikea olla tämän 90–110 joukon kanssa kanssakäymisessä, kun he ovat niin eri sfääreissä.

Ap

[/quote]

No jokainen älykkyydeltään keskimääräinen voi miettiä, miltä tuntuu olla tekemisissä kehitysvammaisten kanssa. Sen jälkeen voi miettiä, miltä tuntuisi elää maailmassa, jonka kehitysvammaiset ovat rakentaneet haluamansa kaltaiseksi.

Kehitysvamman raja on ÄO 70 ja keskimääräinen ÄO on 100. Jokainen, jolla on ÄO 130 tai yli, joutuu elämään tuollaisessa maailmassa joka päivä.

[/quote]Nyt puhut vain suhteellisesta älykkyydestä ja unohdat absoluuttisen älykkyyden.

ap

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 04:34"]

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 04:18"]

Kuinkahan moni täällä nyt puhuu älykkäästä ihmisestä, vaikka tarkoittaa sitä yläasteella tai viimeistään lukion penkiltä tutuksi tulluyta hiljaista lissua minkä sosiaaliset taidot olivat saldoa nolla mutta suoritukset todella kovat? Näilä lissuilla saattoi olla kovat tulokset matikasta historiaan, mutta enemmän niiden suorituskyky liittyi ylisuorittamiseen sekä koulumenestys tehtiin korvaamaan puuttuvia ihmissuhteita. Koska ei osattu olla toisten kanssa ihmisiksi, niin  panostettiin kouluun, samalla tavoin kuin syömishäiriöisetkin panostavat ruualla leikkimiseen. monet kasin oppilaat olivat mun mielestä paljon fiksumpia kuin nämä kympin hiiret. Lisäksi tunnen ihmisiä, jotka ovat todella älykäitä mlbella saralla eikä näillä ole ollut tähänkään asti vaikeuksia ihmisten kanssa kuinne samat mitä muillakin.. miksi älykkäät nostetaan muiden kuolevaisten yläpuolelle silä samalla tavoin nekin joutuvat elämänkoulunsa käymään kuin me thmemmätkin. 

[/quote]

Taidat nyt sotkea introvertit ja ekstrovertit. Meitä introverttejä VAIN EI YKSINKERTAISESTI KIINNOSTA muiden ihmisten seura suuressa määrin. Se vie voimia ja yksin viihtyy paremmin. Se ei tarkoita samaa kuin etteikö tarvirraessa osaisi olla sosiaalinen ja tulisi muiden ihmisten kanssa toimeen. Ei yleensä vain huvita, tai huvittaa ajoittain pienissä määrin, mutta ei koskaan jatkuvasti. Opiskelu ja kirjat ovat yleensä monin verroin kiinnostavampaa ajanvietettä kuin tavalliset ihmiset ja heidän ennalta-arvattavat laumasielujen juttunsa.

[/quote]

Ei, vaan sotkit ne tähän mukaan ihan itse.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 04:18"]

Kuinkahan moni täällä nyt puhuu älykkäästä ihmisestä, vaikka tarkoittaa sitä yläasteella tai viimeistään lukion penkiltä tutuksi tulluyta hiljaista lissua minkä sosiaaliset taidot olivat saldoa nolla mutta suoritukset todella kovat? Näilä lissuilla saattoi olla kovat tulokset matikasta historiaan, mutta enemmän niiden suorituskyky liittyi ylisuorittamiseen sekä koulumenestys tehtiin korvaamaan puuttuvia ihmissuhteita. Koska ei osattu olla toisten kanssa ihmisiksi, niin  panostettiin kouluun, samalla tavoin kuin syömishäiriöisetkin panostavat ruualla leikkimiseen. monet kasin oppilaat olivat mun mielestä paljon fiksumpia kuin nämä kympin hiiret. Lisäksi tunnen ihmisiä, jotka ovat todella älykäitä mlbella saralla eikä näillä ole ollut tähänkään asti vaikeuksia ihmisten kanssa kuinne samat mitä muillakin.. miksi älykkäät nostetaan muiden kuolevaisten yläpuolelle silä samalla tavoin nekin joutuvat elämänkoulunsa käymään kuin me thmemmätkin. 

[/quote]

Tämähän on täysin totta, että monet pitävät niitä koulussa ylisuorittajia älykkäämpinä kun oppilaita, jotka saavat heikompia numeroita. Ne kympit tulee siitä, että ihan oikeasti tekee läksyt huolellisesti aina koulun jälkeen, on tunnilla aktiivinen ja lukee tunteja ja tunteja kokeisiin. Kymmeniäkin tunteja suurempiin tai vaikeampiin kokeisiin. 

Eiväthän aivan kaikki toki pystyisi samalla lukemismäärälläkään kymppeihin, mutta reilusti valtaosa kyllä pystyisi. Monet älykkäämmät saavatkin myös niitä huonompia numeroita, sillä koulumenestyksellä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa; siinä on kyse muistamisesta. Että muistat kaikki lukemasi asiat luettuasi ne tarpeeksi moneen kertaan. Ja monilla älykkyysosamäärältään hieman keskivertoa korkeammilla on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin koulu tai juuri sillä hetkellä opetettavat kouluaineet, ja tämän vuoksi osalla sitten aika meneekin johonkin muuhun kuin kouluun (ja en tarkoita tällä ulkona roikkumiseen ja dokaamiseen tai "sosiaalisien taitojen kartuttamiseen).

Koulumenestyshän tosiaankin riippuu todella vahvasti juuri siitä, kuinka paljon jaksat/huvittaa lukea, olla tunnilla käsi aina pystyssä ja kuinka hyvin muistat lukemasi asiat. Ei mitään tekemistä älykkyyden kanssa, vaikka varmastikin on myös huippuälykkäitä kympin oppilaita, jotka haluavat lukea paljon ja käyttää aikansa koulutehtäviin. 

[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 18:32"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 16:18"]

Hei haloo!

Tässä keskustelussa nyt vähän mystifioidaan älykkyyttä. Olen itse Mensan vanhan testin mukaan älykkäimmän 0,2 prosentin joukossa, älykkyysosamääräni on 175 (siis vanha testi) ja olen ihan tavallinen ihminen! Käyn töissä, olen äiti ja katselen telkkaria iltaisin.

En kaipaa mitään ylempää yhteyttä mihinkään, en ajattele isoja asioita (mun mies sanoo, että aina kun näytän ajattelevan jotain rankasti otsa rypyssä, käy ilmi, että olen miettinyt vaatteita) enkä muutenkaan ole sen kummempi kuin ympärilläni olevat muut ihmiset.

Toki myönnän, että akateemisesti kouluttautuneena en juurikaan ole tekemisissä muiden kuin akateemisesti kouluttautuneiden kanssa, mutta en ole tosiaan missään nerojen työpaikassa vaan tavallisissa asiantuntijatöissä. Olen ihan keskivertososiaalinen ja pärjään työssäni keskinkertaisesti. Nerous on näistä hommista aika kaukana.

[/quote]

Minulla olisi 3 kysymystä noin älykkäälle:

1) Tajuatko asiat heti? Vai joudutko pähkäilemään joitakin? Riippuuko siitä luetko sen vai kuuletko?

2) Oletko tylsistynyt nuoremmiten eli tuntuuko ettei leikkaa niin nopeasti vai voiko se johtua siitä, että käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet?

3) Päässälaskutaidosta, onko sillä mielestäsi mitään tekemistä älykkyyden kanssa?

Ap

[/quote]

1) Joitain asioita tajuan, joitain en. Esim. sanaleikkejä ja vitsejä en ymmärrä mitenkään erityisen nopeasti. Olen aika hyvä hiffaamaan juuri niitä asioita joita älykkyystestissä kysytään (tai en tiedä nykyistä testiä, mutta mitä silloin kysyttiin kun kävin siellä). Eli olen hyvä loogisessa päättelykyvyssä, sehän on se mitä testi testaa. 

Joskus huomaan, että olen hiffannut jotain mitä muut vielä hämmästelevät ja sitten ihmettelen, miksei ne tajua sitä. Nopea ajattelu saa mut välillä myös vähän kärsimättömäksi, esim. hidas asiakaspalvelu ärsyttää.

2) Tarkoitako vanhemmiten? Varmaan terä on vähän tylsynyt, en tiedä. En erityisesti "harjoita" älyäni, olen aika lyhytjännitteinen. Pystyn siis tsemppaamaan älykkyystestin ajan, mutta luovutan pitkää pähkäilyä vaativissa tehtävissä helposti.

3)Älyykkyystesteissä mitattava älykkyys ei ole sama asia kuin matemaattinen lahjakkuus. Olen lukenut matematiikkaa aika paljon, mutta en ole hyvä siinä. En ole mikään superpäässälaskija, todellakaan.

t. "175"

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 14:24"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 15:11"]

Sain luokitukset, mutta eikö joku puolet ihmisistä tai neljäsosa saa testissä noin 120. Joten ei kai se vielä tosi hyvä ole. En pääse linkkejä katsomaan, kirjoitan kännykällä

[/quote] Ei saa, kun 16 % saa vähintään 115. 2 % vähintään 132. Mitähän se 120 voisi olla...10 %?

Muuten minusta on vaan hyvä, että SH:lla on melko korkea äly, osaa olla potilaiden kanssa!

ap

[/quote]

No huh, mun äo on 134 tai 137, vähän vaihdellen (oon tehnyt muutaman testin, siis virallisen. Joitakin en Suomessa, mutta tulos on sitten "käännetty" samaan keskihajontaan kun täällä nykyään käytetään). Jotenkin vaikea sisäistää noita prosenttiosuuksia. Oon työtön luuseri, jolla on paljon mielenterveysongelmia (masennusta ja ahdistusta, paniikkihäiriö, syömishäiriö).

Miks ne noin 98 % ihmisistä joita älykkämpi mä oon, pärjää elämässään mua paremmin?

[/quote]

No, onhan sulla joitaki ongelmiakin... Tosin tietänet älykkäänä ihmisenä senkin, että kaikille ei vaan tuuri käy.

"Mensan aikaisemmin käyttämässä testissä keskihajonta oli 24, jolloin Mensan pääsyrajaa vastaava ÄO-lukema oli 148." Mä tein tuolla vanhalla hajonnalla testin vuonna 2006 ja sain tulokseksi 152. Olin vuoden Mensan jäsenenä mutta sen jälkeen en viittinyt maksaa jäsenmaksua.

Mä uskon että ihmisen luonne vaikuttaa sosiaalisuuteen enemmän kuin äo. Itse koen että tulen hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Huomaan kyllä joskus että ajattelen erilailla kuin monet muut. Oon viimeaikoina alkanut kyseenalaistaa paljon asioita, esim työuraan ja koko yhteiskuntaan liittyviä asioita, ja kun avaan suuni näistä opiskelukavereideni kanssa, saan osaksi lähinnä tuijottamista. 

Myös työhaastattelutilanteissa uskon että älykkyydestä ei aina ole hyötyä. En siis edes mainitse mitään Mensa-tuloksesta, mutta välillä jään ylianalysoimaan kysymyksiä ja epäröin vastauksissa ja annan epävarman kuvan itsestäni. Oon saanut viimesen puolen vuoden aikana kommentteja että "ulosantisi ei ollut tarpeeksi vakuuttavaa" ja "et ollut tarpeeksi itsevarma" ja "vaikutit epävarmalta siitä mitä haluat tehdä". Ehkä omat aivoni sittenkin ovat minua vastaan joissakin asioissa. Jotenkin en vaan koe luontevaksi sanoa jotain asioita absoluuttisina totuuksina kuten monet muut jos en voi olla 100% varma että ne ovat totta. Ja keskustelen mielelläni kaikesta muusta paitsi omasta itsestäni.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 10:25"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 18:32"]

[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 16:18"]

Hei haloo!

Tässä keskustelussa nyt vähän mystifioidaan älykkyyttä. Olen itse Mensan vanhan testin mukaan älykkäimmän 0,2 prosentin joukossa, älykkyysosamääräni on 175 (siis vanha testi) ja olen ihan tavallinen ihminen! Käyn töissä, olen äiti ja katselen telkkaria iltaisin.

En kaipaa mitään ylempää yhteyttä mihinkään, en ajattele isoja asioita (mun mies sanoo, että aina kun näytän ajattelevan jotain rankasti otsa rypyssä, käy ilmi, että olen miettinyt vaatteita) enkä muutenkaan ole sen kummempi kuin ympärilläni olevat muut ihmiset.

Toki myönnän, että akateemisesti kouluttautuneena en juurikaan ole tekemisissä muiden kuin akateemisesti kouluttautuneiden kanssa, mutta en ole tosiaan missään nerojen työpaikassa vaan tavallisissa asiantuntijatöissä. Olen ihan keskivertososiaalinen ja pärjään työssäni keskinkertaisesti. Nerous on näistä hommista aika kaukana.

[/quote]

Minulla olisi 3 kysymystä noin älykkäälle:

1) Tajuatko asiat heti? Vai joudutko pähkäilemään joitakin? Riippuuko siitä luetko sen vai kuuletko?

2) Oletko tylsistynyt nuoremmiten eli tuntuuko ettei leikkaa niin nopeasti vai voiko se johtua siitä, että käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet?

3) Päässälaskutaidosta, onko sillä mielestäsi mitään tekemistä älykkyyden kanssa?

Ap

[/quote]

1) Joitain asioita tajuan, joitain en. Esim. sanaleikkejä ja vitsejä en ymmärrä mitenkään erityisen nopeasti. Olen aika hyvä hiffaamaan juuri niitä asioita joita älykkyystestissä kysytään (tai en tiedä nykyistä testiä, mutta mitä silloin kysyttiin kun kävin siellä). Eli olen hyvä loogisessa päättelykyvyssä, sehän on se mitä testi testaa. 

Joskus huomaan, että olen hiffannut jotain mitä muut vielä hämmästelevät ja sitten ihmettelen, miksei ne tajua sitä. Nopea ajattelu saa mut välillä myös vähän kärsimättömäksi, esim. hidas asiakaspalvelu ärsyttää.

2) Tarkoitako vanhemmiten? Varmaan terä on vähän tylsynyt, en tiedä. En erityisesti "harjoita" älyäni, olen aika lyhytjännitteinen. Pystyn siis tsemppaamaan älykkyystestin ajan, mutta luovutan pitkää pähkäilyä vaativissa tehtävissä helposti.

3)Älyykkyystesteissä mitattava älykkyys ei ole sama asia kuin matemaattinen lahjakkuus. Olen lukenut matematiikkaa aika paljon, mutta en ole hyvä siinä. En ole mikään superpäässälaskija, todellakaan.

t. "175"

[/quote]Joo totta kai vanhemmiten ;). Emmä ajatellutkaan että se mittais matemaattista lahjakkuutta. Toisaalta hyvällä loogisella päättelyllä pärjää matematiikassa, mutta päässälaskut vaatii mielestäni hyvää kykyä pyöritellä numeroita siis numeerista lahjakkuutta. Itsekään en ole niissä kovin hyvä. ap

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 14:57"]

Ehkä tosiaan olisi pitänyt vähän tarkemmin selittää mitä tarkoitan korkealla älykkyydellä ja ehkä myös käyttää toisenlaista ilmaisua. No mielestäni 90–110 on tavista, 120 alkaa olemaan jo melko korkea. Kai se mensan raja, nykyisin kai 132 ja siitä yli alkaa olemaan jo ”korkeaa älykkyyttä”. Mietin jo sitäkin, että voiko kuitenkin olla niin, että huippuälykkäiden (äo yli noin 150, nykyisellä mensan asteikolla) on vaikea olla tämän 90–110 joukon kanssa kanssakäymisessä, kun he ovat niin eri sfääreissä.

Ap

[/quote]Olen Mensan testin mukaan huippuälykäs ja myönnän, että joudun tosissani tekemään töitä sosiaalisen kanssakäymisen suhteen. Ajatusmaailmani on ihan eri planeetalta kuin monilla tuttavapiiriini kuuluvilla ja siten on vaikea sopeutua porukkaan.

81:n kanssa samassa veneessä. Oivallan asiayhteyksiä nopeasti, myös vitseistä. Lukio meni lähes lukematta läpi hyvin arvosanoin. Yliopistossa jouduinkin opettelemaan myös opiskelun. Päädyin insinörtiksi ja vietän hyvin tavallista keskiluokkaista elämää.

Koin aikoinaan Mensan testituloksen helpotukseksi, koska sen myötä ymmärsin oman erityisyyteni ja olen pystynyt hidastamaan ulosantiani vaikken aina muistakaan kertoa kaikkia päättelyketjuni vaiheita esille.

[quote author="Vierailija"]

Älykkään on koko ajan varottava puheitaan, sillä ihmiset eivät pidä siitä, että he näyttävät tyhmiltä tai tietämättömiltä. Älykkään kuvitellaan brassailevan tiedoillaan tai tahallaan selittävän asiat liian vaikeasti. Toisaalta monessa asiassa älykäs hahmottaa asioiden yhteydet ja kokonaisuudet, mutta keskustelun toinen osapuoli ei ymmärrä selittämisen jälkeenkään.

Keskustelun toinen osapuoli saattaa siis pitää toista sosiaalisesti kyvyttömänä viisastelijana ja vastapuoli taas turhautuu, kun toinen ei ymmärrä itsestäänselvyyksiä, vaikka ratakiskosta vääntäisi.

[/quote]

Kyllä, juuri näin. Älykäs ihminen saisi toistuvasti pitää mölyjä mahassaan, koska jos hän avaa suunsa, vieläpä usein, hänet koetaan besserwisseriksi, pätijäksi, henkilöksi, joka koittaa aina olla oikeassa, paskantärkeäksi, puuttuvaksi, ärsyttäväksi, jopa ahdistavaksi. Älykäs saisi toistuvasti hillitä itseään, jos on tyhmässä seurassa.

Tästä syystä nautin itse siitä enemmän, että olen kaltaisteni seurassa, koska se tietyllä tavalla dissaava ja takakireä sekä myös tyhmä ilmapiiri on taas minusta ärsyttävä. Jotkut yksinkertaiset voivat kyllä sosiaalisen älykkyyden merkeissä olla ok tyyppejä. Itselleni käy mielihyvin kuitenkin se, että olen itse tyhmempi kuin toinen, sillä on positiivista, jos toinen tarjoaa tietoa ja haasteita minulle. Ja ihan tavisälykäs olen, kouluni tosin käynyt, mutta olen nokkela, näppärä, kiinnostunut monista eri aiheista ja verbaalisesti lahjakas.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 14:18"]

Eli korkeaan älykkyyteen näytettäisiin arkiajattelussa usein yhdistettävän huonot sosiaaliset taidot ja tunne-elämän ongelmat. Oletteko te näistä samaa mieltä? Itse ajattelen ennemminkin, että älykkyys korreloisi positiivisesti hyvien sosiaalisten taitojen kanssa. Toki joillakin älykkäillä voi olla sosiaalisissa taidoissa ongelmia, mutta tällöin kyse voi olla tunne-elämästä (ei osata mielessä suhteuttaa muiden älykkyyttä ja sitten niin ärsyynnytään, kun muut eivät tajua mitään) tai sitten verbaalisesta lahjattomuudesta (ei osata asettaa sanoja muiden tasolle, ei osata ilmaista itseänsä ymmärrettävästi).

Enemmän uskon tuon tunne-elämän ongelmien ja älykkyyden keskinäiseen korrelaatioon. Perustelen sen sillä, että kun älykkäällä käy aivot suuremmilla kierroksilla ja he näkevät asioita paremmin "miten asioiden tulisi olla/miten kannattaisi tehdä", mutta kun niitä ei niin tehdä.. vähän miettivät/pohtivat liikaa. Tuosta voi tulla pitkässä juoksussa ahdistusta jne.

Itse uskon myös g-faktoriin eli yleisälykkyyteen, mikä tarkoittaa, että ko. älykkyys peittää kaikki lahjakkuuden lajit. Uskon myös että mensan testi mittaa tuota aika hyvin. Toki voi olla poikkeuksia ja erikoisia lahjakkuusprofiileja, kuten itsellänikin.

[/quote]

Tutkimusten mukaan päinvastoin kärsivät harvemmin ylipainosta, ovat psyykeltään terveempia ja tekevät vähemmän itsemurhia. Tyypillinen masennuspotilas on peruskoulun keskeyttänyt tai merkonomiksi valmistunut wt-pullukka, joka polttaa tupakkaa ja syö pikaruokaa. Siis tyhmä.

Jatkan vielä viestiini 101, älykkyys korreloi positiivisesti myös liikunnallisuuden ja sosiaalisen lahjakkuuden kanssa. Aika moni lääkäri- ja juristiopiskelija on väh. sm-tason urheilija ja myös sosiaalisesti kultatasoa.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 14:57"]

Ehkä tosiaan olisi pitänyt vähän tarkemmin selittää mitä tarkoitan korkealla älykkyydellä ja ehkä myös käyttää toisenlaista ilmaisua. No mielestäni 90–110 on tavista, 120 alkaa olemaan jo melko korkea. Kai se mensan raja, nykyisin kai 132 ja siitä yli alkaa olemaan jo ”korkeaa älykkyyttä”. Mietin jo sitäkin, että voiko kuitenkin olla niin, että huippuälykkäiden (äo yli noin 150, nykyisellä mensan asteikolla) on vaikea olla tämän 90–110 joukon kanssa kanssakäymisessä, kun he ovat niin eri sfääreissä.

Ap

[/quote]

Kyllä se 120 on ihan nykyäänkin se tavallisin älykkyysosamäärä, 90-100 on jo todella alhainen. 120 ei ole mikään korkea älykkyysosamäärä vaan tavallinen. Meillä taas on koko perheellä (no, isästäni en tiedä onko keskivertoa vai yli) keskivertoon nähden korkeampi älykkyysosamäärä, meillä lapsilla reilusti korkeampi kuin 120, mutta kenelläkään meistä kolmesta ei kyllä ole erityisen hyviä sosiaalisia taitoja. Tai itse en niitä sellaisiksi ainakaan luokittele. Isoveljeni on meistä varmasti älykkyysosamäärältään korkein, tai sitten hän on hyödyntänyt sitä parhaiten. Häntä parempaan puhujaan en ole vielä törmännyt. Tosin itsekin olin nuorempana samanlainen, ja väittely oli lempipuuhaani (kunnollisella argumentoinnilla ja perustelulla), mutta jotenkin se pikkuhiljaa jäi, kun en löytänyt ihmisiä joille puhua tai joiden kanssa väitellä mm. yhteiskunnallisista asioista. 

Pikkuveljeni oli nuorempana koulussa häirikkö, vaikka onkin todella fiksu. Hän turhautui ja tylsistyi tunneilla kun oli valmis paljon ennen muita, muttei sitten osannut purkaa sitä oikealla tavalla. Isoveljeni on narsisti, mutta ymmärtää sen ite ja osaa käyttäytyä sen mukaisesti. Molemmat veljeni pelaavat tietokoneella paljon, mutta ovat kyllä todella taitavia siinä. Itse kuitenkin vältän jonkinverran tietynlaisia sosiaalisia tilanteita, en mene helposti juttelemaan tuntemattomille tai ole sellainen ihminen joka osaa hankkia ystäviä mistä vain. Kuitenkin nämä yllä luetellut asiat toteutuvat minun kohdallani: Hyvät sosiaaliset taidot tarkoittavat esim. empatiakykyä, kykyä kuunnella, kykyä keskustella ja vaihtaa mielipiteitä, kykyä asettua toisen asemaan ja ottaa toista huomioon, kykyä välttää hallinnan menetystä siis esim. huutamista tai toisen haukkumista ristiriitatilanteissa, kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, neuvottelutaitoja, kärsivällisyyttä ihmissuhteissa...

Me vanhemmat olemme ainakin taitavia puhumaan, isoveljeni niin taitava että melkein kateeksi käy. Emme ole tavallisia massaan sulautuvia ihmisiä, vaan meillä on voimakkaat aatemaailmat ja se näkyy meistä. Molemmat veljeni puhuvat englantia kuin äidinkielenään, minä ikävä kyllä en vaikka siinä olenkin hyvä. Meillä on todella hyvä kielipää, (me kaksi vanhempaa osaamme esim. latinaa) ja olemme taiteellisesti jokseenkin lahjakkaita. Siis - veljeni ovat todella taitavia maalaamaan pelifiguureita (ihmisiä, fantasiaeläimiä ym.), mutta eivät muuten. Minä olen sitten taas taiteellinen superlahjakkuus, pidän taidenäyttelyitä ja kirjoitan tällä hetkellä kirjaa. Mutta perhekin on taiteellinen (siis äitini, ja hänen äitinsä jne.)

Meillä ei kenelläkään kolmella kuitenkaan esimerkiksi ensimmäisellä sivulla mainittu elämänhallinta ole liian vahvaa, ei todellakaan. Itse en pitkään saanut koulussa aikaiseksi mitään, olin poissa, en elänyt terveellisesti (vegaanin ruokavalio ei riitä terveelliseen elämään), isoveljeni käyttää alkoholia, eikä jaksanut käydä töissä ja on masentunut. Itse en ole koskaan juonut, mutta jotakin muuta on kyllä nuorena tullut kokeiltua. Tosin nykyään elämäntapani ovat suorastaan ihailtavan terveelliset. 

Olen urheilullinen (ja lihaksikas) ja erittäin hyväkuntoinen kasvissyötä, treenaan useita kertoja viikossa, menen armeijaan erikoisjoukkokoulutukseen ja sieltä rauhanturvaajaksi. Ajankäyttöni on hallinnassa ja aikaa jää myös taiteellisen puoleni toteuttamiseen, kuin myös sen mainitun kirjan kirjoittamiseen.

Mä sain tosta mensan kotitestistä 133 ja jäi 10 min aikaa jäljelle ja 131 on mensan raja keskihajonnalla 15, aina oon testeistä saanut yli 120, erityisesti silloin kun käyttivät eri keskihajontaa. Olen skeptinen, joten en kuitenkaan automaattisesti todellakaan oleta pääseväni mensaan, mutta tiedän olevani ihan älykäs. Parisuhteeseen vaikuttaa niin että ollaan välillä parisuhdeterapiassa jossa terapeutti siten kertoo että olet enemmän ajatteleva kuin tunteva ja puoliso päinvastoin, niinpä, mitä uutta?  Kerron tästä testistä + terapeutin kertomat jutut sitten puolisolle ja lienee kokee tosta jotain alemmuutta, kun minä etsin ratkaisua ja yritän kertoa mistä osa ongelmista jotuu, en siis pönkitä mitään tolla älykkyydellä. Kyse on faktoista. Mun kengän koko on muuten 44, elikkä oon varmaan tosi hyvä (Isokenkäinen)   =)  Mutta tällästä jankutusta, joka turhauttaa. Onneksi meillä menee nyt paremmin pikkuhiljaa tajutaan toisiamme paremmin. Elikkä että onko niitä "tunneongelmia" älykkäillä, niin ON! Saatamme ajatella enemmän faktoja ilman tunnesidettä, eikä huomioida aina mitä toisesta tuntuu kuunnella meidän juttuja (anteeksi yleistys), mutta opitaan kyllä niitä tunnepuolen juttujakin, onneksi. Ja sitten muut oppii, että mä en esim. muista kiittää ja käyttäydyn välillä töykeästi... vaikka en tarkoita sitä.

Tulen myös hyvin toimeen ihmisten kanssa ja osaan kommunikoida, mutta juurikin toi syvempi tunnejuttu voi jäädä laimeaksi, selittäkää te jotka siitä tiedätte.. olisikohan että myötätunto tulee välillä viiveellä ja ongelmanratkaisut ja johdonmukaisuus / logiikka heti? Nopeessa riitelyssä mennään siis logiikka edellä. 

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 23:58"]

Nyt jos täällä on älykkäitä ihmisiä paikalla, niin voisitteko selventää minulle asioita. Seurustelin exäni kanssa parikymppisenä niihin aikoihin, kun kaikki alkoivat olla facebookissa. Exän jokainen kommentti tai päivitys fb:ssä oli jotakuinkin seuraavanlainen: "Looooolllllll!!!!11". Tuollainen käytös oli minusta todella luotaantyöntävää, koska jatkuvasti tehtynä se alkoi viestiä melkoisesta yksinkertaisuudesta. Jos katsoin tv:stä jotain ajankohtaista keskustelua, turhautui exä täysin (minä väitän, että hän ei olisi keskittyessäänkään ymmärtänyt keskustelun ydintä).

Olen siinä luulossa, että exä oli enemmän vähä-älyinen kuin minä älykäs. Voisiko asia kuitenkin johtua enemmän minun erilaisuudestani. Nykyäänkin viihdyn todella vähän ihmisten seurassa, koska löydän kirjallisuudesta paljon aistikkaampia elämyksiä. Turhaudunkin usein muiden seurassa näiden "bb-mäisyyteen yksinkertaisuuteen", mutta toisaalta vaikken ole testejä tehnyt, en todellakaan usko olevani mensa-ainesta. Koulussakin olen aina alisuorittanut siihen nähden mihin pystyisin. Ajattelen asioista todella laaja-alaisesti, hyvin eri tavalla kuin muut. Johtuuko se toisaalta vain siitä, että kuuntelen paljon radio-ohjelmia ja luen kirjoja.

Onko sitten olemassa muunlaista kuin matemaattista- ja sosiaalista älykkyyttä? Usein minulle kommentoidaan pohdintoihini ihmetellen sitä mistä sain moista päähäni. Olisi hienoa saada kommentteja.

[/quote]

Ei kannata sekoittaa sovinnaista, keskinkertaista keskiluokkaisuutta ja huippuälykkyyttä mitenkään keskenään. Kirjoitat "bb-mäisyyteen yksinkertaisuuteen" (oletan, että tarkoitat bb-mäiseen yksinkertaisuuteen), jolloin toistat vain tietyntyyppistä keskiluokkaista jargonia tai mantraa - av-palstan tyyliin: wt katsoo bb:tä, wt sitä ja tätä...Nyt ei puhuta keskiluokan pikkusieluisista säännöistä, vaan huippuälykkyydestä.

Itselläni on yli 140 tulos ÄO-testissä, olen kyllä täydellinen aasi sosiaalisissa ympyröissä ja vielä kaiken lisäksi introvertti. Ei ihme, että jollain tasolla samastun kovasti Uuden Sherlockin Sherlock Holmesiin, se rooli on kirjoitettu taitavasti ja tietyntyyppisiä ihmisiä ymmärtävästi.

Niin ja katson uuden Sherlockin lisäksi BB:tä, opiskelen erästä tieteenalaa ja aion tutkijaksi maailmalle ja huipulle, ja taustani on kyllä enemmän sieltä wt-puolelta. Ja sitä pikkusieluista keskiluokkaisuutta inhoan kaikkein eniten.