Ahdistaa, ajattelevatko miehet oikeasti pelkkien tasoteorioiden

Nihilisi kirjoitti:

Vähän luulen, että aniharva mies tietää mistään tasoteorioista. Alustuksessa viitattaneen "markkina-arvoteorioihin", jollaisia on esitetty useammalla tieteenalalla. Sosiaalipsykologiassa Baumeisterin seksuaalinen talousteoria, sosiologiassa Hakimin seksuaalisen pääoman teoria, sosiaalisen vaihdon teorian sovellukset ja evoluutiopsykologian kumppaniarvon teoriat. Ei sellaisista juuri kukaan mies tiedä mitään.

Nämä tasoteoriat kertovat sen, että ihminen on mielellään fantasioi parhaista kumppaneista, mutta on käytännössä virittynyt etsimään "oman tasoistaan" seuraa, tietenkin jonkinsuuruisella ylävireellä.

Eli me ihmiset jossain määrin noudatamme näiden teorioiden ennusteita, vaikka emme tietäisi teorioista yhtään mitään. Useimmat eivät siis tiedä.

Taitaa olla jokaisen yleistietoa, että komia tai rikas mies saa nätin naisen helpommin kuin ruma ja köyhä. Ei tarvitse kuin katsoa millaisten naisten kanssa rallikuskit, jalkapallosankarit ja presidentit pariutuvat. Toki poikkeamia sattuu, mutta harvemmin.

On myös yleistietoa että mitä kauemmas mennään komeista ja rikkaista kohti taviksia, sen suurempi kirjo erilaisia valintakriteerejä ihmisillä useimmiten on. Ja siksi myös mitään "tasoja" on paljon vaikeampi ihmisille määrittää. Tasot ovat selviä vain ihan ääripäissä ja keskellä on iso harmaa massa jossa yhden taso toisen kanssa on hyvin erilainen kuin kolmannen silmissä.

Tasoteoria on vähän niin kuin kehitysmaissa on järjestetyt avioliitot. Rakastumisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ahdistaa naisia, niin miettikää miltä betasta tuntuu kun himokas irtoseksi harrastetaan alfojen kanssa ja sitten beta kelpaa vain siihen perheenperustamisvaiheeseen ja siihenkin vain väliaikaisesti.

MIksi moinen arvotus näiden asioiden välillä? Kyllähän on huomattavasti kovemmat kriteerit siinä kenen kanssa tehdään ne lapset ja jaetaan kenties loppuelämä kuin kenen kanssa pienessä kännissä lähdetään yhdeksi yöksi ravintolasta. En ymmärrä mitä hienoa on irtoseksissä? Olen mies ja surkeinta seksiä minulla on ollut yhden yön jutuissa ja ehdottomasti parasta pitkässä parisuhteessa. Lopettakaa tuon irtoseksikulttuurin ihannointi ja parisuhteiden mollaus niin ehkä kasvatte sen verran henkisesti että voitta joskus sen parisuhteen saadakin.

Buu! valkoritari Buu!

*Luontodokumentin kertojaäänellä* Tässä näemme tyypillisen käytöksen kun mt-onngelmainen autisti kohtaa päästään terveen miehen.

No ei miehenä esiintyminen oman mielipiteen ajamiseksi ole tervettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me jotka emme ajattele, olemme M G T O W

Jep. Men Going to Wauvapalsta ay after day after day. Hakemaan huomiota mammoilta.

Minua hävettäisi, jos olisin todellinen MGTOW-liikkeen kannattaja ja kuulisin, että vauvalehden keskustelupalstalla roikutaan liikkeen nimissä parisuhdekeskusteluissa vuodesta toiseen.

N57

eikä tämäkään ketju ollut miesten aikaansaannos, vaan ihan ulìulì-naisten

Ja silti se vetää u l i u l i "miehiä" ja mgtow-sönköttäjiä puoleensa kuin paskakasa kärpäsiä.

Se pitää paikkansa, mutta onko se kärpästen vika että suollat tänne paskaa?

Ei. mutta sä näytät nielevän sitä paskaa

Viiltävä kommentti ja ennennäkemätöntä nokkeluutta.

Sä voitit hei!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät varsinaisesti, mutta tavallaan usein tyytyvät..valitettava tosiasia ja naiset mahdollistavat tämän. Niin tyytyy usein naisetkin

mies52v

Mitä tarkoittaa että naiset mahdollistavat ?

Onko termi oikeasti hakusessa?

esimerkiksi: uimataito mahdollistaa kilometrin uimisen

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahdollistaa

Lähde mukaan ihan vain jotta ei tule joku kuspää vaatimaan lähdettä. Sehän on tapana. Samalla toki osoitan ettei kyseessä ole itse keksitty sana.

kielitoimiston auktoriteetista toki voi myös alkaa väääntöä, muttta varmasti te naiset löydätte tuon englanninkielisen version ja hakeudutte vaikka Merriam-Websteriin tai muuhun auktoriteetiksi katsomaanne lähteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ahdistaa naisia, niin miettikää miltä betasta tuntuu kun himokas irtoseksi harrastetaan alfojen kanssa ja sitten beta kelpaa vain siihen perheenperustamisvaiheeseen ja siihenkin vain väliaikaisesti.

Parisuhdeseksi se vasta himokasta onkin, kun toiseen voi luottaa eikä mitään estoja ole. Mitään ruikuttavaa betaa ei puolisoksi kannata ottaa vaan etsiä normaali mies, jonka kanssa voi elää koko loppuelämän.

Olisihan tämä uskottavaa jos naiset ei pettäisi ja eroaisi niin paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Useimmat suomalaiset suhteet hajoaisivat jos ihmiset kertoisivat mitä oikeasti ajattelevat  :DDD

Fiksumpaa on monen mielestä kertoa sitä mitä toinen haluaa kuulla.

Tuon edellisen kirjoittajan mies on selkeästi ilmaissut tahattomasti patoutuneita tuntemuksiaan ja itsesääliään mihin niin monella on tapana sortua toisinaan.

Sen takia kannattaakin katsoa tekoja ja nonverbaalista viestintää eikä kuunnella vain sanoja. Jos puoliso vuodesta toiseen silittelee, katsoo lämmöllä (silloinkin kun luulee, ettet huomaa), tekee rakastavia tekoja, vetää ylpeänä lähelleen kun ollaan yhdessä juhlissa jne., on hyvä syy olettaa, että hän on kanssasi rakkaudesta eikä tyytymisestä.

Toinen, mikä indikoi aitoa kiintymystä on, että valitsee puolison, joka saisi halutessaan jonkun toisenkin.

Moni kakku päältä kaunis, sen voin sanoa. Ihminen monesti myös näkee sitä mitä haluaakin nähdä. Tunnen yhden sellaisen komean ja lempeäkatseisen empaattisen oloisen miehen, joka on sisältä hirviö. Naiset eivät usko vaikka saavat kylmää kyytiä yhä uudestaan ja uudestaan. Koskaan ei voi olla aivan varma siitä mitä toisen ihmisen päässä liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe. 

Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.

No anna sitten muutama esimerkki. Nyt puhutaan koulutetuista korkean profiilin liikemiehistä, jollaisia on suurten pörssiyhtiöiden johdossa. Ei halpahallikeisareista, jotka ovat nousseet ryysyistä rikkauksiin. Luettele samalla akateemisen maailman isoja nimiä, joilla on puolisoina missejä ja malleja.

Enpä jaksa. Googleta itse vaikkapa "liikemies ja missivaimo" ja sama englanniksi niin löydät heti useampiakin esimerkkejä. Tai tutki minkälaisia miehiä missit, julkkiskaunottaret ja instabeibet tapailevat, kenen kanssa pariutuvat, seurustelevat ja avioituvat. Jos jaksat nähdä sen vaivan niin sinut kyllä palkitaan tiedolla.

Akateemisen maailman suurista nimistä en tiedä sanoa tähän hätään. Elon Muskilla nyt ollut ainakin reippaasti nuorempia näyttelijättäriä ja muusikoita kainalossa. :D

Kertooko tämä mielestäsi mairittelevia asioita miehistä ja heidän älystään? Se, että lähes jokaisesta mielestään älykkäästä, vakavasti otettavasta ja arvostetusta miehestä sukeutuu pintaa raaputtamalla naurettava somepelle, ei ole asia, jolla itse kerskailisin.

Se on jo kokonaan toinen aihe se. Elon muskin älyä nyt ei ainakaan liene kenenkään kovinkaan järkevää lähteä vähättelemään. Enkä nyt oikein tajua miksi kutsut Muskia "somepelleksi". Tai ketään muutakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Mitä lisäarvoa tieto nyt yleensäkin tuo? Aika paljon ja kaikenlaista, ei liene edes tarpeen eritellä. Esittämäsi esimerkitkin pystyy selittämään kun asioihin perehtyy; ei ihmisen käytös ole mikään täydellinen mysteeri muille kuin sellaisille, jotka sen sellaisena ainoastaan haluavat kokea.

Yleisesti asioiden selittämisen kautta paranee ihmisen itseymmärrys ja kontrolloimisen kyky, jotka tunnetusti parantavat elämisen laatua.

Edelleen. Kiinnostun ihmisestä tai en. Toisten kanssa tulen juttuun, toisten en. Miten tasoteoria auttaa parantamaan tilannettani. En koe, että se, että valitsen epäkiinnostavista ihmisen jota lähestyn, varsinaiseti parantaa elämääni mitenkään. Hyvällä tuurilla tapaan ihmisen, jonka kanssa tullaan juttuun, kiinnostun ja ihastun, mutta ihan yhtä hyvin voi ihastua minuun se ihminen, josta olen valmiiksi kiinnostunut, tai sitten ei. Excelin kanssako pitäisi asiaa pohtia?

Tyyli on vapaa ja tyylejä on monia. Itseäni ei ainakaan haittaa tietää asioista enemmän, mutta kukin tyylillään.

Rautalankaa: Miten voin soveltaa tasoteoriaa omaan elämääni? Miten sovellan tasoteoriaa kohtaamieni ihmisten suhteen? Mitä minun pitää tietää, että voin soveltaa tasoteoriaa? Pitääkö oppia antamaan numeroarvoja ihmisille? Jankkausta tasoterian tiimoilta kyllä tulee, mutta palstan avulla sen syvempi ymmärtäminen on melko vaikeaa.

En liiku mafiosopiireissä, en liivijengipiireissä. En tunne elokuvatähtiä tai malleja, eikä totta puhuen kiinnostakaan. Paikalliset alkoholistipiiritkin olen onnistunut kiertämään kaukaa, eikä ole suunnitelmia niihin tutustua. Insta on minulle tuossa lyhennetyssä muodossa vain viisi kirjainta, eikä kiinnosta yhtään, sama tinderin kanssa. Tuttavapiiriini kuuluu työttömiä, työssäolevia, yrittäjiä, niin  miehiä kuin naisia, taviksia aika monella mittapuulla.

Tietenkään ei haittaa tietää asioista enemmän. Mitä minun nyt pitäisi tietää?

Sitä mitä tunnet olevasi vailla, minä en sitä voi tietää sinun puolestasi. Mutta monesti tasoteoria ja siitä ammentava arjen psykologia on auttanut ihmisiä, joilla on tullut isoja ryppyjä rakkaudessa, sosiaalisissa suhteissa jne. Ihmislajin edustajien käytöstä on ylipäänsä hyvä tajuta mahdollisimman paljon. Tämä ei kaivanne lisäselostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.

Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.

Intersektionaalisuus nyt sotii kenen tahansa normaalijärkisen tervettä järkeä vastaan. Ei tasoteoreetikko ole siinä seurassa mitenkään yksin.

” Intersektionaalisuus on tapa kuvailla ja analysoida miten yksilön asemaan vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä. Intersektionaalisuus voidaan kääntää risteäviksi tai leikkaaviksi eroiksi yksilöiden välillä. Vierasperäisen termin sijaan käytetään myös termejä moniperusteinen/moniperustainen.”

Tämä sotii tasoteoreetikkojen ”tervettä” järkeä vastaan? Uskon. Jos tavoitteena on luoda yksiulotteinen ulkonäkö - raha - status -himmeli, varmasti moniulotteinen todellisuus ylittää käsityskyvyn.

Intersektionaalinen uskonto sotii kenen tahansa ajattelevan ihmisen tervettä järkeä vastaan, koska se on nimenomaan irrationaalinen uskonto, jota ei voida järjellä perustella. Kaikenlainen pahanlaatuinenkin p*ska voidaan pukea hienoihin juhlapuheisiin, mutta siltikin se on vain sitä itseään.

Miten sitten sama määritelmä termillä moniperusteinen, vieläkö aiheuttaa hengenahdistusta? Kyse on vain käsitteestä, jota käytetään kun analysoidaan yksilön suhdetta toisiin yksilöihin monitahoisemmin kuin pelkästä ulkonäkö - raha - status -näkökulmasta. Mutta fanaattiset tasouskovaiset eivät ilmeisesti kykene näin moniulotteiseen ajatteluun. Ymmärrän.

Ei. Intersektionaalisesta ajattelusta on tullut vasemmistolaisten ja feministien yhteinen yhden ehdottoman tien ja mielipiteen uskonto dogmeineen ja lieveilmiöineen. Itse heittäisin koko käsitteen romukoppaan, enkä ylipäätään liehuttaisi intersektionaalien lippua käyttämällä yhtään mitään heidän uuskielestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Useimmat suomalaiset suhteet hajoaisivat jos ihmiset kertoisivat mitä oikeasti ajattelevat  :DDD

Fiksumpaa on monen mielestä kertoa sitä mitä toinen haluaa kuulla.

Tuon edellisen kirjoittajan mies on selkeästi ilmaissut tahattomasti patoutuneita tuntemuksiaan ja itsesääliään mihin niin monella on tapana sortua toisinaan.

Mikä järki on jumittaa loppuelämä sellaisen ihmisen kanssa, jota sietää vain hampaat irvessä? Sinun logiikalla useimmat suomalaiset ovat masokisteja.

Menet nyt äärimmäisyyksiin, useimpien ihmisten elämä koostuu kuitenkin erilaisista harmaansävyistä. Ja joskushan sitä voi tosiaan joutua vähän itse kukin myös sietämään. Eiköhän edellisen kirjoittajankin mies siedä tilannettaan ihan hyvin, vaikkei elämänsä ehkä olisikaan aivan absoluuttisesti sitä mitä sen toivoisi olevan unelmissaan tai toiveissaan. Kenenpä nyt olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoria on vähän niin kuin kehitysmaissa on järjestetyt avioliitot. Rakastumisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Hömppää ilman ymmärrystä ihmisen parinvalintateorioista. "Tasoteoriat" kuvaavat tiedostamatonta parinvalintaa, eivät mitään tiedostettua. Ihmiset tyypillisesti pariutuvat ja rakastuvat tasonsa mukaisesti.

Mikä on tasoteoria?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tasoteoria?

Olettaisin, että alustuksessa viitattaneen "markkina-arvoteorioihin", jollaisia on esitetty useammalla tieteenalalla. Sosiaalipsykologiassa Baumeisterin seksuaalinen talousteoria, sosiologiassa Hakimin seksuaalisen pääoman teoria, sosiaalisen vaihdon teorian sovellukset ja evoluutiopsykologian kumppaniarvon teoriat.

Näissä lähdetään siitä, että joillakuilla on enemmän pariutumisen kannalta houkuttelevia piirteitä kuin toisilla, mikä toimii pääomana siinä, kuinka korkean pääoman omaavia kumppaneita helposti saavat. Komea mies saa helpommin kauniin naisen kuin ruma mies ja päinvastoin. Teoriat siis kuvaavat tätä, mikä taitaa olla myös itsestäänselvyys useimmille.

Merkittävää teorioissa kuitenkin on, että kyse ei ole vain toteutumasta vaan miten realismi on osana parinvalintaamme. Emme (lapsuuden prinsessa- ja prinssileikkien jälkeen) kaikki tavoittele halutuinta, vaan tavoittelemme suurin piirten itsemme tasoista. Tämä säästää meiltä paljon paljon vaivaa, kun kaikki eivät lähettele rakkauskirjeitä vain rokkitähdille.

Nihilisi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tasoteoria?

Olettaisin, että alustuksessa viitattaneen "markkina-arvoteorioihin", jollaisia on esitetty useammalla tieteenalalla. Sosiaalipsykologiassa Baumeisterin seksuaalinen talousteoria, sosiologiassa Hakimin seksuaalisen pääoman teoria, sosiaalisen vaihdon teorian sovellukset ja evoluutiopsykologian kumppaniarvon teoriat.

Näissä lähdetään siitä, että joillakuilla on enemmän pariutumisen kannalta houkuttelevia piirteitä kuin toisilla, mikä toimii pääomana siinä, kuinka korkean pääoman omaavia kumppaneita helposti saavat. Komea mies saa helpommin kauniin naisen kuin ruma mies ja päinvastoin. Teoriat siis kuvaavat tätä, mikä taitaa olla myös itsestäänselvyys useimmille.

Merkittävää teorioissa kuitenkin on, että kyse ei ole vain toteutumasta vaan miten realismi on osana parinvalintaamme. Emme (lapsuuden prinsessa- ja prinssileikkien jälkeen) kaikki tavoittele halutuinta, vaan tavoittelemme suurin piirten itsemme tasoista. Tämä säästää meiltä paljon paljon vaivaa, kun kaikki eivät lähettele rakkauskirjeitä vain rokkitähdille.

Kaikki eivät lähettele, mutta moni lähettelee. Muuten olen aika lailla samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

"Huonoa tuuria", oletko tosissasi? On siinä kanssa yksi selitys sille jos joku ei saa sitten millään ja taas jollekin toiselle se on helppoa.

Ei ole mitään yksinkertaista ja kaikenkattavaa "selitystä"  vaikka moni sellaisesta jankuttaakin. Tuuri on YKSI tekijä monimutkaisessa ilmiössä. Tietenkin Brad Pitt saa vaikka tuhat naista minuutissa ja joku toinen ei koskaan ketään. Silti jostain syystä se naapuri joka on elämän murjoma tossukka, lievästi alkoholiongelmainen ja työtön, helvetin ruma ja sosiaalisesti melko kömpelö nyhverö löysi jollain tavalla jonkin ok naisen (tai ehkä nainen otti naapurin äidilliseen huomaansa, kuka tietää). Silti toinen naapuri joka on vähemmän tossukka, ei alkoholiongelmainen, joskus töissä, ei-niin-kauhean ruma ja onnistuu jollain tavalla keskustelemaan ihmisten kanssa ei löydä ketään. Millä muulla selvität tämän yksilöllisen eron kuin sattumalla? Jos nämä teoriat selittäisivät sataprosenttisesti kaiken, ei se em. naapuri voisi ikinä, mitenkään tai milloinkaan löytää yhtään ketään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.

Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.

Intersektionaalisuus nyt sotii kenen tahansa normaalijärkisen tervettä järkeä vastaan. Ei tasoteoreetikko ole siinä seurassa mitenkään yksin.

” Intersektionaalisuus on tapa kuvailla ja analysoida miten yksilön asemaan vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä. Intersektionaalisuus voidaan kääntää risteäviksi tai leikkaaviksi eroiksi yksilöiden välillä. Vierasperäisen termin sijaan käytetään myös termejä moniperusteinen/moniperustainen.”

Tämä sotii tasoteoreetikkojen ”tervettä” järkeä vastaan? Uskon. Jos tavoitteena on luoda yksiulotteinen ulkonäkö - raha - status -himmeli, varmasti moniulotteinen todellisuus ylittää käsityskyvyn.

Intersektionaalinen uskonto sotii kenen tahansa ajattelevan ihmisen tervettä järkeä vastaan, koska se on nimenomaan irrationaalinen uskonto, jota ei voida järjellä perustella. Kaikenlainen pahanlaatuinenkin p*ska voidaan pukea hienoihin juhlapuheisiin, mutta siltikin se on vain sitä itseään.

Miten sitten sama määritelmä termillä moniperusteinen, vieläkö aiheuttaa hengenahdistusta? Kyse on vain käsitteestä, jota käytetään kun analysoidaan yksilön suhdetta toisiin yksilöihin monitahoisemmin kuin pelkästä ulkonäkö - raha - status -näkökulmasta. Mutta fanaattiset tasouskovaiset eivät ilmeisesti kykene näin moniulotteiseen ajatteluun. Ymmärrän.

Ei. Intersektionaalisesta ajattelusta on tullut vasemmistolaisten ja feministien yhteinen yhden ehdottoman tien ja mielipiteen uskonto dogmeineen ja lieveilmiöineen. Itse heittäisin koko käsitteen romukoppaan, enkä ylipäätään liehuttaisi intersektionaalien lippua käyttämällä yhtään mitään heidän uuskielestään.

Mutta markkina-arvo- ja tasoteorian livettäviä käsitehetteiköitä sujuvasti pöyhit ja tuppaalta toiselle liukastelet, koska isä L, mestari, hurmos ja aate?

Miten asioita voi katsoa ja käsitellä monitahoisesti, jos kieltäytyy käsitteistä? Jo Wittgenstein sanoi, että kielesi rajat merkitsevät maailmasi rajoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Huonoa tuuria", oletko tosissasi? On siinä kanssa yksi selitys sille jos joku ei saa sitten millään ja taas jollekin toiselle se on helppoa.

Ei ole mitään yksinkertaista ja kaikenkattavaa "selitystä"  vaikka moni sellaisesta jankuttaakin. Tuuri on YKSI tekijä monimutkaisessa ilmiössä. Tietenkin Brad Pitt saa vaikka tuhat naista minuutissa ja joku toinen ei koskaan ketään. Silti jostain syystä se naapuri joka on elämän murjoma tossukka, lievästi alkoholiongelmainen ja työtön, helvetin ruma ja sosiaalisesti melko kömpelö nyhverö löysi jollain tavalla jonkin ok naisen (tai ehkä nainen otti naapurin äidilliseen huomaansa, kuka tietää). Silti toinen naapuri joka on vähemmän tossukka, ei alkoholiongelmainen, joskus töissä, ei-niin-kauhean ruma ja onnistuu jollain tavalla keskustelemaan ihmisten kanssa ei löydä ketään. Millä muulla selvität tämän yksilöllisen eron kuin sattumalla? Jos nämä teoriat selittäisivät sataprosenttisesti kaiken, ei se em. naapuri voisi ikinä, mitenkään tai milloinkaan löytää yhtään ketään. 

Eiköhän ne naapuriesi pariutumisetkin ole jollain lailla selitettävissä, enkä sinällään ole eri mieltä siitä, etteikö tuurillakin olisi joskus se hyvän sattuman rooli kaikessa. Toisilla vain tosiaan se onni useammin myötä kuin toisilla, mikä harvoin kaipaa sattumaa selityksekseen.

Jos haluaa täysin sataprosenttisia selityksiä kaikelle ihmisten käyttäytymiselle niin pitäisi tuntea ihmiset täydellisesti. Onneksi hiukan vähemmälläkin pärjää useimiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.

Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.

Intersektionaalisuus nyt sotii kenen tahansa normaalijärkisen tervettä järkeä vastaan. Ei tasoteoreetikko ole siinä seurassa mitenkään yksin.

” Intersektionaalisuus on tapa kuvailla ja analysoida miten yksilön asemaan vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä. Intersektionaalisuus voidaan kääntää risteäviksi tai leikkaaviksi eroiksi yksilöiden välillä. Vierasperäisen termin sijaan käytetään myös termejä moniperusteinen/moniperustainen.”

Tämä sotii tasoteoreetikkojen ”tervettä” järkeä vastaan? Uskon. Jos tavoitteena on luoda yksiulotteinen ulkonäkö - raha - status -himmeli, varmasti moniulotteinen todellisuus ylittää käsityskyvyn.

Intersektionaalinen uskonto sotii kenen tahansa ajattelevan ihmisen tervettä järkeä vastaan, koska se on nimenomaan irrationaalinen uskonto, jota ei voida järjellä perustella. Kaikenlainen pahanlaatuinenkin p*ska voidaan pukea hienoihin juhlapuheisiin, mutta siltikin se on vain sitä itseään.

Miten sitten sama määritelmä termillä moniperusteinen, vieläkö aiheuttaa hengenahdistusta? Kyse on vain käsitteestä, jota käytetään kun analysoidaan yksilön suhdetta toisiin yksilöihin monitahoisemmin kuin pelkästä ulkonäkö - raha - status -näkökulmasta. Mutta fanaattiset tasouskovaiset eivät ilmeisesti kykene näin moniulotteiseen ajatteluun. Ymmärrän.

Ei. Intersektionaalisesta ajattelusta on tullut vasemmistolaisten ja feministien yhteinen yhden ehdottoman tien ja mielipiteen uskonto dogmeineen ja lieveilmiöineen. Itse heittäisin koko käsitteen romukoppaan, enkä ylipäätään liehuttaisi intersektionaalien lippua käyttämällä yhtään mitään heidän uuskielestään.

Mutta markkina-arvo- ja tasoteorian livettäviä käsitehetteiköitä sujuvasti pöyhit ja tuppaalta toiselle liukastelet, koska isä L, mestari, hurmos ja aate?

Miten asioita voi katsoa ja käsitellä monitahoisesti, jos kieltäytyy käsitteistä? Jo Wittgenstein sanoi, että kielesi rajat merkitsevät maailmasi rajoja.

Laasanen on oman tiensä kulkija, mutta pidän tätä kyllä rehellisenä ihmisenä, jota kannattaa kuunnella. Minun "mestarini" edustavat vallan toisenlaisia asioita. Ja kaipa kyynistyneessä minussakin toisaalta vielä tietyt periaatteet edelleenkin elävät, erityisesti rehellisyys ja todenmukaisuus. Intersektionaalinen uuskieli, sen toden totta torjun jo ihan periaatteellisista syistä valheellisena, tekopyhänä, epärehellisenä sekä syrjivänä ääriajatteluna. Ja perin harvoinpa tarvitsee valheellista käsitteistöä ja olkiukostoa mihinkään hyödylliseen.

Vierailija kirjoitti:

Nihilisi kirjoitti:

Vähän luulen, että aniharva mies tietää mistään tasoteorioista. Alustuksessa viitattaneen "markkina-arvoteorioihin", jollaisia on esitetty useammalla tieteenalalla. Sosiaalipsykologiassa Baumeisterin seksuaalinen talousteoria, sosiologiassa Hakimin seksuaalisen pääoman teoria, sosiaalisen vaihdon teorian sovellukset ja evoluutiopsykologian kumppaniarvon teoriat. Ei sellaisista juuri kukaan mies tiedä mitään.

Nämä tasoteoriat kertovat sen, että ihminen on mielellään fantasioi parhaista kumppaneista, mutta on käytännössä virittynyt etsimään "oman tasoistaan" seuraa, tietenkin jonkinsuuruisella ylävireellä.

Eli me ihmiset jossain määrin noudatamme näiden teorioiden ennusteita, vaikka emme tietäisi teorioista yhtään mitään. Useimmat eivät siis tiedä.

Taitaa olla jokaisen yleistietoa, että komia tai rikas mies saa nätin naisen helpommin kuin ruma ja köyhä. Ei tarvitse kuin katsoa millaisten naisten kanssa rallikuskit, jalkapallosankarit ja presidentit pariutuvat. Toki poikkeamia sattuu, mutta harvemmin.

On myös yleistietoa että mitä kauemmas mennään komeista ja rikkaista kohti taviksia, sen suurempi kirjo erilaisia valintakriteerejä ihmisillä useimmiten on. Ja siksi myös mitään "tasoja" on paljon vaikeampi ihmisille määrittää. Tasot ovat selviä vain ihan ääripäissä ja keskellä on iso harmaa massa jossa yhden taso toisen kanssa on hyvin erilainen kuin kolmannen silmissä.

Tuo kertoo pikemminkin siitä, että suuri enemmistö on keskenään hyvin samantasoisia, joten pääpaino heidän keskuudessaan on tietenkin hienosäädöllä. Ääripäissä olevat joutuvat enemmän etsimään sitä omaa tasoporukkaansa, koska heitä on niin paljon vähemmän.