Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ex-puoliso saa lapsen uuden kumppaninsa kanssa ja kaikki muuttuu!
12.10.2020 |
Olen puulla päähän lyöty, enkä tiedä mitä tässä tilanteessa voisin tehdä.
Olen eronnut tyttäreni isästä vuosia sitten. Avioero hoidettiin suht asiallisesti ja olemme olleet hyvissä väleissä. 9-vuotias tytär on jo useamman vuoden ollut viikko-viikko -yhteishuoltajuudessa, joka on joitakin pieniä erimielisyyksiä/keskustelunaiheita lukuunottamatta sujunut erinomaisesti.
Entinen puolisoni ryhtyi seurustelemaan pari vuotta sitten. Uusi puoliso on mukava, meillä on hyvät ja asialliset välit. Nyt he saivat alkukesällä yhteisen vauvan. Vielä odotusaikana tyttäreni otettiin mukaan odotukseen, kovasti puhuttiin että hänestä tulee nyt isosisko, tytär oli innoissaan asiasta jne.
Vauvan synnyttyä kaikki on muuttunut! Viikko-viikko -systeemi ei enää toimikaan. Aluksi mies, nyxä ja vauva tarvitsivat "toipumisaikaa" sairaalasta tullessaan ja halusivat rauhassa päästä uuden alkuun. Sittemmin tyttären viikkoja on jouduttu siirtämään, koska hänellä on ollut nuhaa ja flunssaa (ei koronaa, on testattu!), eikä hän voi muka mennä silloin vauvaperheeseen. Joku viikko iskällä lyhenikin neljään päivään, kun tyttären huone tarvittiin kaukaa tulevien sukulaisten majoitukseen viikonlopuksi. Jatkuvasti jotakin hankaluutta, aikataulujen muutoksia ja peruutuksia. Samaan aikaan pariskunta postailee someen ihania vauvakuvia heistä kolmesta, jossa ollaan perhe ja siunattukiitollinenonnellinen ja mekolme.
Tytär on asiasta pahoillaan, näen sen hänestä. Olen yrittänyt tsempata ja selittää. Monet sanovat, että exien suhde muuttuu, kun toinen rupeaa seurustelemaan tai saa lapsen uuden kumppanin kanssa. Ikinä en olisi kuitenkaan uskonut, että meidän tilanteessamme käy näin.
Onko teillä kokemusta tällaisesta? Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni lasten äiti joutuu aina omasta mielestään selittelemään meidän tuottamia pettymyksiä. Oikeasti pettymys on sitä ettei mies toiminut heidän haluamallaan tavalla - ja sitten selitetään, että ”isäsi on vaan tuommoinen, ettei sille mitään voi”
Sitten vähän silmienpyörittelyä päälle.Esim. Vauvan sairastuessa ja joutuessa sairaalaan, ei muutenkaan toteutuisi kummoisesti isi-aika. Mutta ”vastapuoli” pyörittelee silmiä olettaen ettei sellaista voisi koskaan käydä, kun ei käynyt hänellekään.
Tuli vaan etäisesti mieleen.
Meillä ydinperheessä kun vauva joutui sairaalaan, isä oli isompien sisarusten kanssa ja minä siellä sairaalassa sen vauvan kanssa. Miksi sen pitäisi olla mitenkään muuten? Jos kyse olisi ollut SINUN lapsestasi, olisitko viskannut hänet isälleen, että vietät aikasi sairaalassa 24/7?
Yhtä hyvin voisi kysyä tahtoisiko kukaan järjissään oleva bonusäiti lähettää lapsensa varta vasten ahdistuneiden ja hätääntyneiden ihmisten hoidettavaksi? Kun kerran eroperheessä on se vaihtoehto.
Ihme kyllä miten lasten on kärsittävä joka kerta aikuisten typeryyden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se uusi, tuore äiti. Miehelläni oli 7v poika edellisestä suhteesta. Tapaamiset olivat vähän luovempia kuin viikko-viikko, koska välimatkaa oli vähän enemmän. Tapaamiset hoituivat lomilla ja viikonloppuisin. Pidin pojasta, ei mitään ongelmia hänen kanssa vauva syntyi kesäkuun alussa. 7v poika tuli meille koko kesäksi koska hänen molemmat huoltajansa olivat töissä ja minä äitiyslomalla. Harmi ettei kukaan ollut kysynyt minulta sopisiko minun hoitaa tuoreen vauvan lisäksi 7v. Kestin hampaita niellen mutta loppukesästä "sekosin" ja sähisin omituiseen aikaan soittaneelle exälle että älä jumalauta häiriköi milloin sattuu. Olin erittäin, erittäin uupunut koko kesän nukkumattomuudesta tuoreena äitinä, en vain pystynyt nukkumaan. Ja sitten siinä oli tämä bonuslapsi jötettynä mun vastuulle.
Kunhan vain kerroin, että olen vieläkin vähän katkera siitä miten mua hyväksikäytettiin. Ei kuulosta samalta ku apn tilanne.
Sähisitkö myös miehellesi? Hoitiko mies poikaa muun vuorokauden ajan, paitsi ollessaan töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja sanoi ekassa viestissään, että lapsi on jo vuosia asunut viikko-viikko-yhteishuoltajuudessa. Silti täällä moni vastaa siihen tyyliin, että lapsihan on "vieras" isänsä luona.
Ettekö jotenkin ymmärtäneet lukemaanne? Ei kai se mukula nyt mikään vieras ole, jos on puolet elämästään asunut siellä.
Ja se nyksä on synnyttänyt kesällä. Mikä tässä ei mene teille jakeluun?
Oliko sinulla montakin lasta synnytyksen jälkeen 2 viikkoa kuussa hoidettavana?
Mies oletusarvoisesti kun käy töissäkin.
Paska periaate sinulla. Ensinnäkin tuon ikäinen vauva nukkuu vielä paljon ja toisekseen 9-vuotias ei ole enää mikään hoidettava vaan varsin omatoiminen. Sinun periaatteellasi yhteenkään perheeseen ei synny kuin yksi lapsi
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka itsekkäitä tämän ketjun naiset oikein on?
Juuri synnyttänyt tuore äiti pitää altistaa koronalle, koska äippylin pitää päästä lapsestaan eroon joka toinen viikko? Ja isää syytetään lapsensa hylkäämisestä. Eipä äippyliäkään se lapsi paljoa tunnu kiinnostavan, kun se on parin kuukauden jälkeen jo niin raskasta hoitaa väliaikaisesti itse.
Ei se isä mikään lastenvahti ole vaan lapsen isä jolla on velvollisuuksia.
Lapsen edun mukaan tapaamiset sovitaan jotta lapsi viettää aikaa myös isänsä kanssa.
Kyse ei ole siitä kuinka äiti haluaisi lapsestaan eroon.
Hölmö olet. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Useimmiten vauvojen sisarukset on paikalla joka päivä eikä joka toinen viikko. Mies puhutteluun ja muistutus, että se isompikin lapsi on yhä hänen lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se uusi, tuore äiti. Miehelläni oli 7v poika edellisestä suhteesta. Tapaamiset olivat vähän luovempia kuin viikko-viikko, koska välimatkaa oli vähän enemmän. Tapaamiset hoituivat lomilla ja viikonloppuisin. Pidin pojasta, ei mitään ongelmia hänen kanssa vauva syntyi kesäkuun alussa. 7v poika tuli meille koko kesäksi koska hänen molemmat huoltajansa olivat töissä ja minä äitiyslomalla. Harmi ettei kukaan ollut kysynyt minulta sopisiko minun hoitaa tuoreen vauvan lisäksi 7v. Kestin hampaita niellen mutta loppukesästä "sekosin" ja sähisin omituiseen aikaan soittaneelle exälle että älä jumalauta häiriköi milloin sattuu. Olin erittäin, erittäin uupunut koko kesän nukkumattomuudesta tuoreena äitinä, en vain pystynyt nukkumaan. Ja sitten siinä oli tämä bonuslapsi jötettynä mun vastuulle.
Kunhan vain kerroin, että olen vieläkin vähän katkera siitä miten mua hyväksikäytettiin. Ei kuulosta samalta ku apn tilanne.
Meillä yritettiin samaa kuviota, mutta kieltäydyin saman tien. Miehen eksä, joka ei siis edes kysynyt sopisiko järjestely minulle, suuttui verisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki isät toimii noin. Vain harvalle lapset on nro 1.
Omien lasteni isä löysi uuden naisen ja alkoi isäksi näille naisen lapsille. Kehuskeli kuinka kuskaa lapsia jääkiekkotreeneihin. Omia lapsia tapaa neljä kertaa vuodessa päivän aikana. Omaan kotiinsa ei kutsu.
Apn tilanne on ikävä, kun lapsi on syrjäytetty vauvan tieltä. Asiallisesti sanoa exälle ettei vanhempaa lasta voi sysätä syrjään noin vain ja isän pitää itse selittää lapselle miksi ei halua omaa lastaan tavata.
Tutkani piippaa vahvasti sitä, että isällä on aivan eri käsitys asiasta. Tiedän monta tapausta jossa äiti on savustanut isän ja lasten välit, ja kun isän mielenterveys ei enää kestä lasten tapaamista jota äiti terrorisoi vuodesta tosieen, niin syy vieritetään marttyyrinä isälle, vaikka oikea syyllinen löytyy "äidinrakkaudesta".
Täh? Mitä ihmettä tarkoitat? Mitään en ole savustanut enkä terrorisoinut. Varmaan ulkopuolisille on vaikea käsittää, että isä näin toimii. Niin on minunkin läheiset ihmeissään.
Varmasti ovat ihmeissään kun ovat kuulleet vain sinun versiosi asioista.
No mitäpä selittelen, kun olet näin päättänyt. Totuus on ettei isä ole nähnyt nuorempia lapsia kolmeen kuukauteen. Vanhinta, joka on jo 19v niin ei ole nähnyt kahteen vuoteen. Kaikki lapset on teinejä ja milloin tahansa voivat isälleen mennä. En tiedä miten ovat tekemisissä. Nuorin sanoi, että isä saattaa nyt syyslomalla tulla. Saas nähdä. Elatusapu on kolme kuukautta myöhässä. Pitäisi muistuttaa...
Äläkä missään nimessä selittelekään. Sitä ei täällä kukaan kaipaa. Tosiasia nyt on vain se että versioita on yhtä monta kuin on kokijaakin.
Olet päättänyt, että olen joku vieraannuttaja pahis, vaikka lasten isä on itse itsensä tehokkaasti vieraannuttanut lapsistaan😂
En tiedä miten isä muille selittelee ettei lapset ole hänen luonaan ja varsinkin uudelle vaimolleen. Ihan sama.
Isän versio poikkeaa silti varmasti täysin omasta versiostasi jota levität ympäriinsä. Ei tämä fakta inttämisellä muutu miksikään.
Tuskin isällä on mitään sanomista tai versiota. Kyseessä on kuitenkin teini-ikäiset lapset eikä mitään pikku taaperot. Kohauttelee olkapäitään ja sanoo "en minä tiedä" niin kuin aina suhteessakin kaikkeen sanoi eikä ottanut vastuuta mistään.
Tuo touhusi menee selittelyksi ja jankkaamiseksi. Yksi iso huutomerkki lisää siihen että taidat itsekin tietää miten asiat oikeasti menivät, mutta itsepetos on niin vahvana, koska se on osa selviytymisstrategiaasi. Turhaan meille selittelet, eihän me tunneta sua, tuntematonta palstalaista! Elä vain elämääsi, ja ole sinut tekojesi kanssa. Kyllä ne vielä vastaan tulevat, mitkä taakse on jättänyt.
Jankuti jankuti. Sinähän hyökkäsit tietäen paremmin kuinka olen omaa tarinaa kertonut ja lapset ilmeisesti vieraannuttanut. Minulla ei ole mitään syytä valehdella. En tiedä mikä exällä on ajatuksena ja miksi ei halua lapsistaan huolehtia. Hänellä oli mahdollisuus lähivanhemmuuteen tai mahdollisuus olla etä ja asua lasten lähellä. Häipyi vain kehuen uutta perhettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen verran sanoisin vastaan, että suunnilleen jokainen nainen, joka on synnyttänyt ensimmäisen lapsensa, on vielä hyvin untuvikko, oli sitten ydin tai uusioperhe. Suurin osa meistä kuitenkin kasvaa ja kehittyy ja siinä vaiheessa kun nainen saa toisen/kolmannen lapsen on hän täysin kyvykäs selviytymään useammasta. Tämä uusi äiti ei ole koskaan ollut tuon 9v äiti, hän on vasta yhden lapsen vanhempi.
On siis hölmöä syyllistää ja syyttää tuota uutta äitiä (joka myös tähän asti on ilmeisesti ollut ihan kelvollinen äitipuoli, apn tekstin perusteella).
Eli asia on TÄYSIN isän ja apn välinen. Jos isä ei kykene kahden lapsen vanhemmaksi, so on hän jonka ei tule enää lisääntyä!!
Sinällään, jos minulla olisi ollut mahdollisuus, olisin kyllä oman esikoiseni mielellään antanut enemmän jonnekin mummolaan tms kun meidän toka oli ihan pieni, koska hän ei nukkunut koskaan yhtään pitkää pätkää, ja minä olin täysin uupunut (mies yrittäjä joka teki pitkää päivää, yritti toki lyhentää aina kun pystyi, mutta kun ne asiakkaat on vähän huonoja odottamaan...) - mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
Ap, puhu miehen kanssa miltä lapsesta tuntuu ja sinusta vaikuttaa, ja sopikaa ainakin selvät kuviot. Isä voi olla hyvä isä ja lapsella siellä hyvä toinen perhe vaikkapa jos hän on siellä jonkin aikaa vain pidennetyn viikonlopun - tämä toki tulee sitten huomioida siinä, että mies hyvittää sinulle tästä syntyviä kustannuksia. Ei ole sinun lapsesi etu että tästä tulee kiistakapula ja hänet tungetaan sinne väkisin ja uusi perhe istuttaa hänet jonnekin näkymättömiin, koska uusi tilanne.
Järkipuhetta. Isän ja 9-vuotiaan tyttären etääntyminen ei ole uuden vaimon vika – eikä myöskään AP:n. Mutta AP sitä joutuu kuitenkin selvittelemään ja käymään ex-miehensä kanssa läpi, sillä kyseessä on heidän lapsensa. Päävastuu on nyt sillä isällä, hänen tulisi muistuttaa tyttärelleen ettei rakkaus häntä kohtaan ole vähentynyt vaikka perheessä onkin uusi vauva, ja että tytär on edelleen tervetullut myös toiseen kotiinsa. Sillä koti se kuitenkin on. Ja jos mies ei tajua tätä itse ottaa puheeksi, niin se on hyvä AP:n keskustella siitä hänen kanssaan ettei tilanne pääse tulehtumaan pahemmin ja että välit säilyvät hyvinä tästäkin eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Eli ketju mukaan jokaiselle synnyttäneelle naiselle saa viedä lapsia hoidettavaksi, että äippyli saa dokata rauhassa. OK
Eihän lasta synnyttäneelle naiselle viedä vaan lapsen omalle isälle!!
Oletko muuten koskaan kuullut että perheissä saattaa olla useampia lapsia?
Kaksi , kolme jopa neljä lasta.
Ne lapset hoidetaan siinä samassa perheessä ( jos ei ole uusioperhe) eikä viedä lastenkotiin saati heitetä kadulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en edes keskustelisi tai myötäilisi asiassa. Paperilla on viikko ja viikko, ei elareita ja näillä menty siis pari vuotta. Kun mies ja uusi soittavat että tyttö tulisi aiemmin kotiin vastaus olisi, ei sovi minulla on oma elämä ja menoa. En edes lähtisi neuvottelemaan. Jos ilmoittavat että sukulaisia tulee, voi harmi läheisyys, lämmittää ja tila, tiivistää jne.. älä jousta, ei ole syytä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ketju mukaan jokaiselle synnyttäneelle naiselle saa viedä lapsia hoidettavaksi, että äippyli saa dokata rauhassa. OK
Eihän lasta synnyttäneelle naiselle viedä vaan lapsen omalle isälle!!
Oletko muuten koskaan kuullut että perheissä saattaa olla useampia lapsia?
Kaksi , kolme jopa neljä lasta.
Ne lapset hoidetaan siinä samassa perheessä ( jos ei ole uusioperhe) eikä viedä lastenkotiin saati heitetä kadulle.
Nimenomaan näin! Voi että, kun tuo naisviha on niin uuvuttavaa. "Äippyli dokaamaan ja lapsi synnyttäneelle naiselle hoitoon", voi huoh. Kas kun kuvioon kuuluu myös isä, hänellä ei ilmeisesti ole tämän äippylijankkaajan mielestä yhtään mitään velvollisuuksia lapsiaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes keskustelisi tai myötäilisi asiassa. Paperilla on viikko ja viikko, ei elareita ja näillä menty siis pari vuotta. Kun mies ja uusi soittavat että tyttö tulisi aiemmin kotiin vastaus olisi, ei sovi minulla on oma elämä ja menoa. En edes lähtisi neuvottelemaan. Jos ilmoittavat että sukulaisia tulee, voi harmi läheisyys, lämmittää ja tila, tiivistää jne.. älä jousta, ei ole syytä
Oikeassa olet.
Kovin helposti vain se on se lapsi, joka ymmärtää asian niin, että hän ei ole rakastettu kummassakaan 'Kodissaan' 😒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja sanoi ekassa viestissään, että lapsi on jo vuosia asunut viikko-viikko-yhteishuoltajuudessa. Silti täällä moni vastaa siihen tyyliin, että lapsihan on "vieras" isänsä luona.
Ettekö jotenkin ymmärtäneet lukemaanne? Ei kai se mukula nyt mikään vieras ole, jos on puolet elämästään asunut siellä.
Ja se nyksä on synnyttänyt kesällä. Mikä tässä ei mene teille jakeluun?
Oliko sinulla montakin lasta synnytyksen jälkeen 2 viikkoa kuussa hoidettavana?
Mies oletusarvoisesti kun käy töissäkin.
Paska periaate sinulla. Ensinnäkin tuon ikäinen vauva nukkuu vielä paljon ja toisekseen 9-vuotias ei ole enää mikään hoidettava vaan varsin omatoiminen. Sinun periaatteellasi yhteenkään perheeseen ei synny kuin yksi lapsi
Ai nytkö se äitiys ei olekaan kamalan uuvuttavaa 24/7 raatamista? Kunhan räkii kattoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä lapselle tarvitse näyttää.. näytät vain tälle isälle että moinen sopimusten muuntelu ei käy. Jos tulee jotain itkua sano että olen uuden mieheni Pertsan luona sitten vuoroviikoin Oulussa, eli ei ole mahdollista joustaa teidän menojenne, vointienne ja halujenne mukaan. Kohta on enää vuoriviikonloppu tolla menolla jos sitäkään (tietysti jos se on sinulle ok ei mitään). Kova, kovaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja sanoi ekassa viestissään, että lapsi on jo vuosia asunut viikko-viikko-yhteishuoltajuudessa. Silti täällä moni vastaa siihen tyyliin, että lapsihan on "vieras" isänsä luona.
Ettekö jotenkin ymmärtäneet lukemaanne? Ei kai se mukula nyt mikään vieras ole, jos on puolet elämästään asunut siellä.
Ja se nyksä on synnyttänyt kesällä. Mikä tässä ei mene teille jakeluun?
Oliko sinulla montakin lasta synnytyksen jälkeen 2 viikkoa kuussa hoidettavana?
Mies oletusarvoisesti kun käy töissäkin.
Paska periaate sinulla. Ensinnäkin tuon ikäinen vauva nukkuu vielä paljon ja toisekseen 9-vuotias ei ole enää mikään hoidettava vaan varsin omatoiminen. Sinun periaatteellasi yhteenkään perheeseen ei synny kuin yksi lapsi
Ai nytkö se äitiys ei olekaan kamalan uuvuttavaa 24/7 raatamista? Kunhan räkii kattoon?
Ei se ole koskaan mulle ollut kamalan uuvuttavaa eikä 24/7 raatamista vaan elettävää elämää. Joskus väsyttää, joskus ei mutta se on ihan normaalia eikä siitä tarvitse marttyyriksi heittäytyä
Toki tuon tuoreen äidin mielestä se oma lapsi on ykkössijalla, mutta aikuisten (sekä isän että puolison) pitäisi osata ajatella ettei se miehen lapsi ole mikään nukke jonka voi sysätä syrjään kun tulee parempi lelu
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se uusi, tuore äiti. Miehelläni oli 7v poika edellisestä suhteesta. Tapaamiset olivat vähän luovempia kuin viikko-viikko, koska välimatkaa oli vähän enemmän. Tapaamiset hoituivat lomilla ja viikonloppuisin. Pidin pojasta, ei mitään ongelmia hänen kanssa vauva syntyi kesäkuun alussa. 7v poika tuli meille koko kesäksi koska hänen molemmat huoltajansa olivat töissä ja minä äitiyslomalla. Harmi ettei kukaan ollut kysynyt minulta sopisiko minun hoitaa tuoreen vauvan lisäksi 7v. Kestin hampaita niellen mutta loppukesästä "sekosin" ja sähisin omituiseen aikaan soittaneelle exälle että älä jumalauta häiriköi milloin sattuu. Olin erittäin, erittäin uupunut koko kesän nukkumattomuudesta tuoreena äitinä, en vain pystynyt nukkumaan. Ja sitten siinä oli tämä bonuslapsi jötettynä mun vastuulle.
Kunhan vain kerroin, että olen vieläkin vähän katkera siitä miten mua hyväksikäytettiin. Ei kuulosta samalta ku apn tilanne.
HAMPAITA NIELLEN? Ok...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää, että vasta synnyttänyt äiti haluaa olla kotona hetken ilman ap:n lasta. Tämä vanhempi lapsi ei kuitenkaan ole oma, vaikka rakas olisikin. Ymmärrän myös vastasyntyneen äidin stressaamisen flunssaisesta lapsesta. Vaikka en itse olekaan bakteerikammoinen muuten, niin siinä kohtaa kun on muutaman viikon ikäinen vauva niin ei todellakaan halua flunssaisia ihmisiä kotiinsa.
Tilanne varmasti tasoittuu kun vauva kasvaa. Jos olisin ap niin ottaisin nyt vielä rauhassa ja katsoisin miten tilanne etenee.
Useamman lapsen äitinä nämä on jotenkin niin naurettavia väitteitä, että pitäisi jotenkin estää oma sisarus tulemasta omaan kotiin, koska on flunssa. Kun on monta lasta, vauva soljahtaa isompien lasten elämään. Ei siis niin, että isommat lapset sopeutuisivat vauvan elämään. Useamman lapsen kanssa vauvaa on pakko herätellä, kuljettaa isompien lasten harrastusten mukaan, viedä kauppaan, sisarusten kaverit käy kylässä, on vanhempainiltaa, lomamatkaa jne.
Pakostakin vauva altistuu monilapsisessa perheessä enemmän sairauksille kuin yksilapsisessa. Minusta ex ja hänen puolisonsa eivät voi ajatella, että heillä olisi vain yksi lapsi. Heillä on kaksi lasta, jotka viettävät arkea perheessä. On elettävä sen mukaan.
Mutta kun ei olla ydinperhe. Lapsen on mahdollista olla tulematta sairaana. Ja miksi ylipäätään sairasta pitää pompotella? Vauva on myös ihminen, jolla on oikeus elämään ja turvallisuuteen. Jos lapsi tulee tartuttamaan, estää se hyvässä lykyssä jonkun muun reissun kuitenkin. Joten mikä järki? Näin sitä opetetaan lapsista itsekkäitä kun tarvitsee ajatella vain omia oikeuksiaan toisen terveyden yli. Meillä koululainen muistaa vieläkin sen yön kun pikkuveli meinasi tukehtua limaan ja tyhjennettiin sairaalassa, jonne hänet yöllä raahattiin. On varmasti kultainen muisto hänelle, mutta pääasia että saatiin isä-aikaa siellä päivystyksen penkillä.
Just så! Meilläkin miehen exä esitti tuota syyllistämistä, mutta nykyään tajuaa jo mikä järki sairastuttaa se HÄNEN lapsensa jos meillä ollaan kipeänä, ja sama toisinpäin. Aika kylmäävän kuuloista jos äiti ilmekään värähtämättä passittaa ainokaisensa isän luokse missä koko porukka on esim. noroviruksen kourissa.
Joustamme jatkuvasti, muttemme tee siitä numeroa tai esitä vaatimuksia. Ehkä pitäisi, koska vastapuoli tulkitsee palautteen puuttumisen omaksi edukseen ja kulkee parempi vanhempi viitta päällään jakaen tuomioitaan milloin mihinkin. Isällä olisi kuitenkin myös kokemuksia ja ajatuksia vanhemmuudesta, muttei hän esitä niitä lapsen äidille. Ne kerrat kun on yritetty jutella ei ole keskustelua ei syntynyt.
Lapsen äiti myös kuvittelee olevansa ainoa, joka tuntee lapsensa tai tekee tunnetyötä. Tosiasiassa olemme paljonkin käyneet läpi lapsen tunteita äitiä kohtaan ja tukeneet äidin vanhemmuuttaan. Mutta äiti luulee isän olevan ainoa pettymysten aiheuttaja. Ehkä meidänkin olisi pitänyt lähteä huokailemaan, että äiti nyt vaan on sellainen hassu ajattelematon tyhmyri ja vahvistaa lapsen tunteita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki isät toimii noin. Vain harvalle lapset on nro 1.
Omien lasteni isä löysi uuden naisen ja alkoi isäksi näille naisen lapsille. Kehuskeli kuinka kuskaa lapsia jääkiekkotreeneihin. Omia lapsia tapaa neljä kertaa vuodessa päivän aikana. Omaan kotiinsa ei kutsu.
Apn tilanne on ikävä, kun lapsi on syrjäytetty vauvan tieltä. Asiallisesti sanoa exälle ettei vanhempaa lasta voi sysätä syrjään noin vain ja isän pitää itse selittää lapselle miksi ei halua omaa lastaan tavata.
Tutkani piippaa vahvasti sitä, että isällä on aivan eri käsitys asiasta. Tiedän monta tapausta jossa äiti on savustanut isän ja lasten välit, ja kun isän mielenterveys ei enää kestä lasten tapaamista jota äiti terrorisoi vuodesta tosieen, niin syy vieritetään marttyyrinä isälle, vaikka oikea syyllinen löytyy "äidinrakkaudesta".
Täh? Mitä ihmettä tarkoitat? Mitään en ole savustanut enkä terrorisoinut. Varmaan ulkopuolisille on vaikea käsittää, että isä näin toimii. Niin on minunkin läheiset ihmeissään.
Varmasti ovat ihmeissään kun ovat kuulleet vain sinun versiosi asioista.
No mitäpä selittelen, kun olet näin päättänyt. Totuus on ettei isä ole nähnyt nuorempia lapsia kolmeen kuukauteen. Vanhinta, joka on jo 19v niin ei ole nähnyt kahteen vuoteen. Kaikki lapset on teinejä ja milloin tahansa voivat isälleen mennä. En tiedä miten ovat tekemisissä. Nuorin sanoi, että isä saattaa nyt syyslomalla tulla. Saas nähdä. Elatusapu on kolme kuukautta myöhässä. Pitäisi muistuttaa...
Äläkä missään nimessä selittelekään. Sitä ei täällä kukaan kaipaa. Tosiasia nyt on vain se että versioita on yhtä monta kuin on kokijaakin.
Olet päättänyt, että olen joku vieraannuttaja pahis, vaikka lasten isä on itse itsensä tehokkaasti vieraannuttanut lapsistaan😂
En tiedä miten isä muille selittelee ettei lapset ole hänen luonaan ja varsinkin uudelle vaimolleen. Ihan sama.
Isän versio poikkeaa silti varmasti täysin omasta versiostasi jota levität ympäriinsä. Ei tämä fakta inttämisellä muutu miksikään.
Tuskin isällä on mitään sanomista tai versiota. Kyseessä on kuitenkin teini-ikäiset lapset eikä mitään pikku taaperot. Kohauttelee olkapäitään ja sanoo "en minä tiedä" niin kuin aina suhteessakin kaikkeen sanoi eikä ottanut vastuuta mistään.
Tuo touhusi menee selittelyksi ja jankkaamiseksi. Yksi iso huutomerkki lisää siihen että taidat itsekin tietää miten asiat oikeasti menivät, mutta itsepetos on niin vahvana, koska se on osa selviytymisstrategiaasi. Turhaan meille selittelet, eihän me tunneta sua, tuntematonta palstalaista! Elä vain elämääsi, ja ole sinut tekojesi kanssa. Kyllä ne vielä vastaan tulevat, mitkä taakse on jättänyt.
Jankuti jankuti. Sinähän hyökkäsit tietäen paremmin kuinka olen omaa tarinaa kertonut ja lapset ilmeisesti vieraannuttanut. Minulla ei ole mitään syytä valehdella. En tiedä mikä exällä on ajatuksena ja miksi ei halua lapsistaan huolehtia. Hänellä oli mahdollisuus lähivanhemmuuteen tai mahdollisuus olla etä ja asua lasten lähellä. Häipyi vain kehuen uutta perhettään.
Todistat jatkuvasti minun olevan oikeassa :D Mutta ehkä tämä riittää tätä lajia? Ettet nolaa itseäsi ihan kokonaan.
Alue: Aihe vapaa
Ap kirjoitti että hän lähti...