Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ex-puoliso saa lapsen uuden kumppaninsa kanssa ja kaikki muuttuu!
12.10.2020 |
Olen puulla päähän lyöty, enkä tiedä mitä tässä tilanteessa voisin tehdä.
Olen eronnut tyttäreni isästä vuosia sitten. Avioero hoidettiin suht asiallisesti ja olemme olleet hyvissä väleissä. 9-vuotias tytär on jo useamman vuoden ollut viikko-viikko -yhteishuoltajuudessa, joka on joitakin pieniä erimielisyyksiä/keskustelunaiheita lukuunottamatta sujunut erinomaisesti.
Entinen puolisoni ryhtyi seurustelemaan pari vuotta sitten. Uusi puoliso on mukava, meillä on hyvät ja asialliset välit. Nyt he saivat alkukesällä yhteisen vauvan. Vielä odotusaikana tyttäreni otettiin mukaan odotukseen, kovasti puhuttiin että hänestä tulee nyt isosisko, tytär oli innoissaan asiasta jne.
Vauvan synnyttyä kaikki on muuttunut! Viikko-viikko -systeemi ei enää toimikaan. Aluksi mies, nyxä ja vauva tarvitsivat "toipumisaikaa" sairaalasta tullessaan ja halusivat rauhassa päästä uuden alkuun. Sittemmin tyttären viikkoja on jouduttu siirtämään, koska hänellä on ollut nuhaa ja flunssaa (ei koronaa, on testattu!), eikä hän voi muka mennä silloin vauvaperheeseen. Joku viikko iskällä lyhenikin neljään päivään, kun tyttären huone tarvittiin kaukaa tulevien sukulaisten majoitukseen viikonlopuksi. Jatkuvasti jotakin hankaluutta, aikataulujen muutoksia ja peruutuksia. Samaan aikaan pariskunta postailee someen ihania vauvakuvia heistä kolmesta, jossa ollaan perhe ja siunattukiitollinenonnellinen ja mekolme.
Tytär on asiasta pahoillaan, näen sen hänestä. Olen yrittänyt tsempata ja selittää. Monet sanovat, että exien suhde muuttuu, kun toinen rupeaa seurustelemaan tai saa lapsen uuden kumppanin kanssa. Ikinä en olisi kuitenkaan uskonut, että meidän tilanteessamme käy näin.
Onko teillä kokemusta tällaisesta? Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ketju mukaan jokaiselle synnyttäneelle naiselle saa viedä lapsia hoidettavaksi, että äippyli saa dokata rauhassa. OK
Jokainen synnyttänyt nainen pistää perheen muut lapset... minne?
Meillä on kolme ei lasta ja mikään ei ole ollut vauvalle parempaa seuraa kuin isosiskojen seura ja esimerkki! Isosiskot jaksoivat aina naurattaa ja laulattaa vauvaa ja vauva alkoi nauramaan jo kun näkikin isosiskonsa. Vaikka minäbolisin mitä tehnyt, niin en saanut vauvaa nauramaan yhtä makeasti kuin hän nauroi isosiskojensa jutuille. Se oli ihanaa katsottavaa!
Sama se oli kun keskimmäinen syntyi. Tuore isosisko könysi lattialla vauvan kanssa, auttoi enemmän kuin olisi tarvinnut ja oli todella ylpeä isosisko.
Meillä kävi näin.
Ex sai vauvan silloisen vaimonsa kanssa.
Päivät meni niin, että tytär oli vauvan kanssa ja veli paljon isän kanssa.
Tuore äiti joskus jopa otti päiväunet, kun tytär oli vauvan kanssa. Kaikki samassa huoneessa.
Tämä tuore äiti aina kehui, kun isosiskosta on niin paljon apua.
Nyt sitten lapset eivät enää liikaa näe.
Ec nro 2 haluaa lapsi on isällään silloin, kun meidän lapset ovat minulla.
Joskus ex tulee lapsen kanssa meille. Itse soitan ex.lle ja kysyn onko ok , jos meidän kummankin ex tulee nuorimmaisen kanssa meille syömään.
Tämä on helpoin tapa. Ei tule sieltä päästä narinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kestin hampaita niellen
Ooookeii...
odota vain jos näilläkin ero tulee.
Sen jälkeen isä ruinaa lastaan luokseen kuten ennen on toimittu.
Hyvittääkseen menneitä.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka itsekkäitä tämän ketjun naiset oikein on?
Juuri synnyttänyt tuore äiti pitää altistaa koronalle, koska äippylin pitää päästä lapsestaan eroon joka toinen viikko? Ja isää syytetään lapsensa hylkäämisestä. Eipä äippyliäkään se lapsi paljoa tunnu kiinnostavan, kun se on parin kuukauden jälkeen jo niin raskasta hoitaa väliaikaisesti itse.
Aika monesti täällä on jo todettu, että kyse ei ole äippylin oikeuksista, vaan lapsen oikeudesta tavata isyliään. Ja lapsen pahan mielen tunteesta, kun isä ei tunnu välittävän. Aikuisten tunteet ja haluamiset ovat tässä tilanteessa toisarvoisia. Mutta kai näissä ketjuissa itse kukin näkee mitä haluaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli ketju mukaan jokaiselle synnyttäneelle naiselle saa viedä lapsia hoidettavaksi, että äippyli saa dokata rauhassa. OK
Jokainen synnyttänyt nainen pistää perheen muut lapset... minne?
Meillä on kolme ei lasta ja mikään ei ole ollut vauvalle parempaa seuraa kuin isosiskojen seura ja esimerkki! Isosiskot jaksoivat aina naurattaa ja laulattaa vauvaa ja vauva alkoi nauramaan jo kun näkikin isosiskonsa. Vaikka minäbolisin mitä tehnyt, niin en saanut vauvaa nauramaan yhtä makeasti kuin hän nauroi isosiskojensa jutuille. Se oli ihanaa katsottavaa!
Sama se oli kun keskimmäinen syntyi. Tuore isosisko könysi lattialla vauvan kanssa, auttoi enemmän kuin olisi tarvinnut ja oli todella ylpeä isosisko.
Meillä kävi näin.
Ex sai vauvan silloisen vaimonsa kanssa.
Päivät meni niin, että tytär oli vauvan kanssa ja veli paljon isän kanssa.
Tuore äiti joskus jopa otti päiväunet, kun tytär oli vauvan kanssa. Kaikki samassa huoneessa.Tämä tuore äiti aina kehui, kun isosiskosta on niin paljon apua.
Nyt sitten lapset eivät enää liikaa näe.
Ec nro 2 haluaa lapsi on isällään silloin, kun meidän lapset ovat minulla.
Joskus ex tulee lapsen kanssa meille. Itse soitan ex.lle ja kysyn onko ok , jos meidän kummankin ex tulee nuorimmaisen kanssa meille syömään.Tämä on helpoin tapa. Ei tule sieltä päästä narinaa.
Sori, mutten tajunnut tästä yhtään mitään. Teillä on siis yhteinen eksä, joka tulee teille syömään??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä miehillä ole samanlaista kiintymyssuhdetta lapsiinsa kuin äideillä äidinrakkaus lapseensa? Miesten biologia erilainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki isät toimii noin. Vain harvalle lapset on nro 1.
Omien lasteni isä löysi uuden naisen ja alkoi isäksi näille naisen lapsille. Kehuskeli kuinka kuskaa lapsia jääkiekkotreeneihin. Omia lapsia tapaa neljä kertaa vuodessa päivän aikana. Omaan kotiinsa ei kutsu.
Apn tilanne on ikävä, kun lapsi on syrjäytetty vauvan tieltä. Asiallisesti sanoa exälle ettei vanhempaa lasta voi sysätä syrjään noin vain ja isän pitää itse selittää lapselle miksi ei halua omaa lastaan tavata.
Tutkani piippaa vahvasti sitä, että isällä on aivan eri käsitys asiasta. Tiedän monta tapausta jossa äiti on savustanut isän ja lasten välit, ja kun isän mielenterveys ei enää kestä lasten tapaamista jota äiti terrorisoi vuodesta tosieen, niin syy vieritetään marttyyrinä isälle, vaikka oikea syyllinen löytyy "äidinrakkaudesta".
Täh? Mitä ihmettä tarkoitat? Mitään en ole savustanut enkä terrorisoinut. Varmaan ulkopuolisille on vaikea käsittää, että isä näin toimii. Niin on minunkin läheiset ihmeissään.
Varmasti ovat ihmeissään kun ovat kuulleet vain sinun versiosi asioista.
No mitäpä selittelen, kun olet näin päättänyt. Totuus on ettei isä ole nähnyt nuorempia lapsia kolmeen kuukauteen. Vanhinta, joka on jo 19v niin ei ole nähnyt kahteen vuoteen. Kaikki lapset on teinejä ja milloin tahansa voivat isälleen mennä. En tiedä miten ovat tekemisissä. Nuorin sanoi, että isä saattaa nyt syyslomalla tulla. Saas nähdä. Elatusapu on kolme kuukautta myöhässä. Pitäisi muistuttaa...
Äläkä missään nimessä selittelekään. Sitä ei täällä kukaan kaipaa. Tosiasia nyt on vain se että versioita on yhtä monta kuin on kokijaakin.
Olet päättänyt, että olen joku vieraannuttaja pahis, vaikka lasten isä on itse itsensä tehokkaasti vieraannuttanut lapsistaan😂
En tiedä miten isä muille selittelee ettei lapset ole hänen luonaan ja varsinkin uudelle vaimolleen. Ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma teinini tässä hiljan kommentoi, että toivottavasti isänsä ja nyxä eivät saa lasta, vaikka vauvat onkin ihania. Joko isä ei jaksa sitä vauvaa tai sitten meitä eli teiniä ja sisarustaan.
Voi kun vain voisin luottaa siihen, että ex-mieskin on yhtä kypsä kuin teini. Odottaisi ainakin pari vuotta, vaikka nyxällä olisikin vauvakuume. Antaisi lapsille vähän aikaa tottua tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki isät toimii noin. Vain harvalle lapset on nro 1.
Omien lasteni isä löysi uuden naisen ja alkoi isäksi näille naisen lapsille. Kehuskeli kuinka kuskaa lapsia jääkiekkotreeneihin. Omia lapsia tapaa neljä kertaa vuodessa päivän aikana. Omaan kotiinsa ei kutsu.
Apn tilanne on ikävä, kun lapsi on syrjäytetty vauvan tieltä. Asiallisesti sanoa exälle ettei vanhempaa lasta voi sysätä syrjään noin vain ja isän pitää itse selittää lapselle miksi ei halua omaa lastaan tavata.
Tutkani piippaa vahvasti sitä, että isällä on aivan eri käsitys asiasta. Tiedän monta tapausta jossa äiti on savustanut isän ja lasten välit, ja kun isän mielenterveys ei enää kestä lasten tapaamista jota äiti terrorisoi vuodesta tosieen, niin syy vieritetään marttyyrinä isälle, vaikka oikea syyllinen löytyy "äidinrakkaudesta".
Täh? Mitä ihmettä tarkoitat? Mitään en ole savustanut enkä terrorisoinut. Varmaan ulkopuolisille on vaikea käsittää, että isä näin toimii. Niin on minunkin läheiset ihmeissään.
Varmasti ovat ihmeissään kun ovat kuulleet vain sinun versiosi asioista.
No mitäpä selittelen, kun olet näin päättänyt. Totuus on ettei isä ole nähnyt nuorempia lapsia kolmeen kuukauteen. Vanhinta, joka on jo 19v niin ei ole nähnyt kahteen vuoteen. Kaikki lapset on teinejä ja milloin tahansa voivat isälleen mennä. En tiedä miten ovat tekemisissä. Nuorin sanoi, että isä saattaa nyt syyslomalla tulla. Saas nähdä. Elatusapu on kolme kuukautta myöhässä. Pitäisi muistuttaa...
Äläkä missään nimessä selittelekään. Sitä ei täällä kukaan kaipaa. Tosiasia nyt on vain se että versioita on yhtä monta kuin on kokijaakin.
Olet päättänyt, että olen joku vieraannuttaja pahis, vaikka lasten isä on itse itsensä tehokkaasti vieraannuttanut lapsistaan😂
En tiedä miten isä muille selittelee ettei lapset ole hänen luonaan ja varsinkin uudelle vaimolleen. Ihan sama.
Isän versio poikkeaa silti varmasti täysin omasta versiostasi jota levität ympäriinsä. Ei tämä fakta inttämisellä muutu miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki isät toimii noin. Vain harvalle lapset on nro 1.
Omien lasteni isä löysi uuden naisen ja alkoi isäksi näille naisen lapsille. Kehuskeli kuinka kuskaa lapsia jääkiekkotreeneihin. Omia lapsia tapaa neljä kertaa vuodessa päivän aikana. Omaan kotiinsa ei kutsu.
Apn tilanne on ikävä, kun lapsi on syrjäytetty vauvan tieltä. Asiallisesti sanoa exälle ettei vanhempaa lasta voi sysätä syrjään noin vain ja isän pitää itse selittää lapselle miksi ei halua omaa lastaan tavata.
Tutkani piippaa vahvasti sitä, että isällä on aivan eri käsitys asiasta. Tiedän monta tapausta jossa äiti on savustanut isän ja lasten välit, ja kun isän mielenterveys ei enää kestä lasten tapaamista jota äiti terrorisoi vuodesta tosieen, niin syy vieritetään marttyyrinä isälle, vaikka oikea syyllinen löytyy "äidinrakkaudesta".
Täh? Mitä ihmettä tarkoitat? Mitään en ole savustanut enkä terrorisoinut. Varmaan ulkopuolisille on vaikea käsittää, että isä näin toimii. Niin on minunkin läheiset ihmeissään.
Varmasti ovat ihmeissään kun ovat kuulleet vain sinun versiosi asioista.
No mitäpä selittelen, kun olet näin päättänyt. Totuus on ettei isä ole nähnyt nuorempia lapsia kolmeen kuukauteen. Vanhinta, joka on jo 19v niin ei ole nähnyt kahteen vuoteen. Kaikki lapset on teinejä ja milloin tahansa voivat isälleen mennä. En tiedä miten ovat tekemisissä. Nuorin sanoi, että isä saattaa nyt syyslomalla tulla. Saas nähdä. Elatusapu on kolme kuukautta myöhässä. Pitäisi muistuttaa...
Äläkä missään nimessä selittelekään. Sitä ei täällä kukaan kaipaa. Tosiasia nyt on vain se että versioita on yhtä monta kuin on kokijaakin.
Olet päättänyt, että olen joku vieraannuttaja pahis, vaikka lasten isä on itse itsensä tehokkaasti vieraannuttanut lapsistaan😂
En tiedä miten isä muille selittelee ettei lapset ole hänen luonaan ja varsinkin uudelle vaimolleen. Ihan sama.
Isän versio poikkeaa silti varmasti täysin omasta versiostasi jota levität ympäriinsä. Ei tämä fakta inttämisellä muutu miksikään.
Tuskin isällä on mitään sanomista tai versiota. Kyseessä on kuitenkin teini-ikäiset lapset eikä mitään pikku taaperot. Kohauttelee olkapäitään ja sanoo "en minä tiedä" niin kuin aina suhteessakin kaikkeen sanoi eikä ottanut vastuuta mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki isät toimii noin. Vain harvalle lapset on nro 1.
Omien lasteni isä löysi uuden naisen ja alkoi isäksi näille naisen lapsille. Kehuskeli kuinka kuskaa lapsia jääkiekkotreeneihin. Omia lapsia tapaa neljä kertaa vuodessa päivän aikana. Omaan kotiinsa ei kutsu.
Apn tilanne on ikävä, kun lapsi on syrjäytetty vauvan tieltä. Asiallisesti sanoa exälle ettei vanhempaa lasta voi sysätä syrjään noin vain ja isän pitää itse selittää lapselle miksi ei halua omaa lastaan tavata.
Tutkani piippaa vahvasti sitä, että isällä on aivan eri käsitys asiasta. Tiedän monta tapausta jossa äiti on savustanut isän ja lasten välit, ja kun isän mielenterveys ei enää kestä lasten tapaamista jota äiti terrorisoi vuodesta tosieen, niin syy vieritetään marttyyrinä isälle, vaikka oikea syyllinen löytyy "äidinrakkaudesta".
Täh? Mitä ihmettä tarkoitat? Mitään en ole savustanut enkä terrorisoinut. Varmaan ulkopuolisille on vaikea käsittää, että isä näin toimii. Niin on minunkin läheiset ihmeissään.
Varmasti ovat ihmeissään kun ovat kuulleet vain sinun versiosi asioista.
No mitäpä selittelen, kun olet näin päättänyt. Totuus on ettei isä ole nähnyt nuorempia lapsia kolmeen kuukauteen. Vanhinta, joka on jo 19v niin ei ole nähnyt kahteen vuoteen. Kaikki lapset on teinejä ja milloin tahansa voivat isälleen mennä. En tiedä miten ovat tekemisissä. Nuorin sanoi, että isä saattaa nyt syyslomalla tulla. Saas nähdä. Elatusapu on kolme kuukautta myöhässä. Pitäisi muistuttaa...
Äläkä missään nimessä selittelekään. Sitä ei täällä kukaan kaipaa. Tosiasia nyt on vain se että versioita on yhtä monta kuin on kokijaakin.
Olet päättänyt, että olen joku vieraannuttaja pahis, vaikka lasten isä on itse itsensä tehokkaasti vieraannuttanut lapsistaan😂
En tiedä miten isä muille selittelee ettei lapset ole hänen luonaan ja varsinkin uudelle vaimolleen. Ihan sama.
Isän versio poikkeaa silti varmasti täysin omasta versiostasi jota levität ympäriinsä. Ei tämä fakta inttämisellä muutu miksikään.
Tuskin isällä on mitään sanomista tai versiota. Kyseessä on kuitenkin teini-ikäiset lapset eikä mitään pikku taaperot. Kohauttelee olkapäitään ja sanoo "en minä tiedä" niin kuin aina suhteessakin kaikkeen sanoi eikä ottanut vastuuta mistään.
Tuo touhusi menee selittelyksi ja jankkaamiseksi. Yksi iso huutomerkki lisää siihen että taidat itsekin tietää miten asiat oikeasti menivät, mutta itsepetos on niin vahvana, koska se on osa selviytymisstrategiaasi. Turhaan meille selittelet, eihän me tunneta sua, tuntematonta palstalaista! Elä vain elämääsi, ja ole sinut tekojesi kanssa. Kyllä ne vielä vastaan tulevat, mitkä taakse on jättänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää, että vasta synnyttänyt äiti haluaa olla kotona hetken ilman ap:n lasta. Tämä vanhempi lapsi ei kuitenkaan ole oma, vaikka rakas olisikin. Ymmärrän myös vastasyntyneen äidin stressaamisen flunssaisesta lapsesta. Vaikka en itse olekaan bakteerikammoinen muuten, niin siinä kohtaa kun on muutaman viikon ikäinen vauva niin ei todellakaan halua flunssaisia ihmisiä kotiinsa.
Tilanne varmasti tasoittuu kun vauva kasvaa. Jos olisin ap niin ottaisin nyt vielä rauhassa ja katsoisin miten tilanne etenee.
Useamman lapsen äitinä nämä on jotenkin niin naurettavia väitteitä, että pitäisi jotenkin estää oma sisarus tulemasta omaan kotiin, koska on flunssa. Kun on monta lasta, vauva soljahtaa isompien lasten elämään. Ei siis niin, että isommat lapset sopeutuisivat vauvan elämään. Useamman lapsen kanssa vauvaa on pakko herätellä, kuljettaa isompien lasten harrastusten mukaan, viedä kauppaan, sisarusten kaverit käy kylässä, on vanhempainiltaa, lomamatkaa jne.
Pakostakin vauva altistuu monilapsisessa perheessä enemmän sairauksille kuin yksilapsisessa. Minusta ex ja hänen puolisonsa eivät voi ajatella, että heillä olisi vain yksi lapsi. Heillä on kaksi lasta, jotka viettävät arkea perheessä. On elettävä sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka itsekkäitä tämän ketjun naiset oikein on?
Juuri synnyttänyt tuore äiti pitää altistaa koronalle, koska äippylin pitää päästä lapsestaan eroon joka toinen viikko? Ja isää syytetään lapsensa hylkäämisestä. Eipä äippyliäkään se lapsi paljoa tunnu kiinnostavan, kun se on parin kuukauden jälkeen jo niin raskasta hoitaa väliaikaisesti itse.
Aika monesti täällä on jo todettu, että kyse ei ole äippylin oikeuksista, vaan lapsen oikeudesta tavata isyliään. Ja lapsen pahan mielen tunteesta, kun isä ei tunnu välittävän. Aikuisten tunteet ja haluamiset ovat tässä tilanteessa toisarvoisia. Mutta kai näissä ketjuissa itse kukin näkee mitä haluaa nähdä.
Uusi lapsi on bonuslapsen pikkusisarus. Tuntuuko bonuslapsesta pahalle, jos vauva joutuu sairaalaan? Tuntuuko bonuslapsesta pahalle jos ei pääse isälle kylään, kun vauva on letkuissa? Onko bonuslapsella kivaa kun koko muu perhe sairastaa eikä jaksa nousta sängystä - ja limaan tukehtuvaa pikkusisarusta viedään yöllä sairaalaan? Voiko ylipäätään pikkusisaruksen syntymä olla herättämättä tunteita, jopa pahaa mieltä? Mutta silloin kun lapsen äiti päätti erota ei lapsen paha mieli merkannut yhtään?
Vain uusperheessä mikään ei saisi muuttua, kun jopa ydinperheessä hyväksytään kaikenlaiset tunteet lasten määrän kasvaessa. Jopa se paha mieli ja hylätyksi tulemisen tunteet. Niitä ei laiteta kenenkään syyksi ja vääryydeksi vaan sopeudutaan.
Olen jo toista kertaa äitipuoli-vauvan äiti. Bonuslapsen äiti näkee vain pahan mielen, kun flunssaisena ei saa tulla. (Kun ei ydinperheessäkään lapsesta pääse eroon.) Mutta kun ei ole ydinperhe, ihan hän itse niin aikanaan halusi. Exänkin tunteet on ymmärrettäviä, mutta kun uuden pikkusisaruksen henki kiinnostaa vähemmän kuin periaatteet ja oma paha mieli. Myöhemminkään ei ole havahtunut siihen että yhdentekevä exän lapsi (jolle ei koskaan ole puhunut sanaakaan) on yksi tärkeimmistä ihmisistä omalle lapselleen.
Myös jos isä peruu tapaamisen (kerran -kaksi vuodessa) isä on ajattelematon ja lapsi pahoittaa mielensä. Mutta jos heillä on jotain kivempaa tekemistä ei isä-aika enää ole mitenkään tärkeää ja voi sivuuttaa tuostanoinvaan.
Aika hupaisa päättelyketju, kun isosiskon vierailun seurauksena vauva joutuu oikopäätä sairaalaan ja on jo henkihieverissään limaan tukehtumassa... Vaarallista menoa tämä uusperheily, selvästikin! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää, että vasta synnyttänyt äiti haluaa olla kotona hetken ilman ap:n lasta. Tämä vanhempi lapsi ei kuitenkaan ole oma, vaikka rakas olisikin. Ymmärrän myös vastasyntyneen äidin stressaamisen flunssaisesta lapsesta. Vaikka en itse olekaan bakteerikammoinen muuten, niin siinä kohtaa kun on muutaman viikon ikäinen vauva niin ei todellakaan halua flunssaisia ihmisiä kotiinsa.
Tilanne varmasti tasoittuu kun vauva kasvaa. Jos olisin ap niin ottaisin nyt vielä rauhassa ja katsoisin miten tilanne etenee.
Useamman lapsen äitinä nämä on jotenkin niin naurettavia väitteitä, että pitäisi jotenkin estää oma sisarus tulemasta omaan kotiin, koska on flunssa. Kun on monta lasta, vauva soljahtaa isompien lasten elämään. Ei siis niin, että isommat lapset sopeutuisivat vauvan elämään. Useamman lapsen kanssa vauvaa on pakko herätellä, kuljettaa isompien lasten harrastusten mukaan, viedä kauppaan, sisarusten kaverit käy kylässä, on vanhempainiltaa, lomamatkaa jne.
Pakostakin vauva altistuu monilapsisessa perheessä enemmän sairauksille kuin yksilapsisessa. Minusta ex ja hänen puolisonsa eivät voi ajatella, että heillä olisi vain yksi lapsi. Heillä on kaksi lasta, jotka viettävät arkea perheessä. On elettävä sen mukaan.
Mutta kun ei olla ydinperhe. Lapsen on mahdollista olla tulematta sairaana. Ja miksi ylipäätään sairasta pitää pompotella? Vauva on myös ihminen, jolla on oikeus elämään ja turvallisuuteen. Jos lapsi tulee tartuttamaan, estää se hyvässä lykyssä jonkun muun reissun kuitenkin. Joten mikä järki? Näin sitä opetetaan lapsista itsekkäitä kun tarvitsee ajatella vain omia oikeuksiaan toisen terveyden yli. Meillä koululainen muistaa vieläkin sen yön kun pikkuveli meinasi tukehtua limaan ja tyhjennettiin sairaalassa, jonne hänet yöllä raahattiin. On varmasti kultainen muisto hänelle, mutta pääasia että saatiin isä-aikaa siellä päivystyksen penkillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista. En tiedä mitä tuossa voi tehdä paitsi sanoa asiasta isälle. Tuore äiti on varmasti sekaisin ja hormonihuuruissa, varmaan kokee tytön ulkopuoliseksi. Olisi isän tehtävä tehdä selväksi, että hänellä on nyt kaksi lasta. Aika rankkaa.
Toisaalta on se niinkin, että ydinperheessäkin esikoinen olisi jossain kriisissä tuossa tilanteessa. Nyt asetelma on vain vielä herkempi.
Jep. Kaikissa tuntemissani ydinperheissäkin uuden vauvan kanssa ollaan ilmen isompia lapsia, viemällä vanhemmat lapset useammin esim. mummolaan yöksi jne. Tilanne varmaankin normalisoituu piakkoin. Kunhan äiti ei tee nyt mitään mörköä yhdestä kerrasta kun oli vähän lyhempi iskäviikko vieraiden majoittumisen vuoksi. Meille ei miehen lapset tule sairaina vaikka meillä ei ole yhteisiä, eikä mulla einää kotona asuvia lapsia. Tämä johtuu perussairaudestani ja sen hoidosta joka heikentää vastustuskykyäni.
Tämän ymmärtää jopa miehen lasten äiti.
Sinulla taitaa olla muitakin heikentäviä asioita. Otan osaa.
Toivottavasti miehen nyxä jättää lasten tekemiset tähän yhteen vauvaan, sillä hän ei varmasti pärjäisi useamman kuin yhden lapsen kanssa. Nainen on kuitenkin huolinut perheellisen miehen, joten vastuut ovat olleet tiedossa jo ennen lisääntymistä. Hän se on hypännyt kaiken keskelle, joten hän väistää ensimmäisenä.
Sen verran sanoisin vastaan, että suunnilleen jokainen nainen, joka on synnyttänyt ensimmäisen lapsensa, on vielä hyvin untuvikko, oli sitten ydin tai uusioperhe. Suurin osa meistä kuitenkin kasvaa ja kehittyy ja siinä vaiheessa kun nainen saa toisen/kolmannen lapsen on hän täysin kyvykäs selviytymään useammasta. Tämä uusi äiti ei ole koskaan ollut tuon 9v äiti, hän on vasta yhden lapsen vanhempi.
On siis hölmöä syyllistää ja syyttää tuota uutta äitiä (joka myös tähän asti on ilmeisesti ollut ihan kelvollinen äitipuoli, apn tekstin perusteella).
Eli asia on TÄYSIN isän ja apn välinen. Jos isä ei kykene kahden lapsen vanhemmaksi, so on hän jonka ei tule enää lisääntyä!!
Sinällään, jos minulla olisi ollut mahdollisuus, olisin kyllä oman esikoiseni mielellään antanut enemmän jonnekin mummolaan tms kun meidän toka oli ihan pieni, koska hän ei nukkunut koskaan yhtään pitkää pätkää, ja minä olin täysin uupunut (mies yrittäjä joka teki pitkää päivää, yritti toki lyhentää aina kun pystyi, mutta kun ne asiakkaat on vähän huonoja odottamaan...) - mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
Ap, puhu miehen kanssa miltä lapsesta tuntuu ja sinusta vaikuttaa, ja sopikaa ainakin selvät kuviot. Isä voi olla hyvä isä ja lapsella siellä hyvä toinen perhe vaikkapa jos hän on siellä jonkin aikaa vain pidennetyn viikonlopun - tämä toki tulee sitten huomioida siinä, että mies hyvittää sinulle tästä syntyviä kustannuksia. Ei ole sinun lapsesi etu että tästä tulee kiistakapula ja hänet tungetaan sinne väkisin ja uusi perhe istuttaa hänet jonnekin näkymättömiin, koska uusi tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni lasten äiti joutuu aina omasta mielestään selittelemään meidän tuottamia pettymyksiä. Oikeasti pettymys on sitä ettei mies toiminut heidän haluamallaan tavalla - ja sitten selitetään, että ”isäsi on vaan tuommoinen, ettei sille mitään voi”
Sitten vähän silmienpyörittelyä päälle.Esim. Vauvan sairastuessa ja joutuessa sairaalaan, ei muutenkaan toteutuisi kummoisesti isi-aika. Mutta ”vastapuoli” pyörittelee silmiä olettaen ettei sellaista voisi koskaan käydä, kun ei käynyt hänellekään.
Tuli vaan etäisesti mieleen.
Meillä ydinperheessä kun vauva joutui sairaalaan, isä oli isompien sisarusten kanssa ja minä siellä sairaalassa sen vauvan kanssa. Miksi sen pitäisi olla mitenkään muuten? Jos kyse olisi ollut SINUN lapsestasi, olisitko viskannut hänet isälleen, että vietät aikasi sairaalassa 24/7?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää, että vasta synnyttänyt äiti haluaa olla kotona hetken ilman ap:n lasta. Tämä vanhempi lapsi ei kuitenkaan ole oma, vaikka rakas olisikin. Ymmärrän myös vastasyntyneen äidin stressaamisen flunssaisesta lapsesta. Vaikka en itse olekaan bakteerikammoinen muuten, niin siinä kohtaa kun on muutaman viikon ikäinen vauva niin ei todellakaan halua flunssaisia ihmisiä kotiinsa.
Tilanne varmasti tasoittuu kun vauva kasvaa. Jos olisin ap niin ottaisin nyt vielä rauhassa ja katsoisin miten tilanne etenee.
Useamman lapsen äitinä nämä on jotenkin niin naurettavia väitteitä, että pitäisi jotenkin estää oma sisarus tulemasta omaan kotiin, koska on flunssa. Kun on monta lasta, vauva soljahtaa isompien lasten elämään. Ei siis niin, että isommat lapset sopeutuisivat vauvan elämään. Useamman lapsen kanssa vauvaa on pakko herätellä, kuljettaa isompien lasten harrastusten mukaan, viedä kauppaan, sisarusten kaverit käy kylässä, on vanhempainiltaa, lomamatkaa jne.
Pakostakin vauva altistuu monilapsisessa perheessä enemmän sairauksille kuin yksilapsisessa. Minusta ex ja hänen puolisonsa eivät voi ajatella, että heillä olisi vain yksi lapsi. Heillä on kaksi lasta, jotka viettävät arkea perheessä. On elettävä sen mukaan.
Useampilapsisen perheen isä on samaa mieltä. Hyvin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
silloin kun lapsen äiti päätti erota
Tai ehkäpä lapsen isä päätti erota. Tai ehkäpä he päättivät asiasta yhdessä. Tai ehkäpä lapsen äiti ei enää jaksanut voida suhteessaan huonosti. Tai ehkäpä lapsen äiti kyllästyi saamaan turpiin aina lauantaisin saunan jälkeen.
Ihme jeesustelua ja syyllistämistä nyt taas tässäkin ketjussa. Ihmiset eroavat, siihen on monia syitä. Muitakin kuin että ilkeä nainen jättää perheensä ja ihan tahallaan aiheuttaa lapsille mielipahaa...
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se uusi, tuor one äiti. Miehelläni oli 7v poika edellisestä suhteesta. Tapaamiset olivat vähän luovempia kuin viikko-viikko, koska välimatkaa oli vähän enemmän. Tapaamiset hoituivat lomilla ja viikonloppuisin. Pidin pojasta, ei mitään ongelmia hänen kanssa vauva syntyi kesäkuun alussa. 7v poika tuli meille koko kesäksi koska hänen molemmat huoltajansa olivat töissä ja minä äitiyslomalla. Harmi ettei kukaan ollut kysynyt minulta sopisiko minun hoitaa tuoreen vauvan lisäksi 7v. Kestin hampaita niellen mutta loppukesästä "sekosin" ja sähisin omituiseen aikaan soittaneelle exälle että älä jumalauta häiriköi milloin sattuu. Olin erittäin, erittäin uupunut koko kesän nukkumattomuudesta tuoreena äitinä, en vain pystynyt nukkumaan. Ja sitten siinä oli tämä bonuslapsi jötettynä mun vastuulle.
Kunhan vain kerroin, että olen vieläkin vähän katkera siitä miten mua hyväksikäytettiin. Ei kuulosta samalta ku apn tilanne.
Ei isän uuden puolison tehtävä ole edes toimia lastenhoitajana. Vanhemmat hoitakoon pentunsa, kun ovat ne kerran tehneet.
Alue: Aihe vapaa
Tuossa kohtaa puolisosi olisi kyllä pitänyt tajuta puuttua tilanteeseen. Mikäli sinä, tuore äiti, olet niin uupunut että tunnet sekoavasi, tilanne ei ole hyväksi kenellekään – ei sinulle, vauvalle, eikä sille seitsemänvuotiaalle poikaparalle. Missä ihmeessä miehesi oli sen koko kesän? Eikö hän töidensä takia voinut osallistua lastensa hoitoon millään lailla?
Tulipa kamalan surullinen olo sen seitsemänvuotiaan puolesta, jota kukaan ei ehdi kunnolla hoitaa ja huomioida. Enkä siis tarkoita tällä että sinun olisi pitänyt, vaan sen lapsen isän. Eli miehesi.