Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tuotte päiväkotiin lapsia jos ootte lomalla itse?
12.10.2020 |
Tänään oon jo kahdelta lapselta kuullut että vanhemmilla syysloma. En tajua ja kyllä pännii lasten puolesta. Sanoin vaan, että onpas harmi, että sinustakin olisi varmasti kiva lomailla äitin ja isin kanssa, köllötellä sohvalla ja nukkua pitkään, mutta jos vanhemmat ei halua niin ei voi mitään.
Hoitakaa ne omat lapsenne jos ootte lomalla!!! Varsinkin nyt korona-aikaan.😡
Kommentit (255)
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vanhemmat kykene ymmärtämään, että päiväkodissa olo voi olla myös raskasta lapselle. Ihan niin kuin vanhemmilla voi olla rankkoja työpäiviä. Suotavaa olisi, että lomailevat vanhemmat antaisivat lastensakin välillä lomailla. Kyllä ne kotona olevat mammat oikein sujuvasti toivat tänään lapsukaisensa hoitoon. Kun on niin rankkaa.. Ja me tehdään töitä vajaamiehityksellä. Joo-o...
Meidän lapselle tämä viikko on rauhallista kun ryhmästä on paikalla noin puolet eli 12. Lapselle lähteminen päiväkotiin ja sen rytmiin tottuminen kaikkien lomien jälkeen on vaikeaa, kuin myös pelkän viikonlopun jälkeen.
Ainoa lapsi jolla neurokirjotyyppistä oireilua, on vain 6h päiväkodissa.
Ei näe muita lapsia varsinkaan nyt korona-aikaan, serkutkin asuu ulkomailla nyt. Ja toiset serkut on toisessa kaupungissa.
Että todellakin meidän lapselle on hyväksi sosialisoida ja oppia vertaisiltaan ja saada edes useammin siinä jättiryhmässä henkilökohtaisempaa huomiota ammattilaisilta. Siksi pidämme hänet tällä viikolla lähes koko viikon päiväkodissa vaikka itse olen kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme luusereita täällä. Ettekö osaa huolehtia ehkäisystä jos muiden riesaksi niitä kakaroita teette. Pellet.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä kiinnosta yhtään enää hoitaa teidän lomalaisten lapsia. Ja tää on kyllä ihan vallitseva mielipide hlökunnan keskuudessa. Onneksi työsoppari loppuu kohta. En todellakaan aio jatkaa sitä. Uusia tänne ei saada ja tilanne tosiaan on kohta se, että vanhempia pyydetään pitämään lapsi kotona. Joskus aikaisemmin oli tilanne, että vanhemmille ilmoitettiin, että hlökunnan puuttumisen vuoksi pk suljettu. Tämä tilanne kohta taas. Itse aion jäädä reilun kuukauden päästä pitkälle vapaalle. Siinähän ihmettelevät.
Tekisit niitä töitäsi, joista sinulle palkka maksetaan, äläkä juorua työajalla netissä työasioitasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vanhemmat kykene ymmärtämään, että päiväkodissa olo voi olla myös raskasta lapselle. Ihan niin kuin vanhemmilla voi olla rankkoja työpäiviä. Suotavaa olisi, että lomailevat vanhemmat antaisivat lastensakin välillä lomailla. Kyllä ne kotona olevat mammat oikein sujuvasti toivat tänään lapsukaisensa hoitoon. Kun on niin rankkaa.. Ja me tehdään töitä vajaamiehityksellä. Joo-o...
Meidän lapselle tämä viikko on rauhallista kun ryhmästä on paikalla noin puolet eli 12. Lapselle lähteminen päiväkotiin ja sen rytmiin tottuminen kaikkien lomien jälkeen on vaikeaa, kuin myös pelkän viikonlopun jälkeen.
Ainoa lapsi jolla neurokirjotyyppistä oireilua, on vain 6h päiväkodissa.
Ei näe muita lapsia varsinkaan nyt korona-aikaan, serkutkin asuu ulkomailla nyt. Ja toiset serkut on toisessa kaupungissa.
Että todellakin meidän lapselle on hyväksi sosialisoida ja oppia vertaisiltaan ja saada edes useammin siinä jättiryhmässä henkilökohtaisempaa huomiota ammattilaisilta. Siksi pidämme hänet tällä viikolla lähes koko viikon päiväkodissa vaikka itse olen kotona.
Lapset eivät tarvitse koki ajan toisten lasten seuraa. Vanhempienkin seura on tosi tärkeää. Jos jo viikonlopun jälkeen on hankalaa sopeutua rytmiin, niin miten se estää lomailun. Ehkä teillä kuitenkin on hoidolle pätevät syyt, en sitä sano. Mua vaan hämmentää tuo, kun ajatellaan, että lapsi ei kestä ollenkaan ilman toisia lapsia.
Useimmilla on ihan oikea syy viedä lapsensa päiväkotiin omana vapaapäivänään. Mutta varmasti on niitäkin vanhempia, jotka vain eivät halua hoitaa lastaan.
Ja näyttää olevan päiväkodeissakin hoitajia, jotka eivät halua niitä lapsia hoitaa. AP hyvä esimerkki tästä, kun roikkuu työaikana netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskaan ei ole hyvä.
Keväällä vanhempia painostettiin laittamaan lapsensa päivähoitoon ja kouluun.
Koska ne on lapsille kaikkein parhaat auvon paikat koko maailmassa.
Nyt sinne ei sitten taas saa laittaa.
Koettakaa nyt edes päättää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vanhemmat kykene ymmärtämään, että päiväkodissa olo voi olla myös raskasta lapselle. Ihan niin kuin vanhemmilla voi olla rankkoja työpäiviä. Suotavaa olisi, että lomailevat vanhemmat antaisivat lastensakin välillä lomailla. Kyllä ne kotona olevat mammat oikein sujuvasti toivat tänään lapsukaisensa hoitoon. Kun on niin rankkaa.. Ja me tehdään töitä vajaamiehityksellä. Joo-o...
Meidän lapselle tämä viikko on rauhallista kun ryhmästä on paikalla noin puolet eli 12. Lapselle lähteminen päiväkotiin ja sen rytmiin tottuminen kaikkien lomien jälkeen on vaikeaa, kuin myös pelkän viikonlopun jälkeen.
Ainoa lapsi jolla neurokirjotyyppistä oireilua, on vain 6h päiväkodissa.
Ei näe muita lapsia varsinkaan nyt korona-aikaan, serkutkin asuu ulkomailla nyt. Ja toiset serkut on toisessa kaupungissa.
Että todellakin meidän lapselle on hyväksi sosialisoida ja oppia vertaisiltaan ja saada edes useammin siinä jättiryhmässä henkilökohtaisempaa huomiota ammattilaisilta. Siksi pidämme hänet tällä viikolla lähes koko viikon päiväkodissa vaikka itse olen kotona.Lapset eivät tarvitse koki ajan toisten lasten seuraa. Vanhempienkin seura on tosi tärkeää. Jos jo viikonlopun jälkeen on hankalaa sopeutua rytmiin, niin miten se estää lomailun. Ehkä teillä kuitenkin on hoidolle pätevät syyt, en sitä sano. Mua vaan hämmentää tuo, kun ajatellaan, että lapsi ei kestä ollenkaan ilman toisia lapsia.
Lapsi oli jo kolme vuotta kotona enkä masennuksen takia jaksanut käydä missään kerhoissa, lapsi näki naapureiden lapsia ulkona ja serkkujaan, joten on hyvä että saa harjoitusta ja kavereita päiväkodista.
Minulla ei ole ystäviä paikkakunnalla, hyvänpäiväntuttuja kyllä.
Isovanhempia nähdään, suhteet sinne hyvät, ainoat hetket jolloin lapsi ei ole meidän kanssa on kerran tai kaksi vuodessa kun mennään leffaan ja lapsi on isovanhempien luona.
Ei ole neljään ikävuoteen mennessä ollut kenelläkään yöhoidossa.
Nukkui huonosti 3,5 vuotiaaksi asti. Univelkani on mittaamaton, vieläkään en oikein saa nukahdettua illalla, jäänyt pelko että joutuu heräämään keskellä yötä.
Eli, kyllä lapselle (ja minulle) on hyväksi että hän käy päiväkodissa.
Ja hänellä on tämä viikko lyhennetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vanhemmat kykene ymmärtämään, että päiväkodissa olo voi olla myös raskasta lapselle. Ihan niin kuin vanhemmilla voi olla rankkoja työpäiviä. Suotavaa olisi, että lomailevat vanhemmat antaisivat lastensakin välillä lomailla. Kyllä ne kotona olevat mammat oikein sujuvasti toivat tänään lapsukaisensa hoitoon. Kun on niin rankkaa.. Ja me tehdään töitä vajaamiehityksellä. Joo-o...
Meidän lapselle tämä viikko on rauhallista kun ryhmästä on paikalla noin puolet eli 12. Lapselle lähteminen päiväkotiin ja sen rytmiin tottuminen kaikkien lomien jälkeen on vaikeaa, kuin myös pelkän viikonlopun jälkeen.
Ainoa lapsi jolla neurokirjotyyppistä oireilua, on vain 6h päiväkodissa.
Ei näe muita lapsia varsinkaan nyt korona-aikaan, serkutkin asuu ulkomailla nyt. Ja toiset serkut on toisessa kaupungissa.
Että todellakin meidän lapselle on hyväksi sosialisoida ja oppia vertaisiltaan ja saada edes useammin siinä jättiryhmässä henkilökohtaisempaa huomiota ammattilaisilta. Siksi pidämme hänet tällä viikolla lähes koko viikon päiväkodissa vaikka itse olen kotona.Lapset eivät tarvitse koki ajan toisten lasten seuraa. Vanhempienkin seura on tosi tärkeää. Jos jo viikonlopun jälkeen on hankalaa sopeutua rytmiin, niin miten se estää lomailun. Ehkä teillä kuitenkin on hoidolle pätevät syyt, en sitä sano. Mua vaan hämmentää tuo, kun ajatellaan, että lapsi ei kestä ollenkaan ilman toisia lapsia.
Lapsi oli jo kolme vuotta kotona enkä masennuksen takia jaksanut käydä missään kerhoissa, lapsi näki naapureiden lapsia ulkona ja serkkujaan, joten on hyvä että saa harjoitusta ja kavereita päiväkodista.
Minulla ei ole ystäviä paikkakunnalla, hyvänpäiväntuttuja kyllä.
Isovanhempia nähdään, suhteet sinne hyvät, ainoat hetket jolloin lapsi ei ole meidän kanssa on kerran tai kaksi vuodessa kun mennään leffaan ja lapsi on isovanhempien luona.
Ei ole neljään ikävuoteen mennessä ollut kenelläkään yöhoidossa.
Nukkui huonosti 3,5 vuotiaaksi asti. Univelkani on mittaamaton, vieläkään en oikein saa nukahdettua illalla, jäänyt pelko että joutuu heräämään keskellä yötä.
Eli, kyllä lapselle (ja minulle) on hyväksi että hän käy päiväkodissa.
Ja hänellä on tämä viikko lyhennetty.
Oppi tekemään ison hädän pönttöön vasta päälle neljävuotiaana, hölmöinyä tässä että oli yökuiva jo 1,5 vuotiaana.
En tiedä miksi kesti niinkauan että oppi tunnistamaan ison vessahädän, pissoja ei tehnyt pitkin paljoakaan aieminkaan päivällä.
Otti aivoon pestä isohkon lapsen pyllyä kun ainoa minne suostui tekemään kakan oli vaippa, muuten panttasi.
Sitten viimein kun tehtiin tarpeeksi iso kannustin niin tajusi yrittää saada pönttöön tavarat. Oltiin kokeiltu tarrat ja karkkilahjonnatkin, ei vaikutusta aiemmin. Viikon jälkeen palkittiin kun onnistui aina. Nyt on todella paljon helpompaa.
Eli todellakin jotkut vanhemmat tarvitsevat sen päiväkodin apua lapsen hoitoon kun ei ole ketään muuta joka auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen opintovapaalla, kurssit loppuu kohta.
Mulla on tekemättä 5 viikkokietta, 3 ryhmätyön osuutta ja 12 palautettavaa työtä.Olen kiitollinen työnantajalle, kun sain 3 päivää vapaaksi ylitöistä.
2 kertaa päiväkodista soitettiin ja kysyttiin aiotko todellakin tuoda lapset hoitoon.
Toisella kerralla kysyin miksi kysyt.
Olen ilmoittanut lapset ovat hoidossa, ekalla kerralla puhelimessa sanoin, edelleenkin ovat.
Moneenko kertaan tämä pitää sanoa ?Lapsilla pitää olla oikeus lomaan.
Kerroin minulla on vuodessa 5 vkoa lomaa.
On aika hankala revetä kaikkeen.Prk prk
Millä tavalla tilanteesi on verrannollinen siihen, että työssäkäyvät vanhemmat vapaapäivinään vievät lapset hoitoon ja lomailevat kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vanhemmat kykene ymmärtämään, että päiväkodissa olo voi olla myös raskasta lapselle. Ihan niin kuin vanhemmilla voi olla rankkoja työpäiviä. Suotavaa olisi, että lomailevat vanhemmat antaisivat lastensakin välillä lomailla. Kyllä ne kotona olevat mammat oikein sujuvasti toivat tänään lapsukaisensa hoitoon. Kun on niin rankkaa.. Ja me tehdään töitä vajaamiehityksellä. Joo-o...
Meidän lapselle tämä viikko on rauhallista kun ryhmästä on paikalla noin puolet eli 12. Lapselle lähteminen päiväkotiin ja sen rytmiin tottuminen kaikkien lomien jälkeen on vaikeaa, kuin myös pelkän viikonlopun jälkeen.
Ainoa lapsi jolla neurokirjotyyppistä oireilua, on vain 6h päiväkodissa.
Ei näe muita lapsia varsinkaan nyt korona-aikaan, serkutkin asuu ulkomailla nyt. Ja toiset serkut on toisessa kaupungissa.
Että todellakin meidän lapselle on hyväksi sosialisoida ja oppia vertaisiltaan ja saada edes useammin siinä jättiryhmässä henkilökohtaisempaa huomiota ammattilaisilta. Siksi pidämme hänet tällä viikolla lähes koko viikon päiväkodissa vaikka itse olen kotona.Lapset eivät tarvitse koki ajan toisten lasten seuraa. Vanhempienkin seura on tosi tärkeää. Jos jo viikonlopun jälkeen on hankalaa sopeutua rytmiin, niin miten se estää lomailun. Ehkä teillä kuitenkin on hoidolle pätevät syyt, en sitä sano. Mua vaan hämmentää tuo, kun ajatellaan, että lapsi ei kestä ollenkaan ilman toisia lapsia.
Lapsi oli jo kolme vuotta kotona enkä masennuksen takia jaksanut käydä missään kerhoissa, lapsi näki naapureiden lapsia ulkona ja serkkujaan, joten on hyvä että saa harjoitusta ja kavereita päiväkodista.
Minulla ei ole ystäviä paikkakunnalla, hyvänpäiväntuttuja kyllä.
Isovanhempia nähdään, suhteet sinne hyvät, ainoat hetket jolloin lapsi ei ole meidän kanssa on kerran tai kaksi vuodessa kun mennään leffaan ja lapsi on isovanhempien luona.
Ei ole neljään ikävuoteen mennessä ollut kenelläkään yöhoidossa.
Nukkui huonosti 3,5 vuotiaaksi asti. Univelkani on mittaamaton, vieläkään en oikein saa nukahdettua illalla, jäänyt pelko että joutuu heräämään keskellä yötä.
Eli, kyllä lapselle (ja minulle) on hyväksi että hän käy päiväkodissa.
Ja hänellä on tämä viikko lyhennetty.Oppi tekemään ison hädän pönttöön vasta päälle neljävuotiaana, hölmöinyä tässä että oli yökuiva jo 1,5 vuotiaana.
En tiedä miksi kesti niinkauan että oppi tunnistamaan ison vessahädän, pissoja ei tehnyt pitkin paljoakaan aieminkaan päivällä.
Otti aivoon pestä isohkon lapsen pyllyä kun ainoa minne suostui tekemään kakan oli vaippa, muuten panttasi.
Sitten viimein kun tehtiin tarpeeksi iso kannustin niin tajusi yrittää saada pönttöön tavarat. Oltiin kokeiltu tarrat ja karkkilahjonnatkin, ei vaikutusta aiemmin. Viikon jälkeen palkittiin kun onnistui aina. Nyt on todella paljon helpompaa.
Eli todellakin jotkut vanhemmat tarvitsevat sen päiväkodin apua lapsen hoitoon kun ei ole ketään muuta joka auttaa.
Eli sinä siis viet lapsen hoitoon lomalla, että saa apua kakkaamisessa? Vai missasinko pointin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opintovapaalla, kurssit loppuu kohta.
Mulla on tekemättä 5 viikkokietta, 3 ryhmätyön osuutta ja 12 palautettavaa työtä.Olen kiitollinen työnantajalle, kun sain 3 päivää vapaaksi ylitöistä.
2 kertaa päiväkodista soitettiin ja kysyttiin aiotko todellakin tuoda lapset hoitoon.
Toisella kerralla kysyin miksi kysyt.
Olen ilmoittanut lapset ovat hoidossa, ekalla kerralla puhelimessa sanoin, edelleenkin ovat.
Moneenko kertaan tämä pitää sanoa ?Lapsilla pitää olla oikeus lomaan.
Kerroin minulla on vuodessa 5 vkoa lomaa.
On aika hankala revetä kaikkeen.Prk prk
Millä tavalla tilanteesi on verrannollinen siihen, että työssäkäyvät vanhemmat vapaapäivinään vievät lapset hoitoon ja lomailevat kotona?
Et ymmärrä mitä eroa on opiskelemisella ja lomalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä täällä tosiaan kyrsii pk:n hlökuntaa se, että heille mahdollisesti alustavasti luvattu lomaa jos syysloma viikolla vähän lapsia. Sitten selviääkin, että lomalaiset tuovatkin omia lapsiansa hoitoon kun eivät jaksa niitä hoitaa itse vaan pitää rentoutua.
Ja joku siivoaminen on kyllä ihan tekosyy ja uusavuttomuutta jos siihen ei pysty lapsiensa kanssa.
Monilla lastenhoitajilla/opettajilla on myös oma perhe ja omat lapset ehkä pienetkin (sen moni unohtaa) , ja olisivat ehkä halunneet sen loman omien lasten kanssa. Mutta ei, kun pitää hoitaa ne lomalaisten lapset kun he eivät itse jaksa/viitsi/kykene.
Itsehän en ole ikinä vienyt lasta päivähoitoon. Saati hakenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eskari on pakollinen.
Eskareissakin on syysloma.
Vierailija kirjoitti:
Höh- Pidän lapsen aina kotona, jos itsekin olen vapaalla. Totta kai. Se minun vapaapäiväni on sitten se aika, jolloin voimme tehdä lapsen kanssa yhdessä kivoja juttuja. Mennä metsään retkelle, leipoa, askarrella, lukea kirjaa yhdessä, mitä nyt milloinkin.
Sä olet siis kaiken vapaa-aikasi lapsen kanssa kahdestaan, koko ajan, aina? Vai olisiko niin, että sinulle järjestyy aikaa, että saat joskus käydä yksin kaupassa, lenkillä, suihkussa, ostoksilla, kampaajalla, siivota, lukea, ajatella rauhassa, suunnitella asioita ym.
On ihan eri asia olla vapaapäivinä lapsen kanssa silloin kun saa säännöllisesti omaa aikaa/rauhaa. Meillä on tilanne, että olen yh (lasten isä kuollut) ,teen vuorotyötä, olen työn perässä muuttanut vieraalle paikkakunnalle, eikä mulla ole hetkeäkään sellaista aikaa, että saisin edes ajatella rauhassa jotain. Käytännössä olen yksin vain työmatkalla (20 min suunta), mutta koska ajan autoa, niin aikaa ei pysty hyödyntämään mihinkään.
Jos mulla olis oikeus viedä lapset päiväkotiin (muutamana päivänä kuussa) silloin kun olen itse vapaalla/lomalla, niin veisin. Siis todellakin veisin! Se ei vaan vuorohoidon sääntöjen mukaa ole mahdollista. Jos lasten isä olisi hengissä, niin minulle järjestyisi tilaisuus päivittäin uppoutua omiin ajatuksiin ja tekemisiin edes hetkeksi. Silloin saisin hengähtää vaikka suihkussa käynnin ajan.
Toi on ihan naurettavaa nostaa itseään jalustalle ja olla niiiin hyvää äitä, että! Kun viettää vapaapäivän lapsensa kanssa. Minäkin vietän, ja mielelläni, mutta kyllähän elämä kulkisi hieman helpommin kun saisi joskus tehdä jotain yksin, vaikka käydä hammaslääkärissä tai gynellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vanhemmat kykene ymmärtämään, että päiväkodissa olo voi olla myös raskasta lapselle. Ihan niin kuin vanhemmilla voi olla rankkoja työpäiviä. Suotavaa olisi, että lomailevat vanhemmat antaisivat lastensakin välillä lomailla. Kyllä ne kotona olevat mammat oikein sujuvasti toivat tänään lapsukaisensa hoitoon. Kun on niin rankkaa.. Ja me tehdään töitä vajaamiehityksellä. Joo-o...
Meidän lapselle tämä viikko on rauhallista kun ryhmästä on paikalla noin puolet eli 12. Lapselle lähteminen päiväkotiin ja sen rytmiin tottuminen kaikkien lomien jälkeen on vaikeaa, kuin myös pelkän viikonlopun jälkeen.
Ainoa lapsi jolla neurokirjotyyppistä oireilua, on vain 6h päiväkodissa.
Ei näe muita lapsia varsinkaan nyt korona-aikaan, serkutkin asuu ulkomailla nyt. Ja toiset serkut on toisessa kaupungissa.
Että todellakin meidän lapselle on hyväksi sosialisoida ja oppia vertaisiltaan ja saada edes useammin siinä jättiryhmässä henkilökohtaisempaa huomiota ammattilaisilta. Siksi pidämme hänet tällä viikolla lähes koko viikon päiväkodissa vaikka itse olen kotona.Lapset eivät tarvitse koki ajan toisten lasten seuraa. Vanhempienkin seura on tosi tärkeää. Jos jo viikonlopun jälkeen on hankalaa sopeutua rytmiin, niin miten se estää lomailun. Ehkä teillä kuitenkin on hoidolle pätevät syyt, en sitä sano. Mua vaan hämmentää tuo, kun ajatellaan, että lapsi ei kestä ollenkaan ilman toisia lapsia.
Lapsi oli jo kolme vuotta kotona enkä masennuksen takia jaksanut käydä missään kerhoissa, lapsi näki naapureiden lapsia ulkona ja serkkujaan, joten on hyvä että saa harjoitusta ja kavereita päiväkodista.
Minulla ei ole ystäviä paikkakunnalla, hyvänpäiväntuttuja kyllä.
Isovanhempia nähdään, suhteet sinne hyvät, ainoat hetket jolloin lapsi ei ole meidän kanssa on kerran tai kaksi vuodessa kun mennään leffaan ja lapsi on isovanhempien luona.
Ei ole neljään ikävuoteen mennessä ollut kenelläkään yöhoidossa.
Nukkui huonosti 3,5 vuotiaaksi asti. Univelkani on mittaamaton, vieläkään en oikein saa nukahdettua illalla, jäänyt pelko että joutuu heräämään keskellä yötä.
Eli, kyllä lapselle (ja minulle) on hyväksi että hän käy päiväkodissa.
Ja hänellä on tämä viikko lyhennetty.Oppi tekemään ison hädän pönttöön vasta päälle neljävuotiaana, hölmöinyä tässä että oli yökuiva jo 1,5 vuotiaana.
En tiedä miksi kesti niinkauan että oppi tunnistamaan ison vessahädän, pissoja ei tehnyt pitkin paljoakaan aieminkaan päivällä.
Otti aivoon pestä isohkon lapsen pyllyä kun ainoa minne suostui tekemään kakan oli vaippa, muuten panttasi.
Sitten viimein kun tehtiin tarpeeksi iso kannustin niin tajusi yrittää saada pönttöön tavarat. Oltiin kokeiltu tarrat ja karkkilahjonnatkin, ei vaikutusta aiemmin. Viikon jälkeen palkittiin kun onnistui aina. Nyt on todella paljon helpompaa.
Eli todellakin jotkut vanhemmat tarvitsevat sen päiväkodin apua lapsen hoitoon kun ei ole ketään muuta joka auttaa.Eli sinä siis viet lapsen hoitoon lomalla, että saa apua kakkaamisessa? Vai missasinko pointin?
No tämä oli sellainen esimerkki kuinka rasittavaa lapsen kanssa on ollut, on täytynyt vahtia koska meinaa tehdä housuun, ei sanonut että on vessahätä, teki vain housuun. Joten puheet "jätät vaan vaipan pois" ei auttanut.
Kärsi ummetuksesta ja siihen on syöty ummetuslääkettä lääkärin valvonnassa jo vuosi.
Ummetus paheni päiväkodissa koska he eivät erikseen anna vettä lapselle jos lapsi ei sitä pyydä ja tämä lapsi ei sitä pyydä vaikka olisi jano. Ei myöskään puhunut päiväkodissa alkuun 3 vuotiaana aikuisille 2kk aikana sanaakaan, kysyivät jopa ollaanko me huolissamme tai huomattu, puhua pulputti kotona ilman ongelmia. on siis oppinut nyt kuivaksi ja tekee kaikki asiat pönttöön viimein.
Joillain lapset on jo hyvissä ajoin 3 vuotiaana "sisäsiistejä" Meillä meni vuosi pidempään.
Kaikki siirtymistilanteet on vaikeita ja lapsi haahuilee melkein mitä tahansa kuin sitä mitä pitäisi esim vaihtaa yöpuku päälle tai pois. Syödessä voi unohtaa syödä, vaatii muistuttamista.
Eli joo, meillä on vaikea lapsi vaikkakin ihana.
Ei tietysti ole pahimmasta päästä, ei autisti tai super adhd tyyppinen, laskee jo viiteen ja tunnistaa kirjaimia ja numeroita, kirjoittaa nimensä ja osaa keskittyä halutessaan mieleiseen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on just sitä sellaista, mistä ei johdu mitään hyvää. Peräänkuulutan solidaarisuutta vanhempien, kesken.
Tuntuu nykyään, että kun lapsi on tuotu maailmaan, vanhempien tehtävä on vain ja ainoastaan hoivata lasta ja unohtaa koko muu elämä siitä ympäriltä. Ja jos et niin tee, olet sitten huono vanhempi. Tai oikeastaan äiti, koska isistä tässä keskustelussa ei juurikaan edes puhuta.
Ongelma tässä vaan on se, että kun hyvän vanhemman merkki ei ole se, että uhrautuu ja antaa kaikkensa oman jaksamisensa kustannuksella. Jos sen voi tehdä ilman, että se vie voimat, niin siitä vaan. Harva meistä kuitenkaan on sellainen henkilö, etteikö tarvitsisi omaa aikaa ja tilaa. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän.
Vanhemman henkinen hyvinvointi ja jaksaminen on se, joka pitää arjen kasassa ja mahdollistaa lapselle turvallisen ja hyvän kasvupaikan. On jokaisen oma asia, miten tämän hyvinvoinnin ylläpidon hoitaa. Se, että kaipaa aikaa itselleen, ei tarkoita, etteikö rakastaisi lastaan.Ennen oma aika otettiin sillä, että lapset saatettiin jättää vaikka keskenään kotiin aivan liian pieninä (lukeaa se yksi ketju täältä, jossa puhutaan siitä minkälaisiin tilanteisiin lapset saatettiin keskenään jättää ihan "normaaleissakin perheissä"). Nykyaikana tuo biitsillä makaava ihminen tuo lapsensa hoitoon. Ennen olisi jättänyt sen rannalla valvomatta tai jonkun random naapurin hoiviin. Tai vaikka pienet lapset keskenään kotiin.
Nykyään meitä tukiverkottomia on myös todella paljon. Meillä sukulaiset on muilla paikkakunnilla ja tuttavien elämä ihan samanlaista kuin meilläkin. Vaikea on pyytää yhtä kuormittuneita ihmisiä hoitamaan meidän lasta vaikka edes vastavuoroisuusperiaattella. Vieraalle ihmiselle lapsen hoidosta maksaminen vaikkapa viikonloppuna ei ole olennaisesti mitenkään eri asia, kuin lapsen vieminen päiväkotiin arkena. Kotona voi ehkä olla rennommin, mutta yhtä kaikki, lapsi ei ole vanhemman kanssa.
Työelämä ja muutenkin elämä on niin erilaista kuin aiemmin. Miettikääpä vaikka sitä erästäkin TikTokissa ja Youtubessa levinnyttä videota, jonka takia piti oikeasti miettiä taas kerran lasten puhelimenkäyttöä ja linjata ja pohtia miten suojella lasta. Vanhempana pitää olla koko ajan hirveän tarkkaavainen ja olla perillä kaikesta mitä netissä tapahtuu sen lisäksi, että on se normaali arki siinä hoidettavana. Monilla ei illat ja viikonloput riitä palautumiseen ja stressiä on elämässä jatkuvasti.
Kyllä meistä vanhemmista oikeasti suurin osa rakastaa lapsiaan ja haluaa heille hyvää. Ja suurin osa meistä vanhemmista yrittää parhaansa.
Koko keskustelun sävy tuntuu olevan sitä, että vanhemman pitää palaa ensin loppuun ja sitten vasta voidaan tukea.
Vaan mites, jos ennaltaehkäistäisiin. Eli jos vanhemman oma jaksaminen vaatii sitä, että on otettava edes yksi lomapäivä vain itselleen, niin se suotakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei enää osaa ilmeisesti nauttia omien lastensa kanssa olemisesta, ovat niin vieraantuneet niistä. Mä kyllä pidin lasteni kanssa olemisesta, mutta ne olikin kotihoidossa, hitsaannnuttiin yhteen.
Milloin ihmiset muka on nauttineet lasten kanssa olosta?
Vuonna 1951 syntyneen äidin tytär, jonka kanssa kumpikaan vanhempi ei koskaan leikkinyt yms.
Itse olen syntynyt 80-luvun lopussa. Ei meidän kanssa vanhemmat todellakaan leikkineet tai puistoillwet, ominpäin mentiin jo nelivuotiaasta lähtien. Pihakavereiden lapsilla sama meininki.
Oli siihen aikaan ok pistää lapset pihalle heti aamusta, ei saanut jäädä "sisälle nyhjäämään". Välissä syömään ja takaisin pihalle.
Että ollut todella osallistuvaa vanhemmuutta ja silleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei enää osaa ilmeisesti nauttia omien lastensa kanssa olemisesta, ovat niin vieraantuneet niistä. Mä kyllä pidin lasteni kanssa olemisesta, mutta ne olikin kotihoidossa, hitsaannnuttiin yhteen.
Milloin ihmiset muka on nauttineet lasten kanssa olosta?
Vuonna 1951 syntyneen äidin tytär, jonka kanssa kumpikaan vanhempi ei koskaan leikkinyt yms.
Itse olen syntynyt 80-luvun lopussa. Ei meidän kanssa vanhemmat todellakaan leikkineet tai puistoillwet, ominpäin mentiin jo nelivuotiaasta lähtien. Pihakavereiden lapsilla sama meininki.
Oli siihen aikaan ok pistää lapset pihalle heti aamusta, ei saanut jäädä "sisälle nyhjäämään". Välissä syömään ja takaisin pihalle.
Että ollut todella osallistuvaa vanhemmuutta ja silleen.
*pihakaverilapsilla
Alue: Aihe vapaa
Ihan kuin lastenhoitajat olisi ainoita, joilla on raskas ja kuormittava työ. Voi sellainen olla sillä vanhemmallakin, tai muuten raskas elämäntilanne.
Monelle päiväkoti on ainoa arjen tukiverkko, joten on varmaan kiva lukea näitä mielipiteitä täältä, varsinkin kun useampi kommentoija on kirjoittanut yhdestä tai kahdesta vapaapäivästä.