Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?
Tähän ketjuun olisi kiva saada vastauksia siihen, mitä on tarkoitus tapahtua, kun nainen ymmärtää, että toiset ovat suositumpia kuin toiset (minkä tosin ihmiset oppivat keskimäärin jo lapsina, mutta ei mennä siihen).
Mikä asia konkreettisesti muuttuu, kun naiset ovat samassa ymmärryksessä kanssanne siitä, että osa miehistä on toisia suositumpia?
Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.
Lisäksi toivon tarkennusta sanaan "nainen": tarkoittaako tämä kaikkia aikuisia naisia, vai esimerkiksi jotakin tiettyä osaa naisista, kuten nuoria naisia? Jos ei ole tarkoitus puhua keski-ikäisistä tai vanhoista naisista vaan nuorista, miksi ei puhuta "nuorista naisista"?
Innolla odotan vastauksia.
Kommentit (2682)
Vierailija kirjoitti:
En ole perehtynyt tasoteoriaan tai markkinamikälieasiaan, mutta jos ongelma on miehen naisettomuus (käytännössä siis seksittömyys) niin miksi on niin mahdoton ajatus käydä maksullisissa? Miksi yhteiskunnan tai jonkun randomin pitäisi palkkiotta mahdollistaa seksi. Jos minä haluan mitä tahansa asiaa x, y tai z, niin maksan saadakseni haluamani.
Jos alkaisin kovaan ääneen yhteiskunnan olisi maksettava maailmanympärysmatkani, minut ristiinnaulittaisiin tällä palstalla ja varmaab oikeassakin elämässä.
Ei työttömyyskorvauksella ole vara käydä bordelleissa ja kun nämä haluavat sellaisen naisen joka ei ole ollut muiden miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten pitää päättää, haluavatko he muutua, vai annetaanko hyvinvointiyhteiskunnan romahtaa.
Mikä nimenomaisesti naisten tekeminen romahduttaa hyvinvointiyhteiskunnan?
Millainen olisi unelmiesi hyvinvointiyhteiskunta?
Naisten kevytkenkäisyys romahduttaa yhteiskunnan, koska miehillä ei ole mitään motivaatiota tehdä yhtään mitään. Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole olemassa, jossa naiset paneskelisivat vapaamielisesti...Kaikki hyvinvointiyhteiskunnat on rakennettu monogamian varaan, ja sitä ollaan nyt tuhoamassa.
Miksi puhut vain ympäri paneskelevista naisista. Entä miehet? Esim. minä en huoli enkä ole huolinut näitä löyhämoraalisia miehiä. Monet miehet ovat vielä niin hölmöjä, että kehuskelevat yhdenillan jutuillaan. Sitten hämmästytään ja uhriudutaan, kun olen ilmoittanut ,ettei ole minulle sopiva mies.
Sulle voin vastata sen verran, että valitettavasti tässä ei ole kyse yksilöistä, vaan miesten toiminta heijastaa naisten valintoja joukkona.
Ja sitten kun tulisi pakkoavioliitot niin naisten hiljainen vastarinta olisi antaa kaikkien karvojen kasvaa, rasvoittaa iho tahallaan finniseksi ja lihoa. Pukeuduttaisiin epäedustavasti, käveltäisiin huonossa ryhdissä, naama aina mutrulla, hampaita ei harjattaisi.
Naiset jakaisivat omilla salaisilla foorumeillaan vinkkejä siitä, miten olla mahdollisimman epähaluttava valtion määräämän miehen silmissä, jotta raisk auksia tapahtuisi mahdollisimman harvoin.
Minä ottaisin käyttöön tosi matalan ja möreän puheäänen ja hirvittävän ryhdin. Antaisin kulmakarvojen kasvaa yhteen ja söisin hernekeittoa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on eläin. Jokaisessa eläinpopulaatiossa on joukko uroksia, jotka eivät pääse levittämään perimäänsä eteenpäin. Tähän on syynsä. En muista lähdettä, mutta luin tutkimuksesta, jossa oli muistaakseni?kaikki hyönteisurokset päästetty lisääntymään. Mitä tapahtui? Populaation geneettinen taso romahti. Nainen haistaa ne miehet, joiden kanssa ei pidä lisääntyä, ja hyvä niin.
Valitettavasti huonot naiset kantavat niitä samoja geenejä...
Eivät kaikki naisetkaan saa lapsia ja parisuhdetta.
Kaikki naiset voivat halutessaan lisääntyä.
Entäs miehettömät naiset? Eikö tasa-arvoa olisi, että hekin saisivat valita mieleisensä miehen parisuhteeseen ja perheen perustamiseen? Eli valtio takaisi heillekin nämä perusasiat kuten kunnon kommunistille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.
Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.
Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.
Mitkä ja kenen resurssit?
Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.
Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä?
Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä
Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.
Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan?
Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.
Tunnustetaan "ongelman" olemassaolo: Kaikki ihmiset (miehet tässä tapauksessa, vaikka tosiasiassa tilanne koskee myös naisia) eivät löydä parisuhdetta tai seksiä toiveestaan huolimatta. Tälle asialle vaan on vaikea löytää mitään konkreettista ratkaisua niin kauan, kun myös naisilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen (ihmisoikeuksiin). Ketään kun ei voi pakottaa parisuhteeseen tai seksiin. Niin yksinkertaista se on.
Näille miehille voidaan tarjota vaan sellaista apua ja tukea, jonka avulla heidän on mahdollista alkaa vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä ja ajatusmaailmaansa sekä sitä kautta mahdollisuuksiinsa löytää elämänkumppani ja/tai seksiä. Tällaisia apua on tarjolla nyky-yhteiskunnassa todella paljon: Psykoterapiaa, erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, ammatillisia tukihenkilöitä, harrastustoimintaa jne jne jne. Ongelma on siinä, että kaikki nämä avun muodot edellyttävät avunsaajilta jonkinlaista kykyä itsereflektioon sekä halua aktiiviseen muutokseen itsessään.
Kaikki muut "ratkaisut" tarkoittaisivat naisten ihmisoikeuksiin puttumista ja käytännössä pakottamista ja orjuuttamista.
Ovatko nämä tukitoimet riittäviä? Ilmeisesti eivät. Tyhmien pelimiesoppaiden lukeminen voidaan nähdä aktiiviseksi toiminnaksi ja pyrkimykseksi muuttaa itseään. En usko siihen etteikö halua olisi vaan ongelmana on tiedon puuttuminen. Kelpaamaton mies ei tiedä miksi hän on kelpaamaton. Tätä tietoa hän ei saa mistään suoraan vaan ryhtyy selvittämään sitä muuta kautta ja altistuu kaikenlaisille typeryyksille.
Mitä tarkoitat "riittävällä?" Pitäisikö mielestäsi olla joku takuu, että jokainen saa tukitoimiin osallistuttuaan seksiä/parisuhteen? Kuka velvoitettaisiin tämä takuu käytännössä toteuttamaan, eli mistä naiset tähän projektiin hankittaisiin? Maksaisiko yhteiskunta heille naisettoman miehen seksikumppanina tai tyttöystävänä toimimisesta? Miten palkka määräytyisi - epäilen nimittäin, että yhteiskunnalla ei olisi varaa maksaa niin paljon, että ainakaan kotimaisia naisia saataisiin tuohon työhön vapaaehtoisesti osallistumaan. Olisiko sitten kuitenkin hankittava orjia?
Tämä on täysin abrusdia keskustelua, koska sellaista taikasauvaa ei ole olemassakaan, jonka avulla sammakosta taiottaisiin prinssi. Ainoa keino olisi edelleenkin pakottaa muita ihmisiä vastaamaan tämän sammakkon tarpeisiin ja haluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on eläin. Jokaisessa eläinpopulaatiossa on joukko uroksia, jotka eivät pääse levittämään perimäänsä eteenpäin. Tähän on syynsä. En muista lähdettä, mutta luin tutkimuksesta, jossa oli muistaakseni?kaikki hyönteisurokset päästetty lisääntymään. Mitä tapahtui? Populaation geneettinen taso romahti. Nainen haistaa ne miehet, joiden kanssa ei pidä lisääntyä, ja hyvä niin.
Valitettavasti huonot naiset kantavat niitä samoja geenejä...
Eivät kaikki naisetkaan saa lapsia ja parisuhdetta.
Kaikki naiset voivat halutessaan lisääntyä.
Eivät voi.
Hakevatko nämä tasoteoriamiehet siis pelkkää seksiä vai oikeaa parisuhdetta ja kumppanuutta? Monet seksityöläiset ovat aika viehättäviä ulkoisesti, eli siinä on kaikille miehille mahdollisuus päästä harrastamaan seksiä itseään viehättävämmän henkilön kanssa.
Parisuhteeseen ja kumppanuuteen saatikka perhe-elämään vaaditaan himppasen muitakin ominaisuuksia kuin ulkonäkö, ja pitää myös hyväksyä se että se toinen siinä rinnalla vanhenee ja rupsahtaa kun aikaa menee muuhunkin kuin ulkonäön hoitoon.
Itse suosittelen kaikille tasoteoriamiehille seksityöläisten käyttöä niin ei tarvitse nähdä vaivaa etsiä aina uutta ja nuorempaa naista tarpeiden tyydyttämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.
Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.
Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.
Mitkä ja kenen resurssit?
Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.
Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä?
Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä
Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.
Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan?
Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.
Miksi ulkoistat itsesi siitä joukosta, jonka pitäisi ottaa asia vakavasti?
Minne katseesi suuntautuu, että yhteiskunta ottaisi tästä koppia? Kenen pitää ja millä keinoin herättää yhteiskunta ja ennen kaikkea, mihin?
On vastentahtoisesti sinkkuja naisia, mutta he eivät floodaa palstoja täyteen asiaansa, eli ilmeisesti ovat sitten vain yksin vaatimatta yhteiskunnalta mitään.
On miehiä, jotka näkevät saman omalla kohdallaan ongelmana, jolle pitäisi tehdä jotakin. Eikö olisi loogista, että ne, joiden mielestä on olemassa ongelma, tekevät asialle jotakin? Miksi eivät tee?
Miksi juuri sinun ei pitäisi tehdä tälle mitään, vaan jonkun muun pitäisi?
Ei vaan niiden henkilöiden pitää tehdä asioille jotain, joilla on kykyä ja tietoa vaikuttaa niihin positiivisesti. Muutenhan kuka tahansa maallikko voisi ruveta terapeutiksi, koska hän näkee mt-ongelmissa ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun tulisi pakkoavioliitot niin naisten hiljainen vastarinta olisi antaa kaikkien karvojen kasvaa, rasvoittaa iho tahallaan finniseksi ja lihoa. Pukeuduttaisiin epäedustavasti, käveltäisiin huonossa ryhdissä, naama aina mutrulla, hampaita ei harjattaisi.
Naiset jakaisivat omilla salaisilla foorumeillaan vinkkejä siitä, miten olla mahdollisimman epähaluttava valtion määräämän miehen silmissä, jotta raisk auksia tapahtuisi mahdollisimman harvoin.Minä ottaisin käyttöön tosi matalan ja möreän puheäänen ja hirvittävän ryhdin. Antaisin kulmakarvojen kasvaa yhteen ja söisin hernekeittoa joka päivä.
Rupeaisin sipsikaljavegaaniksi ja tatuoisin naamaani anarkismimerkin. Sitten joutuisin leirille ja perustaisin siellä sissiryhmän kaikkein kovimpien tyyppien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on eläin. Jokaisessa eläinpopulaatiossa on joukko uroksia, jotka eivät pääse levittämään perimäänsä eteenpäin. Tähän on syynsä. En muista lähdettä, mutta luin tutkimuksesta, jossa oli muistaakseni?kaikki hyönteisurokset päästetty lisääntymään. Mitä tapahtui? Populaation geneettinen taso romahti. Nainen haistaa ne miehet, joiden kanssa ei pidä lisääntyä, ja hyvä niin.
Valitettavasti huonot naiset kantavat niitä samoja geenejä...
Eivät kaikki naisetkaan saa lapsia ja parisuhdetta.
Kaikki naiset voivat halutessaan lisääntyä.
Kaikki naiset ei voi halutessaan lisääntyä. Monilla naisilla on biologinen syy, jonka takia lapsen saaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. On endometrioosia ja kaikkea muuta, joka vaikuttaa naisten lisääntymiskykyyn jo nuorena.
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.
Kumpi näistä nyt pitää paikkaansa?
Vierailija kirjoitti:
Se yksi markkina-arvoteoreetikko Timo Hännikäinen kirjailijamies, joka on kirjoittanut "Ilman" -kirjankin aiheesta, ehdottaa ratkaisuksi mm. sitä, että naiset pakotettaisiin tekemään armeijaa vastaava pakollinen jakso työtä bordellissa.
Hän siis ihan oikeasti ehdottaa tuollaista. Kuka tietää, vaikka hän olisi joku täällä palstalla kirjoitteleva vakkarimieskin.
Veikkaan, että naiset hakisivat joukolla armeijaan tämän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se yksi markkina-arvoteoreetikko Timo Hännikäinen kirjailijamies, joka on kirjoittanut "Ilman" -kirjankin aiheesta, ehdottaa ratkaisuksi mm. sitä, että naiset pakotettaisiin tekemään armeijaa vastaava pakollinen jakso työtä bordellissa.
Hän siis ihan oikeasti ehdottaa tuollaista. Kuka tietää, vaikka hän olisi joku täällä palstalla kirjoitteleva vakkarimieskin.Tämä on kai näiden jankkaajien toiveajattelua ja juuri sen vuoksi heitä vihataan entistäkin enemmän. Suorastaan kuvottavaa, että näin ajattelevat ihmiset kulkevat vapaina keskuudessamme ja jotkut pitävät tällaisia jopa ihan selväjärkisinäkin.
Eiköhän noin ajattelevat ihmiset ole oikeasti merkittävässä vähemmistössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.
Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.
Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.
Mitkä ja kenen resurssit?
Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.
Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä?
Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä
Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.
Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan?
Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.
Tunnustetaan "ongelman" olemassaolo: Kaikki ihmiset (miehet tässä tapauksessa, vaikka tosiasiassa tilanne koskee myös naisia) eivät löydä parisuhdetta tai seksiä toiveestaan huolimatta. Tälle asialle vaan on vaikea löytää mitään konkreettista ratkaisua niin kauan, kun myös naisilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen (ihmisoikeuksiin). Ketään kun ei voi pakottaa parisuhteeseen tai seksiin. Niin yksinkertaista se on.
Näille miehille voidaan tarjota vaan sellaista apua ja tukea, jonka avulla heidän on mahdollista alkaa vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä ja ajatusmaailmaansa sekä sitä kautta mahdollisuuksiinsa löytää elämänkumppani ja/tai seksiä. Tällaisia apua on tarjolla nyky-yhteiskunnassa todella paljon: Psykoterapiaa, erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, ammatillisia tukihenkilöitä, harrastustoimintaa jne jne jne. Ongelma on siinä, että kaikki nämä avun muodot edellyttävät avunsaajilta jonkinlaista kykyä itsereflektioon sekä halua aktiiviseen muutokseen itsessään.
Kaikki muut "ratkaisut" tarkoittaisivat naisten ihmisoikeuksiin puttumista ja käytännössä pakottamista ja orjuuttamista.
Ovatko nämä tukitoimet riittäviä? Ilmeisesti eivät. Tyhmien pelimiesoppaiden lukeminen voidaan nähdä aktiiviseksi toiminnaksi ja pyrkimykseksi muuttaa itseään. En usko siihen etteikö halua olisi vaan ongelmana on tiedon puuttuminen. Kelpaamaton mies ei tiedä miksi hän on kelpaamaton. Tätä tietoa hän ei saa mistään suoraan vaan ryhtyy selvittämään sitä muuta kautta ja altistuu kaikenlaisille typeryyksille.
Mitä tarkoitat "riittävällä?" Pitäisikö mielestäsi olla joku takuu, että jokainen saa tukitoimiin osallistuttuaan seksiä/parisuhteen? Kuka velvoitettaisiin tämä takuu käytännössä toteuttamaan, eli mistä naiset tähän projektiin hankittaisiin? Maksaisiko yhteiskunta heille naisettoman miehen seksikumppanina tai tyttöystävänä toimimisesta? Miten palkka määräytyisi - epäilen nimittäin, että yhteiskunnalla ei olisi varaa maksaa niin paljon, että ainakaan kotimaisia naisia saataisiin tuohon työhön vapaaehtoisesti osallistumaan. Olisiko sitten kuitenkin hankittava orjia?
Tämä on täysin abrusdia keskustelua, koska sellaista taikasauvaa ei ole olemassakaan, jonka avulla sammakosta taiottaisiin prinssi. Ainoa keino olisi edelleenkin pakottaa muita ihmisiä vastaamaan tämän sammakkon tarpeisiin ja haluihin.
Ilmeisesti näet tämän niin, että sammakkous on jotain pysyvää, fiksattua. Itse taas ajattelen, että asioita voi muuttaa. En ymmärrä tätä orjuuttamisintoa. Kelpaamattomuuden taustalla voi olla jokin huono käyttäytymismalli tai muu seikka, johon vaikuttamalla saa tilanteen kuntoon. Asialle ei kuitenkaan voi tehdä mitään, koska itse näitä asioita on liki mahdoton tarkkailla ja mistään järkevästä lähteestä ei saa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.
Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.
Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.
Mitkä ja kenen resurssit?
Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.
Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä?
Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä
Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.
Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan?
Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.
Miksi ulkoistat itsesi siitä joukosta, jonka pitäisi ottaa asia vakavasti?
Minne katseesi suuntautuu, että yhteiskunta ottaisi tästä koppia? Kenen pitää ja millä keinoin herättää yhteiskunta ja ennen kaikkea, mihin?
On vastentahtoisesti sinkkuja naisia, mutta he eivät floodaa palstoja täyteen asiaansa, eli ilmeisesti ovat sitten vain yksin vaatimatta yhteiskunnalta mitään.
On miehiä, jotka näkevät saman omalla kohdallaan ongelmana, jolle pitäisi tehdä jotakin. Eikö olisi loogista, että ne, joiden mielestä on olemassa ongelma, tekevät asialle jotakin? Miksi eivät tee?
Miksi juuri sinun ei pitäisi tehdä tälle mitään, vaan jonkun muun pitäisi?
Ei vaan niiden henkilöiden pitää tehdä asioille jotain, joilla on kykyä ja tietoa vaikuttaa niihin positiivisesti. Muutenhan kuka tahansa maallikko voisi ruveta terapeutiksi, koska hän näkee mt-ongelmissa ongelman.
On olemassa terapiaa jo nyt, ei sitä tarvitse keksiä uudelleen. Naisettomilla miehillä on pääsy sinne kuten muillakin.
Mitä ilmeisemmin ihan näitä keskusteluja seuraamalla: ei ole tahoa, jolla olisi hallussaan tietoa siitä, miten näitä miehiä autetaan pariutumaan.
Edelleen, kenen pitäisi edistää asiaa ja miten, kun olemassa olevilla keinoilla ei ole mahdollista auttaa heitä?
Autan sinua vähän: pitäisikö asiaa ajaa
A) Ihmisten, jotka eivät näe siinä yhteiskunnan ratkaistavaa ongelmaa, että osa jää yksin vai
B) Ihmisten, jotka kokevat, että yhteiskunnan pitäisi ratkaista pariutumatta jääminen?
Margaret Atwoodhan kirjoitti jo kirjan tästä ja telkkarisarjakin tehtiin siitä, mitä tapahtuu kun valtio alkaa huolehtia lisääntymisestä ja markkina-arvo pariutumisesta pannaan romukoppaan miesten päättäessä naisten jakamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.
Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.
Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.
Mitkä ja kenen resurssit?
Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.
Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä?
Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä
Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.
Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan?
Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.
Konkreettisia keinoja on olemassa jo vaikka kuinka. Syrjöytyneille ja pudokkaille on paljon tukitoimia. Mutta nämä eivät ilmeisesti kelpaa?
Nämä tukitoimet ovat arvokkaita, mutta eivät auta ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneitä vain parisuhdemielessä. Tukitoimiin pitäisi saada laajuutta ja yksilöllisyyttä.
Millaista laajuutta parisuhdemielessä se olisi? Aikuisille kursseja joissa käsitellään sosiaalisiataitoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.
Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.
Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.
Mitkä ja kenen resurssit?
Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.
Jatkuvuuden kannalta joo. Toisaalta, huonot parisuhteet aiheuttavat muita ongelmia.
Eivät kaikki naisetkaan saa lapsia ja parisuhdetta.