Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?

inhorealisti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Myös hyvin korkeasti koulutetuilla miehillä voi olla suuria ongelmia pariutumisessa. Tietäisitpä millaisia kokemuksia minulla (ja varmasti monella muullakin naisella) on tällaisten miesten pokausyrityksistä. Jo sen yhden kohtaamisen perusteella pystyy sanomaan että pariutuminen voi olla heille todella haasteellista.

- Se lieneekin hieman erheellinen käsitys, että kouluttautuneisuus sinänsä lisäisi markkina-arvoa. Korkeakaan koulutustaso (vaikkapa tohtorintutkinto humanistisissa tieteissä) ei kasvata vientiä, ellei kyseinen koulutus signaloi varakkuutta tms. statusta. Mutta jos lompakkopuoli on kunnossa, pääsee keskiasteenkin papereilla jatkoon.

Kyllä kasvattaa, se on perusedellytys tietyissä akat. piireissä.

Nimenomaan koulutus ja molemmilla sukupuolilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos järjestäisi näille kokemattomille, parisuhdetta kaipaaville miehille ja naisille jotain tapahtumia tms, jossa voivat tavata toisiaan. Tai oma "Tinder" pelkästään heille. Eivät sitten hukkuisi massaan ja löytäisivät paremmin toisensa.

Mitä jos he eivät halua toisiaan?

Sitten eivät halua. Ei idea olisi ketään mihinkään pakottaa.

Rupea järjestämään. Saat huomata saman kuin minäkin: kauniit vie kaiken huomion tavallisten jäädessä valitettavan usein seinustalle. Miehet haluaa usein sitä yhtä ja samaa naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se yksi markkina-arvoteoreetikko Timo Hännikäinen kirjailijamies, joka on kirjoittanut "Ilman" -kirjankin aiheesta, ehdottaa ratkaisuksi mm. sitä, että naiset pakotettaisiin tekemään armeijaa vastaava pakollinen jakso työtä bordellissa.

Hän siis ihan oikeasti ehdottaa tuollaista. Kuka tietää, vaikka hän olisi joku täällä palstalla kirjoitteleva vakkarimieskin.

Oi noinko joku mies on kirjoittanut.

Tässä fanitetun feministin tekstiä:

Valerie Solanas kirjoitti ja julkaisi omakustanteena SCUM-manifestin. Teksti on kutsu naisten vapautumiseen. Julistuksessa sanotaan, että vaikka miehiä on aina ollut, kuten sairauksiakin, miehiä ei tarvitse tuottaa lisää, miestä ei tarvitse enää olla. Kun geneettinen kontrolli on pian mahdollista, "meidän tulee tuottaa vain täydellisiä olentoja, vailla vikoja kuten emotionaalinen vika, mieheys". Opuksessa kehoitettiin myös miesten eliminointiin.

Sekopäitä ääritapauksia löytyy siis molemmin puolin. Tämä ei kyllä selitä sinänsä mitään.

Katsotte silti oikeudeksenne niputtaa markkina-arvosta puhuvat samaan lokeroon tuon kanssa.

Miksi feministejä ei siis voisi niputtaa Valerien kanssa samaan?

En ole edes nähnyt sanaa "feminismi" tässä ketjussa, ennen kuin sinä otit sen esille. 

Edelleen: feministit vaativat naisille ihmisoikeuksia, jotka olivat ihan samat oikeudet, jotka miehillä jo olivat. Ja kansalaisoikeuksia, kuten oikeutta äänestää.

Eipä ole tullut nykyfeminismistä vastaan sellaista suuntausta, joka vaatisi miehiä vastoin oman kehon määräämisoikeutta jakamaan itseään tarvitseville naisille. Ks. viestiin 64 viitanneet. 

Tämä on oma, virheellinen tulkintanne viestistä nro 64. Siinä, enkä muuallakaan ole koskaan mitään vastaavaa vaatinut, tai edes seksuaalisuuden yleistä rajoittamista vaatinut. Nämä ovat omia tulintojanne.

- 64

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos järjestäisi näille kokemattomille, parisuhdetta kaipaaville miehille ja naisille jotain tapahtumia tms, jossa voivat tavata toisiaan. Tai oma "Tinder" pelkästään heille. Eivät sitten hukkuisi massaan ja löytäisivät paremmin toisensa.

En ymmärrä mikä pointti tuollaisessa olisi. Miksi kokemattomuuden pitäisi olla lähtökohta tutustumisessa?

Ei kai sen tarvitse olla, mutta ehkä suurempi todennäköisyys löytää kumppani kun kaikki olisivat niitä "joita kukaan ei huoli". Eli tasoteorian mukaan samaa tasoa, kun sitä tässä nyt käytettiin viitekehyksenä.

Ehkä tämä tulee yllärinä sinulle, mutta kaikki kokemattomat ja parisuhdetta kaipaavat eivät ole epätoivoisia joita kukaan ei huoli. He ehkä valitsevat mieluummin toisenlaisen tavan kohdata potentiaalisia kumppaneita. Sinun ehdotuksesi voisi toimia sille epätoivoiselle osalle kokemattomia, jotka ovat tahdonvastaisesti sinkkuna, tosin veikkaan että miehillä olisi melkoinen yliedustus. Tosin miksipä eivät miehetkin voisi tutustua ja ehkä pariutua keskenään.

Heitä juuri tarkoitin kohderyhmänä. Eikä siellä tietysti olisi pakko kenenkään kanssa pariutua, jos ei olisi ketään kiinnostavaa. Jos on omaa nirsouttaan kokematon, niin sillehän ei mitään voi, jos kukaan ei kelpaa. Täydellistä unelmakumppania tuskin on olemassakaan. (Eikä kannata kovin tosissaan ottaa, tämähän on tasoteoria keskustelu...)

Jos lähdetään ajatuksesta että kaikki hakee teorian mukaan täydellistä niin ei ratkaisuksi tarvita erillistä palvelua vaan nämä voivat jo nyt olemassa olevista yrittää niitä joita eivät halua.

inhorealisti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Myös hyvin korkeasti koulutetuilla miehillä voi olla suuria ongelmia pariutumisessa. Tietäisitpä millaisia kokemuksia minulla (ja varmasti monella muullakin naisella) on tällaisten miesten pokausyrityksistä. Jo sen yhden kohtaamisen perusteella pystyy sanomaan että pariutuminen voi olla heille todella haasteellista.

- Se lieneekin hieman erheellinen käsitys, että kouluttautuneisuus sinänsä lisäisi markkina-arvoa. Korkeakaan koulutustaso (vaikkapa tohtorintutkinto humanistisissa tieteissä) ei kasvata vientiä, ellei kyseinen koulutus signaloi varakkuutta tms. statusta. Mutta jos lompakkopuoli on kunnossa, pääsee keskiasteenkin papereilla jatkoon.

Mikä ihmeen lompakkopuoli? Missä 50- luvun keinotodellisuudessa te elätte? Okei, perhettä perustaessa täysin rahaton elämäntaitelija voi jäädä valitsematta, on myös rahan perässä olevia ja työttömien vierominen on joillekin ominaista (pätee kumpaankin sukupuoleen) mutta ei tämä ole Yhdysvaltojen kaltainen kotirouvayhteiskunta.

Otan mielelläni vaikka työttömän tähtitieteilijän jos on muuten mukava. Oma talous kunnossa. Miten sun lompakkosi (ei lima-) edistää suhdetta? Miten se näkyy, kehutko autollasi, näkyyks kello? Olen myös huomannut että duunarimiehet ahdistuvat jo pelkästä maisteriudesta. Jos saa kaupasta tilata miehen niin ehkä toinen samanlainen niin voidaan olla rentoja? Sanoin puolileikilläni.

Naisten rahanahneudesta muistetaan mainita mutta jo hetikohta kerrotaan että naiset pitäisi saada taloudellisesti riippuvaisemmiksi miehistä koska on liian helppoa olla yh ja miehiä ei tarvita. Yksi lukuisista palstapoikien paradokseista.

Vierailija kirjoitti:

346 kirjoitti:

1. Suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista miehistä. Biologia tukee tätä. Elämä on...

2. Naiset saavat parisuhteen, jos haluavat. Totta tämäkin. Mutta kohtuullisen iso osa ei halua, jos eivät löydä itselleen sopivaa miestä. Elämä on.

Naisten ongelma on se, että nuorena lähes kaikki naiset kelpaavat suhteeseen suurelle osalle miehistä. Kysynnän ollessa kovaa on pakko valikoida tarkasti. Myöhemmin tietysti kysyntä on vastaavasti vähäisempää kun molempia sukupuolia on suunnilleen saman verran.

Tästä syystä osa miehistä katkeroituu jo nuorena kovaan kilpailuun ja vastaavasti naiset vähän myöhemmin. Rakenteet ovat kärjistäneet tätä eroa, mikä on varmaankin vähentänyt keskimääräistä tyytyväisyyttä.

Korjaisin tuota, että suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista samoista miehistä. Kuitenkin näiden samojen naisten kiinnostuksen kohteet eroavat tämän joukon ulkopuolella. Kaikki naiset tykkää Tom Cruisesta, mutta näistä kaikista naisista osa tykkää myös Steven Segalista. Karkea esimerkki.

Oman kokemukseni mukaan suurin osa naisista on kiinnostunut vain 10% miehistä, mutta se millaisista miehistä tämä osuus koostuu vaihtelee. Miellyttävän näköinen ja luonteeltaan mukava tavallinen mies, jolla on elämä suurinpiirtein kunnossa osuu useamman naisen prosentteihin kuin vaikka jättimäiset lihakset itselleen bodannut, renkaita nosteleva äijä, mutta on naisia joille tämä jälkimmäinen on ainoa haluttava miestyyppi.

Ihmisissä, eli myös naisissa, on genrejä kuten musiikissa tai leffoissakin, mutta teoriat eivät ota tätä huomioon. Markkina-arvoteoreetikkojen tarkastelun kohteena on yleensä nuori, klassisen kaunis ja pitkähiuksinen naistyyppi, ja tästä joukosta tai tällaiseksi laittautuneista löytyvät myös ne pinnalliset, ulkonäköä, statusta ja rahaa arvostavat yksilöt.

Tämän pienen joukon ulkopuolella kirjatoukat haaveilevat toisista kirjatoukista, hevimimmit pariutuvat hevimiesten kanssa, polkujuoksijat ja kiipeilijät löytävät seuraa kaltaisistaan jne. Hyvällä ulkonäöllä ja luonteella pääsee edelleen helpommalla kuin ilman niitä, mutta useimmille kumppani kuitenkin löytyy.

Naisen saamiseksi miesten olisikin kiinnitettävä huomio itseensä ja mietittävä minkä mitkä asiat itsessä ja toisessa seksin lisäksi kiinnostavat. Sen jälkeen voi miettiä minkä "genren" edustajan kanssa haluaisi viettää aikaa kun se jäytävä pillunpuute ja katkeruus eivät olisi päällimmäisinä mielessä. Kun parisuhteessa oletettavasti saa seksiä säännöllisesti, naisen saaminen ei ole enää tärkein tavoite ja silloin sillä, millaisen naisen kanssa viettää aikaa on paljon merkitystä. Naisen löytää myös helpommin samanhenkisten seurasta, eli on tutustuttava itseensä ja mietittävä minkä henkinen itse oikein onkaan. 

Moni puutteessa elävä mies ei uskalla edes ajatella näin pitkälle vaan ajattelee että nainen kuin nainen, kunhan joku vaan hänet kelpuuttaa. Suurin osa naisista etsii kuitenkin sitä omanhenkistä kumppania ja sitä että hänestä ollaan kiinnostuneita oman itsensä vuoksi, ja epätoivoisuus paistaa käytöksestä vaikka sitä yrittäisi peittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se yksi markkina-arvoteoreetikko Timo Hännikäinen kirjailijamies, joka on kirjoittanut "Ilman" -kirjankin aiheesta, ehdottaa ratkaisuksi mm. sitä, että naiset pakotettaisiin tekemään armeijaa vastaava pakollinen jakso työtä bordellissa.

Hän siis ihan oikeasti ehdottaa tuollaista. Kuka tietää, vaikka hän olisi joku täällä palstalla kirjoitteleva vakkarimieskin.

Oi noinko joku mies on kirjoittanut.

Tässä fanitetun feministin tekstiä:

Valerie Solanas kirjoitti ja julkaisi omakustanteena SCUM-manifestin. Teksti on kutsu naisten vapautumiseen. Julistuksessa sanotaan, että vaikka miehiä on aina ollut, kuten sairauksiakin, miehiä ei tarvitse tuottaa lisää, miestä ei tarvitse enää olla. Kun geneettinen kontrolli on pian mahdollista, "meidän tulee tuottaa vain täydellisiä olentoja, vailla vikoja kuten emotionaalinen vika, mieheys". Opuksessa kehoitettiin myös miesten eliminointiin.

Sekopäitä ääritapauksia löytyy siis molemmin puolin. Tämä ei kyllä selitä sinänsä mitään.

Katsotte silti oikeudeksenne niputtaa markkina-arvosta puhuvat samaan lokeroon tuon kanssa.

Miksi feministejä ei siis voisi niputtaa Valerien kanssa samaan?

En ole edes nähnyt sanaa "feminismi" tässä ketjussa, ennen kuin sinä otit sen esille. 

Edelleen: feministit vaativat naisille ihmisoikeuksia, jotka olivat ihan samat oikeudet, jotka miehillä jo olivat. Ja kansalaisoikeuksia, kuten oikeutta äänestää.

Eipä ole tullut nykyfeminismistä vastaan sellaista suuntausta, joka vaatisi miehiä vastoin oman kehon määräämisoikeutta jakamaan itseään tarvitseville naisille. Ks. viestiin 64 viitanneet. 

Tämä on oma, virheellinen tulkintanne viestistä nro 64. Siinä, enkä muuallakaan ole koskaan mitään vastaavaa vaatinut, tai edes seksuaalisuuden yleistä rajoittamista vaatinut. Nämä ovat omia tulintojanne.

- 64

Et suostu avamaan mitä sillä hait niin väkisinkin tulee erillaisia tulkintoja. Et vieläkään kerro joten tulkinta seksuaalisuuden rajoittamisesta pysyy vahvana.

Vitsit, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella oli vastavalmistunut tohtori, joka kyllä olisi saanut useammaltakin. Tiedä vaikka olisi saanutkin. Humanistimiehisssä on valioyksilöitä, samoin kuin hoitajissa (se toinen ammatti...). Arvostan inhimillisyyttä, empatiaa ja maalaisjärkeä. Ohis tosiaan, jatkan matkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos järjestäisi näille kokemattomille, parisuhdetta kaipaaville miehille ja naisille jotain tapahtumia tms, jossa voivat tavata toisiaan. Tai oma "Tinder" pelkästään heille. Eivät sitten hukkuisi massaan ja löytäisivät paremmin toisensa.

En ymmärrä mikä pointti tuollaisessa olisi. Miksi kokemattomuuden pitäisi olla lähtökohta tutustumisessa?

Ei kai sen tarvitse olla, mutta ehkä suurempi todennäköisyys löytää kumppani kun kaikki olisivat niitä "joita kukaan ei huoli". Eli tasoteorian mukaan samaa tasoa, kun sitä tässä nyt käytettiin viitekehyksenä.

Ehkä tämä tulee yllärinä sinulle, mutta kaikki kokemattomat ja parisuhdetta kaipaavat eivät ole epätoivoisia joita kukaan ei huoli. He ehkä valitsevat mieluummin toisenlaisen tavan kohdata potentiaalisia kumppaneita. Sinun ehdotuksesi voisi toimia sille epätoivoiselle osalle kokemattomia, jotka ovat tahdonvastaisesti sinkkuna, tosin veikkaan että miehillä olisi melkoinen yliedustus. Tosin miksipä eivät miehetkin voisi tutustua ja ehkä pariutua keskenään.

Heitä juuri tarkoitin kohderyhmänä. Eikä siellä tietysti olisi pakko kenenkään kanssa pariutua, jos ei olisi ketään kiinnostavaa. Jos on omaa nirsouttaan kokematon, niin sillehän ei mitään voi, jos kukaan ei kelpaa. Täydellistä unelmakumppania tuskin on olemassakaan. (Eikä kannata kovin tosissaan ottaa, tämähän on tasoteoria keskustelu...)

Jos lähdetään ajatuksesta että kaikki hakee teorian mukaan täydellistä niin ei ratkaisuksi tarvita erillistä palvelua vaan nämä voivat jo nyt olemassa olevista yrittää niitä joita eivät halua.

Ok, en ole tähän teoriaan perehtynyt sen kummemmin. Luulin sen tarkoittavan, että ihmiset viehättyvät oman tasoisistaan ihmisistä. Paitsi jotkut ulisijat.

Minun on biologina hyvin helppo ymmärtää se että naiset haluavat pariutua parhaiden miesten kanssa varmistaakseen lapsilleen hyvät geenit.

No ei! Oppimisen ja erehdyksen kautta sen oikean kumppanin löytää. Seurustelin 19-vuotiaana ihan erilaisen miehen kanssa kuin minkälaisen kanssa sitten menin naimisiin. Voi luoja, olisiko sen ensimmäisen kanssa pitänyt heti rynnätä alttarille?[/quote]

Mummoni aina sanoi: älä ota ensimmäistä, ota paras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

346 kirjoitti:

1. Suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista miehistä. Biologia tukee tätä. Elämä on...

2. Naiset saavat parisuhteen, jos haluavat. Totta tämäkin. Mutta kohtuullisen iso osa ei halua, jos eivät löydä itselleen sopivaa miestä. Elämä on.

Naisten ongelma on se, että nuorena lähes kaikki naiset kelpaavat suhteeseen suurelle osalle miehistä. Kysynnän ollessa kovaa on pakko valikoida tarkasti. Myöhemmin tietysti kysyntä on vastaavasti vähäisempää kun molempia sukupuolia on suunnilleen saman verran.

Tästä syystä osa miehistä katkeroituu jo nuorena kovaan kilpailuun ja vastaavasti naiset vähän myöhemmin. Rakenteet ovat kärjistäneet tätä eroa, mikä on varmaankin vähentänyt keskimääräistä tyytyväisyyttä.

Korjaisin tuota, että suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista samoista miehistä. Kuitenkin näiden samojen naisten kiinnostuksen kohteet eroavat tämän joukon ulkopuolella. Kaikki naiset tykkää Tom Cruisesta, mutta näistä kaikista naisista osa tykkää myös Steven Segalista. Karkea esimerkki.

Oman kokemukseni mukaan suurin osa naisista on kiinnostunut vain 10% miehistä, mutta se millaisista miehistä tämä osuus koostuu vaihtelee. Miellyttävän näköinen ja luonteeltaan mukava tavallinen mies, jolla on elämä suurinpiirtein kunnossa osuu useamman naisen prosentteihin kuin vaikka jättimäiset lihakset itselleen bodannut, renkaita nosteleva äijä, mutta on naisia joille tämä jälkimmäinen on ainoa haluttava miestyyppi.

Ihmisissä, eli myös naisissa, on genrejä kuten musiikissa tai leffoissakin, mutta teoriat eivät ota tätä huomioon. Markkina-arvoteoreetikkojen tarkastelun kohteena on yleensä nuori, klassisen kaunis ja pitkähiuksinen naistyyppi, ja tästä joukosta tai tällaiseksi laittautuneista löytyvät myös ne pinnalliset, ulkonäköä, statusta ja rahaa arvostavat yksilöt.

Tämän pienen joukon ulkopuolella kirjatoukat haaveilevat toisista kirjatoukista, hevimimmit pariutuvat hevimiesten kanssa, polkujuoksijat ja kiipeilijät löytävät seuraa kaltaisistaan jne. Hyvällä ulkonäöllä ja luonteella pääsee edelleen helpommalla kuin ilman niitä, mutta useimmille kumppani kuitenkin löytyy.

Naisen saamiseksi miesten olisikin kiinnitettävä huomio itseensä ja mietittävä minkä mitkä asiat itsessä ja toisessa seksin lisäksi kiinnostavat. Sen jälkeen voi miettiä minkä "genren" edustajan kanssa haluaisi viettää aikaa kun se jäytävä pillunpuute ja katkeruus eivät olisi päällimmäisinä mielessä. Kun parisuhteessa oletettavasti saa seksiä säännöllisesti, naisen saaminen ei ole enää tärkein tavoite ja silloin sillä, millaisen naisen kanssa viettää aikaa on paljon merkitystä. Naisen löytää myös helpommin samanhenkisten seurasta, eli on tutustuttava itseensä ja mietittävä minkä henkinen itse oikein onkaan. 

Moni puutteessa elävä mies ei uskalla edes ajatella näin pitkälle vaan ajattelee että nainen kuin nainen, kunhan joku vaan hänet kelpuuttaa. Suurin osa naisista etsii kuitenkin sitä omanhenkistä kumppania ja sitä että hänestä ollaan kiinnostuneita oman itsensä vuoksi, ja epätoivoisuus paistaa käytöksestä vaikka sitä yrittäisi peittää.

Ei nyt viitsitä mustamaalata puutostilasta kärsiviä miehiä. Olin hyvillään lukiessani balttialaisten naisten ottavan mielihyvin vastaan duunareita. Sitähän sanotaankin toisen roskan olevan toisten aarre. Niinhän työmarkkinoillakin toimitaan, eli katsellaan muitakin vaihtoehtoja tai ollaan työttöminä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten pitää päättää, haluavatko he muutua, vai annetaanko hyvinvointiyhteiskunnan romahtaa.

Millä tavalla naisten pitäisi mielestäsi muuttua ja miksi hyvinvointiyhteiskunnan pysyvyys on juuri naisten muuttumisesta riippuvainen asia?

Kerroin jo aiemmin ihan riittävällä tarkkuudella. Jos sulla on hyvät aikeet, niin sori tästä, mutta en ala kiduttamaan itseäni tällä palstalla.

Olen eri kuin yllä oleva kysyjä, mutta en minäkään ole vielä huomannut vastausta tuohon kysymykseen. Tai sitten vastaus oli epämääräinen, koska en vieläkään ymmärrä miten naisten tulisi muuttua.

Viesti 64. 

Haluat siis monogamista yhteiskuntaa. Minkä takia sitten vaadit vain naisia muuttumaan? Miehet pettävät puolisoitaan ihan yhtälailla ja myös miehet harrastavat satunnaista seksiä.

Jos nyt ajatellaan, että naiset ryhtyisivät siveyden sipuleiksi. Toisin sanoen kukaan mies ei saisi seksiä ilman sitoutumista parisuhteeseen. Millä tavalla tämä ratkaisisi niiden miesten ongelman, jotka eivät nytkään, naisten kevytkenkäisyyden aikakautena, löydä sen enempää seksiä kuin parisuhdettakaan?

Minä olen muuten vastentahtoisesti sinkkunainen. En harrasta irtosuhteita. Jostain syystä minun yksinäisyyteni ja parisuhteen kaipuuni saa hyvin vähän sympatiaa osakseen miehiltä tällä palstalla. Arvaatko mistä se johtuu? Siitä että minä kuulemma saisin ainakìn seksiä niin halutessani. Mitä tällainen ajatusmaailma mielestäsi kertoo miehistä, jotka pitävät minua etuoikeutettuna tuosta syystä?

En pidä sinua etuoikeutettuna sen vuoksi, että saisit seksiä halutessasi. Ymmärrän kyllä, että naisilla ja miehillä on paritumisessa eri motiivit ja tarpeet.  Minua vaivaa hieman se, ettei kaltaistesi naisten näkemykset eroa mitenkään muista, vaikka todennäköisesti, elämyksen tasolla, kaltaisesi naiset kärsivät tästä tilateesta enemmän kuin nuo miehet, joiden puutteille on toimivampia korvikkeita. Sinua etuoikeutettuna pitävistä miehistä ajattelen, etteivät he, nykyisen seksikulttuurin vuoksi, olisi enää edes kykeneviä puhtaasti yksiavioisiin suhteisiin, jos kysyntää olisi... 

En halua tehdä kovin syvällistä analyysia tässä ja olen sanonut jo täällä enemmän kuin oli tarkoitus, mutta... miesten uskollisuus ja monogamisuus on hyvin pitkälti naisista kiinni. Naisten tulee muuttua, koska miehet aina mukautuvat naisten käytökseen ja miesten sitoutuneisuus ja panostus on suoraan verrannollinen naisten monogamisuuteen. Eikä tässä ole kyse mistään pillun saamisesta, vaan miesten luonnollisesta riskinhallinasta ja lisääntymisen optimoinnista. Tuossa aiemmin jo sanoin, ettei kaikkien miesten tarvitse saada (tasapainon säilyttämiseksi).

Enkä usko, että kaikki naiset nykysysteemissä tuosta noin vain voisivat enää muuttua "siveyden sipuleiksi", vaikka ymmärtäisivätkin kollektiivisen hyödyn. Ongelman juuret ovat jo kymmeniä tuhansia vuosia vanhat. Nykyfeminismi on vain virittänyt tilanteen äärimmilleen...

Tiedätkö kulta pieni, että ehkäisy keksittiin kauan aikaa sitten? Ei sinun tarvitse ajatella kaikenmaailman riskien optimointia ja lisääntymisen hallintaa, kun haluat kuvata saamaasi seksuaalista tyydytystä irtosuhteista. Naiset ovat optimoineet riskisi syömällä ehkäisypillereitä jo pitkään ja kondomiakin voi käyttää. Elämme luonnottomassa epätasapainotilassa kieltämättä. Naistenkin riskit haureuden harjoittamisessa on lähempänä miesten vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten pitää päättää, haluavatko he muutua, vai annetaanko hyvinvointiyhteiskunnan romahtaa.

Millä tavalla naisten pitäisi mielestäsi muuttua ja miksi hyvinvointiyhteiskunnan pysyvyys on juuri naisten muuttumisesta riippuvainen asia?

Kerroin jo aiemmin ihan riittävällä tarkkuudella. Jos sulla on hyvät aikeet, niin sori tästä, mutta en ala kiduttamaan itseäni tällä palstalla.

Olen eri kuin yllä oleva kysyjä, mutta en minäkään ole vielä huomannut vastausta tuohon kysymykseen. Tai sitten vastaus oli epämääräinen, koska en vieläkään ymmärrä miten naisten tulisi muuttua.

Viesti 64. 

Haluat siis monogamista yhteiskuntaa. Minkä takia sitten vaadit vain naisia muuttumaan? Miehet pettävät puolisoitaan ihan yhtälailla ja myös miehet harrastavat satunnaista seksiä.

Jos nyt ajatellaan, että naiset ryhtyisivät siveyden sipuleiksi. Toisin sanoen kukaan mies ei saisi seksiä ilman sitoutumista parisuhteeseen. Millä tavalla tämä ratkaisisi niiden miesten ongelman, jotka eivät nytkään, naisten kevytkenkäisyyden aikakautena, löydä sen enempää seksiä kuin parisuhdettakaan?

Minä olen muuten vastentahtoisesti sinkkunainen. En harrasta irtosuhteita. Jostain syystä minun yksinäisyyteni ja parisuhteen kaipuuni saa hyvin vähän sympatiaa osakseen miehiltä tällä palstalla. Arvaatko mistä se johtuu? Siitä että minä kuulemma saisin ainakìn seksiä niin halutessani. Mitä tällainen ajatusmaailma mielestäsi kertoo miehistä, jotka pitävät minua etuoikeutettuna tuosta syystä?

En pidä sinua etuoikeutettuna sen vuoksi, että saisit seksiä halutessasi. Ymmärrän kyllä, että naisilla ja miehillä on paritumisessa eri motiivit ja tarpeet.  Minua vaivaa hieman se, ettei kaltaistesi naisten näkemykset eroa mitenkään muista, vaikka todennäköisesti, elämyksen tasolla, kaltaisesi naiset kärsivät tästä tilateesta enemmän kuin nuo miehet, joiden puutteille on toimivampia korvikkeita. Sinua etuoikeutettuna pitävistä miehistä ajattelen, etteivät he, nykyisen seksikulttuurin vuoksi, olisi enää edes kykeneviä puhtaasti yksiavioisiin suhteisiin, jos kysyntää olisi... 

En halua tehdä kovin syvällistä analyysia tässä ja olen sanonut jo täällä enemmän kuin oli tarkoitus, mutta... miesten uskollisuus ja monogamisuus on hyvin pitkälti naisista kiinni. Naisten tulee muuttua, koska miehet aina mukautuvat naisten käytökseen ja miesten sitoutuneisuus ja panostus on suoraan verrannollinen naisten monogamisuuteen. Eikä tässä ole kyse mistään pillun saamisesta, vaan miesten luonnollisesta riskinhallinasta ja lisääntymisen optimoinnista. Tuossa aiemmin jo sanoin, ettei kaikkien miesten tarvitse saada (tasapainon säilyttämiseksi).

Enkä usko, että kaikki naiset nykysysteemissä tuosta noin vain voisivat enää muuttua "siveyden sipuleiksi", vaikka ymmärtäisivätkin kollektiivisen hyödyn. Ongelman juuret ovat jo kymmeniä tuhansia vuosia vanhat. Nykyfeminismi on vain virittänyt tilanteen äärimmilleen...

Eli taaaas kerran: miehet nyt vaan ovat mitä ovat luonnostaan, mutta yhden lajin toisen sukupuolen pitää luonnottomasti muuttaa käytöstään epäluonnolliseksi???:D Miesten monogaamisuus naisista kiinni?

Kuule, jos kyseinen ns. ongelma (?) on ollut vallalla jo tuhansia vuosia ja Homo sapiens on menestynyt näinkin hyvin on evoluutiobiologisesti erittäin epätodennäköistä että lajin toinen sukupuoli toimii sukupolvien ajan päin peetä.

Jos saa pyytää ettei ihan luokatonta soopaa postattaisi tänne.

JhS kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.

Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.

Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.

Mitkä ja kenen resurssit?

Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.

Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä? 

Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä

Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.

Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan? 

Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.

Miksi ulkoistat itsesi siitä joukosta, jonka pitäisi ottaa asia vakavasti? 

Minne katseesi suuntautuu, että yhteiskunta ottaisi tästä koppia? Kenen pitää ja millä keinoin herättää yhteiskunta ja ennen kaikkea, mihin? 

On vastentahtoisesti sinkkuja naisia, mutta he eivät floodaa palstoja täyteen asiaansa, eli ilmeisesti ovat sitten vain yksin vaatimatta yhteiskunnalta mitään. 

On miehiä, jotka näkevät saman omalla kohdallaan ongelmana, jolle pitäisi tehdä jotakin. Eikö olisi loogista, että ne, joiden mielestä on olemassa ongelma, tekevät asialle jotakin? Miksi eivät tee? 

Miksi juuri sinun ei pitäisi tehdä tälle mitään, vaan jonkun muun pitäisi? 

Ei vaan niiden henkilöiden pitää tehdä asioille jotain, joilla on kykyä ja tietoa vaikuttaa niihin positiivisesti. Muutenhan kuka tahansa maallikko voisi ruveta terapeutiksi, koska hän näkee mt-ongelmissa ongelman.

Näissä ketjussa käy toistuvasti ilmi, että naiset ovat sitten vain yksin ja ilman kosketusta, osa miehistä valittaa päivät pitkät asiasta netissä. TODELLA tiuhaan.

Miehet näkevät ongelman. Naiset eivät näe ongelmaa. 

Keiden pitäisi ajaa sitä, että tämä ilmiö otettaisiin yhteiskunnassa vakavasti? Miesten? Naisten? Niiden, joiden mielestä asia on tärkeä? 

Minä olen ollut vuosia yksin ja ilman kosketusta, olen nainen. En oleta yhteiskunnan ratkaisevan asiaa, en sitä siis edistä - etenkään, kun naisista ei edes puhuta.

Naisilla ei ole palstasta päätellen mitään motivaatiota ratkaista "ongelmaa", miksi miehilläkään ei ole? Vaikka nimenomaan tässä on kyse miehistä? 

Miksi naiset eivät näe siinä ongelmaa? Miksi yksinäisyys pitäisi vain hyväksyä? Ei tätä tarvitse lähestyä vastakkainasettelun kannalta vaan yksinäisyys on ihan yhtä negatiivinen juttu sukupuolesta riippumatta.

Ei tarvitsekaan lähestyä vastakkainasettelun kautta. Otin tuon esiin puhtaasti siksi, että naisilla ei ole motivaatiota muuttaa mitään, koska he ovat ok sen kanssa, että yksinolo on joidenkin osa.

Miehet näkevät tämän ongelmana joten ihmettelen aidosti, miksi ei ole jotain kansanliikettä tms. edistämässä asiaa?

Siinäpä vasta liike olisikin. Kuka tahtoisi liittyä liikkeeseen jossa julkisesti tunnustaisi olevansa toivoton ja itseinhoinen hylkiö. Betat eivät aloita liikkeitä, tarvittaisiin joku johtajatyyppi ja miksi sellainen kokisi tämän ongelmaksi. Samaa mieltä kanssasi ja tartuin vain tuohon ajatukseen kansanliikkeestä.

Laitetaan nyt se oma arvioini siitä miksi aiheeseen tuntuu törmäävän nykyisin usein. Netti. Mitä yhteistä näillä miehillä usein on? Liialliset yksin koneen äärellä vietetyt tunnit. Runkkailtuaan instatytöille ja pornolle vuosikymmenen on virittänyt aivonsa himoon. Himoon jotain kohtaan mitä ei voi saada. Normaali yksilö kykenee käsittelemään tämän ja ei ala postaamaan jokapaikkaan käännettyä itseinhoaan ja pettymystään. No onko mies, joka nyhvää kikkeliään koneen ääressä vuosikymmenen normaali? Yleensä ei. Siitä pornosivulta on lyhyt matka keskustelupalstalle ja siemensyöksyn jälkeinen tyhjyyden tunteen voi täyttää naputtelemalla ilkeilyä. Samalle keskustelupalstalle saapuu joku nuori poika, joka yrittää kovasti ymmärtää maailmaa ja tyttöjä. Hän lukee näitä ilkeilyjä, ei aluksi usko, mutta saatuaan muutamat pakit ja ymmärrettyään, että oikeassa elämässä ei kohtaa satunnaista seksiä, kuten pornossa, hänkin alkaa epäilemään, että tytöissä on jotain vikaa. Etenkin kun pornossa esiintyvät miehet usein ovat kaikkea muuta kuin normaali poika. Se on tavallaan helppoa uskoa, että jos olisi paremman näköinen niin noin kävisi.

Saattaa olla miesten aliarviointia, mutta veikkaan monien ongelmien johtuvan liiasta koneella istumisesta. Tässäkin pätee se kupla-ajattelu. Ympäröi itsensä samanmielisten mielipiteillä. Saatan olla väärässä ja luultavasti olenkin, joka johtunee omista harhoistani. En esimerkiksi usko koulutukseen ja tiedän olevani väärässä sen suhteen. En silti usko. Vanha koira ei helpolla opi uusia temppuja. Jos nykynuorelle sanoo, että ei ole hyväksi viettää kaikkea aikaansa netissä niin leimautuu kyllä pelleksi välittömästi. Silti se on totta jos naisen saanti asetetaan väitteeseen mukaan. Hyvän parisuhteen löytääkseen ei ole järkevää viettää aikaansa pelaten ja runkaten. Ei sellainen mies naisia kiinnosta.

Tulikin itseasiassa just mieleeni, että voisin lähteä kävelylle. Yritin ymmärtää ihmisiä paremmin lukemalla ja jopa osallistumalla tähän ketjuun, mutta päädyinkin taas oman ajatteluni vangiksi. Suolsin huonosti jemmattua halveksuntaa, ylensin itseäni ja aloin jopa pätemään. Noloa, ei kehittänyt ja lähinnä pahensi mieltäni. Onneksi en sentään tälläkertaa varmaan pahoittanut kenenkään muun mieltä, mutta sitäkään en voi tietää. Tämä ei tee hyvää - ainakaan minulle. Yksi typeryksen neuvo naisettomille miehille löytyisi vielä; älkää ajatelko naisia naisina. Ajatelkaa heitä ihmisinä.

Tosi hyvää tekstiä! T: nelikymppinen nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

346 kirjoitti:

1. Suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista miehistä. Biologia tukee tätä. Elämä on...

2. Naiset saavat parisuhteen, jos haluavat. Totta tämäkin. Mutta kohtuullisen iso osa ei halua, jos eivät löydä itselleen sopivaa miestä. Elämä on.

Naisten ongelma on se, että nuorena lähes kaikki naiset kelpaavat suhteeseen suurelle osalle miehistä. Kysynnän ollessa kovaa on pakko valikoida tarkasti. Myöhemmin tietysti kysyntä on vastaavasti vähäisempää kun molempia sukupuolia on suunnilleen saman verran.

Tästä syystä osa miehistä katkeroituu jo nuorena kovaan kilpailuun ja vastaavasti naiset vähän myöhemmin. Rakenteet ovat kärjistäneet tätä eroa, mikä on varmaankin vähentänyt keskimääräistä tyytyväisyyttä.

Korjaisin tuota, että suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista samoista miehistä. Kuitenkin näiden samojen naisten kiinnostuksen kohteet eroavat tämän joukon ulkopuolella. Kaikki naiset tykkää Tom Cruisesta, mutta näistä kaikista naisista osa tykkää myös Steven Segalista. Karkea esimerkki.

Oman kokemukseni mukaan suurin osa naisista on kiinnostunut vain 10% miehistä, mutta se millaisista miehistä tämä osuus koostuu vaihtelee. Miellyttävän näköinen ja luonteeltaan mukava tavallinen mies, jolla on elämä suurinpiirtein kunnossa osuu useamman naisen prosentteihin kuin vaikka jättimäiset lihakset itselleen bodannut, renkaita nosteleva äijä, mutta on naisia joille tämä jälkimmäinen on ainoa haluttava miestyyppi.

Ihmisissä, eli myös naisissa, on genrejä kuten musiikissa tai leffoissakin, mutta teoriat eivät ota tätä huomioon. Markkina-arvoteoreetikkojen tarkastelun kohteena on yleensä nuori, klassisen kaunis ja pitkähiuksinen naistyyppi, ja tästä joukosta tai tällaiseksi laittautuneista löytyvät myös ne pinnalliset, ulkonäköä, statusta ja rahaa arvostavat yksilöt.

Tämän pienen joukon ulkopuolella kirjatoukat haaveilevat toisista kirjatoukista, hevimimmit pariutuvat hevimiesten kanssa, polkujuoksijat ja kiipeilijät löytävät seuraa kaltaisistaan jne. Hyvällä ulkonäöllä ja luonteella pääsee edelleen helpommalla kuin ilman niitä, mutta useimmille kumppani kuitenkin löytyy.

Naisen saamiseksi miesten olisikin kiinnitettävä huomio itseensä ja mietittävä minkä mitkä asiat itsessä ja toisessa seksin lisäksi kiinnostavat. Sen jälkeen voi miettiä minkä "genren" edustajan kanssa haluaisi viettää aikaa kun se jäytävä pillunpuute ja katkeruus eivät olisi päällimmäisinä mielessä. Kun parisuhteessa oletettavasti saa seksiä säännöllisesti, naisen saaminen ei ole enää tärkein tavoite ja silloin sillä, millaisen naisen kanssa viettää aikaa on paljon merkitystä. Naisen löytää myös helpommin samanhenkisten seurasta, eli on tutustuttava itseensä ja mietittävä minkä henkinen itse oikein onkaan. 

Moni puutteessa elävä mies ei uskalla edes ajatella näin pitkälle vaan ajattelee että nainen kuin nainen, kunhan joku vaan hänet kelpuuttaa. Suurin osa naisista etsii kuitenkin sitä omanhenkistä kumppania ja sitä että hänestä ollaan kiinnostuneita oman itsensä vuoksi, ja epätoivoisuus paistaa käytöksestä vaikka sitä yrittäisi peittää.

Ei nyt viitsitä mustamaalata puutostilasta kärsiviä miehiä. Olin hyvillään lukiessani balttialaisten naisten ottavan mielihyvin vastaan duunareita. Sitähän sanotaankin toisen roskan olevan toisten aarre. Niinhän työmarkkinoillakin toimitaan, eli katsellaan muitakin vaihtoehtoja tai ollaan työttöminä.

Ei ole tarkoitus mustamaalata. Kuitenkin niin kauan kuin naisiin tutustumista värittää seksinpuute ja voimakas tunne vaille jäämisestä, se vaikuttaa haitallisesti myös muuhun kommunikaatioon. Vastaava tilanne voisi olla kun vanha ystävä tulee pitkästä aikaa käymään ja jaarittelee niitä näitä, vaikka tarkoituksena on vaihtaa kuulumisia vain niin kauan että kehtaa pyytää rahaa lainaksi. Kumpikin aistii siinä tilanteessa että nyt ei ole kyse normaalista kohteliasuusvierailusta eikä aitoa yhteyttä ja ystävyyden vahvistumista pääse tapahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En miettinyt tasoteorioita kun pariuduin niin vakavasti että se johti avioliittoon ja lapsiin.

Jos nyt on pakko arvioida, niin olemme molemnat ulkonäöltämme n. 8/10 ja älykkyydeltämne n. 9/10. Lisäksi tarpeeksi yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Miten minun olisi pitänyt auttaa niitä 3/10 - 6/10 nuoria miehiä? Jos yritin olla ystävällinen, siis enemmän kuin peruskohtelias, näistä meinasi tulla riesa.

Ei mitenkään. Mutta taisit itse yrittää alkuun 10 miehiä ja kun huomasit ettet saa sellaista pidettyä, kokeilit ysiä ja lopulta kasia. 

Tuo mies taas ei ole koskaan saanut kokeilla sinua parempaa.

Tuohan tarkoittaa siis tasapeliä. Kumpikaan ei saanut niitä ysejä tai kymppejä ja ovat nyt onnellisesti yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mulle tosiasioiden tunnustaminen on arvokasta itsessään. Sitten siitä voisi mahdollisesti seurata se, että osataan asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärretään toisen ahdinkoa. Vielä mahdollisesti voisi seurata se, että pyritään jollain tavalla auttamaan tässä suhteessa heikompiosaisia. Eli samalla tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnassa muutenkin toimitaan.

Onko sinulla ideoita siihen, että MITEN näitä vähemmän suosittuja voidaan auttaa? Elämähän ei ole koskaan kaikille samanlaista eikä näin ollen tasa-arvoista.

Ei ole. Toisaalta mulla ei ole myöskään ideoita siihen miten lukivaikeuksista kärsivää lasta voidaan auttaa peruskoulussa. Onneksi kuitenkin jollakin on kyseisen alan osaamista. En usko hetkeäkään, että tästä fiksusta kansasta ei löytyisi tietotaitoa siihen miten markkina-arvoltaan heikompiosaisia miehiä voitaisiin auttaa. Tahto ja resurssit vain puuttuvat.

Mitkä ja kenen resurssit?

Yhteiskunnan. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihmiset pariutuvat ja syntyvyys kasvaa.

Millä konkreettisilla keinoilla? Ja jos keinoja ei ole, kenen tai minkä tahon pitäisi edistää asiaa käytännössä? 

Tätä sinun pitäisi kysyä sosiaalityön asiantuntijoilta. Olisiko sosiaaliasemien tehtävä? En tiedä

Tällaista tahoa ei ole, sosiaaliasemilla autetaan työllisyyden ja talouden ja sellaisten juttujen kanssa. Yksityiselämä ei kuulu valtiovallan piiriin Suomessa.

Eli palataan siihen, kenen pitäisi alkaa edistää asiaa niin, että sitä tukea saataisiin, mitä halutaan? 

Nähtävästi tiedät rakenteista enemmän kuin minä, joten keksit varmasti ratkaisun konkreettisiin keinoihin ennen minua. Ensin riittäisi se, että tunnustetaan ongelman olemassaolo eikä jauheta jostain seksiorjista. Miksei tähän voi suhtautua samalla vakavuudella kuin esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvointiin? Olen siitäkin huolissani, vaikka en osaa tarjota siihenkään mitään konkreettisia keinoja.

Miksi ulkoistat itsesi siitä joukosta, jonka pitäisi ottaa asia vakavasti? 

Minne katseesi suuntautuu, että yhteiskunta ottaisi tästä koppia? Kenen pitää ja millä keinoin herättää yhteiskunta ja ennen kaikkea, mihin? 

On vastentahtoisesti sinkkuja naisia, mutta he eivät floodaa palstoja täyteen asiaansa, eli ilmeisesti ovat sitten vain yksin vaatimatta yhteiskunnalta mitään. 

On miehiä, jotka näkevät saman omalla kohdallaan ongelmana, jolle pitäisi tehdä jotakin. Eikö olisi loogista, että ne, joiden mielestä on olemassa ongelma, tekevät asialle jotakin? Miksi eivät tee? 

Miksi juuri sinun ei pitäisi tehdä tälle mitään, vaan jonkun muun pitäisi? 

Ei vaan niiden henkilöiden pitää tehdä asioille jotain, joilla on kykyä ja tietoa vaikuttaa niihin positiivisesti. Muutenhan kuka tahansa maallikko voisi ruveta terapeutiksi, koska hän näkee mt-ongelmissa ongelman.

Näissä ketjussa käy toistuvasti ilmi, että naiset ovat sitten vain yksin ja ilman kosketusta, osa miehistä valittaa päivät pitkät asiasta netissä. TODELLA tiuhaan.

Miehet näkevät ongelman. Naiset eivät näe ongelmaa. 

Keiden pitäisi ajaa sitä, että tämä ilmiö otettaisiin yhteiskunnassa vakavasti? Miesten? Naisten? Niiden, joiden mielestä asia on tärkeä? 

Minä olen ollut vuosia yksin ja ilman kosketusta, olen nainen. En oleta yhteiskunnan ratkaisevan asiaa, en sitä siis edistä - etenkään, kun naisista ei edes puhuta.

Naisilla ei ole palstasta päätellen mitään motivaatiota ratkaista "ongelmaa", miksi miehilläkään ei ole? Vaikka nimenomaan tässä on kyse miehistä? 

Miksi naiset eivät näe siinä ongelmaa? Miksi yksinäisyys pitäisi vain hyväksyä? Ei tätä tarvitse lähestyä vastakkainasettelun kannalta vaan yksinäisyys on ihan yhtä negatiivinen juttu sukupuolesta riippumatta.

Ymmärrän, että yksinäisyys tuntuu pahalta, mutta väännä minulle rautalangasta: miten minä naisena voin poistaa jonkun tietyn, minulle ventovieraan miehen yksinäisyyden?

Eri

Ei auta itku markkinoilla.

Eikä ul1n4

Vierailija kirjoitti:

inhorealisti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Myös hyvin korkeasti koulutetuilla miehillä voi olla suuria ongelmia pariutumisessa. Tietäisitpä millaisia kokemuksia minulla (ja varmasti monella muullakin naisella) on tällaisten miesten pokausyrityksistä. Jo sen yhden kohtaamisen perusteella pystyy sanomaan että pariutuminen voi olla heille todella haasteellista.

- Se lieneekin hieman erheellinen käsitys, että kouluttautuneisuus sinänsä lisäisi markkina-arvoa. Korkeakaan koulutustaso (vaikkapa tohtorintutkinto humanistisissa tieteissä) ei kasvata vientiä, ellei kyseinen koulutus signaloi varakkuutta tms. statusta. Mutta jos lompakkopuoli on kunnossa, pääsee keskiasteenkin papereilla jatkoon.

Mikä ihmeen lompakkopuoli? Missä 50- luvun keinotodellisuudessa te elätte? Okei, perhettä perustaessa täysin rahaton elämäntaitelija voi jäädä valitsematta, on myös rahan perässä olevia ja työttömien vierominen on joillekin ominaista (pätee kumpaankin sukupuoleen) mutta ei tämä ole Yhdysvaltojen kaltainen kotirouvayhteiskunta.

Otan mielelläni vaikka työttömän tähtitieteilijän jos on muuten mukava. Oma talous kunnossa. Miten sun lompakkosi (ei lima-) edistää suhdetta? Miten se näkyy, kehutko autollasi, näkyyks kello? Olen myös huomannut että duunarimiehet ahdistuvat jo pelkästä maisteriudesta. Jos saa kaupasta tilata miehen niin ehkä toinen samanlainen niin voidaan olla rentoja? Sanoin puolileikilläni.

Naisten rahanahneudesta muistetaan mainita mutta jo hetikohta kerrotaan että naiset pitäisi saada taloudellisesti riippuvaisemmiksi miehistä koska on liian helppoa olla yh ja miehiä ei tarvita. Yksi lukuisista palstapoikien paradokseista.

Pointtina se, että varakas, menestyvä mies on haluttavampi kuin köyhä retku, joka pysyy toki hengissä.

Harva nainen kuitenkaan haluaa miestä elättää