Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.
08.10.2020 |
Mainiota, että ihmiset ovat ehkä viimein aktivoituneet ja heränneet ongelman ratkaisemiseen.
Keskustelua aiheesta.
Kommentit (943)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Esimerkiksi Vilja Eerikan isoäiti sosiaalijohtaja, isoisä terapiayrittäjä, setä ja täti lastensuojelulaitoksen pyörittäjiä.
Ihan yleistä.
Löytyy palstalta Lastensuojelu bisnestä Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Esimerkiksi Vilja Eerikan isoäiti sosiaalijohtaja, isoisä terapiayrittäjä, setä ja täti lastensuojelulaitoksen pyörittäjiä.
Ihan yleistä.
Ei ole yleistä vaan hyvin harvinaista että sos tt olisi kytköksissä johinkin laitokseen. Tuskin tällaisia löytyy yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Esimerkiksi Vilja Eerikan isoäiti sosiaalijohtaja, isoisä terapiayrittäjä, setä ja täti lastensuojelulaitoksen pyörittäjiä.
Ihan yleistä.
Ei ole yleistä vaan hyvin harvinaista että sos tt olisi kytköksissä johinkin laitokseen. Tuskin tällaisia löytyy yhtään.
Yleistä se on.
Sen lisäksi että kokonaiset suvut tekee bisnestä, myös opiskelija-ajan tuttavuudet ährää keskenään. Verkostointi juunou.
Laita lähde väitteellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen huostaanotto ei maksa kunnalle yhtään mitään! Ensi vaiheessa kunta maksaa huostaanoton kuluista noin neljänneksen. Jo ensimmäisen verovuoden päättyessä kunta on saanut saman verran veroina takaisin niistä tulovirroista, mitä valtio lastensuojelun palveluntuottajille maksaa.
Kertasuoritukset valtiolta kunnan palveluntuottajille ovat tyypillisesti 80.000 – 150.000, enimmillään jopa lähes 300.000 per lapsi per vuosi. Niistä rahavirroista päättää käytännössä yksi lastensuojelun vastuutyöntekijä henkilökohtaisen salassapito-oikeuden kätköissä.
Kaiken lisäksi rahateorioiden mukaan rahan substanssi (sen todellinen, syvin olemus) arvo ei ole se rahan numeraalinen määrä, mikä rahansiirrosta kirjanpitoon kirjataan, vaan rahan kiertonopeus!
Rahan kiertonopeus määrää hyödyt
Asia tulee ymmärrettäväksi, kun huomaatte ajatella esim. mitä pankkien omavaraisuusaste tarkoittaa. Se on tyypillisesti vain 3-4 prosenttia. Pankkien omavaraisuusaste tuskin koskaan nousee 10 prosenttiin. Sen suuruisella ”omalla rahalla” pankki miljardiliikevaihtojaan ja niistä maksettavia osinkojaan maksaa. Tätä tarkoittaa kansankielellä ilmaistu sanonta ”pane raha poikimaan”.
Ei kunta talousyksikkönä kovin paljon pankin toimintaperiaatteista eroa. Kerran saatu raha poikii rahan kiertonopeuden mukaan kauan sen jälkeenkin, kun raha on kassaan saatu. Se poikii lisää rahaa ja sitä paremmin, mitä tiuhempaan se jää seutukunnalla kiertämään kädestä toiseen. Paikallispankki myöntää sitä summaa vastaan uutta lainaa, ja taas tulee kuntaan uutta valuuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen huostaanotto ei maksa kunnalle yhtään mitään! Ensi vaiheessa kunta maksaa huostaanoton kuluista noin neljänneksen. Jo ensimmäisen verovuoden päättyessä kunta on saanut saman verran veroina takaisin niistä tulovirroista, mitä valtio lastensuojelun palveluntuottajille maksaa.
Kertasuoritukset valtiolta kunnan palveluntuottajille ovat tyypillisesti 80.000 – 150.000, enimmillään jopa lähes 300.000 per lapsi per vuosi. Niistä rahavirroista päättää käytännössä yksi lastensuojelun vastuutyöntekijä henkilökohtaisen salassapito-oikeuden kätköissä.
Kaiken lisäksi rahateorioiden mukaan rahan substanssi (sen todellinen, syvin olemus) arvo ei ole se rahan numeraalinen määrä, mikä rahansiirrosta kirjanpitoon kirjataan, vaan rahan kiertonopeus!
Rahan kiertonopeus määrää hyödyt
Asia tulee ymmärrettäväksi, kun huomaatte ajatella esim. mitä pankkien omavaraisuusaste tarkoittaa. Se on tyypillisesti vain 3-4 prosenttia. Pankkien omavaraisuusaste tuskin koskaan nousee 10 prosenttiin. Sen suuruisella ”omalla rahalla” pankki miljardiliikevaihtojaan ja niistä maksettavia osinkojaan maksaa. Tätä tarkoittaa kansankielellä ilmaistu sanonta ”pane raha poikimaan”.Ei kunta talousyksikkönä kovin paljon pankin toimintaperiaatteista eroa. Kerran saatu raha poikii rahan kiertonopeuden mukaan kauan sen jälkeenkin, kun raha on kassaan saatu. Se poikii lisää rahaa ja sitä paremmin, mitä tiuhempaan se jää seutukunnalla kiertämään kädestä toiseen. Paikallispankki myöntää sitä summaa vastaan uutta lainaa, ja taas tulee kuntaan uutta valuuttaa.
Mitä pienemmin sirpalein raha jää seutukunnan taloudessa kiertämään, sitä hedelmällisempää se on. Rahan kiertonopeus kasvaa, ja joka kierroksella Huostaanotto-Sampo suoltaa joillekin, vaan ei huostaanotetuille, jotain hyvää.
Kyllä kuntapäällikkö tietää…
Kunnan hallintoyksikön tulosvastuullinen päällikkö osaa valvoa ja ajaa oman talousalueensa etua. Ilman valtionosuuksilla maksettavia palveluja se ei ryhdy kuntalaiselle edes juhlapuheiden ”lapsen parhaaksi” ja ”avohuollon tuet ensin” -palveluja toimeenpanemaan.
Lapsen ja perheen ongelmat on ylidiagnosoitava, siis valehdeltava ja väärennettävä, jotta kunta saa lapsen tuet valtionosuuksien piiriin. Oikeasti kunnan tavoitteesta pitää sanoa, että vasta ylimääräisillä tuloilla, valtionosuuksilla, kunta voi toimia talousalueensa ”pankkina” ja täyttää kunnan sosieteetin odotukset.
Ylidiagnosointia vauhdittavat lastensuojelujärjestöt, jotka vaativat aina vain suurempia valtion panostuksia lastensuojelun palveluntuottajilta tehtäviin ostopalveluihin. Lastensuojelussa palveluntuottajille kelpaavat pääsääntöisesti ainoastaan huostaanotot, koska vain niistä yritykset saavat tasaisen, katkeamattoman tulovirran, jonka varaan vain ja ainoastaan yrityksen jatkuva, taloudellisesti kannattava, riskitön tulovirta voidaan perustaa.
Lastensuojelu houkuttelee ulkoista rahaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja
Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.
Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen huostaanotto ei maksa kunnalle yhtään mitään! Ensi vaiheessa kunta maksaa huostaanoton kuluista noin neljänneksen. Jo ensimmäisen verovuoden päättyessä kunta on saanut saman verran veroina takaisin niistä tulovirroista, mitä valtio lastensuojelun palveluntuottajille maksaa.
Kertasuoritukset valtiolta kunnan palveluntuottajille ovat tyypillisesti 80.000 – 150.000, enimmillään jopa lähes 300.000 per lapsi per vuosi. Niistä rahavirroista päättää käytännössä yksi lastensuojelun vastuutyöntekijä henkilökohtaisen salassapito-oikeuden kätköissä.
Kaiken lisäksi rahateorioiden mukaan rahan substanssi (sen todellinen, syvin olemus) arvo ei ole se rahan numeraalinen määrä, mikä rahansiirrosta kirjanpitoon kirjataan, vaan rahan kiertonopeus!
Rahan kiertonopeus määrää hyödyt
Asia tulee ymmärrettäväksi, kun huomaatte ajatella esim. mitä pankkien omavaraisuusaste tarkoittaa. Se on tyypillisesti vain 3-4 prosenttia. Pankkien omavaraisuusaste tuskin koskaan nousee 10 prosenttiin. Sen suuruisella ”omalla rahalla” pankki miljardiliikevaihtojaan ja niistä maksettavia osinkojaan maksaa. Tätä tarkoittaa kansankielellä ilmaistu sanonta ”pane raha poikimaan”.Ei kunta talousyksikkönä kovin paljon pankin toimintaperiaatteista eroa. Kerran saatu raha poikii rahan kiertonopeuden mukaan kauan sen jälkeenkin, kun raha on kassaan saatu. Se poikii lisää rahaa ja sitä paremmin, mitä tiuhempaan se jää seutukunnalla kiertämään kädestä toiseen. Paikallispankki myöntää sitä summaa vastaan uutta lainaa, ja taas tulee kuntaan uutta valuuttaa.
Mitä pienemmin sirpalein raha jää seutukunnan taloudessa kiertämään, sitä hedelmällisempää se on. Rahan kiertonopeus kasvaa, ja joka kierroksella Huostaanotto-Sampo suoltaa joillekin, vaan ei huostaanotetuille, jotain hyvää.
Kyllä kuntapäällikkö tietää…
Kunnan hallintoyksikön tulosvastuullinen päällikkö osaa valvoa ja ajaa oman talousalueensa etua. Ilman valtionosuuksilla maksettavia palveluja se ei ryhdy kuntalaiselle edes juhlapuheiden ”lapsen parhaaksi” ja ”avohuollon tuet ensin” -palveluja toimeenpanemaan.Lapsen ja perheen ongelmat on ylidiagnosoitava, siis valehdeltava ja väärennettävä, jotta kunta saa lapsen tuet valtionosuuksien piiriin. Oikeasti kunnan tavoitteesta pitää sanoa, että vasta ylimääräisillä tuloilla, valtionosuuksilla, kunta voi toimia talousalueensa ”pankkina” ja täyttää kunnan sosieteetin odotukset.
Ylidiagnosointia vauhdittavat lastensuojelujärjestöt, jotka vaativat aina vain suurempia valtion panostuksia lastensuojelun palveluntuottajilta tehtäviin ostopalveluihin. Lastensuojelussa palveluntuottajille kelpaavat pääsääntöisesti ainoastaan huostaanotot, koska vain niistä yritykset saavat tasaisen, katkeamattoman tulovirran, jonka varaan vain ja ainoastaan yrityksen jatkuva, taloudellisesti kannattava, riskitön tulovirta voidaan perustaa.
Lastensuojelu houkuttelee ulkoista rahaa
Kansainväliset sijoittajaryhmittymät ovat jo vuosia sitten haistaneet, että Suomen eduskunta on ollut ylivertaisen tyhmä luodessaan automaatin, jossa on vain nouseva trendi. Tosin ei se mitenkään tavatonta ole. Vastaavia systeemejä on muissakin Länsi-maissa. Se lienee taitavien lobbareiden ansiota.
Suomessa on myös erittäin julma lastensuojelu, jonka toimia – epäonnistumisia – Suomessa ei saa tutkia. Esimerkiksi niin yksinkertaista ja olennaista asiaa, kuin sitä, ovatko huostaanotetun lapsen olot huostaanoton aikana parantuneet vai huonontuneet, SUOMESSA EI OLE SAANUT TUTKIA! Siihen aiheeseen Suomen Akatemian tai minkään muunkaan Suomen tutkimusrahoitusorganisaation rahoja ei ole suunnattu.
Salatut inhimilliset menetykset
Huostaanottojen tuloksellisuus on tutkimushankkeiden kannalta kielletty tabu. Lastensuojelun toimien tuloksellisuutta yleensäkään ei saa tutkia, vaikka kaikki lastensuojelun toimet tehdään muka ”lapsen parhaaksi”. Mitään näyttöä sille, toteutuuko ”lapsen paras” lastensuojelussa, ei ole. Tietenkin on yksittäistapauksia, joissa lastensuojelu onnistuu, mutta mitään yleistettävissä olevaa, tutkittua ja testattua faktaa lastensuojelun onnistumisprosentista ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Esimerkiksi Vilja Eerikan isoäiti sosiaalijohtaja, isoisä terapiayrittäjä, setä ja täti lastensuojelulaitoksen pyörittäjiä.
Ihan yleistä.
Ei ole yleistä vaan hyvin harvinaista että sos tt olisi kytköksissä johinkin laitokseen. Tuskin tällaisia löytyy yhtään.
Voi yhden kerran kun juurihan sulla on siinä nenäsi alla esimerkki, vieläpä Suomen kuuluisimmasta ja suurimmasta lastensuojelun mokasta. Etkö näe, miten sokea olet????
Vierailija kirjoitti:
Lapsen huostaanotto ei maksa kunnalle yhtään mitään! Ensi vaiheessa kunta maksaa huostaanoton kuluista noin neljänneksen. Jo ensimmäisen verovuoden päättyessä kunta on saanut saman verran veroina takaisin niistä tulovirroista, mitä valtio lastensuojelun palveluntuottajille maksaa.
Kertasuoritukset valtiolta kunnan palveluntuottajille ovat tyypillisesti 80.000 – 150.000, enimmillään jopa lähes 300.000 per lapsi per vuosi. Niistä rahavirroista päättää käytännössä yksi lastensuojelun vastuutyöntekijä henkilökohtaisen salassapito-oikeuden kätköissä.
Kaiken lisäksi rahateorioiden mukaan rahan substanssi (sen todellinen, syvin olemus) arvo ei ole se rahan numeraalinen määrä, mikä rahansiirrosta kirjanpitoon kirjataan, vaan rahan kiertonopeus!
Rahan kiertonopeus määrää hyödyt
Asia tulee ymmärrettäväksi, kun huomaatte ajatella esim. mitä pankkien omavaraisuusaste tarkoittaa. Se on tyypillisesti vain 3-4 prosenttia. Pankkien omavaraisuusaste tuskin koskaan nousee 10 prosenttiin. Sen suuruisella ”omalla rahalla” pankki miljardiliikevaihtojaan ja niistä maksettavia osinkojaan maksaa. Tätä tarkoittaa kansankielellä ilmaistu sanonta ”pane raha poikimaan”.Ei kunta talousyksikkönä kovin paljon pankin toimintaperiaatteista eroa. Kerran saatu raha poikii rahan kiertonopeuden mukaan kauan sen jälkeenkin, kun raha on kassaan saatu. Se poikii lisää rahaa ja sitä paremmin, mitä tiuhempaan se jää seutukunnalla kiertämään kädestä toiseen. Paikallispankki myöntää sitä summaa vastaan uutta lainaa, ja taas tulee kuntaan uutta valuuttaa.
Kunta saa kyllä valtiolta avustusta vuosittain huostaanotettujen kustannuksiin. Ei per lapsi vaan kertoimen mukaan. Avustus ei kata kokonaiskuluja eikä samojen lasten sijoituksessa olemista enää sijoitusvuoden jälkeen. Eli kunnille tulee hyvin kalliiksi sijoittaa lapsia kodin ulkopuolelle. Nämätkin asiat voi tarkistaa eikä kuvitella omiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina.
Lastensuojelu on edelleen kunnilla.
Jatkoa viestiin 332
Asiaa ei ole saanut tutkia. Se itsessään antaa viitteitä, että epäonnistumisen riksi tiedetään. Ilmeistä on, että epäonnistumisen riski on jossakin 60 -80 prosentin välillä, kuten asian minulle näyttäytyy.
Jos olisi pienintäkään mahdollisuutta siihen, että lastensuojelutyön epäonnistumiset jäisivät edes alle 30 prosenttiin, niin asiaa olisi varmasti tutkittu, jotta aihetta ylpeilyyn olisi ja ne perustelut olisivat tulleet myös uskottavalla tavalla todistetuiksi.
Huostaanotetun koulumenestys romahtaa
Yksinkertainen testi ja indikaattori lastensuojelun tuloksellisuudesta voisi olla esim. lapsen koulumenestyksen jälkiseuranta huostaanoton jälkeen.
Suomalainen lastensuojelu niin sanotusti kentällä, tosielämässä, perustuu lastensuojeluvirkailijan ylivallan ja ehdottoman oikeassa olemisen korostamiseen. Se perustuu sen korostamiseen, että lastensuojelu perustuu kunkin asiakkaan kohdalla yhden ainoan vastuutyöntekijän jumalalliseen erehtymättömyyteen, jossa hän käyttää valtaansa vain ja ainoastaan ”harkitsen itse” -periaatteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina.
Lastensuojelu on edelleen kunnilla.
Kunnat maksavat kaikki lastensuojelun kustannukset ja valvovat yksityisiä toimijoita, joilta kunnat voivat tarvittaessa ostaa palveluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja
Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.
Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".
Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei joudu huostaanoton asiakkaaksi jos vanhemmat eivät ole paskoja.
Miten määrittelet paskan vanhemman? Moni nuori huostaanotetaan, jottai ei käyttäisi päihteitä. Ovatko silloinkin vanhemmat, joita nuori e kuuntele, "paskoja"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.
Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.
Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.
Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja
Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.
Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".
Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.
Lait laaditaan asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Lastensuojelulaki on sosiaalityöntekijöiden käsialaa.
Äläkä viitsi olla lapsellinen.
Lastensuojelun pitää olla ammattitaitoinen. Ei nysvätä sen kontulalaisen yyhoon makaronilaatikon kanssa ja samaan aikaan kaveerata Vilja Eerikan isoäidin kanssa kaffella ja antaa ilmiselvän kaltoinkohtelun jatkua.
Ammattitaitoa, kiitos. Ei tuota sinunkin harrastaa harrastelijamaista sosiaalipornoa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.