Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Lait laaditaan asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Lastensuojelulaki on sosiaalityöntekijöiden käsialaa.

Äläkä viitsi olla lapsellinen.

Lastensuojelun pitää olla ammattitaitoinen. Ei nysvätä sen kontulalaisen yyhoon makaronilaatikon kanssa ja samaan aikaan kaveerata Vilja Eerikan isoäidin kanssa kaffella ja antaa ilmiselvän kaltoinkohtelun jatkua.

Ammattitaitoa, kiitos. Ei tuota sinunkin harrastaa harrastelijamaista sosiaalipornoa.

Jos sossut laatisivat lastensuojelulain, se olisi hyvin erilainen kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Lait laaditaan asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Lastensuojelulaki on sosiaalityöntekijöiden käsialaa.

Äläkä viitsi olla lapsellinen.

Lastensuojelun pitää olla ammattitaitoinen. Ei nysvätä sen kontulalaisen yyhoon makaronilaatikon kanssa ja samaan aikaan kaveerata Vilja Eerikan isoäidin kanssa kaffella ja antaa ilmiselvän kaltoinkohtelun jatkua.

Ammattitaitoa, kiitos. Ei tuota sinunkin harrastaa harrastelijamaista sosiaalipornoa.

Jos sossut laatisivat lastensuojelulain, se olisi hyvin erilainen kuin nyt.

No siitä sitten vaan muuttamaan edellistä tekelettänne.

Mutta ammattitaidolla ja järjellä, tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Kyllä parannusehdotukset ovat tiedossa ja olemassa. Ensinnäkin lastensuojelu ei saisi olla kaupallista toimintaa, ja jos palvelu on aivan pakko ostaa, olisi kiellettävä kaikki jääviyden luovat yhteydet, myös kaukaiset ja yhteisölliset, ostajan ja myyjän välillä (vrt. Muhos, jossa ostajan sisaruksen puoliso pyöritti palvelutoimintaa).

Lisäksi systeemin läpinäkyvyyttä tulisi lisätä: kaikki pitkäaikaiset huostaanotot tulisi käsitellä määräajoin tuomioistuimissa, jos joku osapuoli niin vaatii, ja kaikki asiakirjat sosiaalihuollosta olisi sakon uhalla toimittetava biovanhemman asianajajalle.

Lasten vieraannuttaminen eli "rauhoitusjaksot" huostaanoton alussa tulisi kieltää kokonaan. Tätä käytetään erityisesti hyvin pienten lasten tapauksissa, ja sitten myöhemmin käytetään perusteena huostaanoton jatkamiselle sitä, että lapsi on vieraantunut vanhemmistaan! Tällä tavoin huostaanottoa käytetään adoption korvikkeena, mikä on lain hengen ja kirjaimen vastaista.

Kiireellinen huostaanotto tulisi aina tehdä määräajaksi, eikä sitä pitäisi jatkaa automaattisesti, ilman tuomioistuinkäsittelyä, jossa lapsella on oma asianajaja, joka on riippumaton sekä sosiaalihuollosta, että tuomioistuimesta. Mieluiten toisen piirin alueelta.

Huostaanotto pitäisi aina voida purkaa, jos vanhemman olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet ja jos hän niin vaatii. Huostaanoton tarkoitus ei ole tuottaa tuloja erilaisille ostopalveluita tuottaville yrityksille tai yksityisille sijaisvanhemmille.

Lisään vielä, että huostaanotetun lapsen kaikki sukulaiskontaktit tulisi ensin käydä läpi, löytyisikö sieltä paikka. Isovanhempien ikää ei tulisi voida käyttää hylkäysperusteena sijoitushakemukselle, kuten nyt tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Helsingi kaupungin lastenkoti Teinilä, Siipi-osasto.

Tapaus sattui kesäkuussa 2018, henkilökunta "joutui" raahaamaan nuoren väkisin käsistä pesuhuoneeseen.

Nuori heti nimesi kättä satuttaneen ohjaajaan, mutta rajoitusten keinoin nuori vaiennettiin. Vastuusosiaalityöntekijäkin asettui heti suojelemaan lastensuojelulaitosta, vaikka nuoren asialla hänen kuuluisi olla.

Siipi-osaston henkilökunta peitteli ohjaajan tekosen ja teki äkkiä rikosilmoituksen syyttäen nuoren vanhempaa.

Minulle on toimitettu asiasta mm. puhelu- ja palaveritallenteita, sekä kirjallistamateriaalia.

Nämä tulevat vielä julkisuuteen, ihan henkilöiden nimet mainiten.

Lisäksi on nuorten tallentamia tilanteita, joissa mm. osastolla aiemmin ollut vastuuohjaajaa raivoaa nuorille.

Asioiden julkituomista ei onneksi voi edes apulaisoikeusasiamies suojata, muutenhan se siunaa viranomaisten virkarikkeet.

Tekijöiden nimet vaan julkisuuteen, samoin sen sossun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Kyllä parannusehdotukset ovat tiedossa ja olemassa. Ensinnäkin lastensuojelu ei saisi olla kaupallista toimintaa, ja jos palvelu on aivan pakko ostaa, olisi kiellettävä kaikki jääviyden luovat yhteydet, myös kaukaiset ja yhteisölliset, ostajan ja myyjän välillä (vrt. Muhos, jossa ostajan sisaruksen puoliso pyöritti palvelutoimintaa).

Lisäksi systeemin läpinäkyvyyttä tulisi lisätä: kaikki pitkäaikaiset huostaanotot tulisi käsitellä määräajoin tuomioistuimissa, jos joku osapuoli niin vaatii, ja kaikki asiakirjat sosiaalihuollosta olisi sakon uhalla toimittetava biovanhemman asianajajalle.

Lasten vieraannuttaminen eli "rauhoitusjaksot" huostaanoton alussa tulisi kieltää kokonaan. Tätä käytetään erityisesti hyvin pienten lasten tapauksissa, ja sitten myöhemmin käytetään perusteena huostaanoton jatkamiselle sitä, että lapsi on vieraantunut vanhemmistaan! Tällä tavoin huostaanottoa käytetään adoption korvikkeena, mikä on lain hengen ja kirjaimen vastaista.

Kiireellinen huostaanotto tulisi aina tehdä määräajaksi, eikä sitä pitäisi jatkaa automaattisesti, ilman tuomioistuinkäsittelyä, jossa lapsella on oma asianajaja, joka on riippumaton sekä sosiaalihuollosta, että tuomioistuimesta. Mieluiten toisen piirin alueelta.

Huostaanotto pitäisi aina voida purkaa, jos vanhemman olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet ja jos hän niin vaatii. Huostaanoton tarkoitus ei ole tuottaa tuloja erilaisille ostopalveluita tuottaville yrityksille tai yksityisille sijaisvanhemmille.

Kiireellistä huostaanottoa ei ole. Kiireellinen sijoitus on aina määräaikainen, jonka jälkeen se loppuu ellei sitä erikseen jatketa tai päädytä huostaanottoon. Kiireellistä sijoitusta ei voi jatkamiselle on rajat kuinka monta kertaa sille voi hakea jatkoa.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että huostaanotetun lapsen kaikki sukulaiskontaktit tulisi ensin käydä läpi, löytyisikö sieltä paikka. Isovanhempien ikää ei tulisi voida käyttää hylkäysperusteena sijoitushakemukselle, kuten nyt tehdään.

Niin eteen on tullut näitä, missä päälle seitsemänkymppiset haluavat parivuotiaan sijaisvanhemmiksi. Ihme juttu, että eivät kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Kyllä parannusehdotukset ovat tiedossa ja olemassa. Ensinnäkin lastensuojelu ei saisi olla kaupallista toimintaa, ja jos palvelu on aivan pakko ostaa, olisi kiellettävä kaikki jääviyden luovat yhteydet, myös kaukaiset ja yhteisölliset, ostajan ja myyjän välillä (vrt. Muhos, jossa ostajan sisaruksen puoliso pyöritti palvelutoimintaa).

Lisäksi systeemin läpinäkyvyyttä tulisi lisätä: kaikki pitkäaikaiset huostaanotot tulisi käsitellä määräajoin tuomioistuimissa, jos joku osapuoli niin vaatii, ja kaikki asiakirjat sosiaalihuollosta olisi sakon uhalla toimittetava biovanhemman asianajajalle.

Lasten vieraannuttaminen eli "rauhoitusjaksot" huostaanoton alussa tulisi kieltää kokonaan. Tätä käytetään erityisesti hyvin pienten lasten tapauksissa, ja sitten myöhemmin käytetään perusteena huostaanoton jatkamiselle sitä, että lapsi on vieraantunut vanhemmistaan! Tällä tavoin huostaanottoa käytetään adoption korvikkeena, mikä on lain hengen ja kirjaimen vastaista.

Kiireellinen huostaanotto tulisi aina tehdä määräajaksi, eikä sitä pitäisi jatkaa automaattisesti, ilman tuomioistuinkäsittelyä, jossa lapsella on oma asianajaja, joka on riippumaton sekä sosiaalihuollosta, että tuomioistuimesta. Mieluiten toisen piirin alueelta.

Huostaanotto pitäisi aina voida purkaa, jos vanhemman olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet ja jos hän niin vaatii. Huostaanoton tarkoitus ei ole tuottaa tuloja erilaisille ostopalveluita tuottaville yrityksille tai yksityisille sijaisvanhemmille.

Kiireellistä huostaanottoa ei ole. Kiireellinen sijoitus on aina määräaikainen, jonka jälkeen se loppuu ellei sitä erikseen jatketa tai päädytä huostaanottoon. Kiireellistä sijoitusta ei voi jatkamiselle on rajat kuinka monta kertaa sille voi hakea jatkoa.

Sijoitusta ei pitäisi purkaa, jos lapsi on ollut suuren tai jopa suurimman osan elämästään sijaisperheessä. Se on julmaa lasta kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että huostaanotetun lapsen kaikki sukulaiskontaktit tulisi ensin käydä läpi, löytyisikö sieltä paikka. Isovanhempien ikää ei tulisi voida käyttää hylkäysperusteena sijoitushakemukselle, kuten nyt tehdään.

Niin tehdäänkin eikä ikä ole oleellinen asia. Tunnen hyväkuntoisia 70 kymppisiä pienen lapsen sukulaissijareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että huostaanotetun lapsen kaikki sukulaiskontaktit tulisi ensin käydä läpi, löytyisikö sieltä paikka. Isovanhempien ikää ei tulisi voida käyttää hylkäysperusteena sijoitushakemukselle, kuten nyt tehdään.

Niin tehdäänkin eikä ikä ole oleellinen asia. Tunnen hyväkuntoisia 70 kymppisiä pienen lapsen sukulaissijareita.

Vau! 700-vuotiaiden luulisi olevan jo kuolleita.

Viimeaikoina on tehty jopa tutkimuksia siitä kuinka lastensuojelun lastensuojelun avohuollon kuin sijaishuollonkin tarjoama tuki on puutteellista tai tarkoitukseen soveltumatonta kun kyse on neuropsykiatrisen kirjon häiriöihin kuuluvan autisminkirjoin häiriöistä. (Hanna Pajarisen Pro Gradu-tutkielma: AUTISMIKIRJO LASTENSUOJELUN HAASTEENA)

Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen sanoo (Lähde: https://naenepsy.fi/vieraskyna/autismiliitto-autismikirjon-lasten-erity…):

"Mikäli lastensuojelussa ei tunnisteta lasten tai nuorten haasteiden johtuvan autismikirjon erityispiirteistä ja niihin liittyvistä toimintarajoitteista, voi lapsen tilanne kriisiytyä entisestään. Myös koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa koulu tekee ilmoituksen lastensuojeluun. Lastensuojelun toimenpiteenä tehty sijoitus kodin ulkopuolelle ilman lapselle tarjottavaa oikeanlaista apua ja tukea ei yleensä ratkaise lapseen tai hänen koulunkäyntiinsä liittyviä ongelmia.

Lastensuojelun rooli autismikirjon lasten ja nuorten elämässä näkyy myös tilastoja tarkastelemalla. Vuonna 1997 syntyneistä nuorista, jotka olivat saaneet autismikirjon diagnoosin erikoissairaanhoidossa (n. 607) 18% oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää (mukaan laskettu myös vain yhden päivän kestäneet sijoitukset). Saman ikäryhmän nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia, oli ollut sijoitettuna 5,7 %. "

Neuropsykiatrisen häiriöiden tunnistaminen ja hoito on vielä lapsenkengissä jopa terveydenhuollossa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, joten ei ole ihme, että näiden oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on huonoa koulussa tai sosiaalityön puolella. Koulutusta ja valistamista lisää niin kouluun kuin sosiaalitoimeenkin. Lastensuojelun tukitoimet täytyy kohdistaa niille lapsille ja perheille, jotka sitä todella tarvitsevat. Niille perheille, jotka eivät jaksa välittää lapsensa hyvinvoinnista - eikä niille, jotka hakevat apua ja tukea lapselleen! Hirveästi hukattuja resursseja, aikaa ja rahaa ja liikaa inhimillistä kärsimystä, rikottuja lapsia ja rikottuja perheitä ja perheen rikkominen aiheuttaa varmasti trauman näille lapsille kuin muullekin perheelle. Nämä tukitoimet kuuluisivat vammaispalveluille eikä lastensuojelulle, mutta työnjako ei ole täysin selkiintynyt. Luulisi jo tämän muuttuvan kun selvää tutkimustietoa alkaa esintymään siitä, että lastensuojeluntukitoimet ovat soveltumatonta ja puuttellista tukea.

Jos vanhemmat yrittävät hakea tarvitsemaansa tukea ja apua lapselle tai kouluun, niin ongelma lakaistaan maton alle ja lapsi huostaanotetaan. Näin ei tarvitse kouluun järjestää tukitoimia eikä kotiin saada apuja. Säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta isoja kustannuksia pitkällä aikavälillä - mikä pahinta rikottuja lapsia, perheitä, kärsimystä ja traumoja. Näiden lasten vointi ei helpotu näillä avohuollon tai sijoituksen tukitoimilla - päinvastoin - koska se tuki on näille lapsille tutkimuksenkin mukaan soveltumatonta. 

Tässä hyvä esimerkki hoitopolusta ja resursseista kuinka kaikki voi mennä pieleen tai sitten hyvin:https://naenepsy.fi/hoitopolku/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että huostaanotetun lapsen kaikki sukulaiskontaktit tulisi ensin käydä läpi, löytyisikö sieltä paikka. Isovanhempien ikää ei tulisi voida käyttää hylkäysperusteena sijoitushakemukselle, kuten nyt tehdään.

Niin eteen on tullut näitä, missä päälle seitsemänkymppiset haluavat parivuotiaan sijaisvanhemmiksi. Ihme juttu, että eivät kelpaa.

Yleensä kelpaavat.

Vierailija kirjoitti:

Viimeaikoina on tehty jopa tutkimuksia siitä kuinka lastensuojelun lastensuojelun avohuollon kuin sijaishuollonkin tarjoama tuki on puutteellista tai tarkoitukseen soveltumatonta kun kyse on neuropsykiatrisen kirjon häiriöihin kuuluvan autisminkirjoin häiriöistä. (Hanna Pajarisen Pro Gradu-tutkielma: AUTISMIKIRJO LASTENSUOJELUN HAASTEENA)

Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen sanoo (Lähde: https://naenepsy.fi/vieraskyna/autismiliitto-autismikirjon-lasten-erity…):

"Mikäli lastensuojelussa ei tunnisteta lasten tai nuorten haasteiden johtuvan autismikirjon erityispiirteistä ja niihin liittyvistä toimintarajoitteista, voi lapsen tilanne kriisiytyä entisestään. Myös koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa koulu tekee ilmoituksen lastensuojeluun. Lastensuojelun toimenpiteenä tehty sijoitus kodin ulkopuolelle ilman lapselle tarjottavaa oikeanlaista apua ja tukea ei yleensä ratkaise lapseen tai hänen koulunkäyntiinsä liittyviä ongelmia.

Lastensuojelun rooli autismikirjon lasten ja nuorten elämässä näkyy myös tilastoja tarkastelemalla. Vuonna 1997 syntyneistä nuorista, jotka olivat saaneet autismikirjon diagnoosin erikoissairaanhoidossa (n. 607) 18% oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää (mukaan laskettu myös vain yhden päivän kestäneet sijoitukset). Saman ikäryhmän nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia, oli ollut sijoitettuna 5,7 %. "

Neuropsykiatrisen häiriöiden tunnistaminen ja hoito on vielä lapsenkengissä jopa terveydenhuollossa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, joten ei ole ihme, että näiden oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on huonoa koulussa tai sosiaalityön puolella. Koulutusta ja valistamista lisää niin kouluun kuin sosiaalitoimeenkin. Lastensuojelun tukitoimet täytyy kohdistaa niille lapsille ja perheille, jotka sitä todella tarvitsevat. Niille perheille, jotka eivät jaksa välittää lapsensa hyvinvoinnista - eikä niille, jotka hakevat apua ja tukea lapselleen! Hirveästi hukattuja resursseja, aikaa ja rahaa ja liikaa inhimillistä kärsimystä, rikottuja lapsia ja rikottuja perheitä ja perheen rikkominen aiheuttaa varmasti trauman näille lapsille kuin muullekin perheelle. Nämä tukitoimet kuuluisivat vammaispalveluille eikä lastensuojelulle, mutta työnjako ei ole täysin selkiintynyt. Luulisi jo tämän muuttuvan kun selvää tutkimustietoa alkaa esintymään siitä, että lastensuojeluntukitoimet ovat soveltumatonta ja puuttellista tukea.

Jos vanhemmat yrittävät hakea tarvitsemaansa tukea ja apua lapselle tai kouluun, niin ongelma lakaistaan maton alle ja lapsi huostaanotetaan. Näin ei tarvitse kouluun järjestää tukitoimia eikä kotiin saada apuja. Säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta isoja kustannuksia pitkällä aikavälillä - mikä pahinta rikottuja lapsia, perheitä, kärsimystä ja traumoja. Näiden lasten vointi ei helpotu näillä avohuollon tai sijoituksen tukitoimilla - päinvastoin - koska se tuki on näille lapsille tutkimuksenkin mukaan soveltumatonta. 

Tässä hyvä esimerkki hoitopolusta ja resursseista kuinka kaikki voi mennä pieleen tai sitten hyvin:https://naenepsy.fi/hoitopolku/

Minusta on idioottimaista, että tässä asiassa syytetään lastensuojelua. Lastensuojelu on viimesijainen palvelu, joka ei voi kieltäytyä. Sen sijaan lastenpsyka, lasten neurologia, vammaispalvelut, koulut jne saavat pudottaa pallon näiden nepsyjen kanssa, mutta asiasta syytetään lastensuojelua, joka joutuu tekemään edes jotain, kun kukaan muu ei sen perheen uupuneita vanhempia mitenkään tue. Miksi ette mellakoi siellä lastenpsykalla, miksi he eivät näitä teidän nepsyjänne hoida?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Kyllä parannusehdotukset ovat tiedossa ja olemassa. Ensinnäkin lastensuojelu ei saisi olla kaupallista toimintaa, ja jos palvelu on aivan pakko ostaa, olisi kiellettävä kaikki jääviyden luovat yhteydet, myös kaukaiset ja yhteisölliset, ostajan ja myyjän välillä (vrt. Muhos, jossa ostajan sisaruksen puoliso pyöritti palvelutoimintaa).

Lisäksi systeemin läpinäkyvyyttä tulisi lisätä: kaikki pitkäaikaiset huostaanotot tulisi käsitellä määräajoin tuomioistuimissa, jos joku osapuoli niin vaatii, ja kaikki asiakirjat sosiaalihuollosta olisi sakon uhalla toimittetava biovanhemman asianajajalle.

Lasten vieraannuttaminen eli "rauhoitusjaksot" huostaanoton alussa tulisi kieltää kokonaan. Tätä käytetään erityisesti hyvin pienten lasten tapauksissa, ja sitten myöhemmin käytetään perusteena huostaanoton jatkamiselle sitä, että lapsi on vieraantunut vanhemmistaan! Tällä tavoin huostaanottoa käytetään adoption korvikkeena, mikä on lain hengen ja kirjaimen vastaista.

Kiireellinen huostaanotto tulisi aina tehdä määräajaksi, eikä sitä pitäisi jatkaa automaattisesti, ilman tuomioistuinkäsittelyä, jossa lapsella on oma asianajaja, joka on riippumaton sekä sosiaalihuollosta, että tuomioistuimesta. Mieluiten toisen piirin alueelta.

Huostaanotto pitäisi aina voida purkaa, jos vanhemman olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet ja jos hän niin vaatii. Huostaanoton tarkoitus ei ole tuottaa tuloja erilaisille ostopalveluita tuottaville yrityksille tai yksityisille sijaisvanhemmille.

Kiireellistä huostaanottoa ei ole. Kiireellinen sijoitus on aina määräaikainen, jonka jälkeen se loppuu ellei sitä erikseen jatketa tai päädytä huostaanottoon. Kiireellistä sijoitusta ei voi jatkamiselle on rajat kuinka monta kertaa sille voi hakea jatkoa.

Sijoitusta ei pitäisi purkaa, jos lapsi on ollut suuren tai jopa suurimman osan elämästään sijaisperheessä. Se on julmaa lasta kohtaan.

Lapsen etu on tärkeämpi kuin vanhempien halu. Lapsen pitäisi saada jäädä siihen kotiin johon on kiintynyt ja jossa on hoivan saanut. Sijoitukseen on ollut painava syy. Onneksi usein ei enää vuosien jälkeen lähdetä purkamaan huostaanottoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoittakaa jos vähänkin lastensuojelun tila kiinnostaa.

Ne keitä ei kiinnosta, asia valkenee teille viimeistään siinä vaiheessa, kun osuu riittävän lähelle tai omalle kohdalle.

Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua!!!!

Tilastoista voi lähinnä nähdä sen, että osalla on vanhemmuus hukassa.

Määristä näkee lähinnä sen, että noin monella perheellä ei vaan voi olla ongelmia vanhemmuudessa, vaan sääntöjen, joilla hyvää vanhemmuutta arvioidaan ei ole järjellisiä ja lastensuojelun saralla on vakavia ongelmia. Lastensuojelu on epäonnistunut, jos lapsia otetaan noin paljon huostaan, eivätkä perheet saa apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tämä on kyllä niin kuollut ja surkea argumentti. Miten se voi olla bisnes, kun lapsen sijoituksesta päättää virassa eli kunnan palveluksessa oleva sosiaalityöntekijä, jolla ei saa olla eturistiriitoja aiheuttavia sidonnaisuuksia eikä sivubisnestä muualla lastensuojelussa? Jos sinä tiedät jonkun kunnan viranhaltija-asemassa työskentelevän sossun, jolla on myös oma tai lähisukulaisen omistama lastensuojelulaitos, niin ilmoita nyt hyvänen aika AVIlle! Muussa tapauksessa lasun sijoituspäätöksiä tekevät sossut eivät kostu millään tavalla päätöksistään, päin vastoin kaikki lasun sossut kautta maan olisivat tyytyväisiä, jos ei tarvisi tehdä yhden yhtä sijoituspäätöstä.

Miksi siitä sitten on kiinnostuneet isot kansainväliset terveysjätit? Jotka tunnetusti ei hyväntekeväisyydestä tai pikkupennien perässä ährää.

Ja sossuthan olisi työttömiä jos ei kiven koloistakin kaivettaisi kynnys kuopalla asiakkaita.

Sossuilla on niin paljon asiakkaita, että ei tarvitse väkisin ketään asiakkaaksi ilman syytä haalia. Lue ihan oikeata tietoa ja tutki tilastoja

Mitä nyt laatineet sellaisen lain, jolla voidaan jokainen Suomen maan lapsi ottaa asiakkaaksi.

Ja Hesarissa sosiaalijohtaja mainostaa että "ilmoitelkaa, ilmoitelkaa, kyllä me täällä sitten aina jokin syy keksitään".

Jaa kuntien sossutko niitä lakeja laatii, oh shit, minun olisi pitänyt näköjään olla hereillä yhteiskuntaopin tunneilla! Btw, huvittaa aina näissä anti-lasu-ketjuissa huomata, kuinka tuo Vilja-Eerika-kortti vedetään esiin ja sillä sitten heitellään ristiriitaisia argumentteja. On nimittäin vähän ristiriidassa ensin voivotella kuinka lasun sossun ei tehnyt mitään ja olisi pitänyt puuttua ja sijoittaa lapsi, mutta seuraavalla hengenvedolla voivotellaan sitä että lasu pyörittää huostaanottobisnestä ja Vilja-Eerikan asioita hoitaneet sossut olivat salaliitossa sen isoäiti-sosiaalijohtajan ja sukulaisten kanssa. Koittakaa nyt jo päättää, mikä siinä lastensuojelussa on vialla - ja ennen kaikkea koittakaa nyt tarjoilla niitä konkreettisia ratkaisuja ja ehdotuksia pelkän voivottelun sijaan.

Kyllä parannusehdotukset ovat tiedossa ja olemassa. Ensinnäkin lastensuojelu ei saisi olla kaupallista toimintaa, ja jos palvelu on aivan pakko ostaa, olisi kiellettävä kaikki jääviyden luovat yhteydet, myös kaukaiset ja yhteisölliset, ostajan ja myyjän välillä (vrt. Muhos, jossa ostajan sisaruksen puoliso pyöritti palvelutoimintaa).

Lisäksi systeemin läpinäkyvyyttä tulisi lisätä: kaikki pitkäaikaiset huostaanotot tulisi käsitellä määräajoin tuomioistuimissa, jos joku osapuoli niin vaatii, ja kaikki asiakirjat sosiaalihuollosta olisi sakon uhalla toimittetava biovanhemman asianajajalle.

Lasten vieraannuttaminen eli "rauhoitusjaksot" huostaanoton alussa tulisi kieltää kokonaan. Tätä käytetään erityisesti hyvin pienten lasten tapauksissa, ja sitten myöhemmin käytetään perusteena huostaanoton jatkamiselle sitä, että lapsi on vieraantunut vanhemmistaan! Tällä tavoin huostaanottoa käytetään adoption korvikkeena, mikä on lain hengen ja kirjaimen vastaista.

Kiireellinen huostaanotto tulisi aina tehdä määräajaksi, eikä sitä pitäisi jatkaa automaattisesti, ilman tuomioistuinkäsittelyä, jossa lapsella on oma asianajaja, joka on riippumaton sekä sosiaalihuollosta, että tuomioistuimesta. Mieluiten toisen piirin alueelta.

Huostaanotto pitäisi aina voida purkaa, jos vanhemman olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet ja jos hän niin vaatii. Huostaanoton tarkoitus ei ole tuottaa tuloja erilaisille ostopalveluita tuottaville yrityksille tai yksityisille sijaisvanhemmille.

Kiireellistä huostaanottoa ei ole. Kiireellinen sijoitus on aina määräaikainen, jonka jälkeen se loppuu ellei sitä erikseen jatketa tai päädytä huostaanottoon. Kiireellistä sijoitusta ei voi jatkamiselle on rajat kuinka monta kertaa sille voi hakea jatkoa.

Sijoitusta ei pitäisi purkaa, jos lapsi on ollut suuren tai jopa suurimman osan elämästään sijaisperheessä. Se on julmaa lasta kohtaan.

Kas kas, businestä tekevät sijaisvanhemmat eivät haluaisi purkaa sijoitusta. Ei ollut heille business vai? Tämä on juuri se syy, miksi lapsia ei pidä sijoittaa minnekään. Lapsilla ei tule tehdä businestä.

Tilannekatsaus 783 nimeä tällä hetkellä. Oletko itse allekirjoittanut? Aiotko?

Peukuta 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeaikoina on tehty jopa tutkimuksia siitä kuinka lastensuojelun lastensuojelun avohuollon kuin sijaishuollonkin tarjoama tuki on puutteellista tai tarkoitukseen soveltumatonta kun kyse on neuropsykiatrisen kirjon häiriöihin kuuluvan autisminkirjoin häiriöistä. (Hanna Pajarisen Pro Gradu-tutkielma: AUTISMIKIRJO LASTENSUOJELUN HAASTEENA)

Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen sanoo (Lähde: https://naenepsy.fi/vieraskyna/autismiliitto-autismikirjon-lasten-erity…):

"Mikäli lastensuojelussa ei tunnisteta lasten tai nuorten haasteiden johtuvan autismikirjon erityispiirteistä ja niihin liittyvistä toimintarajoitteista, voi lapsen tilanne kriisiytyä entisestään. Myös koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa koulu tekee ilmoituksen lastensuojeluun. Lastensuojelun toimenpiteenä tehty sijoitus kodin ulkopuolelle ilman lapselle tarjottavaa oikeanlaista apua ja tukea ei yleensä ratkaise lapseen tai hänen koulunkäyntiinsä liittyviä ongelmia.

Lastensuojelun rooli autismikirjon lasten ja nuorten elämässä näkyy myös tilastoja tarkastelemalla. Vuonna 1997 syntyneistä nuorista, jotka olivat saaneet autismikirjon diagnoosin erikoissairaanhoidossa (n. 607) 18% oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää (mukaan laskettu myös vain yhden päivän kestäneet sijoitukset). Saman ikäryhmän nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia, oli ollut sijoitettuna 5,7 %. "

Neuropsykiatrisen häiriöiden tunnistaminen ja hoito on vielä lapsenkengissä jopa terveydenhuollossa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, joten ei ole ihme, että näiden oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on huonoa koulussa tai sosiaalityön puolella. Koulutusta ja valistamista lisää niin kouluun kuin sosiaalitoimeenkin. Lastensuojelun tukitoimet täytyy kohdistaa niille lapsille ja perheille, jotka sitä todella tarvitsevat. Niille perheille, jotka eivät jaksa välittää lapsensa hyvinvoinnista - eikä niille, jotka hakevat apua ja tukea lapselleen! Hirveästi hukattuja resursseja, aikaa ja rahaa ja liikaa inhimillistä kärsimystä, rikottuja lapsia ja rikottuja perheitä ja perheen rikkominen aiheuttaa varmasti trauman näille lapsille kuin muullekin perheelle. Nämä tukitoimet kuuluisivat vammaispalveluille eikä lastensuojelulle, mutta työnjako ei ole täysin selkiintynyt. Luulisi jo tämän muuttuvan kun selvää tutkimustietoa alkaa esintymään siitä, että lastensuojeluntukitoimet ovat soveltumatonta ja puuttellista tukea.

Jos vanhemmat yrittävät hakea tarvitsemaansa tukea ja apua lapselle tai kouluun, niin ongelma lakaistaan maton alle ja lapsi huostaanotetaan. Näin ei tarvitse kouluun järjestää tukitoimia eikä kotiin saada apuja. Säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta isoja kustannuksia pitkällä aikavälillä - mikä pahinta rikottuja lapsia, perheitä, kärsimystä ja traumoja. Näiden lasten vointi ei helpotu näillä avohuollon tai sijoituksen tukitoimilla - päinvastoin - koska se tuki on näille lapsille tutkimuksenkin mukaan soveltumatonta. 

Tässä hyvä esimerkki hoitopolusta ja resursseista kuinka kaikki voi mennä pieleen tai sitten hyvin:https://naenepsy.fi/hoitopolku/

Minusta on idioottimaista, että tässä asiassa syytetään lastensuojelua. Lastensuojelu on viimesijainen palvelu, joka ei voi kieltäytyä. Sen sijaan lastenpsyka, lasten neurologia, vammaispalvelut, koulut jne saavat pudottaa pallon näiden nepsyjen kanssa, mutta asiasta syytetään lastensuojelua, joka joutuu tekemään edes jotain, kun kukaan muu ei sen perheen uupuneita vanhempia mitenkään tue. Miksi ette mellakoi siellä lastenpsykalla, miksi he eivät näitä teidän nepsyjänne hoida?

Tässä ei syytetä - tässä kerrotaan miten asiat ovat! Tällaisia sijoituksia, jotka ovat turhia ja traumaattisia ei tehtäisi jos niin koulussa kuin sosiaalitoimessa olisi ymmärrystä neuropsykiatrisen kirjon oirekuvasta enemmän. Nykytilanteessa lastensuojelu voisi heittää pallon koululle ja vaatia koulua järjestämään ne tarvittavat tukitoimet sinne kouluun, jotta neuropsykiatrisesti oireleva lapsi jaksaisi käydä sitä koulua, sillä se olisi lapsen etu. Lastensuojelu voisi myös laittaa painokkaan pyynnön vammaispalvelun puolelle, että tarvittavia tukitoimia sieltä saataisiin järjestettyä jos perhe sellaisia lapselle kaipaa. Eli ei se saa olla syy huostaanotolle ja lastensuojelun tukikeinoille kun ei muutakaan keksitä vaan silloin pallo vaikka sinne koululle ja vammaispalveluille. Lastensuojelu voisi tukea perheitä pääsemään myös neuropsykiatriseen tuktimukseen, hoitoon, sillä usein näissä perheissä voidaan jonottaa vuosia, että päästään oikeiden asiantuntijoiden ja kuntoutuksen pariin. Lastensuojelu voisi myös perheitä saamaan omaishoidon kautta vapaata, jotta sitä kautta löytyisi hoitaja, jolla on neuropsykiatrisen kirjon osaamista ja vanhemmat saisivat hengähdystauon tai vaikka neuropsykiatrisen valmentajan jos sille nähdään tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeaikoina on tehty jopa tutkimuksia siitä kuinka lastensuojelun lastensuojelun avohuollon kuin sijaishuollonkin tarjoama tuki on puutteellista tai tarkoitukseen soveltumatonta kun kyse on neuropsykiatrisen kirjon häiriöihin kuuluvan autisminkirjoin häiriöistä. (Hanna Pajarisen Pro Gradu-tutkielma: AUTISMIKIRJO LASTENSUOJELUN HAASTEENA)

Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen sanoo (Lähde: https://naenepsy.fi/vieraskyna/autismiliitto-autismikirjon-lasten-erity…):

"Mikäli lastensuojelussa ei tunnisteta lasten tai nuorten haasteiden johtuvan autismikirjon erityispiirteistä ja niihin liittyvistä toimintarajoitteista, voi lapsen tilanne kriisiytyä entisestään. Myös koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa koulu tekee ilmoituksen lastensuojeluun. Lastensuojelun toimenpiteenä tehty sijoitus kodin ulkopuolelle ilman lapselle tarjottavaa oikeanlaista apua ja tukea ei yleensä ratkaise lapseen tai hänen koulunkäyntiinsä liittyviä ongelmia.

Lastensuojelun rooli autismikirjon lasten ja nuorten elämässä näkyy myös tilastoja tarkastelemalla. Vuonna 1997 syntyneistä nuorista, jotka olivat saaneet autismikirjon diagnoosin erikoissairaanhoidossa (n. 607) 18% oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää (mukaan laskettu myös vain yhden päivän kestäneet sijoitukset). Saman ikäryhmän nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia, oli ollut sijoitettuna 5,7 %. "

Neuropsykiatrisen häiriöiden tunnistaminen ja hoito on vielä lapsenkengissä jopa terveydenhuollossa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, joten ei ole ihme, että näiden oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on huonoa koulussa tai sosiaalityön puolella. Koulutusta ja valistamista lisää niin kouluun kuin sosiaalitoimeenkin. Lastensuojelun tukitoimet täytyy kohdistaa niille lapsille ja perheille, jotka sitä todella tarvitsevat. Niille perheille, jotka eivät jaksa välittää lapsensa hyvinvoinnista - eikä niille, jotka hakevat apua ja tukea lapselleen! Hirveästi hukattuja resursseja, aikaa ja rahaa ja liikaa inhimillistä kärsimystä, rikottuja lapsia ja rikottuja perheitä ja perheen rikkominen aiheuttaa varmasti trauman näille lapsille kuin muullekin perheelle. Nämä tukitoimet kuuluisivat vammaispalveluille eikä lastensuojelulle, mutta työnjako ei ole täysin selkiintynyt. Luulisi jo tämän muuttuvan kun selvää tutkimustietoa alkaa esintymään siitä, että lastensuojeluntukitoimet ovat soveltumatonta ja puuttellista tukea.

Jos vanhemmat yrittävät hakea tarvitsemaansa tukea ja apua lapselle tai kouluun, niin ongelma lakaistaan maton alle ja lapsi huostaanotetaan. Näin ei tarvitse kouluun järjestää tukitoimia eikä kotiin saada apuja. Säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta isoja kustannuksia pitkällä aikavälillä - mikä pahinta rikottuja lapsia, perheitä, kärsimystä ja traumoja. Näiden lasten vointi ei helpotu näillä avohuollon tai sijoituksen tukitoimilla - päinvastoin - koska se tuki on näille lapsille tutkimuksenkin mukaan soveltumatonta. 

Tässä hyvä esimerkki hoitopolusta ja resursseista kuinka kaikki voi mennä pieleen tai sitten hyvin:https://naenepsy.fi/hoitopolku/

Minusta on idioottimaista, että tässä asiassa syytetään lastensuojelua. Lastensuojelu on viimesijainen palvelu, joka ei voi kieltäytyä. Sen sijaan lastenpsyka, lasten neurologia, vammaispalvelut, koulut jne saavat pudottaa pallon näiden nepsyjen kanssa, mutta asiasta syytetään lastensuojelua, joka joutuu tekemään edes jotain, kun kukaan muu ei sen perheen uupuneita vanhempia mitenkään tue. Miksi ette mellakoi siellä lastenpsykalla, miksi he eivät näitä teidän nepsyjänne hoida?

Tässä ei syytetä - tässä kerrotaan miten asiat ovat! Tällaisia sijoituksia, jotka ovat turhia ja traumaattisia ei tehtäisi jos niin koulussa kuin sosiaalitoimessa olisi ymmärrystä neuropsykiatrisen kirjon oirekuvasta enemmän. Nykytilanteessa lastensuojelu voisi heittää pallon koululle ja vaatia koulua järjestämään ne tarvittavat tukitoimet sinne kouluun, jotta neuropsykiatrisesti oireleva lapsi jaksaisi käydä sitä koulua, sillä se olisi lapsen etu. Lastensuojelu voisi myös laittaa painokkaan pyynnön vammaispalvelun puolelle, että tarvittavia tukitoimia sieltä saataisiin järjestettyä jos perhe sellaisia lapselle kaipaa. Eli ei se saa olla syy huostaanotolle ja lastensuojelun tukikeinoille kun ei muutakaan keksitä vaan silloin pallo vaikka sinne koululle ja vammaispalveluille. Lastensuojelu voisi tukea perheitä pääsemään myös neuropsykiatriseen tuktimukseen, hoitoon, sillä usein näissä perheissä voidaan jonottaa vuosia, että päästään oikeiden asiantuntijoiden ja kuntoutuksen pariin. Lastensuojelu voisi myös perheitä saamaan omaishoidon kautta vapaata, jotta sitä kautta löytyisi hoitaja, jolla on neuropsykiatrisen kirjon osaamista ja vanhemmat saisivat hengähdystauon tai vaikka neuropsykiatrisen valmentajan jos sille nähdään tarvetta.

Miksi se lastensuojelun homma on etsiä nepsyvalmennusta tai vanhemmalle omaishoitajuutta? Miksette te huoltajat itse taistele näitä asioita sieltä mistä niitä saa. Ei lasulla ole neurologeja tekemään tutkimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeaikoina on tehty jopa tutkimuksia siitä kuinka lastensuojelun lastensuojelun avohuollon kuin sijaishuollonkin tarjoama tuki on puutteellista tai tarkoitukseen soveltumatonta kun kyse on neuropsykiatrisen kirjon häiriöihin kuuluvan autisminkirjoin häiriöistä. (Hanna Pajarisen Pro Gradu-tutkielma: AUTISMIKIRJO LASTENSUOJELUN HAASTEENA)

Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen sanoo (Lähde: https://naenepsy.fi/vieraskyna/autismiliitto-autismikirjon-lasten-erity…):

"Mikäli lastensuojelussa ei tunnisteta lasten tai nuorten haasteiden johtuvan autismikirjon erityispiirteistä ja niihin liittyvistä toimintarajoitteista, voi lapsen tilanne kriisiytyä entisestään. Myös koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa koulu tekee ilmoituksen lastensuojeluun. Lastensuojelun toimenpiteenä tehty sijoitus kodin ulkopuolelle ilman lapselle tarjottavaa oikeanlaista apua ja tukea ei yleensä ratkaise lapseen tai hänen koulunkäyntiinsä liittyviä ongelmia.

Lastensuojelun rooli autismikirjon lasten ja nuorten elämässä näkyy myös tilastoja tarkastelemalla. Vuonna 1997 syntyneistä nuorista, jotka olivat saaneet autismikirjon diagnoosin erikoissairaanhoidossa (n. 607) 18% oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle ainakin kerran ennen 18 vuoden ikää (mukaan laskettu myös vain yhden päivän kestäneet sijoitukset). Saman ikäryhmän nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia, oli ollut sijoitettuna 5,7 %. "

Neuropsykiatrisen häiriöiden tunnistaminen ja hoito on vielä lapsenkengissä jopa terveydenhuollossa joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, joten ei ole ihme, että näiden oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on huonoa koulussa tai sosiaalityön puolella. Koulutusta ja valistamista lisää niin kouluun kuin sosiaalitoimeenkin. Lastensuojelun tukitoimet täytyy kohdistaa niille lapsille ja perheille, jotka sitä todella tarvitsevat. Niille perheille, jotka eivät jaksa välittää lapsensa hyvinvoinnista - eikä niille, jotka hakevat apua ja tukea lapselleen! Hirveästi hukattuja resursseja, aikaa ja rahaa ja liikaa inhimillistä kärsimystä, rikottuja lapsia ja rikottuja perheitä ja perheen rikkominen aiheuttaa varmasti trauman näille lapsille kuin muullekin perheelle. Nämä tukitoimet kuuluisivat vammaispalveluille eikä lastensuojelulle, mutta työnjako ei ole täysin selkiintynyt. Luulisi jo tämän muuttuvan kun selvää tutkimustietoa alkaa esintymään siitä, että lastensuojeluntukitoimet ovat soveltumatonta ja puuttellista tukea.

Jos vanhemmat yrittävät hakea tarvitsemaansa tukea ja apua lapselle tai kouluun, niin ongelma lakaistaan maton alle ja lapsi huostaanotetaan. Näin ei tarvitse kouluun järjestää tukitoimia eikä kotiin saada apuja. Säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta isoja kustannuksia pitkällä aikavälillä - mikä pahinta rikottuja lapsia, perheitä, kärsimystä ja traumoja. Näiden lasten vointi ei helpotu näillä avohuollon tai sijoituksen tukitoimilla - päinvastoin - koska se tuki on näille lapsille tutkimuksenkin mukaan soveltumatonta. 

Tässä hyvä esimerkki hoitopolusta ja resursseista kuinka kaikki voi mennä pieleen tai sitten hyvin:https://naenepsy.fi/hoitopolku/

Minusta on idioottimaista, että tässä asiassa syytetään lastensuojelua. Lastensuojelu on viimesijainen palvelu, joka ei voi kieltäytyä. Sen sijaan lastenpsyka, lasten neurologia, vammaispalvelut, koulut jne saavat pudottaa pallon näiden nepsyjen kanssa, mutta asiasta syytetään lastensuojelua, joka joutuu tekemään edes jotain, kun kukaan muu ei sen perheen uupuneita vanhempia mitenkään tue. Miksi ette mellakoi siellä lastenpsykalla, miksi he eivät näitä teidän nepsyjänne hoida?

Tässä ei syytetä - tässä kerrotaan miten asiat ovat! Tällaisia sijoituksia, jotka ovat turhia ja traumaattisia ei tehtäisi jos niin koulussa kuin sosiaalitoimessa olisi ymmärrystä neuropsykiatrisen kirjon oirekuvasta enemmän. Nykytilanteessa lastensuojelu voisi heittää pallon koululle ja vaatia koulua järjestämään ne tarvittavat tukitoimet sinne kouluun, jotta neuropsykiatrisesti oireleva lapsi jaksaisi käydä sitä koulua, sillä se olisi lapsen etu. Lastensuojelu voisi myös laittaa painokkaan pyynnön vammaispalvelun puolelle, että tarvittavia tukitoimia sieltä saataisiin järjestettyä jos perhe sellaisia lapselle kaipaa. Eli ei se saa olla syy huostaanotolle ja lastensuojelun tukikeinoille kun ei muutakaan keksitä vaan silloin pallo vaikka sinne koululle ja vammaispalveluille. Lastensuojelu voisi tukea perheitä pääsemään myös neuropsykiatriseen tuktimukseen, hoitoon, sillä usein näissä perheissä voidaan jonottaa vuosia, että päästään oikeiden asiantuntijoiden ja kuntoutuksen pariin. Lastensuojelu voisi myös perheitä saamaan omaishoidon kautta vapaata, jotta sitä kautta löytyisi hoitaja, jolla on neuropsykiatrisen kirjon osaamista ja vanhemmat saisivat hengähdystauon tai vaikka neuropsykiatrisen valmentajan jos sille nähdään tarvetta.

Miksi se lastensuojelun homma on etsiä nepsyvalmennusta tai vanhemmalle omaishoitajuutta? Miksette te huoltajat itse taistele näitä asioita sieltä mistä niitä saa. Ei lasulla ole neurologeja tekemään tutkimuksia.

Mistä niitä saa?