Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuo. Aiheuttaa sen, että lapsen psykiatrisen hoidon tarve heikentää vanhempien oikeuksia. Nepsylapsi voidaan huostaanottaa jne. Päivänselvä ihmisoikeusrikkomus tuollainen järjestelmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Niin? Ja entä lapset joilla ei ole pitkäaikaista tarvetta psykiatriselle LAITOShoidolle? Saako he hoitoa? Vai odotellaanko että lapsi on riittävän itsetuhoinen/ vaaraksi läheisilleen, kunnes voidaan sitten ottaa näihin lasun alaisiin sijoituslaitoksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuo. Aiheuttaa sen, että lapsen psykiatrisen hoidon tarve heikentää vanhempien oikeuksia. Nepsylapsi voidaan huostaanottaa jne. Päivänselvä ihmisoikeusrikkomus tuollainen järjestelmä.

Ehdottomasti. Iso ongelma sekä vääryys, että lastensuojelun työntekijä(!) luokittelee kaikki lasten mielenterveysongelmat kodista ja vanhemmista johtuviksi. Sitä ei Suomessa parane olla nepsylapsi, joutua koulukiusatuksi, sairastua masennukseen jne.

Lasten ja nuorten psykiatriseen sekä päihdehoitoon pitäisi panostaa. Ei sellaisia lapsia ls-laitoksissa auteta, joiden paikka olisi selvästi suljetulla osastolla tai päihdekuntoutuksessa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua. 

Joo huomaa ettet ymmärrä.

Moni perhe hakee apua, lapsi voi oireilla vakavasti, vanhemmat uupuu, perheen muut lapset alkaa oireilla. Sitä apua ei saa jolloin tilanteet kriisiytyy ja eskaloituu, ja sit voidaan nähdä “parhaana” keinona viedä lapsi pois kodistaan.

Lastensuojelun asiakkaana on paljon esim. nepsylapsia, joilla ei esim. ole oikeaa diagnoosia ja sitä myöten vuosien tuet ja terapiat jää saamatta. Yks ryhmä on sisäilmasairastuneet; sairaus joka on todella elämää rajoittava, mutta jota ei edelleenkään haluta tunnustaa (koska kunnilta on rahat loppu). Helpompi sanoa että lapsi tai vanhemmat on luulosairaita kuin rakentaa miljoonilla niitä uusia, terveitä koulurakennuksia.

Huoh. Vai että oikein sisäilmaongelmat nyt jo johtaa huostaanottoon. 

Tajuatko millaisiin ongelmiin se johtaa jos lapsi ei käy koulua, koska ei oireidensa takia pysty siellä käymään? Nähtävästi et.

Ymmärrän tuon oikein hyvin! Itse voin suorastaan pahoin kun meillä oli koneellinen ilmanvaihto edellisessä kodissamme. Seuraavassa kodissamme, jonka ostimme katsoin ensimmäisenä ettei vaan ollut koneellista ilmanvaihtoa eikä lastulevyä missään.

Nyt voin hyvin ja tuulettelen taloa miten tykkään! Olemme asuneet tässä jo kauan ja kaikki oireena hävisivät. Että silleen!

Itselläni tilanne on se, että olen sairastunut vakavasti ja tilanne ollut pahana jo usean vuoden. Byrokratia ei taivu tilanteessani, joten minua pompotellaan luukulta toiselle.

Olen aina hoitanut lapseni ja kodin erittäin hyvin, eikä lapsilla ole kodin puolesta ollut hätää, mutta mitä tekee lasu kun vanhemman kunto on huono? Ei mitään. Ainoa mitä voin saada on lasten sijoitus ja sen ei tule olla tälläisessä tilanteessa ratkaisu eikä edes vaihtoehto (ainoa sellainen).

Olisin tarvinnut vain pikkuisen apua kotiin, jotta tilanteeni olisi saati stabiloitua ja minut olisi voitu leikata. En ollut, ja etenkään lapseni ei ollut edes sen arvoisia, että arkeamme olisi tuettu 3kk:n ajan mikä olisi oleellisesti auttanut asiaan ja olisin saanut itseni todennäköisesti leikkauskuntoon, ehkä jopa työelämään ja arkemme olisi palanut uomiinsa leikkausten jälkeen.

Nyt tilanne on kohdallani hengenvaarallinen ollut vuosia, ei ole auttanut lääkärien lausunnot. Enään ei ole toiveita kuntoutua jos leikkaukseen jotenkin vielä pääsen. Olen tässä välissä sen vuoksi invalidisoitunut. Surettaa lasten puolesta ja omakin elämä kun pienen avun turvin se ei olisi kivuliasta ja tuskallista päivittäin. Kun oma järki sanoo, että olisi ollut halvinta auttaa kun sitä pyysin ja vielä oli jotain tehtävissä eikä itseltäni ole motivaatiota puuttunut, mutta tahallaan annetaan tilanteen eskaloitua. Yhden yhtä apua ei ole ollut ja lainkin mukaan tulee kotiin tarjota ensin kaikki mahdollinen apua ja sijoitus on se viimesijainen keino. Se on ainoa.

Ketään en saa vastuuseen siitä ettei ole autettu vaan päinvastoin. Muistutukset on ihan yhtä tyhjän kanssa ollut. Pitäisi voida tehdä kantelu tai nostaa aiheesta syyte jos ei lakia noudateta eikä asiakkaan oikeudet toteudu.

Tiedättekö ihmiset hyvät paljonko sijaisperheille maksetaan per lapsi?

Lisäksi se, että sijaisperheessä löytyy myös aivan kusipäitä ja kamalia tapauksia (hyväksikäyttöä ja lasten henkistä sekä fyysistä pahoinpitelyä), vaikka myös kivoja, mutta jos se pahin osuu kohdalle kun et muuta apua saa ja annat rakkaimpasi hetkeksi hoitoon saadaksesi itsesi kuntoon niin se romauttaa lopunkin.

Jos et tulekaan toimeen sijaisperheen kanssa tai lapsesi voi huonosti niin he voivat valehdella ihan mitä vaan, jolloin se kaikki voi muuttua pahimmaksi taisteluksi lapsistasi sen sijaan, että olisi saanut siitä avun. Tottakai nämä perheet haluavat lapset pitää, etenkin kun eivät ole ongelmaisia millään tavoin eli helppoja huolehtia ja rahaa tulee parista lapsesta äkkiseltään lähes 20 000e/kk kun toisella perussairaus.

Nämä tahot pitää saada vastuuseen! Vastuuseen myös verorahojen väärinkäyttämisestä ja kalliiden päätösten tekemisestä kevyin perustein!

Heidät pitää saada vastuuseen henkilökohtaisestikin. Lisäksi kannatan tätä samaa vastuutusta myös terveydenhuolloin puolella hoitajille. Heillä on myös nykyään kaikki mahdollisuus puhua asiakkaalle miten rumasti tahansa joutumatta vastuuseen, virheitä tehdään, mutta niistä voidaan pestä kädet koska vaan. Nykyään nämä tahot ovat jotenkin suojassa, vaikka laki potilaan puolesta puhuukin niin se ei käytännössä toteudu. JATKUU...

Nämä tahot pitää saada vastuuseen! Vastuuseen myös verorahojen väärinkäyttämisestä ja kalliiden päätösten tekemisestä kevyin perustein!

Heidät pitää saada vastuuseen henkilökohtaisestikin. Lisäksi kannatan tätä samaa vastuutusta myös terveydenhuolloin puolella hoitajille. Heillä on myös nykyään kaikki mahdollisuus puhua asiakkaalle miten rumasti tahansa joutumatta vastuuseen, virheitä tehdään, mutta niistä voidaan pestä kädet koska vaan. Nykyään nämä tahot ovat jotenkin suojassa, vaikka laki potilaan puolesta puhuukin niin se ei käytännössä toteudu.

Eli teille ketkä länkyttää ettei lapsia sossu vie syyttä ja tuosta vaan niin ei se tarkoitakaan sitä, että tullaan jonakin iltana ovelle ja niin tapahtuu jonkun vanhempien tekemän ison virheen seurauksena vaan se asiakkuus voi olla täysin tyhjää puhetta pitkäänkin ilman mitään apua ja ainoana mitä tehdään on sijoitus. Joko siksi, että tilanne tosiaan eskaloituu oikean avun puuttuessa tai asiakas väsyy vaatimaan ja yrittää päästä tilanteensa yli edes tuolla viimesijaisella avulla minkä voi saada ja tekee todella kipeän ratkaisun antaa omat rakkaat lapsensa toiseen perheeseen ja vain siksi, että voisi sen turvin ratkoa ongelmat ja päästä silloisen tilanteen yli. Se ei ole oikein, ei lapselle eikä aikuiselle. Lapset joutuvat hyvästäkin kodista pois, ikävöivät kotiaan ja vanhempaansa ja miettivät miksi he eivät saaneet olla kotona ja miksi heitä ei autettu kotiin? Valtaosassa sijoituksia kun tehdään avohuollon sijoitus eli nk.vapaaehtoinen eikä kiireinen huostaanotto.

Tutustukaa nyt ihmeessä asiaan ja avatkaa ihmiset silmänne. Suomessa ei apua saa! Ei terveydenhuolloin puolella, ei palveluita kotiin vammaisena tai vanhuksena eikä lapsiperheet liioin. Yksin jäät jos sairastut eikä sukulaisia ja läheisiä ole lähettyvillä tai kaikilla ollenkaan. Jos et pääse hakemaan itsellesi apua niin jäät ilman. Juuri sen verran voit saada, että hädintuskin selviät jos laitat likoon enemmän kun pystyisit, mutta et sen verran, että voisit parantua jos sellaiseen on mahdollisuus.JATKUU....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Niin? Ja entä lapset joilla ei ole pitkäaikaista tarvetta psykiatriselle LAITOShoidolle? Saako he hoitoa? Vai odotellaanko että lapsi on riittävän itsetuhoinen/ vaaraksi läheisilleen, kunnes voidaan sitten ottaa näihin lasun alaisiin sijoituslaitoksiin?

Lasten- ja nuorisopsykiatrian resurssit ovat tässä maassa hyvin rajalliset, lisäksi tilannetta pahentaa lasten- ja nuortenpsykiatrien pula. Monesti psykiatria ei kykene vastaamaan tuen tarpeeseen. Kannattaa esittää moitteita tuonne eduskuntaan päin, miksi lasten- ja nuorten psykiatrian määrärahoja ei ole nostettu vuosikymmeniin. 

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten psykiatriseen sekä päihdehoitoon pitäisi panostaa. Ei sellaisia lapsia ls-laitoksissa auteta, joiden paikka olisi selvästi suljetulla osastolla tai päihdekuntoutuksessa.  

Lastenpsykiatrialla ei ole suljettuja osastoja kuin lyhytaikaiseen pakkohoitoon. Nämä osastojaksot ovat määritettävissä päivissä. Päihdekuntoutusta annetaan tässä maassa pääosin lastensuojelun maksamana päihdekuntoutukseen erikoituneissa nuorten yksiköissä. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni tilanne on se, että olen sairastunut vakavasti ja tilanne ollut pahana jo usean vuoden. Byrokratia ei taivu tilanteessani, joten minua pompotellaan luukulta toiselle.

Olen aina hoitanut lapseni ja kodin erittäin hyvin, eikä lapsilla ole kodin puolesta ollut hätää, mutta mitä tekee lasu kun vanhemman kunto on huono? Ei mitään. Ainoa mitä voin saada on lasten sijoitus ja sen ei tule olla tälläisessä tilanteessa ratkaisu eikä edes vaihtoehto (ainoa sellainen).

Olisin tarvinnut vain pikkuisen apua kotiin, jotta tilanteeni olisi saati stabiloitua ja minut olisi voitu leikata. En ollut, ja etenkään lapseni ei ollut edes sen arvoisia, että arkeamme olisi tuettu 3kk:n ajan mikä olisi oleellisesti auttanut asiaan ja olisin saanut itseni todennäköisesti leikkauskuntoon, ehkä jopa työelämään ja arkemme olisi palanut uomiinsa leikkausten jälkeen.

Nyt tilanne on kohdallani hengenvaarallinen ollut vuosia, ei ole auttanut lääkärien lausunnot. Enään ei ole toiveita kuntoutua jos leikkaukseen jotenkin vielä pääsen. Olen tässä välissä sen vuoksi invalidisoitunut. Surettaa lasten puolesta ja omakin elämä kun pienen avun turvin se ei olisi kivuliasta ja tuskallista päivittäin. Kun oma järki sanoo, että olisi ollut halvinta auttaa kun sitä pyysin ja vielä oli jotain tehtävissä eikä itseltäni ole motivaatiota puuttunut, mutta tahallaan annetaan tilanteen eskaloitua. Yhden yhtä apua ei ole ollut ja lainkin mukaan tulee kotiin tarjota ensin kaikki mahdollinen apua ja sijoitus on se viimesijainen keino. Se on ainoa.

Ketään en saa vastuuseen siitä ettei ole autettu vaan päinvastoin. Muistutukset on ihan yhtä tyhjän kanssa ollut. Pitäisi voida tehdä kantelu tai nostaa aiheesta syyte jos ei lakia noudateta eikä asiakkaan oikeudet toteudu.

Tiedättekö ihmiset hyvät paljonko sijaisperheille maksetaan per lapsi?

Lisäksi se, että sijaisperheessä löytyy myös aivan kusipäitä ja kamalia tapauksia (hyväksikäyttöä ja lasten henkistä sekä fyysistä pahoinpitelyä), vaikka myös kivoja, mutta jos se pahin osuu kohdalle kun et muuta apua saa ja annat rakkaimpasi hetkeksi hoitoon saadaksesi itsesi kuntoon niin se romauttaa lopunkin.

Jos et tulekaan toimeen sijaisperheen kanssa tai lapsesi voi huonosti niin he voivat valehdella ihan mitä vaan, jolloin se kaikki voi muuttua pahimmaksi taisteluksi lapsistasi sen sijaan, että olisi saanut siitä avun. Tottakai nämä perheet haluavat lapset pitää, etenkin kun eivät ole ongelmaisia millään tavoin eli helppoja huolehtia ja rahaa tulee parista lapsesta äkkiseltään lähes 20 000e/kk kun toisella perussairaus.

Nämä tahot pitää saada vastuuseen! Vastuuseen myös verorahojen väärinkäyttämisestä ja kalliiden päätösten tekemisestä kevyin perustein!

Heidät pitää saada vastuuseen henkilökohtaisestikin. Lisäksi kannatan tätä samaa vastuutusta myös terveydenhuolloin puolella hoitajille. Heillä on myös nykyään kaikki mahdollisuus puhua asiakkaalle miten rumasti tahansa joutumatta vastuuseen, virheitä tehdään, mutta niistä voidaan pestä kädet koska vaan. Nykyään nämä tahot ovat jotenkin suojassa, vaikka laki potilaan puolesta puhuukin niin se ei käytännössä toteudu. JATKUU...

Vanhemman sairaalahoidon ajaksi lapsi voidaan avohuollon päätöksellä sijoittaa. Tällöin sijaishuoltopaikka huolehti lapsesta vanhemman ollessa sairaalassa. Kun vanhempi kuntoutuu, lapsi palaa kotiin. Mikä ongelma tässä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuo. Aiheuttaa sen, että lapsen psykiatrisen hoidon tarve heikentää vanhempien oikeuksia. Nepsylapsi voidaan huostaanottaa jne. Päivänselvä ihmisoikeusrikkomus tuollainen järjestelmä.

Ehdottomasti. Iso ongelma sekä vääryys, että lastensuojelun työntekijä(!) luokittelee kaikki lasten mielenterveysongelmat kodista ja vanhemmista johtuviksi. Sitä ei Suomessa parane olla nepsylapsi, joutua koulukiusatuksi, sairastua masennukseen jne.

Ei me luokitella mitään, mutta uskotaan kyllä lastenpsykiatreja ja sosiaalityöntekijöiden lausuntoja. Ja kyllä sekin jotain kertoo, jos vanhempi soittelee kännissä laitokseen taikka lapselle. Toki laitoksissa on niitäkin nuoria, joilla itsellään on ongelmia, mutta silloin sijoitus on kyllä tehty ihan yhteistyössä vanhempien kanssa ja vanhemmat ovat usein näissä tilanteissa halunneet apua ja esim. avohuollon sijoitusta. Missään paikassa, missä olen työskennellyt, ei ole ollut yhtäkään turhaan sijoitettua nuorta. Me ei sijoituspäätöksiä myöskään tehdä eikä diagnooseja nuorille. Työmme pohjautuu moniammatilliseen tiimityöskentelyyn.

Olisihan se tietysti niin paljon helpompi ajatella, että siellä ne sossuakat vaan sijoittaa ja keksii satuja. Väkisin vie lapset vaikka kaikki on hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua. 

Joo huomaa ettet ymmärrä.

Moni perhe hakee apua, lapsi voi oireilla vakavasti, vanhemmat uupuu, perheen muut lapset alkaa oireilla. Sitä apua ei saa jolloin tilanteet kriisiytyy ja eskaloituu, ja sit voidaan nähdä “parhaana” keinona viedä lapsi pois kodistaan.

Lastensuojelun asiakkaana on paljon esim. nepsylapsia, joilla ei esim. ole oikeaa diagnoosia ja sitä myöten vuosien tuet ja terapiat jää saamatta. Yks ryhmä on sisäilmasairastuneet; sairaus joka on todella elämää rajoittava, mutta jota ei edelleenkään haluta tunnustaa (koska kunnilta on rahat loppu). Helpompi sanoa että lapsi tai vanhemmat on luulosairaita kuin rakentaa miljoonilla niitä uusia, terveitä koulurakennuksia.

En ole urani aikana tavannut yhtään sisäilmaongelmien takia sijoitettua lasta. Pakko myöntää. Nepsyoireisia olen tavannut, joilla on myös ihan psykiatrian lääkärin toteama kiintymyssuhdehäiriö ja traumataustaa. Me ei niitä diagnooseja tehdä eikä keksitä mitään, mutta uskotaan kyllä muiden ammattilaisten teettämiä tutkimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä hämmentävää että miten se avun saaminen sinne kotiin on edelleen vuonna 2020 niin vaikeaa (esim. lastenhoitajan tai muu kotiapu), mutta sijoitukseen kyllä voidaan laittaa (joka maksaa satavarmana enemmän kuin vaikkapa 8h hoitajan palkkaaminen suoraan sinne perheeseen jossa on uupumusta, masennusta tai mitä ikinä). 

Väkivaltaiset ja vaaralliset vanhemmat sitten asia erikseen. 

Ei juma. Kunnan maksama täysi-ikäinen piika kotona pötköttelevälle äidille! Jo on pokkaa.

Eiköhän siinä sitten tullutkin ongelman ydin miksi apua ei kotiin saa. Mieluummin maksetaan mitä, viisinkertainen summa näiden lasten sijoittamisesta? Asenteet, ne on monen avun tiellä.

Ei kyse ole asenteista, vaan siitä, että rahaa ei ole resurssoitu tarpeeksi ennaltaehkäisevään työhön. Se taas ei ole lastensuojelun vika, vaan syyttävän sormen voi laittaa osoittamaan päättäjiämme kohti. Tälläkin hetkellä eräässä kaupungissa kaavaillaan säästötavotteita ottamalla rahaa pois lastensuojelusta, jälkihuollosta ja vanhuspalveluista. Poliittisia päätöksiä.

Voi kun ennemmin saisi resursseja niihin yleisiin, ennaltaehkäiseviin tukiin; aikuisten mielenterveys -ja päihdepalveluihin, kotipalveluun, joustoa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, alueellisten yhteisöjen muodostamiseen, neuvolaan, terveydenhuoltoon ja erityisesti vammaispalveluihin, niin ei tarvitsisi asioiden edetä siihen pisteeseen, jossa lastensuojelu on ainoa joka voi auttaa.

Ja; lastensuojelu on tarkoin lain määrittämää ja valvottua toimintaa. Päätökset ovat valituskelpoisia. Lastensuojelun työntekijät eivät saa lisärahaa sijoituksista, päin vastoin ne syövät muita resursseja ja tulevat kunnille kalliiksi, joten niitä ei tehdä kovin herkästi. Toki eri asia on sitten se, että onko ok, että lastensuojelun palveluita tuottavat yksityiset yritykset voittoa tavoitellen. Mutta ne ovat eri taho kuin ne jotka tekevät päätökset.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni tilanne on se, että olen sairastunut vakavasti ja tilanne ollut pahana jo usean vuoden. Byrokratia ei taivu tilanteessani, joten minua pompotellaan luukulta toiselle.

Olen aina hoitanut lapseni ja kodin erittäin hyvin, eikä lapsilla ole kodin puolesta ollut hätää, mutta mitä tekee lasu kun vanhemman kunto on huono? Ei mitään. Ainoa mitä voin saada on lasten sijoitus ja sen ei tule olla tälläisessä tilanteessa ratkaisu eikä edes vaihtoehto (ainoa sellainen).

Olisin tarvinnut vain pikkuisen apua kotiin, jotta tilanteeni olisi saati stabiloitua ja minut olisi voitu leikata. En ollut, ja etenkään lapseni ei ollut edes sen arvoisia, että arkeamme olisi tuettu 3kk:n ajan mikä olisi oleellisesti auttanut asiaan ja olisin saanut itseni todennäköisesti leikkauskuntoon, ehkä jopa työelämään ja arkemme olisi palanut uomiinsa leikkausten jälkeen.

Nyt tilanne on kohdallani hengenvaarallinen ollut vuosia, ei ole auttanut lääkärien lausunnot. Enään ei ole toiveita kuntoutua jos leikkaukseen jotenkin vielä pääsen. Olen tässä välissä sen vuoksi invalidisoitunut. Surettaa lasten puolesta ja omakin elämä kun pienen avun turvin se ei olisi kivuliasta ja tuskallista päivittäin. Kun oma järki sanoo, että olisi ollut halvinta auttaa kun sitä pyysin ja vielä oli jotain tehtävissä eikä itseltäni ole motivaatiota puuttunut, mutta tahallaan annetaan tilanteen eskaloitua. Yhden yhtä apua ei ole ollut ja lainkin mukaan tulee kotiin tarjota ensin kaikki mahdollinen apua ja sijoitus on se viimesijainen keino. Se on ainoa.

Ketään en saa vastuuseen siitä ettei ole autettu vaan päinvastoin. Muistutukset on ihan yhtä tyhjän kanssa ollut. Pitäisi voida tehdä kantelu tai nostaa aiheesta syyte jos ei lakia noudateta eikä asiakkaan oikeudet toteudu.

Tiedättekö ihmiset hyvät paljonko sijaisperheille maksetaan per lapsi?

Lisäksi se, että sijaisperheessä löytyy myös aivan kusipäitä ja kamalia tapauksia (hyväksikäyttöä ja lasten henkistä sekä fyysistä pahoinpitelyä), vaikka myös kivoja, mutta jos se pahin osuu kohdalle kun et muuta apua saa ja annat rakkaimpasi hetkeksi hoitoon saadaksesi itsesi kuntoon niin se romauttaa lopunkin.

Jos et tulekaan toimeen sijaisperheen kanssa tai lapsesi voi huonosti niin he voivat valehdella ihan mitä vaan, jolloin se kaikki voi muuttua pahimmaksi taisteluksi lapsistasi sen sijaan, että olisi saanut siitä avun. Tottakai nämä perheet haluavat lapset pitää, etenkin kun eivät ole ongelmaisia millään tavoin eli helppoja huolehtia ja rahaa tulee parista lapsesta äkkiseltään lähes 20 000e/kk kun toisella perussairaus.

Nämä tahot pitää saada vastuuseen! Vastuuseen myös verorahojen väärinkäyttämisestä ja kalliiden päätösten tekemisestä kevyin perustein!

Heidät pitää saada vastuuseen henkilökohtaisestikin. Lisäksi kannatan tätä samaa vastuutusta myös terveydenhuolloin puolella hoitajille. Heillä on myös nykyään kaikki mahdollisuus puhua asiakkaalle miten rumasti tahansa joutumatta vastuuseen, virheitä tehdään, mutta niistä voidaan pestä kädet koska vaan. Nykyään nämä tahot ovat jotenkin suojassa, vaikka laki potilaan puolesta puhuukin niin se ei käytännössä toteudu. JATKUU...

20 000e? 😂 no jo sulla on melkonen käsitys millasissa rahoissa me sijaisvanhemmat pyöritään. Huhheijaa. Kannattaa tarkistaa ihan faktoina ne suuren suuret tulot. Vaikka lapsi on kuinka kiltti, niin kyllä tämä ihan työtäkin on. Palkkiokaan ei todellakaan ole mikään järjen suuri nähden siihen että teet töitä 24/7 ja saat biovanhemmat sekä monet viranomaistahot elämääsi. Helpommallakin ne kadehtimasi rahat saisi

Perus- ja ihmisoikeuksien tulee toteutua yhdenvertaisesti lasten ja perheiden asioissa. Viranomaisten tulee huolehtia myös lastensuojeluperheiden oikeuksista.....

Yksittäinen sosiaalityöntekijän huoli lapsen hyvinvoinnista ei voi olla perusteena rikkoa perhettä. Jos perhe pyytää itse apua, niin apua pitää tarjota, pelkkä lapsen sijoittaminen/huostaanotto perheen ulkopuolelle ei voi olla ainoa apu. Ammattitaitoista apua pitää myös tarjota koko sijoituksen/huostaanoton aikana.

Vierailija kirjoitti:

Perus- ja ihmisoikeuksien tulee toteutua yhdenvertaisesti lasten ja perheiden asioissa. Viranomaisten tulee huolehtia myös lastensuojeluperheiden oikeuksista.....

Yksittäinen sosiaalityöntekijän huoli lapsen hyvinvoinnista ei voi olla perusteena rikkoa perhettä. Jos perhe pyytää itse apua, niin apua pitää tarjota, pelkkä lapsen sijoittaminen/huostaanotto perheen ulkopuolelle ei voi olla ainoa apu. Ammattitaitoista apua pitää myös tarjota koko sijoituksen/huostaanoton aikana.

Huostaanotto on viime sijainen, siihen päädytään, kun syystä tai toisesta mikään muu ei tarjoa lapselle riittävän turvallista ja kehityksen kannalta hyvää ympäristöä kasvaa. Ennen huostaanottoa on voitu kokeilla vuosia erilaisia keinoja tukea perheitä, mutta aina ne eivät riitä tai perhe ei suostu ottamaan niitä vastaan. Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaa aina ammattitaitoinen sosiaalityöntekijä, joka on nimetty lapsen asioihin. Sijaishuollossa lapsen tilannetta seurataan aktiivisesti ja lapsen asiakassuunnitelmia tarkistetaan vähintään vuosittain, mutta muuten tarpeen mukaan. Toisinaan niitä tarkistetaan viikoittain. Myös sijaishuoltopaikan toimintaa seurataan aktiivisesti ja laitoksissa käydään valvontakäynneillä. 

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tää on niin umpityperä väite. Sijoitettavia lapsia sijoittavia työntekijöitä PAINOSTETAAN kunnan puolesta löytämään ensisijaisesti perhehoitopaikka, koska se on aivan hemmetisti halvempi kuin mikään paikka mikä pyörii bisneksenä. Kunnilla ei ole mitään intressiä tähän bisnekseen, mutta koska sijoitettavia lapsia on niin paljon ja sopivia sijoitusperheitä vähän, niin näihinkin "bisneksiin" pakosti lapsia menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.

Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.

Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.

Hohhoijjaa. Ei kaikki asiat johdu vanhemmista tai lapsuudesta. Sossu ei myöskään tietääkseni ole pätevä diagnosoimaan ketään, sen tekee lääkärit ja psykiatrit.

Suomessa alaikäisten pitkäaikaisen psykiatrisen laitoshoidon tarve on organisoitu lastensuojeluun. Lasulla on psykiatrisia yksikköjä. Jokaisen lapsen lääketieteellinen hoito näissä on psykiatrin vastuulla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tuo. Aiheuttaa sen, että lapsen psykiatrisen hoidon tarve heikentää vanhempien oikeuksia. Nepsylapsi voidaan huostaanottaa jne. Päivänselvä ihmisoikeusrikkomus tuollainen järjestelmä.

Ehdottomasti. Iso ongelma sekä vääryys, että lastensuojelun työntekijä(!) luokittelee kaikki lasten mielenterveysongelmat kodista ja vanhemmista johtuviksi. Sitä ei Suomessa parane olla nepsylapsi, joutua koulukiusatuksi, sairastua masennukseen jne.

Se on kyllä mielestäni vähintäänkin outoa, että kiusattu lapsi joutuu lastensuojelun silmätikuksi ja mahdollisesti huostaanotetuksi. Eiköhän tulisi halvemmaksi puuttua siihen kiusaamiseen, puhumattakaan inhimillisestä puolesta. Miksi kiusattu lapsi perheineen joutuu moninkertaiseksi uhriksi? En ymmärrä.