Kokemuksia ja vinkkejä erosta pienten lasten kanssa
Uusi vuosi, uudet kujeet eli eropohdintoja. Tilanteessa jossa puoliso on "ihan hyvä vanhempi, mutta todella ankea puoliso". Eropäätös on jo tehty, mutta virallisia papereita ei kirjoitettu. Tulemme asumaan eri paikkakunnilla.
Mikä oli vaikeinta eron jälkeen? Miten eroa kannattaa valmistella? Miten pehmittää eroa lasten kannalta? Mitä taloudellisia seikkoja ottaa huomioon?
Kaipaan tosiaan kokemuksia, en päivittelyä, tehdään se tässä selväksi. Suomi on vapaa maa eli saa tänne tulla syyllistäviäkin kommentteja jauhamaan, jos ei löydä parempaa tekemistä. Ihan vaan jo tiedoksi että on hukkaan heitettyä aikaa sillä en aio niihin vastata.
Eron pieni pitkittäminen on tosin mahdollista, jos siitä on jotain konkreettista hyötyä. Ei tässä kiirekään ole. Näkisin kyllä että pienempi lapsi kestää eron paremmin kuin vaikkapa teini. (Kyse ei ole ihan vauvoista/taaperoista.)
Kommentit (14)
LouLou kirjoitti:
Minkä ikäiset lapset teillä on?
Leikki-ikäiset, sen tarkemmin en halua avata lasten tietoja. Ap
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Minkä ikäiset lapset teillä on?
Leikki-ikäiset, sen tarkemmin en halua avata lasten tietoja. Ap
Oletko nainen vai mies?
Kuinka kauan te olitte seurustelleet ennen kuin esikoinen syntyi?
LouLou kirjoitti:
Kuinka kauan te olitte seurustelleet ennen kuin esikoinen syntyi?
Olemme olleet kuusi vuotta naimisissa. Olen nainen. Ap
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Kuinka kauan te olitte seurustelleet ennen kuin esikoinen syntyi?
Olemme olleet kuusi vuotta naimisissa. Olen nainen. Ap
*Olimme
Oletko nyt voimaantunut paskottuasi ydinperheen?
LouLou kirjoitti:
Kuinka kauan te olitte seurustelleet ennen kuin esikoinen syntyi?
?
LouLou kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Kuinka kauan te olitte seurustelleet ennen kuin esikoinen syntyi?
Eräs varhaiskasvatuksen opettaja sanoi minulle, että yleinen suositus on, että vuoroviikkoasumista kannattaa alkaa toteuttaa vasta kun lapsi on kouluikäinen.
Tuntuu, että kaikki pienten lasten vanhemmat eroavat. Tai ei he ainakaan kovin onnellisia ole jos ovatkin yhdessä.
LouLou kirjoitti:
Tuntuu, että kaikki pienten lasten vanhemmat eroavat. Tai ei he ainakaan kovin onnellisia ole jos ovatkin yhdessä.
Eivät tunnu ymmärtävän sitä että pikkulapsiaika on tilapäinen, ohimenevä, tosi rasittava vaihe elämässä. Kaikki mehut menee siihen kun vahtii ja kasvattaa pieniä. Siinä on parisuhde tosi kovalla koetuksella. Minusta pikkulapsiaika on ollut niin karmeaa, että lapsiluku jäi yhteen. Monilla siinä saattaa pyöriä 2-3 alle kouluikäistä.
Jos haluatte vuoroviikkosysteemin, niin aikuiset sitten ottaa sen kodinvaihtajan ja reppureissaamisen roolin. Maailman itsekkäin systeemi kun nykyään pienet taaperotkin saattavat vaihtaa viikon välein kotia. Miksei kukaan mieti miltä lapsesta tuntuu?
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Tuntuu, että kaikki pienten lasten vanhemmat eroavat. Tai ei he ainakaan kovin onnellisia ole jos ovatkin yhdessä.
Eivät tunnu ymmärtävän sitä että pikkulapsiaika on tilapäinen, ohimenevä, tosi rasittava vaihe elämässä. Kaikki mehut menee siihen kun vahtii ja kasvattaa pieniä. Siinä on parisuhde tosi kovalla koetuksella. Minusta pikkulapsiaika on ollut niin karmeaa, että lapsiluku jäi yhteen. Monilla siinä saattaa pyöriä 2-3 alle kouluikäistä.
Aika ikävästi kirjoitettu. Sitten kuitenkin jotkut alkavat hankkia lisää lapsia siinä vaiheessa, kun omat lapset ovat teinejä. Ilmeisesti he eivät kokeneet pikkulapsiaikaa lainkaan rankkana.
Minkä ikäiset lapset teillä on?