Lue keskustelun säännöt.
Olen nainen, joka tykkää tehdä asioita itse, myös nk. miesten hommia. Pitäisikö heittäytyä avuttomammaksi jotta suhteet onnistuisi?
07.10.2020 |
Tykkään tehdä itse remontit, korjata pyörät, vaihtaa lamput ja sulakkeet ja mitä nyt eteen tulee. Ja jos en osaa niin on hauskaa opetella. En hahmota sellaista ajattelua, että pitäisi olla tekemättä tai antaa miehen tuntea itsensä tarpeelliseksi tai miehekkääksi. Tekeekö se minusta epänaisellisen ja kumppanistani epävarman tai jotenkin tarpeettomaksi itsensä tuntevan? Onko olemassa joku vaistonvarainen biologinen ilmiö, jolle ihminen ei vain mahda mitään?
Pitäisikö joskus esittää avuttomampaa kuin onkaan, parisuhteen takia? Teetkö ikinä niin ja mitä ajatuksia aihe herättää?
Kommentit (80)
Olen huomannut saman ilmiön. Monet miehet haluavat olla tarpeellisia, ja itsenäinen nainen ei miestä tarvitse, vaan yhdessäolo on halupohjaista. En ymmärrä, miksi tämä uhkaa miehiä, kun eikös se ole vain parempi näin?
En ole itseäni avuttomaksi lähtenyt tekemään tämän takia. Ja nykyinen puolisokin tottui ajatukseen alun ihmettelyn jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksää jotenkin ahdisti, kun vaihdoin lamput ja renkaat jne. sujuvasti siinä missä hänen talenttinsa rajoittui tiskikoneen täyttämiseen. Hän muutti pois kotoaan 25-vuotiaana ja minä olin asunut itsenäisesti 18-vuotiaasta lähtien. Henkisessä kypsyydessä oli valovuosien mittainen ero, vaikka olimme suunnilleen samanikäiset.
Ei mitään väliä. Olisin mielissäni, jos joku toinen jaksaa rempata ja korjaa pyörän. Jos ei vaan tuu vaatimaan, että munkin pitää olla vasara, jakoavain ja maalisuti kädessä vapaapäivinä. Mua ei kiinnosta tapetoinnit tai nikkaroinnit pätkän vertaa.
Kun jäin leskeksi oli omatoimisuudellani valtava hyöty elämässäni. Teimme puolisoni kanssa monet rempat ja korjasimme itse niin paljon kuin vain pystyimme. Arvaappa, miten hyvä on nyt yksin elellä? Eipä tartte itkeä sukulaisia avuksi ja teen sen, minkä osaan.
Älä siis mieti asiaa enempää. Kaikki, mitä opit tekemään, on sinulle vain suuri taloudellinen etu.
Jajoo, tunnen pariskuntia, joissa nainen on parempi vasaran käyttäjä kuin mies.
Mä en oikein usko, että suomalaiseen mieheen vetoaa naisen avuttomuus. Voi olla, että jossain toisessa kulttuurissa se voisi toimiakin.
Kun nyt et enempää valota suhde-elämääsi ja sen mahdollisia ongelmia, heittelen nyt tällaisia epämääräisiä ajatuksia. Ilmeisesti sulla ei ole suhdetta, mutta haluaisit sellaisen? Oletko kokenut tai onko sinulle jopa kerrottu, että miehet kokevat, ettet tarvitse heitä? Jos vastaat jälkimmäiseen kyllä, voi olla, että kokemus on enemmän tunnetasolla. Sellainen pärjäämisen eetos voi liittyä siihen, että torjut miehen yrityksen tehdä jotain hyväksesi, tarjota tukea, koska "pärjäät itsekin, kiitos". Ei se todennäköisesti liity siihen, että osaat tehdä asioita ja olet kätevä. Mutta jos haluat suhteen, pitää myös kyetä paljastamaan heikkouksiaan ja ottaa vastaan sitä toisen tarjoamaa tukea ja läheisyyttä. Luulen kuitenkin, että moni mies pitää vain positiivisena asiana, että olet kätevä käsistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirissäni ei ole naisia, jotka eivät luettelemiasi töitä osaisi tehdä ja kaikki ovat parisuhteessa.
Olen kokenut samaa, liittyy seksuaalisuuteen laajemmin eli mies haluaa suojella ja olla tarpeellinen naiselleen juurikin miehenä ja päteä tiedoissaan ja taidoissaan.
On toki yksilöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa, liittyy seksuaalisuuteen laajemmin eli mies haluaa suojella ja olla tarpeellinen naiselleen juurikin miehenä ja päteä tiedoissaan ja taidoissaan.
On toki yksilöllistä.
Kannattanee ehkä sitten kiertää vähän kauempaa sellaiset äijätyyppiset miehet, joilla on hyvin luutuneet asenteet ja katsella sivistyneempiä yksilöitä.
Miehenä en ole ikinä oppinut ymmärtämään, miksi renkaiden vaihdon tai pikku remonttien pitiäsi kuulua miehelle. Enemmän näen, että on läjä kotitöitä, jotka pitää hoitaa. Työnjaosta suhteessa voidaan sopia, mutta en todella usko mihinkään roolijakoon, joka pitäisi tietää ennen suhdetta.
Muutenkin tuntuisi hassulta ajatella, että parisuhde perustuu siihen, että nainen tarvitsee remontoijaa. Tarvituksi tuleminen on enemmän emotianaalinen juttu, sitä että on läsnä toisen elämässä, tukena hyvissä ja huonoissa asioissa ja on se ihminen, johon toinen voi luottaa ja tukeutua.
Avuttoman esittäminen taasen on yksi ärsyttävimpiä piirteitä, joihin perusparisuhteessa törmää. Oli se sitten nainen, joka ei osaa vaihtaa patteria tai mies, joka tunkee sen punainaisen paidan valkopyykkiin, ettei tarvitsisi enää pestä pyykkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies arvostaa sitä että osaan ja haluan itse opetella tekemään. Opetetaan toinen toisiamme ja opetellaan yhdessä jos ei kumpikaan ennestään osata. Ollaan aika samanlaisista perheistä lähtöisin. Olen todella kiitollinen että isä otti minut aina lapsena hommiin mukaan, oli se sitten autonkorjausta tai halonhakkuuta, ihan mitä vaan. Jaksoi aina neuvoa ja opettaa. Isä teki mulle oman työkalupakinkin jota kannoin aina hommissa mukana 😊 isäni neuvosta ajoin autokoulussa kuorma-autokortinkin ja on sillekin ollut elämän varrella käyttöä niin siviilissä kuin töissäkin.
Suomalainen nainen on ainakin ennen ollut omatoiminen moniosaaja, mummonikin jäi sodassa leskeksi joten hoiti yksin 4 lasta ja maatilan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa, liittyy seksuaalisuuteen laajemmin eli mies haluaa suojella ja olla tarpeellinen naiselleen juurikin miehenä ja päteä tiedoissaan ja taidoissaan.
On toki yksilöllistä.
Kannattanee ehkä sitten kiertää vähän kauempaa sellaiset äijätyyppiset miehet, joilla on hyvin luutuneet asenteet ja katsella sivistyneempiä yksilöitä.
Eikähän ne luutuneet asenteet kannata kiertää ihan joka tapauksessa, ellei sitten omatkin asenteet ole luutuneet ja niistä luopuminen on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eksää jotenkin ahdisti, kun vaihdoin lamput ja renkaat jne. sujuvasti siinä missä hänen talenttinsa rajoittui tiskikoneen täyttämiseen. Hän muutti pois kotoaan 25-vuotiaana ja minä olin asunut itsenäisesti 18-vuotiaasta lähtien. Henkisessä kypsyydessä oli valovuosien mittainen ero, vaikka olimme suunnilleen samanikäiset.
Ehkä sitä ahdisti sun jatkuva ylemmyydentunto ja vittuilu.
Huomaa, et nää "itsenäiset naiset" on jotenkin hyvin rasittava ihmisryhmä. Me muut naiset hoidetaan hommat ilman ylimääräistä hapatusta.
Meillä mies vain iloinen jos teen noita hommia :D Äitinsäkin on samanlainen. Tekee itse remontteja kodissaan, nikkaroi huonekalut, vaihtaa autonrenkaat yms hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa, liittyy seksuaalisuuteen laajemmin eli mies haluaa suojella ja olla tarpeellinen naiselleen juurikin miehenä ja päteä tiedoissaan ja taidoissaan.
On toki yksilöllistä.
Kannattanee ehkä sitten kiertää vähän kauempaa sellaiset äijätyyppiset miehet, joilla on hyvin luutuneet asenteet ja katsella sivistyneempiä yksilöitä.
Eikähän ne luutuneet asenteet kannata kiertää ihan joka tapauksessa, ellei sitten omatkin asenteet ole luutuneet ja niistä luopuminen on vaikeaa.
No ihan varmasti, mutta huomaathan, että kommentoin viestiä, jossa kerrottiin, että joku on kokenut suhteissaan sitä, että mies on halunnut päteä tiedoissa ja taidoissa. Se ei ollut siis mikään yleinen elämänohje.
Kyllähän moni mies tuntee itsensä aika turhaksi rinnallasi kun ei ole mitään millä päteä ja saada nauttia naisen arvostusta. Mutta varmasti löytyy hyväitsetuntoisiakin miehiä joita ei haittaa. Pahinta on esittää osaamatonta. Ajattele mies on ylpeä korjattuaan kovalla vaivalla jonkun jutun mitä olet pyytänyt ja myöhemmin hälle selviää että oletkin itse korjannut saman jutun aiemmin ongelmitta mitä hän on väkertänyt osaamisensa rajoilla.
Kunhan ap ei nyt sitten kutenkin odota, että mies nappaa työkalut käsistä ja alkaa johtamaan keikkea tekemistä, koska "miehen pitää olla perheen pää." Sillä jos tietoinen tai alitajuinen toive on tuo, niin toinen mies ei kelpaa, koska ei ota johtajuutta, ja toinen mies joka vie eikä vikise, vie kuitenkin ihan väärään suuntaan ja tahdon vastaisesti. Ei varsin syvällisesti pohdittu kirjoitus, mutta muutama esimerkki löytyy omasta menneisyydestä sivusta katsojan ominaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa, liittyy seksuaalisuuteen laajemmin eli mies haluaa suojella ja olla tarpeellinen naiselleen juurikin miehenä ja päteä tiedoissaan ja taidoissaan.
On toki yksilöllistä.
Kannattanee ehkä sitten kiertää vähän kauempaa sellaiset äijätyyppiset miehet, joilla on hyvin luutuneet asenteet ja katsella sivistyneempiä yksilöitä.
Tyhmä kommentti.
Ei tuo miehinen tarve kerro sivistymättömyydestä tai tietoisesta halusta alistaa ja toimia väärin vaan se on aito halu olla mieliksi kumppanille. Sovinismia se ei ole, vaan joidenkin miesten tapa ilmaista miehisyyttään parisuhteessa.
Kommentistasi paistaa suvaitsemattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen vaikka miten monta parisuhdetta jossa mies ei tee mitään noista tai tekee vastahakoisesti. Eli en usko että on mitenkään vaikeaa Suomessa löytää miestä, vaikka olisi aikaansaava nainen. Suomessa naiset on historian saatossa joutuneet paljonkin pitämään tönöjä pystyssä ihan itekseen.
Ongelma on itselläkin ennemmin niin että mistä löytää mies, joka tekisi myös noita asioita. Kun on kasvanut melko itsenäiseksi jo lapsuudessa ja lisäksi vielä eron myötä, niin ei jaksa mitään paapottavaa enää ottaa. Ja hyvät miehet on menneet jo (paapottaville naisille hyvin usein..).
No tämäpä juuri. Kun arvostan myös miehessä tekevyyttä ja osaavuutta, mutta tuntuu tosiaan, että moni sen tyyppinen mies juuri haluaa sen mekkonaisen, joka nousee tuolille hiirtä pakoon eikä tiedä kummasta päästä vasaraa pidetään kiinni, noin kärjistetysti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein usko, että suomalaiseen mieheen vetoaa naisen avuttomuus. Voi olla, että jossain toisessa kulttuurissa se voisi toimiakin.
Kun nyt et enempää valota suhde-elämääsi ja sen mahdollisia ongelmia, heittelen nyt tällaisia epämääräisiä ajatuksia. Ilmeisesti sulla ei ole suhdetta, mutta haluaisit sellaisen? Oletko kokenut tai onko sinulle jopa kerrottu, että miehet kokevat, ettet tarvitse heitä? Jos vastaat jälkimmäiseen kyllä, voi olla, että kokemus on enemmän tunnetasolla. Sellainen pärjäämisen eetos voi liittyä siihen, että torjut miehen yrityksen tehdä jotain hyväksesi, tarjota tukea, koska "pärjäät itsekin, kiitos". Ei se todennäköisesti liity siihen, että osaat tehdä asioita ja olet kätevä. Mutta jos haluat suhteen, pitää myös kyetä paljastamaan heikkouksiaan ja ottaa vastaan sitä toisen tarjoamaa tukea ja läheisyyttä. Luulen kuitenkin, että moni mies pitää vain positiivisena asiana, että olet kätevä käsistäsi.
Tuo juuri että jos puoliso on kovin itseriittoinen, tulee tunne, ettei se minua tarvitse. Ei siinä ole kyse tekemisestä, vaan siitä roolin puuttumisesta. Minä tapailin muutama vuosi sitten yh-isää, jonka elämä oli ”valmis”. Hänellä oli oma elämä, kaikki tiedot ja taidot tehdä arjessaan asiat, omat harrastukset. En minä halunnut olla se, joka tulee hänen luokseen valmiiseen ruokapöytään, valmiiksi lämmitettyyn saunaan, valmiiksi organisoituun arkeen. Minä olisin halunnut olla se, joka paikkaa reiän takin hihasta tai leipoo mustikkapiirakkaa tai auttaa lasten harrastuksiin viennissä tai haravoi lehtiä yhdessä.
Tunnen vaikka miten monta parisuhdetta jossa mies ei tee mitään noista tai tekee vastahakoisesti. Eli en usko että on mitenkään vaikeaa Suomessa löytää miestä, vaikka olisi aikaansaava nainen. Suomessa naiset on historian saatossa joutuneet paljonkin pitämään tönöjä pystyssä ihan itekseen.
Ongelma on itselläkin ennemmin niin että mistä löytää mies, joka tekisi myös noita asioita. Kun on kasvanut melko itsenäiseksi jo lapsuudessa ja lisäksi vielä eron myötä, niin ei jaksa mitään paapottavaa enää ottaa. Ja hyvät miehet on menneet jo (paapottaville naisille hyvin usein..).