En ymmärrä miksi ihmiset ostaa kirjoja

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:58"]

Kuka on väittänyt, että kevyt musiikki kaipaisi erityissuojelua? Tai kirjallisuuskaan? Kyse on laajemmasta ilmiöstä, josta nämä ovat esimerkkejä.

Vaihtoehtoja ei ole kovin monia, jos puhutaan vaikka kirjoista. Joko lukija maksaa lukemastaan kirjasta kohtuullisen hinnan, tai sitten palataan vuosituhansia vanhaan malliin. Joko: a) kirjailija ansaitsee palkkansa kirjoittamalla sponsoroitua kirjallisuutta (lue: propagandaa, tuotesijoittelua/mainoksia, piilomarkkinointia, tai teoksia jotka sattuvat miellyttämään vauraiden mesenaattien makua), tai b) on itse rikas harrastelija, jolla on esim. perittyä varallisuutta tai muuta jolla rahoittaa oma kirjailijanuransa.

Toki tällainen malli on tuonut meille esim. Shakespearen. Silti en siihen kovin mieluusti palaisi, varsinkaan kun todennäköisin lopputulos ei ole Shakespeare vaan kömpelö tuotesijoittelu viihdekirjallisuudessa, joka ei ota mitään turhia riskejä, jotta mainostajat eivät kaikkoa.

Siksi maksan itse kernaasti kirjoista, jotka haluan lukea.

[/quote]

Kyllä minäkin maksan ihan mielelläni kirjoista, joita haluan lukea. Eri asia on kuitenkin, pitääkö esimerkiksi levyformaatista ja -myynnistä pitää kynsin hampain kiinni, jos ihmiset eivät ole enää valmiita levyistä maksamaan. Minusta on ihan ymmärrettävää, että muusikot laittavat pillit pussiin, jos tuntuu siltä, ettei korvaus ole enää kohtuullisessa suhteessa työmäärään. Jos esimerkiksi Britney Spearsin vetäytyminen musiikin tekemisestä jättää valtavan aukon ihmisten elämään, luulen että he ovat tämän tyhjiön havaittuaan valmiita taas maksamaan musiikista jossain muodossa.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 16:53"]

Eli mites tän nyt vetäis yhteen, en minäkään aina oikein ymmärrä, miksi niitä kirjoja ostellaan, mutta ei se estä mua niitä ostamasta.

[/quote]

Aamen. Viestisi on muutenkin kuin minun näppikseltäni, 70.

Ja jos totta puhutaan, paljon vähemmän minä ahdistun kirjakasoista nurkissa kuin esim. kasoista kenkälaatikoita (minulla on jossain vaiheessa ollut sellaisiakin).

Mua ällöttää kirjaston kirjat. Pitkästä aikaa kävin selaamassa erästä kirjaa siellä ja heti iski räkäklimppi käteen.

pokkarit ei paljoa edes maksa niin voin muutaman kympin niihin kuukaudessa sijoittaa:)

Itse ostan runsaasti kirjoja ja lainaan kirjastosta myös. Ostamani kirjat ovat melkein aina englaninkielistä tietokirjallisuutta jota ei useinmiten kirjastoista löydy. Ja vaikka löytyisi, kannattaa ostaminen siltikin koska tykkään alleviivata kirjoista kohdat joihin palaan sitten myöhemmin kun haluan virkistää muistiani. Minulle kirjat ovat siis kuin opiskelumateriaalia siitä huolimatta, että käytännössä ne eivät ole mitään omaan alaani liittyvää, useinmiten käsittelevät historiaa tms. Sitten kun en kirjaa enää kaipaa, vien sen divariin tai kirjaston kierrätyshyllyyn.

Mun mielestä kirjat on paljon fiksumpi ostoskohde kuin dvd:t tai cd:t. Kirjat säilyy vuosikymmenestä toiseen, klassikot pysyy klassikkoina. Lahjaksi saamissani ja ostamissani kirjoissa on yleensä vielä pienet terveiset, tyyliin: "Hyvää joulua kummilapselle, v. 1988." Näitä samoja kirjoja myydään edelleen uusina painoksina, aika ei siis ole mennyt niiden ohi, toisin kuin vhs:n, ja kasettien. Cd:t ja dvd:tkin on järjestäen meillä pölyssä tai naarmuilla, käyttöikä aika lyhyt. Varsinkin kun tekniikka menee koko ajan eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 14:53"]

Mun mielestä kirjat on paljon fiksumpi ostoskohde kuin dvd:t tai cd:t. Kirjat säilyy vuosikymmenestä toiseen, klassikot pysyy klassikkoina. Lahjaksi saamissani ja ostamissani kirjoissa on yleensä vielä pienet terveiset, tyyliin: "Hyvää joulua kummilapselle, v. 1988." Näitä samoja kirjoja myydään edelleen uusina painoksina, aika ei siis ole mennyt niiden ohi, toisin kuin vhs:n, ja kasettien. Cd:t ja dvd:tkin on järjestäen meillä pölyssä tai naarmuilla, käyttöikä aika lyhyt. Varsinkin kun tekniikka menee koko ajan eteenpäin.

[/quote]

Ilman naarmujakin CD- ja DVD-levyt menevät pilalle aika nopeasti. Myös käyttämättöminä.

Mutta kannattaa muuten muistaa, että paperin laatu on nykyään keskimäärin paljon huonompaa kuin ennen. Useimmat uudet kirjat eivät tule kestämään vuosikymmeniä, kun paperi kellastuu, hapertuu ja lopulta hajoaa.

Tosin täytyy sanoa, että suomalaisissa kirjoissa satsataan keskimäärin enemmän laatumateriaaleihin kuin esim. englanninkielisissä. Se tietysti nostaa osaltaan hintaa.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 12:35"]

E-kirjojen kulurakenne ei ole itse asiassa niin kovin erilainen kuin tavallisilla kirjoilla, koska nekin toimitetaan, oikoluetaan, ladotaan, niiden visuaalinen ilme ja kansi suunnitellaan, ne markkinoidaan, jne. Sen lisäksi kirjojen digitoimisessa on omat asiantuntemusta vaativat tehtävänsä. Laadukasta kirjaa ei vain ladata tekstinä jonnekin, vaan siitä tehdään e-kirja. Ainoastaan fyysiset kulut poistuvat, ja tilalle tulee markkinapaikan uudet hankaluudet: perinteisistä markkinointikanavista ei ole e-kirjakaupoissa hyötyä, vaan tilalle täytyy keksiä jotain muuta erottuakseen kaikista miljoonista muista kirjoista. Kustantamothan maksavat esim. Amazonille saadakseen kirjansa paremmin näkyviin.

Olen kyllä sitä mieltä, että e-kirjoja ei tästä huolimatta voi myydä samalla hintaa kuin aineellisia kirjoja, koska niiden arvo ei ostajien mielestä ole sama. Mutta kulurakenne ei tosiaan ole niin merkittävästi erilainen, että niitä voisi pilkkahinnalla myydä.

(Itse tuen kyllä mieluusti myös kivijalkakirjakauppoja ja kustantamoita, koska ne tekevät minulle tärkeää työtä. En halua lukea e-kirjoja. Olen kyllä kokeillut, mutta ne eivät sovi minulle.)

[/quote]

En ole samaa mieltä ekirjan kustannusrakenteesta. Kuulostaa siltä, että ylimääräisiä kuluja syntyy, koska asiat halutaan tehdä vanhaan tapaan, vaikka siihen ei olisi tarvetta. Toimitustyö toki tarvitaan ekirjallekin, mutta oikoluku ei voi olla enää yhtä kallista kuin ennen, sillä sähköisessä muodossa olevaa kirjaa on helppo editoida ja aikaa kuluu vähemmän. Erityistä latomista tai visuaalisen ilmeen suunnittelua ei tarvita, sillä sen tekee lukuohjelma. Ekirjahan on periaatteessa tiedosto, jonka lukuohjelma näyttää käyttämällä lukijan valitsemaa kirjasinta (koko mukaanlukien) ja riviväliä omien mieltymystensä mukaan. On ärsyttävää, jos lukija yritetään pakottaa lukemaan kirja juuri tietynnäköisenä, jos siihen ei ole mitään erityistä syytä, kuten painetussa paperikirjassa. Ei siinä mitään latomista enää tarvita. Väliotsikot, kuvatekstit ja kuvat ja vastaavat pitää pistää paikalleen jo alkuperäisessä kirjailijan tekemässä tiedostossa (älkää vain sanoko, että kirjailijat kirjoittamat vielä vanhanaikaisilla kirjoituskoneilla), josta muunnosohjelma löytää ne ja merkitsee oikealla tavalla. Homma ei voi olla yhtään kovin vaikea, sillä olen itse muuntanut muutaman tekstitiedoston (täysin puhdasta tekstiä ilman valmiita muotoilumerkintöjä, kuten tekstinkäsittelyohjelman jäljiltä pitäisi olla) ekirjaksi ja jälki oli aivan riittävää. Ammattilainen (vaikka se kustannustoimittaja) tekee vastaavan työn omilla ohjelmistoillaan varmasti paljon helpommin ja nopeammin. Ekirjassa voi käyttää samaa kantta kuin paperikirjassa, joten ei siitä merkittäviä lisäkuluja synny. Mitään digitointia ei tarvita, ellei kirjailija satu olemaan jäärä, joka kirjoittaa käsin tai kirjoituskoneella.

Ekirjan pitäisi olla halvempi kuin paperikirjan, mutta vain siitä syystä, että sähköisen tuotteen kopioiminen ja siirtäminen on käytännössä ilmaista. Paperikirja tekeminen ja kuljettaminen maksaa. Muutenhan ekirja on oikeastaan parempi kuin paperikirja, koska siinä voi tehdä hakuja ja löytää helposti hakemansa kohdan.

Paperikirjat ovat kivoja olemassa, mutta lukemisen kannalta ekirja on osittain jopa parempi kuin paperikirja. Lyhyen ekirjakokemukseni perusteella en näe enää syytä palata pelkästään paperikirjoihin.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 10:32"]Joku sanoi, että kirjan voi lainata uudelleen joskus myöhemmin, jos ei ehdi sillä hetkellä lukea. Ei ole mitenkään varmaa, että kirja on siellä kirjastossa enää silloin, kun sen tahtoo uudelleen lainata. Poistopolitiikka on nykyään aika vauhdikasta ja kirjat, jotka eivät "liiku" saatetaan poistaa esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua ilmestymisestä. Eli siinäkin tämä kulttuurilaitos pettää  käyttäjänsä.

[/quote]

Niin siis kuka pettää? Eikös ne kansalaiset niitä kirjoja kuluta? Eli jos kansalaiset ei lainaa kirjoja niin eihän se laitos petä. Lainatkaa niitä kirjoja. Jollekin kirjailijalle: jos suomessa ei olisi kirjastoa laajudessaan niin olisiko apurahoja? Miten muualla maailmassa?

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 10:32"]Joku sanoi, että kirjan voi lainata uudelleen joskus myöhemmin, jos ei ehdi sillä hetkellä lukea. Ei ole mitenkään varmaa, että kirja on siellä kirjastossa enää silloin, kun sen tahtoo uudelleen lainata. Poistopolitiikka on nykyään aika vauhdikasta ja kirjat, jotka eivät "liiku" saatetaan poistaa esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua ilmestymisestä. Eli siinäkin tämä kulttuurilaitos pettää  käyttäjänsä.

[/quote]

Niin siis kuka pettää? Eikös ne kansalaiset niitä kirjoja kuluta? Eli jos kansalaiset ei lainaa kirjoja niin eihän se laitos petä. Lainatkaa niitä kirjoja. Jollekin kirjailijalle: jos suomessa ei olisi kirjastoa laajudessaan niin olisiko apurahoja? Miten muualla maailmassa?

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 15:03"]

En ole samaa mieltä ekirjan kustannusrakenteesta. Kuulostaa siltä, että ylimääräisiä kuluja syntyy, koska asiat halutaan tehdä vanhaan tapaan, vaikka siihen ei olisi tarvetta. Toimitustyö toki tarvitaan ekirjallekin, mutta oikoluku ei voi olla enää yhtä kallista kuin ennen, sillä sähköisessä muodossa olevaa kirjaa on helppo editoida ja aikaa kuluu vähemmän. Erityistä latomista tai visuaalisen ilmeen suunnittelua ei tarvita, sillä sen tekee lukuohjelma. Ekirjahan on periaatteessa tiedosto, jonka lukuohjelma näyttää käyttämällä lukijan valitsemaa kirjasinta (koko mukaanlukien) ja riviväliä omien mieltymystensä mukaan. On ärsyttävää, jos lukija yritetään pakottaa lukemaan kirja juuri tietynnäköisenä, jos siihen ei ole mitään erityistä syytä, kuten painetussa paperikirjassa. Ei siinä mitään latomista enää tarvita. Väliotsikot, kuvatekstit ja kuvat ja vastaavat pitää pistää paikalleen jo alkuperäisessä kirjailijan tekemässä tiedostossa (älkää vain sanoko, että kirjailijat kirjoittamat vielä vanhanaikaisilla kirjoituskoneilla), josta muunnosohjelma löytää ne ja merkitsee oikealla tavalla. Homma ei voi olla yhtään kovin vaikea, sillä olen itse muuntanut muutaman tekstitiedoston (täysin puhdasta tekstiä ilman valmiita muotoilumerkintöjä, kuten tekstinkäsittelyohjelman jäljiltä pitäisi olla) ekirjaksi ja jälki oli aivan riittävää. Ammattilainen (vaikka se kustannustoimittaja) tekee vastaavan työn omilla ohjelmistoillaan varmasti paljon helpommin ja nopeammin. Ekirjassa voi käyttää samaa kantta kuin paperikirjassa, joten ei siitä merkittäviä lisäkuluja synny. Mitään digitointia ei tarvita, ellei kirjailija satu olemaan jäärä, joka kirjoittaa käsin tai kirjoituskoneella.

Ekirjan pitäisi olla halvempi kuin paperikirjan, mutta vain siitä syystä, että sähköisen tuotteen kopioiminen ja siirtäminen on käytännössä ilmaista. Paperikirja tekeminen ja kuljettaminen maksaa. Muutenhan ekirja on oikeastaan parempi kuin paperikirja, koska siinä voi tehdä hakuja ja löytää helposti hakemansa kohdan.

Paperikirjat ovat kivoja olemassa, mutta lukemisen kannalta ekirja on osittain jopa parempi kuin paperikirja. Lyhyen ekirjakokemukseni perusteella en näe enää syytä palata pelkästään paperikirjoihin.

[/quote]

Ensimmäiseen kappaleeseesi viitaten: kyse ei ole mistään vanhoista toimintatavoista. Oikolukeminen, latominen, yms. tehdään nytkin digitaalisessa muodossa, mutta niitä ei voi tehdä automaattisesti. Sinulla on varmaankin mielessäsi jokin automaattinen spellcheck-ohjelma: se ei mitenkään korvaa ammattitaitoista oikolukijaa. Lauserakenteisiinhan mikään ohjelma ei osaa puuttua, ainakaan rakentavasti.

Kun teksti muutetaan raa'asta tekstitiedostosta e-kirjan muotoon (on se formaatti sitten AZW, EPUB, MOBI tai mikä tahansa), se ladotaan aivan kuten vanhanaikainenkin kirja niin, että teksti on tasaisen tyylikästä, rivit eivät katkeile, sanat hypi sivulta toiselle jne. mitä tekstitiedostot yleensä tekevät eri laitteiden välillä. Lukija voi lukijallaan toki muuttaa tekstin kokoa yms., mutta se tuo latomiseen uusia haasteita eikä poista vanhoja.

Tämän lisäksi tietokirjallisuudessa on vielä esim. faktojen tarkistaminen yksityiskohtien tasolla ja "indexing" (en tiedä tuota sanaa suomeksi, mutta ymmärrätte luultavasti mitä tarkoitan). Vaativia töitä, joita ei voi laittaa tietokoneohjelman tehtäväksi sen enempää kuin itse kirjan kirjoittamistakaan.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 14:09"]

113, minua ärsyttää teidän piratismin lähettiläiden jutuissa aina se, että saarnaatte kuinka ansaintamallien pitää muuttua, mutta kuitenkaan teillä ei ole ikinä esittää mitään kelvollisia ansaintamalleja vaihtoehdoksi. Joo joo, muusikot keikkailkoon ja kirjailijat eläkööt apurahoilla... kuultu on.

 [/quote]

Suosittelen pitämään suun kiinni asioista, joista ei mitään tiedä. Minä en ole kopioinut ensimmäistäkään kirjaa, äänilevyä tai elokuvaa laittomasti. Olen itse asiassa ostanut jo aiemmin ostamiani paperikirjoja uudestaan ekirjoina, koska ekirja on selvästi mukavampi luettava. Minulla on hyllyssäni noin 2000 kirjaa, 200 CD-levyä ja 500 elokuvaa, joten kannattaa vähän miettiä, ketä syyttää piratismista ja ketä ei. Niitä ostettuja ekirjojakin minun Kindlessäni on noin 30, eikä laitteella ole ikää kuin pari kuukautta. Lisäksi minulla on liuta Amazonilta, Gutenberg-projektista ja Elisan ekirjakaupasta haettuja ilmaisia klassikoita.

Jos minä maksavana asiakkaana sanon, että maailma muuttuu ja muusikoiden ja kirjailijoiden on parasta sopeutua siihen sen sijaan, että yritetään jääräpäisesti takertua vanhaan malliin, joka on rakennettu toisenlaisin säännöin toimivassa maailmassa.

Laadusta ollaan aina valmiita maksamaan. Valitettavasti vain se "laadukas" perinteinen kustannusmaailma on suoltanut maailman täyteen menestynyttä roskaa. Jotain Fifty Shadesin kaltaista kuraa on myyty miljoonille. Missä näkyy sen perinteisen kustannusmaailman tuoma lisäarvo? Musiikkipuolella aivan samalla tavalla eniten myy kertakäyttöinen roska. Missä se laatu tuodaan mukaan?

Se nyt vain on fakta, että tietoverkot ja tietotekniikka muuttavat maailmaa. Ne, jotka sen ymmärtävät ja miettivät, miten uudenlaisessa maailmassa kannattaa toimia, menestyvät ja muut putoavat kelkasta ja jäävät ruikuttamaan maailman epäreiluutta.

Kannattaa muuten muistaa, että ne isot tunnetut laatukustantamot ovat julkaisseet tietokirjallisuutena sellaista hömppää, että ei uskoisi. On astrologiaa, grafologiaa ja ties mitä pseudotiedettä. Pienikin kustantamo pystyy julkaisemaan laadukasta tietokirjallisuutta, jos halua on. Esimerkiksi sopii vaikka Terra Cognita, joka on käytännössä yhden miehen firma. Jälki ei ole parasta mahdollista, mutta vastaavaa sisältöä saa hakea aika pitkään löytämättä.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 15:20"]

Laadusta ollaan aina valmiita maksamaan. Valitettavasti vain se "laadukas" perinteinen kustannusmaailma on suoltanut maailman täyteen menestynyttä roskaa. Jotain Fifty Shadesin kaltaista kuraa on myyty miljoonille. Missä näkyy sen perinteisen kustannusmaailman tuoma lisäarvo?

[/quote]

Fifty Shades on vähän huono esimerkki. Sehän on itse asiassa omakustannemaailman riemuvoitto ;)

Minusta piratismiakin pitää tarkastella eri näkökulmista. Useimmat katselevat ja kuuntelevat musiikkia Youtubesta, mikä on aivan yhtä väärin tai oikein kuin sen lataaminen vertaisverkosta. Se, että streamin katsominen on laillista ja saman kappaleen, levyn tai elokuvan lataaminen koneelle laitonta, on saivartelua.

Lisäksi likimain kaikki laittomasti ladattuja kulttuurituotteita katselevat ihmiset eivät suinkaan halua kaikkea ahneesti itselleen vaan maksavat myös paljon. Itse maksan netflixistä ja katson streamina tv-sarjoja, joita en saa laillisia jakelukanavia pitkin itselleni. Usein ostan ne sitten blurayna myöhemmin ja katson uudelleen. Samoin saatan katsoa streamina leffan sen jälkeen, kun olen sen ensin käynyt teatterissa katsomassa. En näe tässä mitään erityisen väärää.

Kirjailijoilla tilanne on vaikeampi, sillä lukukiertueista ei kukaan maksa, eikä tv-komeljanttareiksi kutsuta kaikkia, eivätkä introvertit kirjoittajat kovin usein haluakaan. Mitä siis jää kirjailijalle vaihtoehdoksi?

Minäkin olen tehnyt niin, että olen saattanut kuunnella jonkun levyn laittomasti ladattuna versiona. Kun olen tykästynyt levyyn, olen halunnut tukea artisteja ja ostanut levyn. Eräässä tapauksessa olen jopa lentänyt toisella puolelle Eurooppaa sellaisen bändin keikalle, jonka levyn olen alun perin kuullut laittomasti. Ilman piratismia en olisi ehkä koskaan kuullut yhtyeeltä ensimmäistäkään kappaletta enkä siten olisi tukenut sitä eurollakaan. Tietenkään todellisuus ei ole aina näin kaunis, mutta piratismin näkeminen pelkästään pahana on myös liian yksipuolista.

Välillä ostankin, mutta enimmäkseen tietokirjoja. Olen lukenut tuhansia kirjoja, ei olisi rahat ja tilat riittäneet alkuunkaan jos olisi pitänyt ostaa ne kaikki. 

En yleensä lue mitään toiseen kertaan, en näe mitään syytä niin tehdä. Ehkä pitäisi että oppisi ulkoa jonkun vaikuttavan sitaatin, voisi sitten briljeerata tilaisuuden tullen.

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 15:20"]

Laadusta ollaan aina valmiita maksamaan. Valitettavasti vain se "laadukas" perinteinen kustannusmaailma on suoltanut maailman täyteen menestynyttä roskaa. Jotain Fifty Shadesin kaltaista kuraa on myyty miljoonille. Missä näkyy sen perinteisen kustannusmaailman tuoma lisäarvo?

[/quote]

Fifty Shades on vähän huono esimerkki. Sehän on itse asiassa omakustannemaailman riemuvoitto ;)

[/quote]

Se on nimenomaan hyvä esimerkki. Perinteinen kustannusmaailma ei tuonut siihen lisäarvoa, sillä se julkaisi kurakirjan parantamatta sitä. Jos kerran perinteinen kustantaminen tuo lisäarvoa, sen olisi pitänyt tuoda se lisäarvo myös tässä tapauksessa. Joko kirja olisi pitänyt kustannustoimittaa ennen paperijulkaisua tai sitten se olisi pitänyt jättää julkaisematta paperilla. Vai jyräsikö raha kuitenkin laadun yli?

Mitäpä jos kustantamot (tai kustannustoimittajat) myisivät palveluitaan kirjailijoille? Jospa käännetään koko asetelmä päin vastoin? Ehkä kustantamonen paikka ei ole kirjailijan ja lukijan välissä, vaan kirjailijan rinnalla, kun kirjailija myy kirjansa suoraan asiakkaille joko omassa nettikaupassaan tai jonkin ison kaupan kautta.

Ihmiset ovat valmiita maksamaan laadusta, vaikka kustantamot ja levy-yhtiöt eivät sitä halua uskoa. Juuri nyt tilanne on epäselvä, sillä meneillään on murrosvaihe, jossa siirrytään paperikirjoista ja erilaisista levytallenteista nettimaailmaan. Menneeseen ei silti ole paluuta, sillä osa tekijöistä on jo löytänyt toimintatavat, jotka toimivat uudessa maailmassa.

oih mikä ihana ketju! Pitikin ihan mennä hypeltämään omia kirja-aarteita ja sieltähän löytyi vaikka mitä lukemista lomalle.

127, täytyy sanoa, etten ole itse kompastellut kirjakaupoissa tähän valtavaan vuoreen roskakirjallisuutta, josta puhut. Miksi? Koska kustantamot lajittelevat roskat puolestani.

Jotkut haluavat lukea sellaisia viihderomaaneja, jotka eivät minua kiinnosta. Jotkut haluavat lukea kirjoja grafologiasta ja astrologiasta. On ymmärrettävää, että kustantamot kustantavat sellaisia kirjoja, joita iso määrä ihmisistä haluaa lukea, vaikka minä en haluaisikaan.

Tästä huolimatta minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää kirjoja, joita itse haluan lukea ja joista nautin, sillä tämän kaiken "roskan" (toisen roska, toisen aarre) lisäksi kustantamot julkaisevat myös paljon kaikenlaista ei-roskaa. Minun on helppo välttää "roskaa", koska erilaiset kirjat markkinoidaan eri tavalla eri yleisölle.

En totta vie halua itse mennä sinne roskatunkiolle etsimään romun, perunankuorien, käytetyn vessapaperin ja mädäntyneiden kananmunien seasta etsimään jotain luettavaa.

Haluan lukea romaaneja lähinnä englanniksi, sillä haluan ylläpitää kielitaitoani(olen asunut jenkeissä ja Briteissä ).Englanninkielisiä kirjoja ei valitettavasti kovin paljon suomalaisista kirjastoista löydy, joten joudun ostamaan kirjoja itse.