Rikkaat vanhempani eivät auta meitä, kituuttelemme toimeentulotuella

Ymmärrätkö ap, että toimeentulotuen asiakkaana kaikki lainat ja lahjat voidaan ulosmitata tuestanne? Ette te voi ottaa yhtään mitään virallisesti vastaan ja vanhemmat eivät ehkä halua pimeästi antaa? Yksi rahalahja vaikuttaa kuukauksiksi eteenpäin tukiinne.

Mitä taas tulee lasten talvivaatteisiin, niin siinä on minusta kohtuullisuuden itu, joka ei ole ristiriidassa toimeentulotuen kanssa. Minusta teillä on kommunikointivaikeuksia. Mikset kirjoittaisi vanhemmillesi kirjeen, jossa pyydät konkreettista apua, kohtuudella? Vaikka lastenvaatteisiin tms. arkiseen ja tärkeään. Et valittaisi, olisi loukkaantunut, vaan nöyrä ja avoin tilanteesta.

Ja jos teillä ei ole varaa lastenvaatteisiin tai harrastuksiin, niin voitte hakea niihin harkinnanvaraista tai ennaltaehkäisevää tukea.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 19:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 18:59"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 18:52"]

Kummastus tosiaan johtuu siitä, että miten ap:n perhe elää toimeentulotuella, jos vanhemmat ovat puoli vuotta sitten olleet töissä? Missä ansiosidonnainen päiväraha?

[/quote]

Eikö ole mahdollista että saavat ansiosidonnaista mutta se ei riitä viisihenkisen perheen elämään eli saavat tt-tukea päälle?

[/quote]

Ap vastaa: Kyllä, saamme työttömyystukea Kelalta, siihen päälle asumistukea ja sitten vielä toimeentulotukea kun tämä ei ole tarpeeksi.

Minulla on korkeakoulututkinto, mies tekee amiksessa osaa tutkinnosta työvoimatoimisto kautta. Molemmilla meillä on kymmenen vuotta työkokemusta. Olemme kuitenkin hakeneet töitä muiltakin aloilta kun omamme ja toisilta paikkakunnilta.

Tämä ei kuitenkaan ole tämän keskustelun pääasia. Olemme taloudellisesti tiukalla, niinkuin kaikki toimmentulotuen asiakkaat. Vanhemmillani on varaa auttaa, mutta eivät halua. Kysyin tästä mielipiteitä, en niinkään työnhausta, koska teemme jo mielestäni kaikkemme tässä suhteessa. En halua enemmän kun mihin on tarve, ja selviämme, mutta minusta on vaikea kuulla vanhempiemme viidennestä luksusulkomaanmatkasta kun meillä on ajoittain aika vaikeaa.

[/quote]

3 lasta, 10 vuotta työkokemusta, korkeakoulututkinto => ikää reilusti yli 30 vuotta! Tuolla työkokemuksella on normi-ihminen saanut jo ihan kivasti rahaa säästöönkin.

[/quote]

Rahaa säästimme ja se meni asunnon ostoon. Kolme lasta oli kallis valinta mutta meillä oli siihen varaa ... ennen kun ei ollutkaan. Ja sanon myös että kuka tahansa voi joutua työttömäksi. Ja jos ei satu olemaan koulutukseltaan joku sairaanhoitaja niin muuta työtä ei välttämättä heti saa. Ja olen muuten hakenut hotellinsiivous- ja hyllyntäyttöhommia tuloksetta. 

ap

Suurin osa ikätovereistasi on töissä! Outoa, että ette tajunneet säästää yhtään siinä vaiheessa, kun olit 10 vuotta töissä. Rahastosijoituksen turvin eläisitte aika kivasti eli kysymys kuuluu: miksi et suostunut ajoissa näkemään vaivaa kuten vanhempasi aikoinaan?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 19:47"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 18:25"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 18:12"]

Just. Tää ketju kyllä kertoo niin siitä, miksi olemme niin masentunut kansa ja itsemurhatilastojen kärjessä. Muualla maailmassa oma perhe ja oma suku on aina tärkein, ihminen ei ole koskaan yksin, koska suku ja perhe auttaa aina, niin rahallisesti ja muutenkin. Siihen voi aina luottaa.

Tosi vaikea kuvitella, että jotkut italialaiset, espanjalaiset, pohjois-afrikkalaiset tai aasialaiset sanoisivat työnsä menettäneelle lapselle, että pärjää vittu omillas, sua ei holhota enää aikuisena :D Ei, siellä kerättäisiin yhdessä kolehti että pulaan joutunut PERHEENJÄSEN selviää.

[/quote]Ihan samoin Suomessakin suku ja perhe auttoi ennen vanhaan. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittyminen ns. hyvinvointivaltioksi muutti ihmisten asenteet: on opittu ajattelemaan että yhteiskunta hoitaa kaiken.

[/quote]

Taas täällä yleistetään, meitä isovanhempia on monenlaisia. Toiset auttavat pienistäkin rahoista lastensa perheitä. Ei se ole muuttunut mihinkään.

Itse autan lasteni perheitä koko ajan sen minkä ehdin. Ja olen suuria ikäluokkia ja edelleen työssä, annan rahaa, hoidan lapsia jne. Tiedän, että lapset eivät aina edes kehtaisi pyytää, mutta kysyn usein, tarvitsevatko jotain. Ja näin tiedän saman ikäisten tuttavienikin tekevän omissa perheissään.

Minusta ap liikaa korostaa vanhempiensa varakkuutta, siksi se haiskahtaakin provolta. Tuntuu liian keksityltä, vanhempien suhde lastenlapsiin ei mitenkään tule esille. ( ja esim ne äidin laukkujen ostot pani hymyilyttämään : ) Uskottavan provon keksiminen on tosi vaikea homma.

[/quote]

Kunpa olisikin provo. Mutta usko tai älä, kuinka vaan.

Satun tietämään vanhempieni rahatilanteen näkyvästä rahankäytöstä, talojen, asuntojen ja mökkien määrästä, elämäntyylistä ja satuinpa myös näkemään isäni pankkitiliotteen palkkoineen.

ap

[/quote] Olet tainnut syynata sita vanhempien varallisuuta vahan liian tarkasti jos olet pankkitiliotteenkin nahnyt.

Tiedan tuollaisen perheen jossa lapsi on vahan valia tivaamassa vanhempien varallisuutta. (Vanhemmat elaneet saastavaisesti ja nyt haluavat vahan nauttia.) Ovat tulleet siihen tulokseen etta heidan kuolemaansa odotetaan pitkin kielin. Sanoivat kerran minulle etta tekisi mieli ihan piruuttaan testamentata kaikki omaisuus kodittomille kissoille.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 19:09"]

No enpä kehtaisi olla auttamatta jos lapseni olisivat vastaavassa tilanteessa joskus tulevaisuudessa. Tosiasia on että niitä töitä ei nyt vain kaikille riitä, ja minusta kuulostatte aktiivisilta työnhakijoilta. Omat vanhempani ovat suht hyvin toimeentulevia, Espanjassa juhlitaan tuhansia euroja taivaan tuuliin joka talvi, on viimeisen päälle huvilat, autot ja asuntovaunut. Mutta eivätpä osta edes joululahjoja minun lapsilleni, vaikka olen pienituloinen yksinhuoltaja. Jos jotain tuodaan niin jotain kulahtunutta kirpparitavaraa. Tuntuu että että noi suurten ikäluokkien edustajat ovat järjestään yhtä itsekkäitä, ei edes omia perheenjäseniä haluta auttaa...joskus se isovanhemman ostama talvihaalari tai luistimet lapselle voi olla elämää suurempi asia.

[/quote]

Ettekö pääse kylään sinne Epsanjaan? Sehän olisi mahtavaa.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:03"]

"Kunpa olisikin provo. Mutta usko tai älä, kuinka vaan.

Satun tietämään vanhempieni rahatilanteen näkyvästä rahankäytöstä, talojen, asuntojen ja mökkien määrästä, elämäntyylistä ja satuinpa myös näkemään isäni pankkitiliotteen palkkoineen."

No tykkääkö ne teidän lapsista ollenkaan? Leikkiikö heidän kanssaan?

Omituisia ovat kyllä, jos ovat täysin kylmiä lastenlastensa suhteen : (

[/quote]

Tykkäävät lapsista ja näkevät heitä usein. Kokevat heidän hoitamisen rasittavana eli yksin eivät heidän kanssaan ole, mutta minun kanssani kyllä. Ostavat lahjoja heille kyllä, leluja, ja se on mukavaa. Lapset tykkäävät heistä. 

Eivät siis ole mitään hirviöitä, tämä rahajuttu vähän ärsyttää, mutta minkäs teet. Kuten sanoin, emme ole missään suuressa hädässä, olisi se kivaa jos voisi ostaa jonkun laadukkaan, kestävän haalarin vaikkapa esikoululaiselle joka sitä pihalla riehuessaan kuluttaa paljon. Taidan pyytää tätä lelulahjan sijaan tänä vuonna hänen joululahjakseen.

Ap:n kannattaisi mennä TE-toimiston työnhakuvalmennukseen, koska kaikesta päätellen haet väärällä tavalla vääränlaisia töitä. Akateemista ei kannata ottaa hyllyttäjäksi, joten vaikuttaa siltä, että tarvitse aika lailla apua oman elämäsi uomiinsaamiseksi. 6kk tuloksetonta työnhakua kertoo siitä, että ihan kaikki ei ole kunnossa osaamisessasi tai työtavoissasi, koska korkeasta työttömyydestä huolimatta moni on edelleen töissä. Itseasiassa aikuisista on enemmän töissä kuin työttömänä.

Vanhempasi maksavat veroina elatustasi, joten on aika itsekästä vaatia, että he antavat ensin 43% tuloistaan valtiolle ja sen jälkeen vielä sinulle vain siksi, että rahankäytössäsi on ongelmia. 10 vuoden työkokemus mutta ei ansiosidonnaista työttömyysturvaa kertoo karulla tavalla siitä, että et osaa hoitaa asioitasi.

Toimeentulotuki on mitoitettu siten, että sillä elää varsin mukavasti ja saa tehtyä perushankinnat. Haalarit jne. on laskettu lapsiin kohdistuviin kuluihin jo nyt, joten olisi avartavaa tietää, mihin tarvitset lisää rahaa. Työttömällä on toki oikeus vaatia kalleimpia haalareita, mutta kenenkään ei tarvitse niitä maksaa, koska halvemmatkin mallit välttävät varsin hyvin kotipihassa.

Kuka tahansa voi joutua työttömäksi. Siksi siihen kannattaa varautua eikä tuudittautua siihen, että pappa betalar. Hänkin voi olla huomenna työtön ja tarvitsee silloin säästönsä - siis ne rahat, joita sinä et ikinä osannut laittaa omista tuloistasi sivuun.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:03"]

"Kunpa olisikin provo. Mutta usko tai älä, kuinka vaan.

Satun tietämään vanhempieni rahatilanteen näkyvästä rahankäytöstä, talojen, asuntojen ja mökkien määrästä, elämäntyylistä ja satuinpa myös näkemään isäni pankkitiliotteen palkkoineen."

No tykkääkö ne teidän lapsista ollenkaan? Leikkiikö heidän kanssaan?

Omituisia ovat kyllä, jos ovat täysin kylmiä lastenlastensa suhteen : (

[/quote]

Tykkäävät lapsista ja näkevät heitä usein. Kokevat heidän hoitamisen rasittavana eli yksin eivät heidän kanssaan ole, mutta minun kanssani kyllä. Ostavat lahjoja heille kyllä, leluja, ja se on mukavaa. Lapset tykkäävät heistä. 

Eivät siis ole mitään hirviöitä, tämä rahajuttu vähän ärsyttää, mutta minkäs teet. Kuten sanoin, emme ole missään suuressa hädässä, olisi se kivaa jos voisi ostaa jonkun laadukkaan, kestävän haalarin vaikkapa esikoululaiselle joka sitä pihalla riehuessaan kuluttaa paljon. Taidan pyytää tätä lelulahjan sijaan tänä vuonna hänen joululahjakseen.

[/quote]

Totta, olisi kivaa jos ei tarvitsisi tehdä töitä, mutta rahaa olisi käytössä määrättömästi. Eskarilaiselle voi sanoa, että älä riehu vaan opettele leikkimään vähän siistimmin: ulkoilu ei ole synonyymi vaatteiden hajottamiselle.

Minkähän palkkanauhan olet nähnyt, eikö isäsi ikäinen ole jo eläkkeellä? Olet varmaan nainut miehesi vastoin vanhenpiesi neuvoja. Olet itse koulutettu mutta miehesi on täysin kouluttamaton ja vailla pätevyyttä mihinkään ammattiin? Korjaa jos arvaukseni meni pieleen. 

Miksei ap ole kuulunut työttömyyskassaan? Eikö se ole ihan perusasia? Kahden hengen ansiosidonnainen on huomattavasti suurempi kuin Kelan tuki. Miksei ap vastaa?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 20:12"]

Ymmärrätkö ap, että toimeentulotuen asiakkaana kaikki lainat ja lahjat voidaan ulosmitata tuestanne? Ette te voi ottaa yhtään mitään virallisesti vastaan ja vanhemmat eivät ehkä halua pimeästi antaa? Yksi rahalahja vaikuttaa kuukauksiksi eteenpäin tukiinne.

Mitä taas tulee lasten talvivaatteisiin, niin siinä on minusta kohtuullisuuden itu, joka ei ole ristiriidassa toimeentulotuen kanssa. Minusta teillä on kommunikointivaikeuksia. Mikset kirjoittaisi vanhemmillesi kirjeen, jossa pyydät konkreettista apua, kohtuudella? Vaikka lastenvaatteisiin tms. arkiseen ja tärkeään. Et valittaisi, olisi loukkaantunut, vaan nöyrä ja avoin tilanteesta.

Ja jos teillä ei ole varaa lastenvaatteisiin tai harrastuksiin, niin voitte hakea niihin harkinnanvaraista tai ennaltaehkäisevää tukea.

[/quote]

Tuosta kommunikaatiovaikeudesta minustakin on kyse. Jos ajattelisin omalle kohdalleni, että lapseni eivät voisi kääntyä tällaisessa vaikeudessa puoleeni, kokisin epäonnistuneeni.

Onko niin, että teillä on uskallettu pelkästään onnistua ja epäonnistumiset on aina salattu? Mitään negatiivisia asioita ei ole olemassa, niinkuin köyhyys, sairaus?  Et tunne vanhempiesikaan haavoittuvampaa puolta, kun kaikki on pelkkää menestystä. Otan osaa, jos näin on.

Näillä empatiakyvyttömillä, rikkailla vanhemmilla on tosiaan se yhteinen piirre, että aina löytyy YKSI lapsi tai/ja lapsenlapsi, jota autetaan ja jolle ostetaan vaikka kuu taivaalta.

Siihen suosikkilapseen ei tarvita mitään perusteita, on ihan henkimaailman hommia, kuka se sattuu olemaan, mutta se yksi jälkeläinen saa kaiken ja muut ei mitään. Tunnistan itsekin tämän. Meidän suvussa yksi lapsista, ja yksi lastenlapsista, on tämä kohde, eivätkä ole siis edes vanhempi ja sen lapsi, vaan ihan on satunnainen valinta. Muut voivat vaikka kuolla nälkään, ja siitä suosikista myös puhutaan jatkuvasti ja suunnitellaan sille kaikkea kivaa, lähetellään rahaa ja maksetaan MITÄ VAIN. Rikkaat isovanhemmat ovat täysin sokeita tälle eriarvoisuudelle, eivätkä kertakaikkiaan ymmärrä, miksi muilla on paha mieli.

Vain yhteen lapseen ja yhteen lapsenlapseen voi keskittyä, muut täysin syrjittyjä sekä emotionaalisesti että materialistisesti.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:24"]Lisään vielä että tiedän että meidän auttaminen ei ole heidän velvollisuutensa, olemmehan aikuisia, mutta minusta tämä heidän käytös on outoa.

ap

[/quote] Oletteko suoraan kysyneet apua vai mistä tiedät etteivät halua auttaa?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:24"]Lisään vielä että tiedän että meidän auttaminen ei ole heidän velvollisuutensa, olemmehan aikuisia, mutta minusta tämä heidän käytös on outoa.

ap

[/quote] Oletteko suoraan kysyneet apua vai mistä tiedät etteivät halua auttaa?

[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 23:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:56"]

Vanhemmillasi on varmasti monta syytä siihen, että he eivät halua "kantaa vettä kaivoon" eli opettaa perhettäsi siihen, että isi ja äiti auttavat aina, vaikka lapset tekisivät mitä.

Teillä on 3 lasta, jotka kaikki ovat toivottuja ja rakastettuja, mutta kävikö kertaakaan mielessä, että lapset pitää elättää eli ensin hankkia ammatti ja vasta sitten noinkin monta suuta ruokittavaksi. Saatte ansiosidonnaista ja muita tukia eli rahaa tulvii ovista ja ikkunoista ja vielä pitäisi isin ja äidin antaa lisää ihan vastikkeetta?

Aikuisuuteen kuuluu vastuu omista vääristä valinnoista. Aina ei voi palata äidin helmoihin ja se napanuora pitäisi katkaista jo ennen ensimmäisenkään lapsen syntymää. Varmasti on kurjaa, kun ei ole kunnollista ammattia, ei säästöjä, ei elämää hallinnassa kuten omilla vanhemmilla, mutta jos taas saat rahaa, et ikinä opi tulemaan toimeen omillasi ja ehkä vähän kärsimään siitä, että et ole suostunut toimimaan yhteiskunnan normien mukaan.

[/quote]

Meillä oli näin. Isäni oli johtajatason mies ja rahaa oli. Minä elin opiskeluajat yms kituuttaen todella tiukilla.

Kun pankkikirja varastettiin ja olin ihan pennitön, sain yhden rieskaleivän vanhemmiltani evääksi kuukaudeksi.

Koskaan ei tippunut penniäkään.

Nyt kun ovat vanhoja, niin tottapa maksavat niillä rahoillaan hoidon. Ei ole minun ongelma, kuten minä en ollut enää heidän ongelma, kun muutin kotoa 15 vuotiaana.

[/quote]

Miksi olit pankkikirjan varastamisen jälkeen pennitön? Kai muistat, että ei sillä pelkällä pankkikirjalla saanut markkaakaan ulos pankista, piti todistaa henkilöllisyys ja kirjoittaa monia papereita. Riitti, että otti pankkiin yhteyttä, kertoi pankkikirjan varastetuksi ja asia oli sillä selvä.

[/quote]

Rahat kenties tyhjennetty tililtä ja rosvo varaton ja aikaa meni, ennen kuin meni käräjille. Ja ei ollut sittenkään kyllä varaa maksaa takaisin.

Mutta ennen kuin asia eteni, rahaa ei tullut mistään.

Yksinkertaista, vai....

[/quote]

Selitäpä nyt, että miten se rosvo sai ne rahat pankkitililtä? Aikoinaan mentiin pankkiin pankkikirja kädessä, virkailija tarkisti, että pankkikirjassa ja nostajan henkilöpapereissa sama nimi ja jos ei ollut, soitettiin tilinpitäjäpankkiin ja ryhdyttiin varmistelemaan, että mistä on kyse. Ei sieltä saanut rahaa mitenkään yksinkertaisesti.

Eli miten tyhjennetään tili pelkän pankkikirja avulla ilman valtakirjaa?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:22"]

Vanhempani ovet hyvätuloisia ja heillä on paljon omaisuutta. Meillä on kolme lasta ja huono rahatilanne käsillä. Jäimme molemmat miehen kanssa työttömiksi ja mikään työnhaku eikä kurssit ole tuottanut minkäänlaista tulosta. Olemme hakeneet töitä aktiivisesti noin 6kk, kaikenlaisilta aloita, jopa ihan hanttihommia vaikka molemmilla on työkokemusta, monelta eri paikkakunnalta. Vielä ei ole tärpännyt. 

Onko teistä oikein että vanhempani eivät auta meitä rahallisesti? Edes lainamielessä? Mielummin käyttäisin heidän rahojaan kuin yhteiskunnan, ja itse auttaisin ehdottomasti vastaavassa tilanteessa omia lapsiani. Ja tietysti kaikista mieluiten käyttäisin omia ansaittuja palkkarahojani, mutta töitä ei tällä hetkellä ole.

Vanhempani syövät viikottain hienoissa ravintoloissa, ostelevat itselleen merkkivaatteita ja matkustelevat.

Mitä mieltä tilanteestamme?

[/quote]

Oletteko hakeneet myös siivoustyötä? Se on kumma miten valitetaan ettei ole töitä mutta aika monella paikkakunnalla on siivoojille töitä, tietty jos ei kelpaa...

Ja kyllä on oikein ettei vanhemmat auta, ei ole heidän velvollisuutensa ja ovat varmaan tarpeeksi rahaa laittaneet sinuun jo vuosikausia. Miksi on sinusta ok viedä vanhempiesi rahat, mutta ei yhteiskunnan? Miksi ette pyydä lainaa pankista, miksi vanhempasi lainaisivat sen paremmin kuin muutkaan tahot, vai oliko sitten ajatuksena ettei tarvitsisi maksaa takaisin? Mitäpä jos aikuisina ihmisinä otatte vastuun elämästänne ja hyväksytte sen hetkellisen köyhyyden ennen kuin töitä löytyy? Ettekö ole töissä ollessanne säästäneet yhtään pahan päivän varalle?

Vanhempasi voivat syödä viikoittain hienoissa ravintoloissa, ostella itselleen merkkivaatteita ja matkustella, heidän rahojahan ne on ja he käyttävät ne itse kuten parhaaksi näkevät, miksi kuulostat kateelliselle siitä että toiset nauttivat rahoistaan? Miksi heidän pitäisi kaikki rahansa teihin käyttää eikä itseensä, varmaan vanhemmiten sitä haluaa itsekin nauttia rahoistaan, heidän kun ne on eikä teidän, eikä ole mitään velvollisuutta jättää perintöäkään.

Mä en jotenkin vain ymmärrä ihmisiä jotka pitkälle aikuisenakin vielä ovat vanhempiensa kukkarolla, joskus pitää elämässä opetella tulemaan toimeen omillaan, niin muutkin tekevät. Säästäminenkin on keksitty, koko palkkaa ei kannata pistää aina menemään niin pärjää sitten tiukemmissakin tilanteissa. Itse en ole vanhemmiltani kehdannut pyytää edes opiskelija-aikoina tukea, saati että odottaisin joskus perintöä, päinvastoin parempi kun eläisivät makeasti ja törsäisivät kaikki itseensä, parempi nauttia elämästä. En vaan osaa ajatella että toisten omaisuus jotenkin kuuluisi minulle...

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:22"]

Vanhempani ovet hyvätuloisia ja heillä on paljon omaisuutta. Meillä on kolme lasta ja huono rahatilanne käsillä. Jäimme molemmat miehen kanssa työttömiksi ja mikään työnhaku eikä kurssit ole tuottanut minkäänlaista tulosta. Olemme hakeneet töitä aktiivisesti noin 6kk, kaikenlaisilta aloita, jopa ihan hanttihommia vaikka molemmilla on työkokemusta, monelta eri paikkakunnalta. Vielä ei ole tärpännyt. 

Onko teistä oikein että vanhempani eivät auta meitä rahallisesti? Edes lainamielessä? Mielummin käyttäisin heidän rahojaan kuin yhteiskunnan, ja itse auttaisin ehdottomasti vastaavassa tilanteessa omia lapsiani. Ja tietysti kaikista mieluiten käyttäisin omia ansaittuja palkkarahojani, mutta töitä ei tällä hetkellä ole.

Vanhempani syövät viikottain hienoissa ravintoloissa, ostelevat itselleen merkkivaatteita ja matkustelevat.

Mitä mieltä tilanteestamme?

[/quote]

Oletteko hakeneet myös siivoustyötä? Se on kumma miten valitetaan ettei ole töitä mutta aika monella paikkakunnalla on siivoojille töitä, tietty jos ei kelpaa...

Ja kyllä on oikein ettei vanhemmat auta, ei ole heidän velvollisuutensa ja ovat varmaan tarpeeksi rahaa laittaneet sinuun jo vuosikausia. Miksi on sinusta ok viedä vanhempiesi rahat, mutta ei yhteiskunnan? Miksi ette pyydä lainaa pankista, miksi vanhempasi lainaisivat sen paremmin kuin muutkaan tahot, vai oliko sitten ajatuksena ettei tarvitsisi maksaa takaisin? Mitäpä jos aikuisina ihmisinä otatte vastuun elämästänne ja hyväksytte sen hetkellisen köyhyyden ennen kuin töitä löytyy? Ettekö ole töissä ollessanne säästäneet yhtään pahan päivän varalle?

Vanhempasi voivat syödä viikoittain hienoissa ravintoloissa, ostella itselleen merkkivaatteita ja matkustella, heidän rahojahan ne on ja he käyttävät ne itse kuten parhaaksi näkevät, miksi kuulostat kateelliselle siitä että toiset nauttivat rahoistaan? Miksi heidän pitäisi kaikki rahansa teihin käyttää eikä itseensä, varmaan vanhemmiten sitä haluaa itsekin nauttia rahoistaan, heidän kun ne on eikä teidän, eikä ole mitään velvollisuutta jättää perintöäkään.

Mä en jotenkin vain ymmärrä ihmisiä jotka pitkälle aikuisenakin vielä ovat vanhempiensa kukkarolla, joskus pitää elämässä opetella tulemaan toimeen omillaan, niin muutkin tekevät. Säästäminenkin on keksitty, koko palkkaa ei kannata pistää aina menemään niin pärjää sitten tiukemmissakin tilanteissa. Itse en ole vanhemmiltani kehdannut pyytää edes opiskelija-aikoina tukea, saati että odottaisin joskus perintöä, päinvastoin parempi kun eläisivät makeasti ja törsäisivät kaikki itseensä, parempi nauttia elämästä. En vaan osaa ajatella että toisten omaisuus jotenkin kuuluisi minulle...

[/quote]

kyllä minä tuon ajatuksen ymmärrän, että vanhempien omaisuus kuuluu lapsille, ainahan se on ollut kunnia-asia kautta historian että jos on jotain vaikka perinyt itse, esim. maata tai talon niin se jää lapsille ja sitä rahaa koitetaan laittaa sivuun lapsia varten vaikka ei olisi itse mitään perinytkään.

Ymmärrän sis ajatuksen vaikka tuskin tulen itse mitään perimään enkä itse ottaisi ainakaan äidiltäni rahaa.isälläni taas ei tulisi koskaan mieleenkän antaa kenellekään rahaa.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:56"]

Vanhemmillasi on varmasti monta syytä siihen, että he eivät halua "kantaa vettä kaivoon" eli opettaa perhettäsi siihen, että isi ja äiti auttavat aina, vaikka lapset tekisivät mitä.

Teillä on 3 lasta, jotka kaikki ovat toivottuja ja rakastettuja, mutta kävikö kertaakaan mielessä, että lapset pitää elättää eli ensin hankkia ammatti ja vasta sitten noinkin monta suuta ruokittavaksi. Saatte ansiosidonnaista ja muita tukia eli rahaa tulvii ovista ja ikkunoista ja vielä pitäisi isin ja äidin antaa lisää ihan vastikkeetta?

Aikuisuuteen kuuluu vastuu omista vääristä valinnoista. Aina ei voi palata äidin helmoihin ja se napanuora pitäisi katkaista jo ennen ensimmäisenkään lapsen syntymää. Varmasti on kurjaa, kun ei ole kunnollista ammattia, ei säästöjä, ei elämää hallinnassa kuten omilla vanhemmilla, mutta jos taas saat rahaa, et ikinä opi tulemaan toimeen omillasi ja ehkä vähän kärsimään siitä, että et ole suostunut toimimaan yhteiskunnan normien mukaan.

[/quote]

Meillä oli näin. Isäni oli johtajatason mies ja rahaa oli. Minä elin opiskeluajat yms kituuttaen todella tiukilla.

Kun pankkikirja varastettiin ja olin ihan pennitön, sain yhden rieskaleivän vanhemmiltani evääksi kuukaudeksi.

Koskaan ei tippunut penniäkään.

Nyt kun ovat vanhoja, niin tottapa maksavat niillä rahoillaan hoidon. Ei ole minun ongelma, kuten minä en ollut enää heidän ongelma, kun muutin kotoa 15 vuotiaana.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:22"]

Vanhempani ovet hyvätuloisia ja heillä on paljon omaisuutta. Meillä on kolme lasta ja huono rahatilanne käsillä. Jäimme molemmat miehen kanssa työttömiksi ja mikään työnhaku eikä kurssit ole tuottanut minkäänlaista tulosta. Olemme hakeneet töitä aktiivisesti noin 6kk, kaikenlaisilta aloita, jopa ihan hanttihommia vaikka molemmilla on työkokemusta, monelta eri paikkakunnalta. Vielä ei ole tärpännyt. 

Onko teistä oikein että vanhempani eivät auta meitä rahallisesti? Edes lainamielessä? Mielummin käyttäisin heidän rahojaan kuin yhteiskunnan, ja itse auttaisin ehdottomasti vastaavassa tilanteessa omia lapsiani. Ja tietysti kaikista mieluiten käyttäisin omia ansaittuja palkkarahojani, mutta töitä ei tällä hetkellä ole.

Vanhempani syövät viikottain hienoissa ravintoloissa, ostelevat itselleen merkkivaatteita ja matkustelevat.

Mitä mieltä tilanteestamme?

[/quote]

Mene töihin pummi. Vanhempien ei kuulu elättää aikuisia ihmisiä

En voi ymmärtää miten joku voi nauttia lomamatkoistaan ja ravintolaillallisistaan, jos tietää, että omalla lapsella ei ole varaa ostaa lapselleen jotain ulkoiluhaalaria. Kuulostaa todella kylmältä. Eihän AP ole toivonut, että hänen vanhempansa elättäisivät heitä vaan auttaisivat tilanteen ollessa tiukka.

Olisin todella surullinen ja pettynyt, jos omat vanhempani kääntäisivät selkäni minulle silloin kuin apua eniten tarvitaan. He ovat tarkkoja rahoistaan eivätkä jakele niitä "ilmaiseksi", mutta tiedän, että saisin edes pienen korottoman lainan, jonka avulla selvitä pahimman yli. Tai ainakin ostaisivat sitten suoraan lapsille heidän tarvitsemansa haalarit, talvikengät tms.

Mieheni todella varakas isä sen sijaan on ylitsepursuavan avulias myös taloudellisesti. Ei tarvitsisi kuin vihjata ja olisi kukkaro auki. Hänellä ei tietenkään ole mitään velvollisuutta auttaa ketää ja voisi itse nauttia ja tuhlata omaisuutensa, mutta hän ei pysty katsomaan vierestä, jos joku läheinen kärsii ja itse porskuttaa samppanjalasi kädessä ohi.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 23:06"]

En voi ymmärtää miten joku voi nauttia lomamatkoistaan ja ravintolaillallisistaan, jos tietää, että omalla lapsella ei ole varaa ostaa lapselleen jotain ulkoiluhaalaria. Kuulostaa todella kylmältä. Eihän AP ole toivonut, että hänen vanhempansa elättäisivät heitä vaan auttaisivat tilanteen ollessa tiukka.

Olisin todella surullinen ja pettynyt, jos omat vanhempani kääntäisivät selkäni minulle silloin kuin apua eniten tarvitaan. He ovat tarkkoja rahoistaan eivätkä jakele niitä "ilmaiseksi", mutta tiedän, että saisin edes pienen korottoman lainan, jonka avulla selvitä pahimman yli. Tai ainakin ostaisivat sitten suoraan lapsille heidän tarvitsemansa haalarit, talvikengät tms.

Mieheni todella varakas isä sen sijaan on ylitsepursuavan avulias myös taloudellisesti. Ei tarvitsisi kuin vihjata ja olisi kukkaro auki. Hänellä ei tietenkään ole mitään velvollisuutta auttaa ketää ja voisi itse nauttia ja tuhlata omaisuutensa, mutta hän ei pysty katsomaan vierestä, jos joku läheinen kärsii ja itse porskuttaa samppanjalasi kädessä ohi.

[/quote]

Kannattaa lukea koko ketju. Huomaat, että ap on tehnyt vääriä valintoja toisensa perään (ei säästöjä, ei kuulu liittoon, puoliso huonosti koulutettu,  lapsia jne.), eikä kykene kantamaan taloudellista vastuuta itsestään ja perheestään. Vanhemmat ovat luultavasti tukeneet monet kerrat ap:tä - kyllästymiseen asti. Mikään ei muutu, sillä joku aina tulee ja pelastaa. En minäkään äitinä enää kaiken tuon jälkeen auttaisi taloudellisesti. Valitan.