Lue keskustelun säännöt.
12v tekee jotakin väärin, esim. koulussa on tunnilla puhelimella, otamme puhelimen viikoksi pois, käytös vaan huononee, ei ota opiksi
29.09.2020 |
Miten 12v ei ymmärrä. Emme anna hänelle helposti rangaistuksia. Ensisijaisesti ratkaisemme ongelmat puhumalla. Mikäli ei auta ja toistaa luottamuksen rikkomisen, siitä tulee jokin aiheeseen liittyvä seuraamus. Lapsen käytös vaan huononee sitä myötä, ei ymmärrä, että kannattaisi muuttaa käytöstä ja siten myös hänen oma tilanteensa vaan kiristyy ja ns. ajaa vaan itseään nurkkaan.
Esim. ei tule sovittuna aikana kotiin. Asiasta on keskusteltu useaan kertaan ja lupaa parantaa tapansa. Kun soittaa perään, huutaa puhelimeen ettei tule. Kun puheet ei auta, tulee viikon kielto lähteä kavereiden kanssa ulos. Seuraavana päivänä olisi lähdössä ulos, sanomme että viikon kielto eikä saa mennä, saa silmittömän taivokohtauksen, huutaa todella järkyttävää tekstiä, heittelee sohvatyynyjä, jne. Sanomme, että josriehuminen ja huuto ei lopu, tulee toinen viikko artistia, ei lopu, joten toinenkin viikko napsahtaa. Seuraavalla ulosmenoyrityksellä taas sama juttu ja kierre on valmis.
Toinen esim. koulussa oli tunnilla puhelimella. Puhuimme kotona asiasta, hän lupasi ettei ole enää. Sanoimme, että seuraavasta kerrasta menettää puhelimen viikoksi, kolmannesta 2 viikoksi, jne. No, toinen ilmoitus koululta tuli muutaman päivän kuluttua. Otimme puhelimen pois. Seuraavana päivänä kouluun lähtiessään pyysi puhelinta. Sanoin, ettei saa, rangaistus päällä viikon kuten sanoimme, koska petti luottamuksen. Sai raivokohtauksen taas, huusi, kirosi ja heitti sohvatyynyjä niin, että lasinen kynttiläkippo hajosi. Ilmeisesti pelästyi ja raivoaminen loppui. Siivosi lasit sirpaleet ja lähti ostamaan omilla rahoillaan uuden. Illalla pyysi pelaamista puhelimella, muistutimme puhelinrangaistuksesta, taas alkoi raivota. Sanoimme että puhelinrangaistusta tulee lisäviikko, jollei lopettanut ja tuli toinen viikko puhelinkieltoa.
Mikä tässä on? Miksei ymmärrä noudattaa sääntöjä ja jos rikkoo niitä eikä puhe auta ja saa rangaistuksen, ei ymmärrä silti olla kunnolla, vaan huonontaa omaa tilannettaan koko ajan entisestään.
Kokemuksia? Syitä miksi?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se rangaistus nyt vain kummasti puree, ellei teini sitten ole idioottimaisuuteen asti jääräpäinen. Lapselle tulee muutenkin jo aikaisesta opettaa ettei kiukuttelemalla tai marttyyriydestä saa aikaiseksi mitään.
Osaan luonteista puree, tosiin tutkimusten mukaan teini-iässä enää harvoihin kummoisesti. Osalla taas rangaistus pahentaa asiaa, jos nuori kokee sen kohtuuttomaksi. Asiasta tulee periaatekysymys, vähän kuin hullun diktaattorin vallan alla olevalle sorretulle. Sisukkaimmat ei luovuta, vaikka olisi oma henki vaarassa, kun ovat mielestään oikealla vapauden asialla. Teineissä on paljon tällaisia, jotka eivät alistu kohtuuttomuuksiin, vaikka siitä olisi heille paljon haittaa.
Itse en ollut niin hullu teini, että olisi ehdoin tahdoin halunnut huonontaa elämänlaatuani tai terveyttäni, eikä tietääkseni ollut kyllä moni muukaan. Jotain vikaa siis on nykypäivän nuorissa tai luultavammin kasvatuksessa. Kyllä se siperia vaan opettaa ja on aina opettanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se rangaistus nyt vain kummasti puree, ellei teini sitten ole idioottimaisuuteen asti jääräpäinen. Lapselle tulee muutenkin jo aikaisesta opettaa ettei kiukuttelemalla tai marttyyriydestä saa aikaiseksi mitään.
Osaan luonteista puree, tosiin tutkimusten mukaan teini-iässä enää harvoihin kummoisesti. Osalla taas rangaistus pahentaa asiaa, jos nuori kokee sen kohtuuttomaksi. Asiasta tulee periaatekysymys, vähän kuin hullun diktaattorin vallan alla olevalle sorretulle. Sisukkaimmat ei luovuta, vaikka olisi oma henki vaarassa, kun ovat mielestään oikealla vapauden asialla. Teineissä on paljon tällaisia, jotka eivät alistu kohtuuttomuuksiin, vaikka siitä olisi heille paljon haittaa.
Itse en ollut niin hullu teini, että olisi ehdoin tahdoin halunnut huonontaa elämänlaatuani tai terveyttäni, eikä tietääkseni ollut kyllä moni muukaan. Jotain vikaa siis on nykypäivän nuorissa tai luultavammin kasvatuksessa. Kyllä se siperia vaan opettaa ja on aina opettanut.
No tuskinpa vanhemmat rangaistukseksi huonontaa lapsen elämänlaatua tai terveyttä? Tai tekeehän jotkut sellaistakin ja siitä saa sitten lukea uutisista...
Viekää lapsi saunan taakse ja lyötte puhelimen kirveellä poikki. Tämän jälkeen sanotte että opiskele ja mene töihin niin saat ostaa uuden puhelimen omilla rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se rangaistus nyt vain kummasti puree, ellei teini sitten ole idioottimaisuuteen asti jääräpäinen. Lapselle tulee muutenkin jo aikaisesta opettaa ettei kiukuttelemalla tai marttyyriydestä saa aikaiseksi mitään.
Osaan luonteista puree, tosiin tutkimusten mukaan teini-iässä enää harvoihin kummoisesti. Osalla taas rangaistus pahentaa asiaa, jos nuori kokee sen kohtuuttomaksi. Asiasta tulee periaatekysymys, vähän kuin hullun diktaattorin vallan alla olevalle sorretulle. Sisukkaimmat ei luovuta, vaikka olisi oma henki vaarassa, kun ovat mielestään oikealla vapauden asialla. Teineissä on paljon tällaisia, jotka eivät alistu kohtuuttomuuksiin, vaikka siitä olisi heille paljon haittaa.
Itse en ollut niin hullu teini, että olisi ehdoin tahdoin halunnut huonontaa elämänlaatuani tai terveyttäni, eikä tietääkseni ollut kyllä moni muukaan. Jotain vikaa siis on nykypäivän nuorissa tai luultavammin kasvatuksessa. Kyllä se siperia vaan opettaa ja on aina opettanut.
Samaa mieltä
aivan hölmöjä rangaistuksia,puhelin pois,kotiarestia viikkotolkulla.
Itte tein aikanaan niin että puhuttiin rangaistuksesta nuoren kanssa,ite pidin typeränä asiana ottaa puhelin pois tms.
Ajattelin asian niin,että sitten kun tulee ekat kännikokeilut,niin sidonko illaksi sängyntolppaan ja vien kouluun ja haen kotiin ja näin nolaan hänet kavereitten kanssa.
Eka kerta tuli,niin hirveä kankkunen oli mun mielestä sopiva rangaistus.
Nyt on jo aikuinen ja käyttäytyy asiallisesti.
Varmaan siks koska ei ollut tommosia typeriä kotiaresteja subn muita,ei otettu rahoja pois tms uhkailua.
SE EI AUTA: PUHUKAA.
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vu…; Siellä on myös CHAT-päivystäjäkin joskus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta vanhemmat eivät vain opi...
Rangaistus liian pitkä. Ja jatkat sitä vielä. Lapsi kokee myös sen kohtuuttomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää rankaisko omista virheistänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se rangaistus nyt vain kummasti puree, ellei teini sitten ole idioottimaisuuteen asti jääräpäinen. Lapselle tulee muutenkin jo aikaisesta opettaa ettei kiukuttelemalla tai marttyyriydestä saa aikaiseksi mitään.
Osaan luonteista puree, tosiin tutkimusten mukaan teini-iässä enää harvoihin kummoisesti. Osalla taas rangaistus pahentaa asiaa, jos nuori kokee sen kohtuuttomaksi. Asiasta tulee periaatekysymys, vähän kuin hullun diktaattorin vallan alla olevalle sorretulle. Sisukkaimmat ei luovuta, vaikka olisi oma henki vaarassa, kun ovat mielestään oikealla vapauden asialla. Teineissä on paljon tällaisia, jotka eivät alistu kohtuuttomuuksiin, vaikka siitä olisi heille paljon haittaa.
Itse en ollut niin hullu teini, että olisi ehdoin tahdoin halunnut huonontaa elämänlaatuani tai terveyttäni, eikä tietääkseni ollut kyllä moni muukaan. Jotain vikaa siis on nykypäivän nuorissa tai luultavammin kasvatuksessa. Kyllä se siperia vaan opettaa ja on aina opettanut.
No tuskinpa vanhemmat rangaistukseksi huonontaa lapsen elämänlaatua tai terveyttä? Tai tekeehän jotkut sellaistakin ja siitä saa sitten lukea uutisista...
No sittenhän se rangaistus ei ole edes mikään oikea rangaistus jos ei siitä aiheutu ehdollistavaa tai opettavaa mielipahaa. Jos ei mitään ole panoksena, ei ole mitään menetettävääkään ja homma menee hällä väliä-mappiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi annat kohtuuttomia rangaistuksia? Lapsihan on käytännössä kohta ilman puhelinta 3 vuoden ajan (aina tulee viikko lisää), joten kannattaisiko hetkeksi pysähtyä miettimään, millä tavalla ja miksi rangaistaan. Jotenkin yksipuolinen tuo "viikko lisää jokaisesta turhautumisen hetkestä".
Lapsi ei tule sovittuun aikaan kotiin - miksi ei tule? koska kavereitten kanssa on kivaa vai koska koti on paska?
Jos nuori on täysin addiktoitunut käyttämään puhelintaan, mielestäni se ei ole rangaistus että puhelin otetaan hetkeksi pois, vaan se on lapsen suojelemista. Tehkää kodin eteiseen "puhelinparkki", niinkuin kouluissakin on. Kun tulee kotiin, puhelin menee parkkiin ja keksitään muuta tekemistä. Jos kaveri soittaa, puhelimeen voi silti ehkä vastata? Mutta sellainen tuntikausia kestäävä puhelimen räplääminen on sairasta, ja ei ole ihme että nuoret ovat aivan koukussa siihen, kun kukaan ei kiellä. Kai te tajuatte myös, että kaikki pelit ja appsit on suunniteltu juuri niin, että ne olisivat mahdollisimman koukuttavia? Olen myös busseissa nähnyt, että nuorten tyttöjen harrastus on ottaa itsestään miljoona eri selfietä ja leikkiä filttereiden kanssa. Lähettelevät niitä kuvia sitten ilmeisesti toisilleen, mielestäni aivan älyvapaata puuhaa. Veikkaampa että joku hyödyllinen harrastus olisi parempi tapa viettää aikaa. Joten kyllä menee aika useasti vanhempien piikkiin tällainen sikailukäytös, mitä ap:nkin lapsi harrastaa. Hän on vaan turhautunut, eikä vanhemmat osaa ohjata häntä. Vielä kerran: Puhelin pois. Ei elämä siihen kaadu. Nuori todennäköisesti jopa juttelee vanhemmilleen ja viettää aikaa olohuoneessa jopa keskustellen, eikä vaan vetäydy huoneeseensa sen puhelimensa kanssa. Mietittävää kaikille teinien vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
adhd`? Tottelevaisuushäiriö?
Mun lapsella oli samanlaista, hänellä on ADHD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsilla ja nuorilla tosi musta-valkonen elämän näkemys. Juttelevat myös keskenään.
Mietin voisitko ap avautua kotiintulo ajoista? Voisiko olla että kotona pitää olla paljon aikasempaa kun kaverit? Onhan täälläkin eri ketjuissa ollut kirjoituksia kuinka kotiintuloajat olleet samat aina lukioikäiseksi. Olette kai huomanneet että se mitä teette ei toimi, kannattais muuttaa kasvatusmallia. Hakekaa apua. Lapsennehan on vasta 12 vuotta, teini-iän alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adhd`? Tottelevaisuushäiriö?
Mun lapsella oli samanlaista, hänellä on ADHD
Joo, meillä myös. ADHD nuoren vanhemmuus opetti hyvin että sotansa tulee valita. Ei meillä laitettu mitään pikkutarkkoja kotiintuloaikoja.
Jos olis joka asiasta vöyhkännyt niin johan sitä olis vanhempana ollut hiukset harmaat jo ekan teinivuoden jälkeen. Ei erityislapsen ja normilapsen vanhemmuutta voi verrata, olis kun vertais omenoita ja päärynöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adhd`? Tottelevaisuushäiriö?
Tottelevaisuushäiriötä ei ole olemassakaan. Jos ihmisellä on luja itsenäinen luonne jo nuorena niin hän ei vain yksinkertaisesti tottele ja pelkää. Niin yksinkertaista se on.
Toi häiriö huomataan jo pienellä lapsella. Kommentesi osoittaa että olet asiasta tietämätön.
Meillä myös vaikeaa. Poika on 12 vuotias. Ei onneksi jatkuvasti saa raivareita mutta käytös hirveää!!! Haukkuu k u s i pääksi, kiroilee kun joudutaan puuttumaan lapsen tekemisiin. Sanoo ivallisesti että meneekö tunteisiin kun ärähdetään pojalle. Kun rauhottuu niin pyytää anteeksi ja sanoo ettei mahda mitään kun niin ottaa ihan kaikki päähän. Kaikki muut ovat kuulema niin lapsellisiakin ja sekin käy hermoille. Koulussakin ongelmia. Kokeet menneet huonommin kun ei huvita lukea jne. Aivan eri poika kuin vuosi sitten! Finnejä pukkaa naamaan ja hiki on alkanut haisemaan. Sanoisin että murkkuikä on alkanut?!
Aivan ensin on aika lailla selvää että kiukuttelevan lapsen kanssa ei niistä rangaistuksista kannata keskustella silloin kun on pahin tunnekuohu päällä. Siitä seuraa juuri tuo kuvaamasi kierre jossa lapsi/teini uhmaa rangaistuksia aina vain kovemmin ja sitten on kierre valmis kun kilvan korotetaan rangaistuksia entisestään.
Siis kun lapsi on tehnyt väärin, ei tarvitse kuin todeta että nyt rikoit sääntöjä ja meidän pitää keskustella mitä asian suhteen tehdään. Mutta jos tilanne on yhtään tulehtuneen tuntuinen niin sitä keskustelua ei kannata käydä heti vaan siirtää hetkeen jossa kaikki ovat jo vähän rauhoittuneet. Sitten voi myös aluksi kysyä lapselta itseltään että mitä hän ajattelee asiasta ja miksi rikkoi sääntöä. Sitten voi perustella itse miksi se sääntö on tarpeen. Tämän jälkeen kannattaisi miettiä yhdessä että miten siihen tavoitteeseen päästäisiin, voisiko sen tehdä jollain toisella tavalla kuin nykyisellä säännöllä? Aika usein aikuisetkin ovat jumiutuneet juuri siihen tapaan toteuttaa se sääntö vaikka voisi olla joku järkevämpikin tapa. Sääntöhän ei ole mikään itsetarkoitus vaan se mihin sillä pyritään.
Tuossa iässä alkavat näkyä persoonallisuushäiriöt ja muut pääviat. Lapsi on sairas. Pahempaa vain luvassa kun murrosikä iskee päälle. Huonolta siis näyttää. Onko lapsen isä myös sairas, sillä usein häiriöt ovat periytyviä?
Osaan luonteista puree, tosiin tutkimusten mukaan teini-iässä enää harvoihin kummoisesti. Osalla taas rangaistus pahentaa asiaa, jos nuori kokee sen kohtuuttomaksi. Asiasta tulee periaatekysymys, vähän kuin hullun diktaattorin vallan alla olevalle sorretulle. Sisukkaimmat ei luovuta, vaikka olisi oma henki vaarassa, kun ovat mielestään oikealla vapauden asialla. Teineissä on paljon tällaisia, jotka eivät alistu kohtuuttomuuksiin, vaikka siitä olisi heille paljon haittaa.