Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä nyt sitten muka reilu työnjako (vauvanhoito)
28.09.2020 |
Minä ja vaimoni haluamme molemmat lapsen, ja olemme suunnitelleet asiaa yhdessä jo jonkin aikaa.
Vaimo otti tänään puheeksi perhevapaat ja yöheräilyt, tai siis tarkemmin sanottuna niiden jakamisen. Pakko myöntää että en ollut edes ajatellut että niitä jaettaisiin, vaan olen ajatellut että isälle on vain se lyhyt isyysvapaa ja sen jälkeen äiti hoitaa yöheräilyt jotta isä jaksaa käydä töissä.
Vaimoni on kuitenkin sitä mieltä, että ilman muuta jaamme perhevapaat 50-50 ja yövalvomiset jaetaan siten, että arkiyöt valvoo kotona oleva ja viikonloppuyöt se joka käy töissä. Näin yövalvomiset menisivät kutakuinkin tasan.
Tehdäänkö muissakin perheissä näin? Minusta tämä vaimon ehdotus kuulostaa periaatteessa ihan tasapuoliselta, mutta jotenkin vähän erikoiselta.
Kommentit (68)
Minun mielestäni vauvan syöttäminen öisin on isän hommaa. Jollainhan miehen pitää kompensoida se, että sai itse vain chillailla rauhassa kun nainen oli raskaana ja synnytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies hoitaa yöheräilyt ellei ole töissä tai menossa aamuvuoroon eli 2-3 kertaa viikossa. Ja hyvin on ekat 2 kuukautta sujunut.
En ikinä olisi hankkinut lasta, jollei hoitovastuu vauva vuonna olisi mennyt puoliksi puolison kanssa. Olisin varmaan katkeroituneena eronnut muutaman kuukauden jälkeen. Onnea on tasavertainen kumppani ja hyvä vanhempi ❤️
palstan miesvihaajapösilöt vastaa palstamamman trolliin. hupaisa ketju
Vaimosi on kaukaa viisas ja läheltä hyvän näköinen.
Jos hyvä tuuri käy, lapsenne nukkuu pitkiä yöunia jo ihan pienestä alkaen, joten sinun ei tarvitse heräillä hänen takiaan ollenkaan. Mutta koska jotkut vauvat heräilevät yöllä, on hyvä keskustella etukäteen tästäkin asiasta ennen kuin alkaa lisääntymään.
Jos äiti hoitaa vauvan yksin, sekä päivällä että yöllä, ja vauva herää yötä päivää 1-2 tunnin välein, se tarkoittaa käytännössä sitä, että äidillä on 168 tuntinen työviikko. Onko sinusta kohtuutonta, että ottaisit hoitaaksesi pari 8 tunnin pätkää viikossa? Kyseessä kuitenkin sinun oma lapsesi, jonka ilmeisesti ihan oikeasti jopa haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä hoidin yöheräämiset yksin MUTTA sain nukuttua joka ilta useita miehen tultua töistä. Mies yleensä otti vauvan tullessaan töistä ja antoi minun nukkua keskeytyksittä klo 18-21. Tämä toimi meillä ihan hyvin.
Jos et ap halua lasta niin paljon, että olet valmis hoitamaan sitä 24/7/365, älä hanki lasta.
Aina voit jäädä nimittäin suunnittelematta yksinhuoltajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten jos sitä valvomista kestää syystä tai toisesta pitkään (isompanakin huonosti nukkuva tai teette toisen lapsen) niin ymmärrät miksi kotona olevan uni on tärkeää. Ei ole helppoa ottaa vastaan esim. 3-vuotiaan uhmaraivarit ja provosoinnit, jos olet valvonut kolme vuotta putkeen. Kyllä siinä on tukkapölly lähellä, ihmisen psyyke ei kestä mitä tahansa.
Ja ihan sen vauvankin etu on, ettei äiti nuku joka ikinen yö vain muutamaa tuntia pätkissä. Kuitenkin vauvan tulee saada vuorovaikutusta hereillä ollessaan ja lohtua itkuun. Vauvan hoito kahden ihmisen työ lopulta, vaikka toinen onkin päävastuussa. Aika näyttää millainen lapsi teille tulisi, mutta kun se voi olla myös todella haastava tapaus.
Nimimerkillä kolme vuotta valvomista ja kaksi lasta. Mies lopetti auttamisen kun toinen syntyi. Valvominen on tappanut psyykeeni. Nyt lapset jo nukkuvat paremmin, mutta minä en.
Vierailija kirjoitti:
Äiti huolehtii arkiyöt, viikonloput jakaisin. Jompi kumpi yö säännöllisesti äidille nukkumiseen. Auttaa jaksamaan.
Eli ukko saa täydet unet 6/7 yötä viikossa ja äiti 1/7. Haista pitkä viulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvältä ja varmasti tekee hyvää parisuhteelle. Väsynyt äiti ei ole useinkaan kovin iloinen vaimo. Jos saa edes yhden yön viikossa nukkua keskeytyksettä, silläkin jaksaa jo aika hyvin. Ja jos vauva syö muuten rinnasta niin edes yhden isän hoitaman pulloruokinnan avulla äiti saa nukkua useamman tunnin putkeen. Tai viikonloppuisin voitte tehdä niin että se joka on saanut nukkua yöllä, herää aamulla vauvan kanssa ja toinen saa nukkua pitkään.
Tai sitten teillä käy hyvä tuuri ja vauva ei valvota öisin, niitäkin vauvoja on.
Imetyksen vuoksi emme voineet jakaa yöheräilyjä, mutta vkl-aamuisin sain nukkua ja mies nousi aamumaidon jälkeen ylös vauvan kanssa n. klo 5-6.
Muista AP, että sinun tarpeesi eivät ole yhtä tärkeät kuin vauvan, joten älä ainakaan äidille ala kiukuttelemaan niistä aikaisista aamuista tai mistään muustakaan. Lapsi on tehty ja se pitää myös hoitaa. Rankkaa on, juurikin sitä. Omaa aikaa saat joskus eläkkeellä taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähteekö vaimo synnäriltä tekemään 40 tuntista työviikkoa? Olettaen että sinä teet?
Ajatella, että kenenkään ei tarvitse lähteä synnäriltä suoraan töihin, edes sen isän. Isyys- ja äitiysvapaata voi käyttää yhtäaikaa kuitenkin useamman viikon.
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä jaettiin alusta alkaen ihan 50/50, myös arkiyöt, mies kävi kokopäivätöissä. Kaksoset, enkä saanut nukuttua päivisin. Viikonloppuisin saatiin vähän paremmin nukuttua, kun oli hoitoapua 24 h.
Itse olen valvonut viimeiset 1,5 vuotta erittäin huonosti nukkuvan taaperon kanssa. Pahimpina kuukausina vauvana hän on heräillyt jopa 2-4 kertaa tunnissa... Isä kyllä muuten hoitaa lastamme hyvin aktiivisesti, mutta yöt on jostain syystä aina ollut kontollani.
Ei tälläistä valvomista kenenkään psyyke osumaa ottamatta kestä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.
Oletko koskaan kuullut rintapumpusta tai lypsämisestä?
Vierailija kirjoitti:
Sitten jos sitä valvomista kestää syystä tai toisesta pitkään (isompanakin huonosti nukkuva tai teette toisen lapsen) niin ymmärrät miksi kotona olevan uni on tärkeää. Ei ole helppoa ottaa vastaan esim. 3-vuotiaan uhmaraivarit ja provosoinnit, jos olet valvonut kolme vuotta putkeen. Kyllä siinä on tukkapölly lähellä, ihmisen psyyke ei kestä mitä tahansa.
Ja ihan sen vauvankin etu on, ettei äiti nuku joka ikinen yö vain muutamaa tuntia pätkissä. Kuitenkin vauvan tulee saada vuorovaikutusta hereillä ollessaan ja lohtua itkuun. Vauvan hoito kahden ihmisen työ lopulta, vaikka toinen onkin päävastuussa. Aika näyttää millainen lapsi teille tulisi, mutta kun se voi olla myös todella haastava tapaus.
Nimimerkillä kolme vuotta valvomista ja kaksi lasta. Mies lopetti auttamisen kun toinen syntyi. Valvominen on tappanut psyykeeni. Nyt lapset jo nukkuvat paremmin, mutta minä en.
Meillä taas oli tilanne se, että vähemmän aikaa vei yleensä se lapsen hoitaminen yöllä kuin miehen herättäminen lasta hoitamaan, joten hoidin itse. Lopulta, kun olin niin väsynyt, että aloin tehdä kuolemaa, herätin mieheni valvomaan vauvan kanssa.
Nyt tuo supervalvoja on 14v, ja minä alan vihdoin olemaan taas oma itseni. On tässä monenlaisia päälääkkeitäkin vuosien varrella tullut kokeilleeksi, ei niistä mitään apua ollut, mutta aika, terapia, melatoniini ja lupa nukkua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, ovat auttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.
Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Meillä lapsi heräili vauvana alle tunnin nukkumisen jälkeen koko yön ja saattoi vaatia tunnin yöimetyksen jälkeen puolen tunnin röyhtäyttelyt. Puolentoista tunnin valvomisen jälkeen nukahtaminen oli mahdotonta varsinkin, kun tiesi, että vauva herättää kohta taas. Lisäksi imetyshormonit vaikeuttivat nukkumista huomattavasti, eivät missään nimessä ainakaan auttaneet.
Päivisin vauva nukkui vartin päiväunia, liikkuvissa vaunuissa hyvällä tuurilla kolme varttia. Olin aivan zombi ja räjähtelin itkevälle vauvalle, kerran myös ravistelin turvakaukaloa rajusti, koska en vaan enää jaksanut kuunnella huutoa.
Eksäni mielestä hänen työnsä oli niin rankkaa, ettei hän voinut osallistua yöheräämisiin tai hoitaa edes aamuisin, vaan se oli kotona olevan tehtävä. Muutin pois lapsen kanssa siinä kohtaa, kun eksä oli ollut kuukauden hoitovapaalla ja totesi, että yövalvomiset olivat edelleen minun hommani, vaikka kävin töissä.
Voit ap aivan hyvin valita samoin, että annat vaimon hoitaa kaiken. Vauva-aika voi toki sujua siten kivasti, jos vaan pakoilet pahantuulista vaimoasi. Hetken päästä voit sitten ihmetellä, miksi asut yksin ja vaimo on häipynyt lapsen kanssa todettuaan, että pääsee yksin helpommalla.
Niin paljon huonompi valvomaan ei ole kukaan, että sen perusteella voisi nukkua joka yön rauhassa kumppanin valvoessa joka ikinen yö.
Aika rakkaudeton puoliso, jos ei antaisi kumppaninsa nukkua ikinä kunnolla.