Onko tämä nyt sitten muka reilu työnjako (vauvanhoito)

On reilua että molemmat valvovat yhtä paljon. Harvan työ on niin vaativa että siinä pitäisi olla enemmän skarppina kuin vauvan kanssa.

Miehet usein yrittää sen "kun tuon leivän pöytään"-kortin kehiin. Ei, vauvan yöhoito kuuluu molemmille.

Toisille perhepeti ja yöheräämisten hoitaminen yksin toimii, toisille ei. Me kokeiltiin perhepetiä, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Pelkäsin niin kovin kääntyväni unissani vauvan päälle tai aiheuttavani tukehtumisen muuten, että sain nukuttua vain sellaista koiran unta ja säpsähtelin hereille vauvan pienimmistäkin äännähdyksistä ja liikahduksista. Olen noin muutenkin yleisesti ottaen huonouninen siten, että herättyäni menee yleensä vähintään tunti, ennen kuin saan unen päästä uudelleen kiinni. Vauva heräili melkein koko vuoden 4-10 kertaa yössä, ja yleensä sain nukuttua öiden aikana yhteensä kolme tuntia, tunnin pätkissä. Kun univelkaa oli kasaantunut tarpeeksi paljon, nukahtaminen kävi vaikeammaksi ja vaikeammaksi, kunnes lopulta meni kokonaisia öitä ilman, että onnistuin nukahtamaan lainkaan. Voin kertoa, että kun on kokenut muutaman tuollaisen yön peräkkäin, mieli muuttuu todella mustaksi ja epätoivoiseksi. Muutamat elämäni synkimmistä hetkistä on eletty puoli viiden aikaan aamulla sängyssä itkien, kun olen tajunnut mitä kello on ja etten sinäkään yönä saanut nukuttua. Ajatukset kiersi kehää, kuulin vauvan itkua silloinkin kun hän ei itkenyt, saatoin nukahtaa silmänräpäykselliseksi ollessani seisaallaan vauva sylissä. Kävin asian vuoksi lääkärissäkin, mutta apua ei tietenkään herunut, kun oli pieni lapsi hoidettavana. Siksi ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin miehen osallistuminen vauvan öiseen hoitoon. Että niille, joiden mielestä on miehen kannalta epäreilu jako joutua hoitamaan vauvan yöheräilyt kahtena yönä viikossa, tervetuloa vaan kokeilemaan tätä äidin viiden päivän osuutta!

Mä oon imettänyt kaikkia meidän lapsia niin pitkään että yöheräämiset jäi väkisinkin mulle. Tosin en nyt kokenut niitä kauhean raskaina. Joskus tietysti tuli huonoja hetkiä.. Ei sitä kannata kauheasti etukäteen stressata. Ei kaikki vauvat edes kauheasti heräilen öisin..

Tällaisista asioista on tosiaankin hyvä puhua jo ennen vauvan hankintaa. Ja hyvä sopia alustavasti asioista. Ehkä jopa kirjallisesti jos toinen ei tunnu oikein innokkaalta hoitamaan osuuttaan edes kotitöistä.

Mutta kuitenkin täytyy elää myös tilanteen mukaan. Meillä esikoinen alkoi noin 6 viikon iästä nukkumaan öisin 10 tuntia putkeen omassa sängyssä omassa huoneessa. No keskimmäinen sitten nukkuikin ensimmäisen kokonaisen yön vasta 4 vuoden iässä. Ja pahimmillaan heräili 10-15 kertaa yössä. Parhaina öinä heräsi vain 4 kertaa.

Onneksi mieheni ymmärsi unen tärkeyden ja osallistui tarpeen mukaan yövalvomisiin. Meillä minä menin iltaunisena heti ensimmäisten lasten kanssa nukkumaan. Mies kanniskelu iltayön itkevää vauvaa ja katseli leffoja. Kun mies alkoi väsyä hän meni nukkumaan ja minä hoidin sitten aamuyön nukahdellen samalla pätkissä. Mutta kestin sen kunhan sain iltayöstä yhden 3-4 tunnin yhtenäisen unipätkän. Välillä oli useampi yöllä herättävä pikkuinen yhtäaikaa niin silloin usein jaoimme lapset ja nukuimme eri päissä taloa. Silloin kaikkien ei tarvinnut herätä kaikkiin itkuihin. Ja ihan vaikeimpana aikana mies otti 3kk vuorotteluvapaan ja hoidettiin yhdessä lapsia kotona tai välillä toinen oli viikon jakson yhden lapsen kanssa sairaalassa osastolla kun lapsen sairaus sitä vaati.

Itse valvoin liikaa vaikka mies teki myös niin paljon kuin vain pystyi. Olin ennen todella hyvä nukkumaan mutta 5 vuoden valvomisen jälkeen meni varmaan toiset 5 vuotta kunnes opin taas nukkumaan kunnolla. Tuntuu että tuo pitkä valvomispätkä myös vahingoitti aivojani eikä muisti ja ajattelu ole sen jälkeen toiminut yhtä kirkkaasti kuin ennen sitä.

Huolehtikaa toisistanne ja koettakaa huolehtia että kaikki perheessä saisivat nukuttua riittävästi!

Vierailija kirjoitti:

Meillä jaettiin juuri noin, että työssä käyvä hoiti yöheräämiset viikonloppuisin ja kotona oleva viikolla. Kotona olevan on pakko saada mahdollisuus nukkua normaalit yöunet edes joskus, muuten kutsuu lataamo. Tai olisi kutsunut ainakin meillä. Sitä ei vaan voi käsittää millaista se valvominen on pidemmän päälle, jos ei itse joudu sitä kokemaan. Pahimmillaan olin niin väsynyt, etten kyennyt enää nukahtamaan ollenkaan, sain aistiharhoja ja minulla oli itsetuhoisia ajatuksia.

Itsellä on tämä sama, jossain vaiheessa on niin paljon valvomista takana että ei pysty enää nukahtamaan. 

Ja yliherkistyminen vauvalle heräät joka äänähnykseen, juuri kun olet saamassa unesta kiinni ja sitten heipat unille taas siltä yöltä :D

Lapsi onneksi nyt vähän isompi, nukkuu yöt hyvin. Mutta edelleen itselle vaikeaa nukahtaa vaikka vauva-ajoista on jo 2-vuotta.  Heräilen edelleen useasti yöllä. 

Huh

Meillä tehtiin niin, että isä hoiti lasta viikonloput eli lähti vauvan kanssa mummolaan. Minä vastustin, mutta mies ilmoitti, että valvomiset on etukäteen sovittu, äiti viikot ja isä viikonloput. Ei äiti voi lisäksi olettaa, että mies pysyy viikonlopun kotona, vaikka vauva on vasta muutaman viikon ikäinen. Jos järjestely ei käy, niin mies ei hoida vauvaa viikonloppuna.

Väsyneenä suostuin.

Käytännössä mies ja lapsi lähtevät edelleen perjantaisin mummolaan ja palaavat sunnuntaina. Lastenhoito menee tasan, minulla ei ole oikeutta valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tehtiin niin, että isä hoiti lasta viikonloput eli lähti vauvan kanssa mummolaan. Minä vastustin, mutta mies ilmoitti, että valvomiset on etukäteen sovittu, äiti viikot ja isä viikonloput. Ei äiti voi lisäksi olettaa, että mies pysyy viikonlopun kotona, vaikka vauva on vasta muutaman viikon ikäinen. Jos järjestely ei käy, niin mies ei hoida vauvaa viikonloppuna.

Väsyneenä suostuin.

Käytännössä mies ja lapsi lähtevät edelleen perjantaisin mummolaan ja palaavat sunnuntaina. Lastenhoito menee tasan, minulla ei ole oikeutta valittaa.

Parivuotiaan lapsen kanssa voisin kuvitella tämän olevan ihan ok ratkaisu, mutta ...ymmärränkö nyt siis ihan oikein rivien välistä, että miehesi vei jo ihan pieneltä vauvalta vauvan tutuimman ja turvallisimman hoitajan joka viikko useammaksi päiväksi, laittoi vauvalle vieraan ihmisen huolehtimaan miehelle itselleen kuuluneen osuuden jälkeläisensä hoitamisesta, ja vielä kiristi sinua että jollet suostu tähän järjestelyyn niin hän kieltäytyy ”osallistumasta” oman lapsensa hoitamiseen? Ja sinä sanot, ettei sinulla ole oikeutta valittaa?? Millä perusteella?? Mieshän on ihan selkärangaton nilkki, jos tilanne tosiaan oli tuollainen.