Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä nyt sitten muka reilu työnjako (vauvanhoito)
28.09.2020 |
Minä ja vaimoni haluamme molemmat lapsen, ja olemme suunnitelleet asiaa yhdessä jo jonkin aikaa.
Vaimo otti tänään puheeksi perhevapaat ja yöheräilyt, tai siis tarkemmin sanottuna niiden jakamisen. Pakko myöntää että en ollut edes ajatellut että niitä jaettaisiin, vaan olen ajatellut että isälle on vain se lyhyt isyysvapaa ja sen jälkeen äiti hoitaa yöheräilyt jotta isä jaksaa käydä töissä.
Vaimoni on kuitenkin sitä mieltä, että ilman muuta jaamme perhevapaat 50-50 ja yövalvomiset jaetaan siten, että arkiyöt valvoo kotona oleva ja viikonloppuyöt se joka käy töissä. Näin yövalvomiset menisivät kutakuinkin tasan.
Tehdäänkö muissakin perheissä näin? Minusta tämä vaimon ehdotus kuulostaa periaatteessa ihan tasapuoliselta, mutta jotenkin vähän erikoiselta.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä perhevapaat jaettiin tasan. Minä imetin, joten hoidin öiset ruokailut. Kun vauva oli alle 3 kk, hän heräili yöllä tiheään, 1-2 tunnin välein syömään ja sitten klo 4 aikaan valvomaan muuten vain. Mies meni arkena klo 9 nukkumaan ja heräsi vauvan kanssa 4-5 välillä valvomaan niin, että sain aamuyöstä nukkua. Viikonloppuna kumpikin sai nukkua yhtenä aamuna "pitkään".
Minä hoidin lasta öisin, sekä viikonloput että arkiyöt. Meillä oli tavallinen vauva, joka heräsi ehkä muutaman kerran yössä syömään tissiä. En ollut erityisen väsynyt. Minulle oli luontaisinta hoitaa vauvaa öisin, koska heräsin vauvan ääniin joka tapauksessa. En myöskään olisi pystynyt kuuntelemaan vauvan itkua, kun isä yrittää saada vauvan nukkumaan tai tyynnyteltyä häntä. Joskus varmaan kokeiltiin, mutta lopetettiin, koska isältä vauvan rauhoitteli kesti huomattavasti pidemmän aikaa kuin minulta. Ei kukaan jaksanut kuunnella vauvan itkua vain sen takia, että ”kun on sovittu tämä 50/50 jako”. Minulla ei ainakaan ollut sydäntä huudattaa vauvaa tasa-arvon nimissä. Tunsin vauvani jo raskausajalta ja vauva tunsi minut paremmin kuin isänsä (esim. tuoksu, puherytmi, lauluääni, kävelyvauhti jne), joten minä sain vauvan tyynnyteltyä helposti ja nopeasti eikä kenenkään tarvinnut kuunnella vauvan loputonta itkua.
Meillä isä otti enemmän vastuuta sitten ruuan laitosta, siivoamisesta ja myöhemmin lasten kanssa ulkoilusta, kun vauvat olivat kasvaneet isommiksi. Läheiset suhteet ovat, vaikka isä ei olekaan vauvavuosina valvonut öisin. En myöskään vihaa miestäni, koska hän on sitten muissa asioissa ottanut enemmän vastuuta lasten/kodinhoidosta kuin minä. On siis monta mallia ja tapaa sopia näitä asioita ja kannattaa muistaa, että vaikka ennalta sopiikin niin käytännön toteutus voi olla kuitenkin lopulta jotain muuta. Hyvä että mietitte kuitenkin jo etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä perhevapaat jaettiin tasan. Minä imetin, joten hoidin öiset ruokailut. Kun vauva oli alle 3 kk, hän heräili yöllä tiheään, 1-2 tunnin välein syömään ja sitten klo 4 aikaan valvomaan muuten vain. Mies meni arkena klo 9 nukkumaan ja heräsi vauvan kanssa 4-5 välillä valvomaan niin, että sain aamuyöstä nukkua. Viikonloppuna kumpikin sai nukkua yhtenä aamuna "pitkään".
Niin ja lisään vielä, että meillä vauva alkoi nukkua täysiä öitä 6 kk iässä ja jo sitä ennen heräilyt olivat vähentyneet 1-2 kertaan. Eli pitkään ei tuo raskas vaihe kestänyt onneksi.
Meillä pääsääntöisesti minä (äiti) hoidin arkisin yövalvomiset, koska mies meni töihin aamulla ja mulla oli ainakin välillä, lopulta aika useinkin, nukkua päikkärit vauvan nukkuessa, myös itse asiassa kun oli kaksi ihan pientä (ikäeroa 1,5 v). Otin molemmat sänkyyn, vauva rinnalle ja esikoinen kuuntelemaan kirjaa. lopulta nukuttiin kaikki ihan hyvät päiväunet.
Viikonloput jaettiin yleensä niin, etä toinen nukkui toisena aamuna pitkään, toinen toisena. Tää oli meille tärkeää.
Perhevapaiden osalta minä pidin oikeastaan kaiken, mies piti vain lyhyet isyyslomat. Mutta palkkaero oli silloin valtava eikä itselläni ollut edes esikoisen syntyessä töitä uudella paikkakunnalla, kylläkin ihan hyvä palkka edellisestä työstä.
Ollaan molempien tahdosta prorisoitu tätä järjestystä, mutta olemme siis molemmat halunneet näin, ihan vilpittömästi myös minä. Olen todellakin ehtinyt töitä tekemään ja miehen työ on vuosien varrella mahdollistanut asumisen ulkomailla kahteen otteeseen ja sen, että näin vanhemmalla iällä lähdin opiskelemaan ihan uutta alaa ja se on taloudellisesti mahdollista.
Lapset jo viimeistä vaille täysi-ikäisiä ja ollaan oltu 28 vuotta yhdessä.
Älkää siis suunnitelko liikaa, mutta hyvä kun suunnittelette ja keskustelette edes vähän. Niin mekin tehtiin, mutta oltiin aika samoilla linjoilla. Lopulta se käytäntö toivottavasti asettuu uomiinsa niin, että kumpikin arvostaa toisen levon tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Meillä päästiin tosi helpolla kun lapsi oli sairaalassa ekan vuoden ja minä lypsin sille kaikki maidot 1,5vuotta nenämahaletkuun. Hoitajat ruokkivat yöllä kun osastolla ei saanut vanhemmat silloin yöpyä. Nukkuivat isä ja äiti. Mikseivät kaikki tee niinkuin minä tein!! Rinnasta vielä tulee maito ihan miten sattuu, letkuun saa millilleen oikean määrän, terästettynä vitamiineilla, proteiinilla, rasvalla ja hiilareilla. Minusta kukaan joka ei letkuruoki lastaan ei voi todella rakastaa lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Oletko koskaan kuullut rintapumpusta tai lypsämisestä?
Totta, ei vaan ole kolmella omalla kellään ollut pullot, tutit tai muut rinnankorvikkeet käytössä niin en tullut ajatelleeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Meillä taas vauva alkoi nukkua itsekseen täysiä öitä 6 kk iässä. Uskon, että tämä johtui nimenomaan siitä, että ei nukuttu perhepedissä (ja tietysti myös vauvan luonteesta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Sama täällä. Uskon että vauvamme hyötyi siitä, että sai nukkua ihokontaktissa lähellä äitiä ja maitoa oli helposti saatavilla. Hän alkoi jo hyvin pienestä nukkua pitkiä unijaksoja maidon tankkaaamisen välissä. Panostaisin kyllä tuohon yöimetykseen. Kyllähän sekin voi valvottaa ja stressata pientä vauvaa, jos ei tiedä onko tänä yönä helposti saatavilla tissiä vai pitääkö odottaa maitopulloa. Eihän vauvalla ole mitään käsitystä siitä, onko seuraavana yönä äidin vai isän hoitovuoro. Stressihän siinä iskee kun ei tiedä tuleeko se maito sekunnissa vai meneekö siihen muutamia tai kymmeniä minuutteja. Uskaltaako tuota pieni ihminen sitten nukkuakaan kunnolla, kun pitää jännittää sitä millä tavalla ja kuka minut tänä yönä ruokkii.
Provo.
Töissä käyminen on helpompaa kuin vauvan kanssa kotona. Fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei herännyt lapsen heräämiseen ja kun joka tapauksessa itse heräsin, ja kun vielä imetin, niin oli ihan turha kiusata väkisin kaikkia hereille. Yöllä ei vaippaa vaihdettu kuin jos oli ihan pakko, joten hoito oli käytännössä vain syöttämistä.
Yöt helpottui ratkaisevasti, kun otin vauvan kainaloon nukkumaan. Hädin tuskin havahduin, kun vauva söi yöllä ja sitten vaan jatkettiin unia. Viikonloppuaamuisin aamuvirkku mies vietti aikaa vauvan kanssa ja toi sitten välillä syömään.
Työnjakoa voi tietty miettiä etukäteen, mutta turha tehdä väkisin mitään fifty-fifty-jakoja, kun käytännössä ne voi olla vaan vaivalloisempia kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Sama täällä. Uskon että vauvamme hyötyi siitä, että sai nukkua ihokontaktissa lähellä äitiä ja maitoa oli helposti saatavilla. Hän alkoi jo hyvin pienestä nukkua pitkiä unijaksoja maidon tankkaaamisen välissä. Panostaisin kyllä tuohon yöimetykseen. Kyllähän sekin voi valvottaa ja stressata pientä vauvaa, jos ei tiedä onko tänä yönä helposti saatavilla tissiä vai pitääkö odottaa maitopulloa. Eihän vauvalla ole mitään käsitystä siitä, onko seuraavana yönä äidin vai isän hoitovuoro. Stressihän siinä iskee kun ei tiedä tuleeko se maito sekunnissa vai meneekö siihen muutamia tai kymmeniä minuutteja. Uskaltaako tuota pieni ihminen sitten nukkuakaan kunnolla, kun pitää jännittää sitä millä tavalla ja kuka minut tänä yönä ruokkii.
Kiitos edelliselle kommentoijalle kun toit tähän ketjuun vauvan näkökulman asiaan! Aika moni miettii tätä asiaa vain omasta näkökulmastaan. Vauvan näkökulma asiaan olisi kuitenkin ehkä se tärkein huomioitava näkökulma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähteekö vaimo synnäriltä tekemään 40 tuntista työviikkoa? Olettaen että sinä teet?
Synnäriltä alkaa 168-tuntinen työviikko. Se on ihan täsmälleen näin ainakin puoli vuotta. Toisen vanhemman pitää olla ihan koko ajan vauvasta vastuussa, ja voi olla että se vauva ei suostu edes nukkumaan paikallaan maaten. Voin kertoa, että jokainen askel painaa silloin, kun on herännyt yöllä tunnin välein eikä saanut yhtäkään täyttä unisykliä. Jos toinen vanhempi lähtee siitä ajatuksesta, että hänelle riittää vanhemmuuden osalta viikoittain 40 tunnin lepäily työpaikallaan ja joku vaipanvaihto illalla, niin olipa hyvä että tuli etukäteen puheeksi.
Terveisin äiti, joka nauttii tällä hetkellä 40 tunnin viikottaisesta lepolomasta isän ollessa vanhempainvapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Sama täällä. Uskon että vauvamme hyötyi siitä, että sai nukkua ihokontaktissa lähellä äitiä ja maitoa oli helposti saatavilla. Hän alkoi jo hyvin pienestä nukkua pitkiä unijaksoja maidon tankkaaamisen välissä. Panostaisin kyllä tuohon yöimetykseen. Kyllähän sekin voi valvottaa ja stressata pientä vauvaa, jos ei tiedä onko tänä yönä helposti saatavilla tissiä vai pitääkö odottaa maitopulloa. Eihän vauvalla ole mitään käsitystä siitä, onko seuraavana yönä äidin vai isän hoitovuoro. Stressihän siinä iskee kun ei tiedä tuleeko se maito sekunnissa vai meneekö siihen muutamia tai kymmeniä minuutteja. Uskaltaako tuota pieni ihminen sitten nukkuakaan kunnolla, kun pitää jännittää sitä millä tavalla ja kuka minut tänä yönä ruokkii.
On myös toisenlaisia kokemuksia perhepedistä. Ihan vastasyntyneen kanssa se voi olla helppo, mutta osalla se lisää levottomia öitä siinä vaiheessa, kun lapsen uni muuttuu 4 kk tienoilla.
Miksi ette myös kerro, että siinä perhepedissä nukuttiin lapsen kanssa 2-3-vuotiaaksi asti, koska ilman "huudatusta" ei tätä ennen lapsi halunnut nukkua omassa sängyssä? Voi meinaan sekin joillakin vaikuttaa siihen valintaan, haluaako nukkua perhepedissä vai ei.
Tämähän on mielenkiintoinen ketju lukea kun itsellä ei lapsia. Aika rankalta kuulostaa.
Muistan kun nuorena paras ystäväni sai vahinkolapsen ja käytännössä yksin sen joutui hoitamaan, kertoi että parin tunnin välein herää ja ihmettelin että miten sä jaksat, vastasi että kyllä siihen tottuu ja hän oli kyllä erinomainen nukkuja itse että nukahti saman tien itsekkin takaisin kun vauva. Ja hän ei todellakaan koskaan näyttänyt väsyneeltä tai kertonut väsymyksestään. Tässä yksilöllisiä eroja näissä unenlahjoissa, jos ei pysty esim. päivällä kunnolla nukkumaan niin sitten ollaan ongelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Sama täällä. Uskon että vauvamme hyötyi siitä, että sai nukkua ihokontaktissa lähellä äitiä ja maitoa oli helposti saatavilla. Hän alkoi jo hyvin pienestä nukkua pitkiä unijaksoja maidon tankkaaamisen välissä. Panostaisin kyllä tuohon yöimetykseen. Kyllähän sekin voi valvottaa ja stressata pientä vauvaa, jos ei tiedä onko tänä yönä helposti saatavilla tissiä vai pitääkö odottaa maitopulloa. Eihän vauvalla ole mitään käsitystä siitä, onko seuraavana yönä äidin vai isän hoitovuoro. Stressihän siinä iskee kun ei tiedä tuleeko se maito sekunnissa vai meneekö siihen muutamia tai kymmeniä minuutteja. Uskaltaako tuota pieni ihminen sitten nukkuakaan kunnolla, kun pitää jännittää sitä millä tavalla ja kuka minut tänä yönä ruokkii.
Kiitos edelliselle kommentoijalle kun toit tähän ketjuun vauvan näkökulman asiaan! Aika moni miettii tätä asiaa vain omasta näkökulmastaan. Vauvan näkökulma asiaan olisi kuitenkin ehkä se tärkein huomioitava näkökulma.
Mikä on vauvan näkökulma siihen, että äiti on väsymyksen vuoksi ärtynyt ja poissaoleva päivisin? Kaikille perhepeti ei tuo lepoa.
Ja kaikki vauvat eivät nuku päivällä niin pitkiä pätkiä, että silloin ehtisi kunnolla nukkua. Minä ainakin halusin myös esim. syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten näitä toteutetaan. Kun lähtökohtaisesti vauva syö rintaa, mies ei voi tätä antaa. Sitten on ne HARVAT joilla imetys ei jostain syystä mitenkään onnistu, silloin tietysti tämä on mahdollista.
Mutta tästä keskustelusta päätellen kaikilla on jotain esteitä imettämiselle.Sitä rintamaitoa voi antaa myös pullosta....
Joo niin voi, mutta on kyllä helkkarin raskasta lypsää päivittäin sitä maitoa yötä varten. Kun ei edes tiedä paljonko menee.
Meillä päästiin helpolla lasten vauva-ajan yöt. Minä imettävänä äitinä olin aina se, joka heräsi jos vauva itki yöllä. Nopeasti vauva rinnalle siitä sängyn vieressä olevasta pinnasängystä, rintaa heti ekoista itkuista ja yleensä vauva rauhoittui nopeasti. Yöheräilyt loppuivat yleensä puolessa vuodessa. Näin helpolla pääsin kaikkien meidän neljän lapsen kanssa.
Mutta jos äiti ei imetä niin sittenhän on ihan sama kumpi heräilee.
Ihan sama kokemus minullakin kahden lapseni osalta. Imetin ja nukuimme perhepedissä. Lapsi tuli käymään rinnalla tarpeen mukaan. Havahduin ehkä hetkeksi unestani kunnes taas sekä minä että lapsi jatkoimme unia. Kenenkään ei tarvinnut nousta sängystä lämmittämään pulloja. Näin ollen ei ehkä edes voi puhua sellaisista yövalvomisista, mistä täällä jotkut puhuu. Se oli lähinnä havahtumista vauvan nälän ääniin ja tissin laittamista vauvan suuhun ja sen jälkeen jatkettiin unia. Ei ole siis varsinaisesti tarvinnut kenenkään valvoa.
Sama täällä. Uskon että vauvamme hyötyi siitä, että sai nukkua ihokontaktissa lähellä äitiä ja maitoa oli helposti saatavilla. Hän alkoi jo hyvin pienestä nukkua pitkiä unijaksoja maidon tankkaaamisen välissä. Panostaisin kyllä tuohon yöimetykseen. Kyllähän sekin voi valvottaa ja stressata pientä vauvaa, jos ei tiedä onko tänä yönä helposti saatavilla tissiä vai pitääkö odottaa maitopulloa. Eihän vauvalla ole mitään käsitystä siitä, onko seuraavana yönä äidin vai isän hoitovuoro. Stressihän siinä iskee kun ei tiedä tuleeko se maito sekunnissa vai meneekö siihen muutamia tai kymmeniä minuutteja. Uskaltaako tuota pieni ihminen sitten nukkuakaan kunnolla, kun pitää jännittää sitä millä tavalla ja kuka minut tänä yönä ruokkii.
Näin on! Joskus tuntuu että vauvojen uniongelmista voivat olla myös vanhempien epäjohdonmukaisuudesta johtuvia. Ei ole mitään käsitystä että millä tavalla vastasyntynyt tämän maailman hahmottaa.
Vierailija kirjoitti:
Teette miten teette, mutta kannattaa sinun ainakin välillä hoitaa vauvaa ihan yksin ensinnäkin siksi, että syntyy luonteva side vauvaan, ja toiseksi siksi, että saat kosketuspintaa ja siten myötäelämiskykyä vaimon tilanteeseen (se auttaa parisuhteeseen), ja kolmanneksi siksi, että vaimokin saa välillä nukkua täydet yöunet. Muuten teillä on ero edessä aika pian ja vaimo alkaa vihata sinua.
Yleisesti ottaen uskon, että äideillä on biologisesti paremmat edellytykset pienen vauvan hoitoon ja myös siihen yöheräilyyn. Imettäminen on helpompaa kuin pullorumba. Mutta ihan oikeasti: hoida välillä, ja ihan oma-aloitteisesti. Yhteinen lapsi kuitenkin. Ja yhteinen perhe.
"Pullorumba" on huomattavasti helpompaa, lapsi juo sen pullollisen tai mitä nyt juo, nopeasti eikä jää tissuttelemaan tissiä huvikseen. Ja lapsi myös nukkuu pidempään kun on juonut mahan täyteen kerralla eikä heräile joka tunnin välein ottamaan pikku hörppyä. Ja niitä pulloja ei tarvitse olla useita, yksi pieni ja yksi isompi riittää, maitotutti ja vellitutti jonka saa vaihtaa sitten tarpeen vaatiessa. Jos haluaa että lapsi nukkuu pitkät yöunet 3kk ikäisenä niin antaa perunaporkkanavelliä illalla, niin johan uni maittaa eikä tule litimärkää vaippaa yön aikana.
Pumppaamalla maitovarastoa pakkaseen pusseihin. Siitä voi isäkin yöllä sulattaa vesihauteessa kerta-annoksen, ei mene kuin minuutti, pari. Siitä kaataa tuttipulloon. Näin meillä tehtiin, kun vauva vielä heräili öisin syömään ja hyvin meni. Aluksi mies hoiti näin yön ekan syötön, jotta mäkin sain nukkua pidemmän pätkän putkeen. Kun vauva söi enää kerran, sain usein nukkua koko yön. Koko perhe voi paljon paremmin ja ilmapiiri pysyi hyvänä. Lapsen ja isän suhde lähti kehittymään vahvaksi jo varhain. Suosittelen lämpimästi huolehtimaan koko perheen hyvinvoinnista!