Kuulin että lapseni isä on kuollut mitä teen
Voi vit.. sanon minä.. eli mulla 1,5v yhden illan jutusta syntyny tyttö, lapsen isällä siis perhe toisaalla. (en nyt kaipaaa saarnaa) Ensin pidettiin tiiviimmin yhteyttä tytön synnyttyä ja sitten mulle tuli uudet (mies) kuviot joten yhteydenpito harveni. Sitten ei mitään yht äkkiä ja olimme sopineet että hän hoitaa yhteydenotot ettei paljastuta. Vitutti koska aluksi mies tuki taloudellisesti paljonkin, ei siis isyyttä tunnustanut tms. mutta hoiti oman velvollisuutensa. Nyt sitten kuulin syyn loppuneisiin yhteydenottoihin eli mies kuollut :o jo joskus keväällä.
Nyt mitä teen, että tyttäreni saa perinnöstä sen mitä hälle kuuluu? Isyyttä ei ole tunnustettu mutta mulla on viestejä, maileja , valokuvia miehestä tytön kanssa yms joka todistaa. Kenen puheille marssia? Miehellä siis avovaimo ja kaksi lasta.
Kommentit (322)
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:31"]
Ap, soitat heti huomenna lastenvalvojalle ja oikeusaputoimistoon. Ja saamarin harakat lakatkaa ilkkumasta, ap pitää vain oman lapsensa puolia.
Ja jos jonkun herkkis eronnut äiti katkeroituu vielä enemmän kun sivusuhde tulee ilmi, niin syyttäköön itseään. hänhän on eronnut jo.
Mutta kerää kaikki todisteet mitä sinulla miehestä on, sillä tulet tarvitsemaan niitä.
Asialle voidaan varmasti vielä tehdä jotakin.
[/quote]
Niin siis mun vanhemmat oli yhdessä koko mun isän eliniän. Ero astui voimaan ennen isän kuolemaa mutta mun vanhemmat olivat palanneet yhteen. Ja mitä siihen naiseen tuli niin soitin hänelle kirjeessä näkyvään puhelinnroon ja kysyin jossain vaiheessa miten he päätyivät hommailemaan keskenään. Nainen sanoi että isäni oli työpaikan juhlissa ollut surkeana kun olivat äidin kanssa riidelleet. Nainen oli sitten päättänyt vähän piristääalkoholinterästämää isääni, yhteen kertaan se oli jäänyt ja isäni oli heti raskaudesta kuultuaan sanonut ettei aio erota mutta voi huolehtia lapsen elatuksesta ja niin olikin tehnyt lupauksensa mukaan, nainen ei pitänyt omaa lupaustaan eli suutaan kiinni. Mun vanhemmat olivat yhdessä teini-iästä asti ja isäni kuoli siis tosi nuorena.
Kysyin naiselta että miksi hän otti yhteyttä ja hänen argumenttinsa oli että hänen mielestään mun isän perheen pitää tietää asiasta. Tosiasiassa hän oli kuitenkin perinnön perässä ja se ilmeni jonkun ajan päästä kun keskustelua jatkoimme. Sanoin heti että mun isältä ei jäänyt mitään hänen lapselleen että joitakin valokuvia voin lähettää jotta lapsi voi tutustua isäänsä ja isovanhempiinsa, on sellainen suku että tietoa löytyy vaikka historiankirjoista ja netistä. No nämä valokuvat eivät kiinnostaneet eikä mikään muukaan kun rahaa ei kerran ollut jaossa.
Lain mukaan tuolle lapselle ei kuulunut mikään mun isältä. Tarkistin sen sukuumme kuuluvilta asianajajilta.
Sanoin vielä puhelun loppuun tälle naiselle että mun mielestä harvinaisen tylyä lasta kohtaan tehdä sellainen sopimus lapsen isän kanssa että kun tämä vaan maksaa niin lapsen ei tarvitse edes tavata isäänsä. Nyt lapsi ei koskaan voi tutustua häneen eikä oikeastaan luoda mitään kunnollista suhdetta aikuisiin sisarruksiinsakaan. Tämä lapsi oli siis kymmenvuotias ja saanut alkunsa aikana jolloin minäkin muistan että vanhemmilla oli rankkaa, taloudellisesti ja henkisesti. Mun isä oli silloin 30 ja äitini nuorempi, mun äiti oli 17 kun mä synnyin. Tottakai isä oli syypää yhtä paljon hairahdukseensa mutta miksi te ajattelette että mun äidin pitäisi siitä kärsiä loppuikänsä, mistä hän saa syyttää itseään? miehensä hairahduksesta? Siitä että tiesi koko ajan että joku on vialla mutta yritti isäni kanssa hoitaa parisuhdettaan? Ja jos oikein haluatte tietää niin vanhempani erosivat viime laman aikana siksi että toinen voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin toisen pystyen näin pysymään taloudellisesti pystyssä, eivät siksi että heillä olisi mennyt huonosti keskenään. Ja mun isä oli kertonut ennen kuolemaansa mun äidille että on tehnyt jotakin jota ei koskaan voi antaa itselleen anteeksi muttei pystynyt sitä kertomaan äidille elinaikanaan, ehkä ajan mukaan olisi pystynyt jos olisi saanut elää.
[/quote]
Eikö se sun isäs ollut ihan yhtä tyly kun ei halunnut tavata lastaan? Isäshän käytännössä hylkäsi oman lapsensa, maksoi naiselle jotta tämä pitäis suunsa kiinni eikä paljastaisi syrjähyppyä. Se nainehan kuitenkin hoiti sen oman lapsensa, toisin kuin isäsi. Miksi ihmeessä teet isästäsi jotain uhria ja hyväksikäytettyä. Sun isäs pani vierasta naista, sai sen seurauksena lapsen jonka sitten surutta hylkäsi. Ja suurin syyllinen on tää vieras nainen, joka kuitenkin hoiti ja huolehti sen sun sisaruspuolen?
Ja miksi ihmeessä joku vieras on vastuussa sun äidin surusta, jonka aiheutti sun ISÄS syrjähypyllään? Sun isäs se tässä vieraissa hyppi ja äitisi petti, ei se vieras nainen.
[/quote]
Kuule vaikka siksi että isäni olisi ottanut (ihan naisen oman sanojen mukaan) pojan omiin nimiinsä mutta nainen oli mielestään höveli eikä halunnut tätä ja saihan sitten yksinhuoltajatuet eikä tarvinnut paljon selitellä "kun ei tiennyt lapsen isää" ja sai sitten rahaa isältäni myös.
Sä olet idiootti. Tottakai se oli sekä mun isän että tämän "vieraan" naisen syy, kummankin, nainen meni vetelemään paljailla miehen kanssa jolla tiesi olevan perhe (olivat samalla työpaikalla töissä). Mun äidillä ei tähän ole osaa aikä arpaa.
Ja olet idiootti myös siinä suhteessa että luulet automaattsiesti ettei minun perheeni olisi ollut valmis tutustumaan tähän lapseen. Naiselle se olisi sopinut jos siitä olisi tavalla tai toisella maksettu.
Lapsi otti mun sisarrukseen yhteyttä tullessaan täysi-ikäiseksi. Valmis alkoholisti joka hautoi itsemurhaa, lapsuus äidin ja hänet adoptoineen äidin miesystävän kanssa ei ollut mennyt kovin hienosti. Äiti ei lisäksi ollut kellekään kertonut että pojan isä oli naimisissa, vanhemmilleenkin oli valehdellut että ei ollut naimisissa olevasta miehestä kyse vaan muuten vaan vastuuntunnottomasta. Ei kuulemma ollut antanut lapselle mitään koko aikana. Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli. Pojalleen oli kertonut tämä nainen jossain vaiheessa isän nimen ja meidän sisaruksien nimet. On niin harvinainen nimi että helppo löytää ja ottaa yhteyttä.
[/quote]
Mistä se isäs sitä runsasta elatusapua oikein maksoi, eikös niillä ollut äitis kanssa taloudellisia ongelmia jo silloin sen syrjähypyn aikana. Ja kymmenen vuotta myöhemmin ne eros kun tuli konkurssi. Mistä tyhjätasku ne elarit kaivoi, eihän isältäs jäänyt perintöäkään. Taisit keksiä tuon koko runsaan elatusmaksun, isäs tais oikeesti maksaa muutaman kympin kuussa, jos sitäkään. Ei tunnustanut, ei tavannut, eikä maksanut. Hieno mies kertakaikkiaan se sun isäsi.
[/quote]
Miten ihmeessä te leivotte näistä varattujen kanssa huoraavista naisista jotain suuria marttyyrisankareita?
Abortti on vapaa, ei ole pakko tehdä äpäriä, joiden elatus sitten ottaa niin tiukille. Eikä kyllä normaaliälyinen nainen teekään.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:31"]
Ap, soitat heti huomenna lastenvalvojalle ja oikeusaputoimistoon. Ja saamarin harakat lakatkaa ilkkumasta, ap pitää vain oman lapsensa puolia.
Ja jos jonkun herkkis eronnut äiti katkeroituu vielä enemmän kun sivusuhde tulee ilmi, niin syyttäköön itseään. hänhän on eronnut jo.
Mutta kerää kaikki todisteet mitä sinulla miehestä on, sillä tulet tarvitsemaan niitä.
Asialle voidaan varmasti vielä tehdä jotakin.
[/quote]
Niin siis mun vanhemmat oli yhdessä koko mun isän eliniän. Ero astui voimaan ennen isän kuolemaa mutta mun vanhemmat olivat palanneet yhteen. Ja mitä siihen naiseen tuli niin soitin hänelle kirjeessä näkyvään puhelinnroon ja kysyin jossain vaiheessa miten he päätyivät hommailemaan keskenään. Nainen sanoi että isäni oli työpaikan juhlissa ollut surkeana kun olivat äidin kanssa riidelleet. Nainen oli sitten päättänyt vähän piristääalkoholinterästämää isääni, yhteen kertaan se oli jäänyt ja isäni oli heti raskaudesta kuultuaan sanonut ettei aio erota mutta voi huolehtia lapsen elatuksesta ja niin olikin tehnyt lupauksensa mukaan, nainen ei pitänyt omaa lupaustaan eli suutaan kiinni. Mun vanhemmat olivat yhdessä teini-iästä asti ja isäni kuoli siis tosi nuorena.
Kysyin naiselta että miksi hän otti yhteyttä ja hänen argumenttinsa oli että hänen mielestään mun isän perheen pitää tietää asiasta. Tosiasiassa hän oli kuitenkin perinnön perässä ja se ilmeni jonkun ajan päästä kun keskustelua jatkoimme. Sanoin heti että mun isältä ei jäänyt mitään hänen lapselleen että joitakin valokuvia voin lähettää jotta lapsi voi tutustua isäänsä ja isovanhempiinsa, on sellainen suku että tietoa löytyy vaikka historiankirjoista ja netistä. No nämä valokuvat eivät kiinnostaneet eikä mikään muukaan kun rahaa ei kerran ollut jaossa.
Lain mukaan tuolle lapselle ei kuulunut mikään mun isältä. Tarkistin sen sukuumme kuuluvilta asianajajilta.
Sanoin vielä puhelun loppuun tälle naiselle että mun mielestä harvinaisen tylyä lasta kohtaan tehdä sellainen sopimus lapsen isän kanssa että kun tämä vaan maksaa niin lapsen ei tarvitse edes tavata isäänsä. Nyt lapsi ei koskaan voi tutustua häneen eikä oikeastaan luoda mitään kunnollista suhdetta aikuisiin sisarruksiinsakaan. Tämä lapsi oli siis kymmenvuotias ja saanut alkunsa aikana jolloin minäkin muistan että vanhemmilla oli rankkaa, taloudellisesti ja henkisesti. Mun isä oli silloin 30 ja äitini nuorempi, mun äiti oli 17 kun mä synnyin. Tottakai isä oli syypää yhtä paljon hairahdukseensa mutta miksi te ajattelette että mun äidin pitäisi siitä kärsiä loppuikänsä, mistä hän saa syyttää itseään? miehensä hairahduksesta? Siitä että tiesi koko ajan että joku on vialla mutta yritti isäni kanssa hoitaa parisuhdettaan? Ja jos oikein haluatte tietää niin vanhempani erosivat viime laman aikana siksi että toinen voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin toisen pystyen näin pysymään taloudellisesti pystyssä, eivät siksi että heillä olisi mennyt huonosti keskenään. Ja mun isä oli kertonut ennen kuolemaansa mun äidille että on tehnyt jotakin jota ei koskaan voi antaa itselleen anteeksi muttei pystynyt sitä kertomaan äidille elinaikanaan, ehkä ajan mukaan olisi pystynyt jos olisi saanut elää.
[/quote]
Eikö se sun isäs ollut ihan yhtä tyly kun ei halunnut tavata lastaan? Isäshän käytännössä hylkäsi oman lapsensa, maksoi naiselle jotta tämä pitäis suunsa kiinni eikä paljastaisi syrjähyppyä. Se nainehan kuitenkin hoiti sen oman lapsensa, toisin kuin isäsi. Miksi ihmeessä teet isästäsi jotain uhria ja hyväksikäytettyä. Sun isäs pani vierasta naista, sai sen seurauksena lapsen jonka sitten surutta hylkäsi. Ja suurin syyllinen on tää vieras nainen, joka kuitenkin hoiti ja huolehti sen sun sisaruspuolen?
Ja miksi ihmeessä joku vieras on vastuussa sun äidin surusta, jonka aiheutti sun ISÄS syrjähypyllään? Sun isäs se tässä vieraissa hyppi ja äitisi petti, ei se vieras nainen.
[/quote]
Kuule vaikka siksi että isäni olisi ottanut (ihan naisen oman sanojen mukaan) pojan omiin nimiinsä mutta nainen oli mielestään höveli eikä halunnut tätä ja saihan sitten yksinhuoltajatuet eikä tarvinnut paljon selitellä "kun ei tiennyt lapsen isää" ja sai sitten rahaa isältäni myös.
Sä olet idiootti. Tottakai se oli sekä mun isän että tämän "vieraan" naisen syy, kummankin, nainen meni vetelemään paljailla miehen kanssa jolla tiesi olevan perhe (olivat samalla työpaikalla töissä). Mun äidillä ei tähän ole osaa aikä arpaa.
Ja olet idiootti myös siinä suhteessa että luulet automaattsiesti ettei minun perheeni olisi ollut valmis tutustumaan tähän lapseen. Naiselle se olisi sopinut jos siitä olisi tavalla tai toisella maksettu.
Lapsi otti mun sisarrukseen yhteyttä tullessaan täysi-ikäiseksi. Valmis alkoholisti joka hautoi itsemurhaa, lapsuus äidin ja hänet adoptoineen äidin miesystävän kanssa ei ollut mennyt kovin hienosti. Äiti ei lisäksi ollut kellekään kertonut että pojan isä oli naimisissa, vanhemmilleenkin oli valehdellut että ei ollut naimisissa olevasta miehestä kyse vaan muuten vaan vastuuntunnottomasta. Ei kuulemma ollut antanut lapselle mitään koko aikana. Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli. Pojalleen oli kertonut tämä nainen jossain vaiheessa isän nimen ja meidän sisaruksien nimet. On niin harvinainen nimi että helppo löytää ja ottaa yhteyttä.
[/quote]
Mistä se isäs sitä runsasta elatusapua oikein maksoi, eikös niillä ollut äitis kanssa taloudellisia ongelmia jo silloin sen syrjähypyn aikana. Ja kymmenen vuotta myöhemmin ne eros kun tuli konkurssi. Mistä tyhjätasku ne elarit kaivoi, eihän isältäs jäänyt perintöäkään. Taisit keksiä tuon koko runsaan elatusmaksun, isäs tais oikeesti maksaa muutaman kympin kuussa, jos sitäkään. Ei tunnustanut, ei tavannut, eikä maksanut. Hieno mies kertakaikkiaan se sun isäsi.
[/quote]
Miten ihmeessä te leivotte näistä varattujen kanssa huoraavista naisista jotain suuria marttyyrisankareita?
Abortti on vapaa, ei ole pakko tehdä äpäriä, joiden elatus sitten ottaa niin tiukille. Eikä kyllä normaaliälyinen nainen teekään.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:31"]
Ap, soitat heti huomenna lastenvalvojalle ja oikeusaputoimistoon. Ja saamarin harakat lakatkaa ilkkumasta, ap pitää vain oman lapsensa puolia.
Ja jos jonkun herkkis eronnut äiti katkeroituu vielä enemmän kun sivusuhde tulee ilmi, niin syyttäköön itseään. hänhän on eronnut jo.
Mutta kerää kaikki todisteet mitä sinulla miehestä on, sillä tulet tarvitsemaan niitä.
Asialle voidaan varmasti vielä tehdä jotakin.
[/quote]
Niin siis mun vanhemmat oli yhdessä koko mun isän eliniän. Ero astui voimaan ennen isän kuolemaa mutta mun vanhemmat olivat palanneet yhteen. Ja mitä siihen naiseen tuli niin soitin hänelle kirjeessä näkyvään puhelinnroon ja kysyin jossain vaiheessa miten he päätyivät hommailemaan keskenään. Nainen sanoi että isäni oli työpaikan juhlissa ollut surkeana kun olivat äidin kanssa riidelleet. Nainen oli sitten päättänyt vähän piristääalkoholinterästämää isääni, yhteen kertaan se oli jäänyt ja isäni oli heti raskaudesta kuultuaan sanonut ettei aio erota mutta voi huolehtia lapsen elatuksesta ja niin olikin tehnyt lupauksensa mukaan, nainen ei pitänyt omaa lupaustaan eli suutaan kiinni. Mun vanhemmat olivat yhdessä teini-iästä asti ja isäni kuoli siis tosi nuorena.
Kysyin naiselta että miksi hän otti yhteyttä ja hänen argumenttinsa oli että hänen mielestään mun isän perheen pitää tietää asiasta. Tosiasiassa hän oli kuitenkin perinnön perässä ja se ilmeni jonkun ajan päästä kun keskustelua jatkoimme. Sanoin heti että mun isältä ei jäänyt mitään hänen lapselleen että joitakin valokuvia voin lähettää jotta lapsi voi tutustua isäänsä ja isovanhempiinsa, on sellainen suku että tietoa löytyy vaikka historiankirjoista ja netistä. No nämä valokuvat eivät kiinnostaneet eikä mikään muukaan kun rahaa ei kerran ollut jaossa.
Lain mukaan tuolle lapselle ei kuulunut mikään mun isältä. Tarkistin sen sukuumme kuuluvilta asianajajilta.
Sanoin vielä puhelun loppuun tälle naiselle että mun mielestä harvinaisen tylyä lasta kohtaan tehdä sellainen sopimus lapsen isän kanssa että kun tämä vaan maksaa niin lapsen ei tarvitse edes tavata isäänsä. Nyt lapsi ei koskaan voi tutustua häneen eikä oikeastaan luoda mitään kunnollista suhdetta aikuisiin sisarruksiinsakaan. Tämä lapsi oli siis kymmenvuotias ja saanut alkunsa aikana jolloin minäkin muistan että vanhemmilla oli rankkaa, taloudellisesti ja henkisesti. Mun isä oli silloin 30 ja äitini nuorempi, mun äiti oli 17 kun mä synnyin. Tottakai isä oli syypää yhtä paljon hairahdukseensa mutta miksi te ajattelette että mun äidin pitäisi siitä kärsiä loppuikänsä, mistä hän saa syyttää itseään? miehensä hairahduksesta? Siitä että tiesi koko ajan että joku on vialla mutta yritti isäni kanssa hoitaa parisuhdettaan? Ja jos oikein haluatte tietää niin vanhempani erosivat viime laman aikana siksi että toinen voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin toisen pystyen näin pysymään taloudellisesti pystyssä, eivät siksi että heillä olisi mennyt huonosti keskenään. Ja mun isä oli kertonut ennen kuolemaansa mun äidille että on tehnyt jotakin jota ei koskaan voi antaa itselleen anteeksi muttei pystynyt sitä kertomaan äidille elinaikanaan, ehkä ajan mukaan olisi pystynyt jos olisi saanut elää.
[/quote]
Eikö se sun isäs ollut ihan yhtä tyly kun ei halunnut tavata lastaan? Isäshän käytännössä hylkäsi oman lapsensa, maksoi naiselle jotta tämä pitäis suunsa kiinni eikä paljastaisi syrjähyppyä. Se nainehan kuitenkin hoiti sen oman lapsensa, toisin kuin isäsi. Miksi ihmeessä teet isästäsi jotain uhria ja hyväksikäytettyä. Sun isäs pani vierasta naista, sai sen seurauksena lapsen jonka sitten surutta hylkäsi. Ja suurin syyllinen on tää vieras nainen, joka kuitenkin hoiti ja huolehti sen sun sisaruspuolen?
Ja miksi ihmeessä joku vieras on vastuussa sun äidin surusta, jonka aiheutti sun ISÄS syrjähypyllään? Sun isäs se tässä vieraissa hyppi ja äitisi petti, ei se vieras nainen.
[/quote]
Kuule vaikka siksi että isäni olisi ottanut (ihan naisen oman sanojen mukaan) pojan omiin nimiinsä mutta nainen oli mielestään höveli eikä halunnut tätä ja saihan sitten yksinhuoltajatuet eikä tarvinnut paljon selitellä "kun ei tiennyt lapsen isää" ja sai sitten rahaa isältäni myös.
Sä olet idiootti. Tottakai se oli sekä mun isän että tämän "vieraan" naisen syy, kummankin, nainen meni vetelemään paljailla miehen kanssa jolla tiesi olevan perhe (olivat samalla työpaikalla töissä). Mun äidillä ei tähän ole osaa aikä arpaa.
Ja olet idiootti myös siinä suhteessa että luulet automaattsiesti ettei minun perheeni olisi ollut valmis tutustumaan tähän lapseen. Naiselle se olisi sopinut jos siitä olisi tavalla tai toisella maksettu.
Lapsi otti mun sisarrukseen yhteyttä tullessaan täysi-ikäiseksi. Valmis alkoholisti joka hautoi itsemurhaa, lapsuus äidin ja hänet adoptoineen äidin miesystävän kanssa ei ollut mennyt kovin hienosti. Äiti ei lisäksi ollut kellekään kertonut että pojan isä oli naimisissa, vanhemmilleenkin oli valehdellut että ei ollut naimisissa olevasta miehestä kyse vaan muuten vaan vastuuntunnottomasta. Ei kuulemma ollut antanut lapselle mitään koko aikana. Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli. Pojalleen oli kertonut tämä nainen jossain vaiheessa isän nimen ja meidän sisaruksien nimet. On niin harvinainen nimi että helppo löytää ja ottaa yhteyttä.
[/quote]
Mistä se isäs sitä runsasta elatusapua oikein maksoi, eikös niillä ollut äitis kanssa taloudellisia ongelmia jo silloin sen syrjähypyn aikana. Ja kymmenen vuotta myöhemmin ne eros kun tuli konkurssi. Mistä tyhjätasku ne elarit kaivoi, eihän isältäs jäänyt perintöäkään. Taisit keksiä tuon koko runsaan elatusmaksun, isäs tais oikeesti maksaa muutaman kympin kuussa, jos sitäkään. Ei tunnustanut, ei tavannut, eikä maksanut. Hieno mies kertakaikkiaan se sun isäsi.
[/quote]
Miten ihmeessä te leivotte näistä varattujen kanssa huoraavista naisista jotain suuria marttyyrisankareita?
Abortti on vapaa, ei ole pakko tehdä äpäriä, joiden elatus sitten ottaa niin tiukille. Eikä kyllä normaaliälyinen nainen teekään.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:31"]
Ap, soitat heti huomenna lastenvalvojalle ja oikeusaputoimistoon. Ja saamarin harakat lakatkaa ilkkumasta, ap pitää vain oman lapsensa puolia.
Ja jos jonkun herkkis eronnut äiti katkeroituu vielä enemmän kun sivusuhde tulee ilmi, niin syyttäköön itseään. hänhän on eronnut jo.
Mutta kerää kaikki todisteet mitä sinulla miehestä on, sillä tulet tarvitsemaan niitä.
Asialle voidaan varmasti vielä tehdä jotakin.
[/quote]
Niin siis mun vanhemmat oli yhdessä koko mun isän eliniän. Ero astui voimaan ennen isän kuolemaa mutta mun vanhemmat olivat palanneet yhteen. Ja mitä siihen naiseen tuli niin soitin hänelle kirjeessä näkyvään puhelinnroon ja kysyin jossain vaiheessa miten he päätyivät hommailemaan keskenään. Nainen sanoi että isäni oli työpaikan juhlissa ollut surkeana kun olivat äidin kanssa riidelleet. Nainen oli sitten päättänyt vähän piristääalkoholinterästämää isääni, yhteen kertaan se oli jäänyt ja isäni oli heti raskaudesta kuultuaan sanonut ettei aio erota mutta voi huolehtia lapsen elatuksesta ja niin olikin tehnyt lupauksensa mukaan, nainen ei pitänyt omaa lupaustaan eli suutaan kiinni. Mun vanhemmat olivat yhdessä teini-iästä asti ja isäni kuoli siis tosi nuorena.
Kysyin naiselta että miksi hän otti yhteyttä ja hänen argumenttinsa oli että hänen mielestään mun isän perheen pitää tietää asiasta. Tosiasiassa hän oli kuitenkin perinnön perässä ja se ilmeni jonkun ajan päästä kun keskustelua jatkoimme. Sanoin heti että mun isältä ei jäänyt mitään hänen lapselleen että joitakin valokuvia voin lähettää jotta lapsi voi tutustua isäänsä ja isovanhempiinsa, on sellainen suku että tietoa löytyy vaikka historiankirjoista ja netistä. No nämä valokuvat eivät kiinnostaneet eikä mikään muukaan kun rahaa ei kerran ollut jaossa.
Lain mukaan tuolle lapselle ei kuulunut mikään mun isältä. Tarkistin sen sukuumme kuuluvilta asianajajilta.
Sanoin vielä puhelun loppuun tälle naiselle että mun mielestä harvinaisen tylyä lasta kohtaan tehdä sellainen sopimus lapsen isän kanssa että kun tämä vaan maksaa niin lapsen ei tarvitse edes tavata isäänsä. Nyt lapsi ei koskaan voi tutustua häneen eikä oikeastaan luoda mitään kunnollista suhdetta aikuisiin sisarruksiinsakaan. Tämä lapsi oli siis kymmenvuotias ja saanut alkunsa aikana jolloin minäkin muistan että vanhemmilla oli rankkaa, taloudellisesti ja henkisesti. Mun isä oli silloin 30 ja äitini nuorempi, mun äiti oli 17 kun mä synnyin. Tottakai isä oli syypää yhtä paljon hairahdukseensa mutta miksi te ajattelette että mun äidin pitäisi siitä kärsiä loppuikänsä, mistä hän saa syyttää itseään? miehensä hairahduksesta? Siitä että tiesi koko ajan että joku on vialla mutta yritti isäni kanssa hoitaa parisuhdettaan? Ja jos oikein haluatte tietää niin vanhempani erosivat viime laman aikana siksi että toinen voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin toisen pystyen näin pysymään taloudellisesti pystyssä, eivät siksi että heillä olisi mennyt huonosti keskenään. Ja mun isä oli kertonut ennen kuolemaansa mun äidille että on tehnyt jotakin jota ei koskaan voi antaa itselleen anteeksi muttei pystynyt sitä kertomaan äidille elinaikanaan, ehkä ajan mukaan olisi pystynyt jos olisi saanut elää.
[/quote]
Eikö se sun isäs ollut ihan yhtä tyly kun ei halunnut tavata lastaan? Isäshän käytännössä hylkäsi oman lapsensa, maksoi naiselle jotta tämä pitäis suunsa kiinni eikä paljastaisi syrjähyppyä. Se nainehan kuitenkin hoiti sen oman lapsensa, toisin kuin isäsi. Miksi ihmeessä teet isästäsi jotain uhria ja hyväksikäytettyä. Sun isäs pani vierasta naista, sai sen seurauksena lapsen jonka sitten surutta hylkäsi. Ja suurin syyllinen on tää vieras nainen, joka kuitenkin hoiti ja huolehti sen sun sisaruspuolen?
Ja miksi ihmeessä joku vieras on vastuussa sun äidin surusta, jonka aiheutti sun ISÄS syrjähypyllään? Sun isäs se tässä vieraissa hyppi ja äitisi petti, ei se vieras nainen.
[/quote]
Kuule vaikka siksi että isäni olisi ottanut (ihan naisen oman sanojen mukaan) pojan omiin nimiinsä mutta nainen oli mielestään höveli eikä halunnut tätä ja saihan sitten yksinhuoltajatuet eikä tarvinnut paljon selitellä "kun ei tiennyt lapsen isää" ja sai sitten rahaa isältäni myös.
Sä olet idiootti. Tottakai se oli sekä mun isän että tämän "vieraan" naisen syy, kummankin, nainen meni vetelemään paljailla miehen kanssa jolla tiesi olevan perhe (olivat samalla työpaikalla töissä). Mun äidillä ei tähän ole osaa aikä arpaa.
Ja olet idiootti myös siinä suhteessa että luulet automaattsiesti ettei minun perheeni olisi ollut valmis tutustumaan tähän lapseen. Naiselle se olisi sopinut jos siitä olisi tavalla tai toisella maksettu.
Lapsi otti mun sisarrukseen yhteyttä tullessaan täysi-ikäiseksi. Valmis alkoholisti joka hautoi itsemurhaa, lapsuus äidin ja hänet adoptoineen äidin miesystävän kanssa ei ollut mennyt kovin hienosti. Äiti ei lisäksi ollut kellekään kertonut että pojan isä oli naimisissa, vanhemmilleenkin oli valehdellut että ei ollut naimisissa olevasta miehestä kyse vaan muuten vaan vastuuntunnottomasta. Ei kuulemma ollut antanut lapselle mitään koko aikana. Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli. Pojalleen oli kertonut tämä nainen jossain vaiheessa isän nimen ja meidän sisaruksien nimet. On niin harvinainen nimi että helppo löytää ja ottaa yhteyttä.
[/quote]
Mistä se isäs sitä runsasta elatusapua oikein maksoi, eikös niillä ollut äitis kanssa taloudellisia ongelmia jo silloin sen syrjähypyn aikana. Ja kymmenen vuotta myöhemmin ne eros kun tuli konkurssi. Mistä tyhjätasku ne elarit kaivoi, eihän isältäs jäänyt perintöäkään. Taisit keksiä tuon koko runsaan elatusmaksun, isäs tais oikeesti maksaa muutaman kympin kuussa, jos sitäkään. Ei tunnustanut, ei tavannut, eikä maksanut. Hieno mies kertakaikkiaan se sun isäsi.
[/quote]
Miten ihmeessä te leivotte näistä varattujen kanssa huoraavista naisista jotain suuria marttyyrisankareita?
Abortti on vapaa, ei ole pakko tehdä äpäriä, joiden elatus sitten ottaa niin tiukille. Eikä kyllä normaaliälyinen nainen teekään.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:31"]
Ap, soitat heti huomenna lastenvalvojalle ja oikeusaputoimistoon. Ja saamarin harakat lakatkaa ilkkumasta, ap pitää vain oman lapsensa puolia.
Ja jos jonkun herkkis eronnut äiti katkeroituu vielä enemmän kun sivusuhde tulee ilmi, niin syyttäköön itseään. hänhän on eronnut jo.
Mutta kerää kaikki todisteet mitä sinulla miehestä on, sillä tulet tarvitsemaan niitä.
Asialle voidaan varmasti vielä tehdä jotakin.
[/quote]
Niin siis mun vanhemmat oli yhdessä koko mun isän eliniän. Ero astui voimaan ennen isän kuolemaa mutta mun vanhemmat olivat palanneet yhteen. Ja mitä siihen naiseen tuli niin soitin hänelle kirjeessä näkyvään puhelinnroon ja kysyin jossain vaiheessa miten he päätyivät hommailemaan keskenään. Nainen sanoi että isäni oli työpaikan juhlissa ollut surkeana kun olivat äidin kanssa riidelleet. Nainen oli sitten päättänyt vähän piristääalkoholinterästämää isääni, yhteen kertaan se oli jäänyt ja isäni oli heti raskaudesta kuultuaan sanonut ettei aio erota mutta voi huolehtia lapsen elatuksesta ja niin olikin tehnyt lupauksensa mukaan, nainen ei pitänyt omaa lupaustaan eli suutaan kiinni. Mun vanhemmat olivat yhdessä teini-iästä asti ja isäni kuoli siis tosi nuorena.
Kysyin naiselta että miksi hän otti yhteyttä ja hänen argumenttinsa oli että hänen mielestään mun isän perheen pitää tietää asiasta. Tosiasiassa hän oli kuitenkin perinnön perässä ja se ilmeni jonkun ajan päästä kun keskustelua jatkoimme. Sanoin heti että mun isältä ei jäänyt mitään hänen lapselleen että joitakin valokuvia voin lähettää jotta lapsi voi tutustua isäänsä ja isovanhempiinsa, on sellainen suku että tietoa löytyy vaikka historiankirjoista ja netistä. No nämä valokuvat eivät kiinnostaneet eikä mikään muukaan kun rahaa ei kerran ollut jaossa.
Lain mukaan tuolle lapselle ei kuulunut mikään mun isältä. Tarkistin sen sukuumme kuuluvilta asianajajilta.
Sanoin vielä puhelun loppuun tälle naiselle että mun mielestä harvinaisen tylyä lasta kohtaan tehdä sellainen sopimus lapsen isän kanssa että kun tämä vaan maksaa niin lapsen ei tarvitse edes tavata isäänsä. Nyt lapsi ei koskaan voi tutustua häneen eikä oikeastaan luoda mitään kunnollista suhdetta aikuisiin sisarruksiinsakaan. Tämä lapsi oli siis kymmenvuotias ja saanut alkunsa aikana jolloin minäkin muistan että vanhemmilla oli rankkaa, taloudellisesti ja henkisesti. Mun isä oli silloin 30 ja äitini nuorempi, mun äiti oli 17 kun mä synnyin. Tottakai isä oli syypää yhtä paljon hairahdukseensa mutta miksi te ajattelette että mun äidin pitäisi siitä kärsiä loppuikänsä, mistä hän saa syyttää itseään? miehensä hairahduksesta? Siitä että tiesi koko ajan että joku on vialla mutta yritti isäni kanssa hoitaa parisuhdettaan? Ja jos oikein haluatte tietää niin vanhempani erosivat viime laman aikana siksi että toinen voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin toisen pystyen näin pysymään taloudellisesti pystyssä, eivät siksi että heillä olisi mennyt huonosti keskenään. Ja mun isä oli kertonut ennen kuolemaansa mun äidille että on tehnyt jotakin jota ei koskaan voi antaa itselleen anteeksi muttei pystynyt sitä kertomaan äidille elinaikanaan, ehkä ajan mukaan olisi pystynyt jos olisi saanut elää.
[/quote]
Eikö se sun isäs ollut ihan yhtä tyly kun ei halunnut tavata lastaan? Isäshän käytännössä hylkäsi oman lapsensa, maksoi naiselle jotta tämä pitäis suunsa kiinni eikä paljastaisi syrjähyppyä. Se nainehan kuitenkin hoiti sen oman lapsensa, toisin kuin isäsi. Miksi ihmeessä teet isästäsi jotain uhria ja hyväksikäytettyä. Sun isäs pani vierasta naista, sai sen seurauksena lapsen jonka sitten surutta hylkäsi. Ja suurin syyllinen on tää vieras nainen, joka kuitenkin hoiti ja huolehti sen sun sisaruspuolen?
Ja miksi ihmeessä joku vieras on vastuussa sun äidin surusta, jonka aiheutti sun ISÄS syrjähypyllään? Sun isäs se tässä vieraissa hyppi ja äitisi petti, ei se vieras nainen.
[/quote]
Kuule vaikka siksi että isäni olisi ottanut (ihan naisen oman sanojen mukaan) pojan omiin nimiinsä mutta nainen oli mielestään höveli eikä halunnut tätä ja saihan sitten yksinhuoltajatuet eikä tarvinnut paljon selitellä "kun ei tiennyt lapsen isää" ja sai sitten rahaa isältäni myös.
Sä olet idiootti. Tottakai se oli sekä mun isän että tämän "vieraan" naisen syy, kummankin, nainen meni vetelemään paljailla miehen kanssa jolla tiesi olevan perhe (olivat samalla työpaikalla töissä). Mun äidillä ei tähän ole osaa aikä arpaa.
Ja olet idiootti myös siinä suhteessa että luulet automaattsiesti ettei minun perheeni olisi ollut valmis tutustumaan tähän lapseen. Naiselle se olisi sopinut jos siitä olisi tavalla tai toisella maksettu.
Lapsi otti mun sisarrukseen yhteyttä tullessaan täysi-ikäiseksi. Valmis alkoholisti joka hautoi itsemurhaa, lapsuus äidin ja hänet adoptoineen äidin miesystävän kanssa ei ollut mennyt kovin hienosti. Äiti ei lisäksi ollut kellekään kertonut että pojan isä oli naimisissa, vanhemmilleenkin oli valehdellut että ei ollut naimisissa olevasta miehestä kyse vaan muuten vaan vastuuntunnottomasta. Ei kuulemma ollut antanut lapselle mitään koko aikana. Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli. Pojalleen oli kertonut tämä nainen jossain vaiheessa isän nimen ja meidän sisaruksien nimet. On niin harvinainen nimi että helppo löytää ja ottaa yhteyttä.
[/quote]
Mistä se isäs sitä runsasta elatusapua oikein maksoi, eikös niillä ollut äitis kanssa taloudellisia ongelmia jo silloin sen syrjähypyn aikana. Ja kymmenen vuotta myöhemmin ne eros kun tuli konkurssi. Mistä tyhjätasku ne elarit kaivoi, eihän isältäs jäänyt perintöäkään. Taisit keksiä tuon koko runsaan elatusmaksun, isäs tais oikeesti maksaa muutaman kympin kuussa, jos sitäkään. Ei tunnustanut, ei tavannut, eikä maksanut. Hieno mies kertakaikkiaan se sun isäsi.
[/quote]
Onpa aika torkeaa tulla haukkumaan kuollutta ihmista. Mika syy talla vastaajalla olisi valehdella? Taidat purkaa jotain omia traumojasi nyt tassa.
[/quote]
Vastaaja haluaa kaunistella oman isänsä tekoja. Vastaajalla ei ole kanttia myöntää, että isässäkin oli vikaa ja paljon. Koko tuo ruikutushan on vaan selittelyä, että kaikki olikin vaan sen naikkosen vikaa, isä raukka oli hyväksikäytetty eikä saanut edes lastaan tunnustaa. Harmi vaan kun olis saanut, mutta ei halunnut. Isälle oma kunnia meni lapsen ohi. Jos se olis halunnut todella sen lapsen nimiinsä niin se olis sen saanut, se olis myös saanut tavata sitä. Mutta silloin se lapsi ei olis pysynyt piilossa. Joten oma etu meni lapsen edun edelle. Ei tuota kummoiseksi isäksi voi sanoa, ei vaikka kuinka yrittäis kunnioittaa vainajaa.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 10:42"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 01:31"]
Ap, soitat heti huomenna lastenvalvojalle ja oikeusaputoimistoon. Ja saamarin harakat lakatkaa ilkkumasta, ap pitää vain oman lapsensa puolia.
Ja jos jonkun herkkis eronnut äiti katkeroituu vielä enemmän kun sivusuhde tulee ilmi, niin syyttäköön itseään. hänhän on eronnut jo.
Mutta kerää kaikki todisteet mitä sinulla miehestä on, sillä tulet tarvitsemaan niitä.
Asialle voidaan varmasti vielä tehdä jotakin.
[/quote]
Niin siis mun vanhemmat oli yhdessä koko mun isän eliniän. Ero astui voimaan ennen isän kuolemaa mutta mun vanhemmat olivat palanneet yhteen. Ja mitä siihen naiseen tuli niin soitin hänelle kirjeessä näkyvään puhelinnroon ja kysyin jossain vaiheessa miten he päätyivät hommailemaan keskenään. Nainen sanoi että isäni oli työpaikan juhlissa ollut surkeana kun olivat äidin kanssa riidelleet. Nainen oli sitten päättänyt vähän piristääalkoholinterästämää isääni, yhteen kertaan se oli jäänyt ja isäni oli heti raskaudesta kuultuaan sanonut ettei aio erota mutta voi huolehtia lapsen elatuksesta ja niin olikin tehnyt lupauksensa mukaan, nainen ei pitänyt omaa lupaustaan eli suutaan kiinni. Mun vanhemmat olivat yhdessä teini-iästä asti ja isäni kuoli siis tosi nuorena.
Kysyin naiselta että miksi hän otti yhteyttä ja hänen argumenttinsa oli että hänen mielestään mun isän perheen pitää tietää asiasta. Tosiasiassa hän oli kuitenkin perinnön perässä ja se ilmeni jonkun ajan päästä kun keskustelua jatkoimme. Sanoin heti että mun isältä ei jäänyt mitään hänen lapselleen että joitakin valokuvia voin lähettää jotta lapsi voi tutustua isäänsä ja isovanhempiinsa, on sellainen suku että tietoa löytyy vaikka historiankirjoista ja netistä. No nämä valokuvat eivät kiinnostaneet eikä mikään muukaan kun rahaa ei kerran ollut jaossa.
Lain mukaan tuolle lapselle ei kuulunut mikään mun isältä. Tarkistin sen sukuumme kuuluvilta asianajajilta.
Sanoin vielä puhelun loppuun tälle naiselle että mun mielestä harvinaisen tylyä lasta kohtaan tehdä sellainen sopimus lapsen isän kanssa että kun tämä vaan maksaa niin lapsen ei tarvitse edes tavata isäänsä. Nyt lapsi ei koskaan voi tutustua häneen eikä oikeastaan luoda mitään kunnollista suhdetta aikuisiin sisarruksiinsakaan. Tämä lapsi oli siis kymmenvuotias ja saanut alkunsa aikana jolloin minäkin muistan että vanhemmilla oli rankkaa, taloudellisesti ja henkisesti. Mun isä oli silloin 30 ja äitini nuorempi, mun äiti oli 17 kun mä synnyin. Tottakai isä oli syypää yhtä paljon hairahdukseensa mutta miksi te ajattelette että mun äidin pitäisi siitä kärsiä loppuikänsä, mistä hän saa syyttää itseään? miehensä hairahduksesta? Siitä että tiesi koko ajan että joku on vialla mutta yritti isäni kanssa hoitaa parisuhdettaan? Ja jos oikein haluatte tietää niin vanhempani erosivat viime laman aikana siksi että toinen voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin toisen pystyen näin pysymään taloudellisesti pystyssä, eivät siksi että heillä olisi mennyt huonosti keskenään. Ja mun isä oli kertonut ennen kuolemaansa mun äidille että on tehnyt jotakin jota ei koskaan voi antaa itselleen anteeksi muttei pystynyt sitä kertomaan äidille elinaikanaan, ehkä ajan mukaan olisi pystynyt jos olisi saanut elää.
[/quote]
Eikö se sun isäs ollut ihan yhtä tyly kun ei halunnut tavata lastaan? Isäshän käytännössä hylkäsi oman lapsensa, maksoi naiselle jotta tämä pitäis suunsa kiinni eikä paljastaisi syrjähyppyä. Se nainehan kuitenkin hoiti sen oman lapsensa, toisin kuin isäsi. Miksi ihmeessä teet isästäsi jotain uhria ja hyväksikäytettyä. Sun isäs pani vierasta naista, sai sen seurauksena lapsen jonka sitten surutta hylkäsi. Ja suurin syyllinen on tää vieras nainen, joka kuitenkin hoiti ja huolehti sen sun sisaruspuolen?
Ja miksi ihmeessä joku vieras on vastuussa sun äidin surusta, jonka aiheutti sun ISÄS syrjähypyllään? Sun isäs se tässä vieraissa hyppi ja äitisi petti, ei se vieras nainen.
[/quote]
Kuule vaikka siksi että isäni olisi ottanut (ihan naisen oman sanojen mukaan) pojan omiin nimiinsä mutta nainen oli mielestään höveli eikä halunnut tätä ja saihan sitten yksinhuoltajatuet eikä tarvinnut paljon selitellä "kun ei tiennyt lapsen isää" ja sai sitten rahaa isältäni myös.
Sä olet idiootti. Tottakai se oli sekä mun isän että tämän "vieraan" naisen syy, kummankin, nainen meni vetelemään paljailla miehen kanssa jolla tiesi olevan perhe (olivat samalla työpaikalla töissä). Mun äidillä ei tähän ole osaa aikä arpaa.
Ja olet idiootti myös siinä suhteessa että luulet automaattsiesti ettei minun perheeni olisi ollut valmis tutustumaan tähän lapseen. Naiselle se olisi sopinut jos siitä olisi tavalla tai toisella maksettu.
Lapsi otti mun sisarrukseen yhteyttä tullessaan täysi-ikäiseksi. Valmis alkoholisti joka hautoi itsemurhaa, lapsuus äidin ja hänet adoptoineen äidin miesystävän kanssa ei ollut mennyt kovin hienosti. Äiti ei lisäksi ollut kellekään kertonut että pojan isä oli naimisissa, vanhemmilleenkin oli valehdellut että ei ollut naimisissa olevasta miehestä kyse vaan muuten vaan vastuuntunnottomasta. Ei kuulemma ollut antanut lapselle mitään koko aikana. Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli. Pojalleen oli kertonut tämä nainen jossain vaiheessa isän nimen ja meidän sisaruksien nimet. On niin harvinainen nimi että helppo löytää ja ottaa yhteyttä.
[/quote]
Mistä se isäs sitä runsasta elatusapua oikein maksoi, eikös niillä ollut äitis kanssa taloudellisia ongelmia jo silloin sen syrjähypyn aikana. Ja kymmenen vuotta myöhemmin ne eros kun tuli konkurssi. Mistä tyhjätasku ne elarit kaivoi, eihän isältäs jäänyt perintöäkään. Taisit keksiä tuon koko runsaan elatusmaksun, isäs tais oikeesti maksaa muutaman kympin kuussa, jos sitäkään. Ei tunnustanut, ei tavannut, eikä maksanut. Hieno mies kertakaikkiaan se sun isäsi.
[/quote]
Miten ihmeessä te leivotte näistä varattujen kanssa huoraavista naisista jotain suuria marttyyrisankareita?
Abortti on vapaa, ei ole pakko tehdä äpäriä, joiden elatus sitten ottaa niin tiukille. Eikä kyllä normaaliälyinen nainen teekään.
[/quote]
Se huora sentään hoiti sen lapsen, toisin kuin isä. Isä piti lasta piilossa ja maksoi äidin hiljaiseksi. Mitä kunniakasta siinä on? Mies pettää vaimoaan ja hylkää lapsensa. Ja tätä miestä pidetään suurena uhrina ja säälitellään. Kaikki on vaan naisen vikaa. Miehillä ei ikinä ole mitään vastuuta mistään. Kuka tässä ne lupauksensa rikkoi ja petti, kuka hylkäsi lapsensa?
Ei kyllä voi päässä kaikki olla kohdillaan että suostuu tuollaisiin salattuihin perheisiin. Sen jotenkin vielä ymmärtää että rakkaudennälässään suostuu toiseksi naiseksi, mutta että hommaa siihen myös lapsen. Jos ei pää ole sekaisin niin tuossa salailutouhussa se ainakin menee. Ja jättää jälkensä lapsiin. Lapset vaistoavat kaiken ja arvatkaas vaan millaiset eväät elämälleen saa lapsi jonka olemassaolo on salaisuus kaikkine lieve-ilmiöineen. Ainoa mille voi rakentaa mitään on rehellisyys. Jos ap olisi vaatinut rehellisyyttä, kaikki olisi paljastunut ja kaikki osapuolet saaneet mahdollisuuden tehdä totuudenmukaisia valintoja. Erittäin lapsellista ja itsekästä suostua tuollaiseen miehen pompotteluun ja suojelemiseen. Vaikka tyhmin tässä kuviossa oli tietenkin se mies. Mutta rauha hänen sielulleen, jälkipolvet sitten siivoavat hänen vastuuttomat sotkunsa.
Lisään vielä siihen DNA-testi viestiin, että, kun isyys sitten oli DNA-testillä ja oikeuden päätöksellä vahvistettu on lapsi saanut yleistä perhe - eläkettä.
Lisään vielä siihen DNA-testi viestiin, että, kun isyys sitten oli DNA-testillä ja oikeuden päätöksellä vahvistettu on lapsi saanut yleistä perhe - eläkettä.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:54"]
AP täällä taas... En viitsi vastata noihin haukkumaviesteihin kun on tarpeeksi raskasta muutenkin. Rehellisyyden nimissä pakko sanoa että toivoin koko ajan että mies itse ottaisi meidän olemassolon avokilleen puheeksi. Siksi ei sovittu mitään paperilla kun ajattelin että painostus on huonoin "keino". Kun seksiä ym oli sitten tapaamisilla myöhemminkin. Kyllä kävi yhtedenotot mielessä kesällä ja syksyllä mutta en tehnyt mitään kun halusin pitää lupaukseni ja ajattelin että ei mies tyttöä lopullisesti hylkää.
Kyllä on itselläkin nyt suruaika, onneksi tyttö niin pieni ettei ymmärrä mutta surettaa kun ei tule koskaan isäänsä tuntemaan niin että muistaisi... Siksikin nyt tekisi mieli ottaa isovanhempiin yhteyttä kunhan nimet selviää. Sen miehen avokin reagointi huolettaa vähän.. Nämä miehen pojat vielä on alle kouluikäisiä joten sillä tavalla "helppoja" . Olisi kyllä kiva saada muistoksikin tytölle jotain, joku esine, valokuvia yms.
[/quote]
Ok-set-ta-vaa!
Siis AP:n tarkoitus alun perinkin napata varattu mies itselleen ja taustalla toistuva pettäminen.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:00"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 12:19"]
Mulle kertoi puhelimessa silloin aikanaan että oli säännöllisesti maksanut ihan runsasta "elatusapua" ja huomasinhan mä isän tiliotteista katsoa sen jälkeen että oli joka kuukausi samaan aikaan nostanut tuhat markkaa koko pojan eliniän ajan siihen asti kun kuoli.
[/quote]
Olipa runsasta elatusapua – tuhat markkaa (!) kuukaudessa :D Ja kuitenkin annoit ymmärtää isäsi olevan "parempaa sukua"... Se on hei n.170 euroa...
[/quote]
Hei hei ittelles, jos olisit ollut hereillä koulussa niin ymmärtäisit että rahan arvo on muuttunut vuosien varrella - tuhat MARKKAA on aikanaan ollut iso raha! Samalla logiikalla taloni joka aikanaan maksoi 750 000 mk oli toooosi halpa kun se on vain n. 125 000 egee, hei...
[/quote]
Entinen tuhat markkaa on kyllä nykyinen tuhat euroa.
[/quote]
Ei ole. Esim 1980 1000mk elari olisi nykyään n. 450€. Isohko elari, mutta ei mikään jättisumma.
[/quote]Siihen aikaan yleinen elintaso oli myös matalampi, joten nykyistä 450 euroa vastaava summa tuntui elämässä ihan eri tavalla kuin 450 euroa nyt.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:26"]
Meillä isyys vahvistettiin ottamalla DNA-testi vauvasta ja hänen siihen suostuvasta mummostaan, isän kuoltua ennen lapsen syntymää. Pakko ei hänen siihen olisi ollut suostua, eikä testin tulos olisi välttämättä näyttänyt varmuudella sukulaisuutta.
[/quote]
Hei ap, nyt kaivelet kätköistäsi hiusharjan, jota tämä lapsen isä teillä käydessään käytti ja teetät dna-testin hiuksesta ;)
Haluatko ap oikeasti, että lapsesi on osa perhettä, joka ei ole sinun perheesi? Et edes tunne niitä ihmisiä? Ottamatta kantaa tilanteeseen muuten, ihmettelen miksi haluat niin kovasta että lapsesi olisi läheinen sinulle tuntemattomille ihmisille? Kun et halunnut lapsen heitä tuntevan kun lapsen isä oli vielä elossa?
Kukaan meistä ei voi tietää miten tilanteeseen suhtautuisi, ennen kuin se osuisi omalle kohdalle. Nämä, jotka niin kovasti ovat lehtolasta omaksi perheekseen ottamassa, saattaisivat suhtautua tilanteeseen päinvastoin, jos tuntematon nainen oman miehen lapsen kanssa olisi oventakana. Mahtavaa, jos on olemassa niin hyviä ihmisiä joille tilanne olisi ihan ok, itse veikkaan että ainakin aikaa menisi ennen kuin tilanteen pystyisi hyväksymään.
Tässähän on kysymys lapsista, avio-avoliitossa tai niiden ulkopuolella syntyneistä.
Ei sillä ole merkitystä millaisessa suhteessa lapsi on syntynyt..joku voi tulla yhden illan suhteesta raskaaksi ja vaikka avioitua joku toinen taas ei.
Kunnioitettavaa on se että on ottanut lapsensa vastaan eikä heti syöksynyt keskeyttämään, sekin on vastuun kantoa.
Ei avopuolisot tai asuinkumppanit toisiaan peri vaan lapset, jos on perittävää edes. Kyllä aloittajan kannattaa ehdottomasto ottaa yhteyttä miehen vanhempiin, voitte sitten päättää miten etenette. Normaalisti jos on menettänyt lapsensa ja kuoleman jälkeen ilmaantuu jälkeläinen, hänet otetaan avosylin vastaan. Se on teidän välisenne asia, ei kuulu avokeille eikä muille, eihän joku avovaimo ole edes leski.
Kyllä avovaimo on leski :((( Elämä ei tapahu juridiikassa vaan ihmisten välillä. Eihän tunnustamaton lapsikaan sun logiikan mukaan ole lapsi. Aika julmaa:(( Kumppaninsa menettäminen lieneen hirveää.
Virallisesti ja juridisesti ei ole leski. Se kun nyt vaan on niin että hyvin useilla ne avokit vaihtuu aika tiuhaan ja lapsiakin tehdään yhden sun toisen kanssa.
Ei aina näin ole mutta sattumoisin tiedän useammankin joilla yksi avokki tänään..seuraava ensi kuussa.
Tottakai kumppanin menettäminen on hirveää jos on pitkään oltu yhdessä ja rakastettu toisiaan. Niitäkin on joita avopuolison poistuminen ei paljon hetkauta kun niin huonosti mennyt. Ainahan kuolema koskettaa, varsinkin jos on nuori ihminen mutta ei kaikki jää vuosiksi suremaan..
[quote author="Vierailija" time="05.12.2013 klo 13:05"]
Tyttäresi tuskin tulee samaan mitään perintöä, ei edes tuomioistuimen päätöksellä, koska isä ei ole virallisesti tunnustanut lasta. Teitte suullisen sopimuksen salassapidosta ja on todennäköistä, että ilmoitit lapsen "virallisiin papereihin" lapsen isän olevan tuntematon, jolloin lapsen elatusmaksut siirtyvät veronmaksajien maksettavaksi.
Lain valossa annoit valheellista tietoa viranomaisille, joka tulisi joka tapauksessa ilmi, jos viet perintöasian oikeuden ratkaistavaksi tai lastensuojelun. Ja on täysinmahdollista, ettei sinulle ehkä kunnian kukko laula, koska tiesit lapsen isän nimen ja sait lapsen elatusmaksun yhteiskunnalta, valheellisin perustein, johon löytyy myös rikosnimitys.
[/quote]
Minä tiedän tapauksen missä äiti ja isä ovat tehneet SOPIMUKSEN että isyyttä ei tunnusteta. Tietoisesti tämä äiti huijasi sossua (vai kuka sen elatusmaksun maksaakin), lisäksi isä maksoi vähän rahaa kuukausittain. Onhan tuo rikollista mutta sitä varmaan tapahtuu paljon täällä. Tämä äiti oli tietoinen että lapsen isän perheellä on omaisuutta, metsää jne, niin tietoisesti jättivät isyyden tunnustamatta JA TÄTEN LAPSELLA EI OLE MITÄÄN OIKEUTTA PERINTÖÖN.
Teitte sopimuksen, niin mikä oikeuttaa nyt sinua kertomaan lapsesta? Jos mies itse ei ollut innoissaan lapsesta niin miksi perhe olisi? Varmaan mies olisi halutessaan voinut kertoa lapsesta perheelle, mutta kun ei halunnut, niin KUNNIOITA NYT HYVÄN TÄHDEN SITÄ TEIDÄN SOPIMUSTA.
Kun lapsesi kasvaa ja haluaa tietää biologisesta isästään niin voit kertoa että se on kuollut. Jos lapsesi itse sitten haluaa mennä isän perheen elämän pilaamaan niin anna mennä, mutta älä sinä sitä tee.
Tai jos on aivan pakko mennä niin ota sitten vaan isovanhempiin yhteyttä, mutta vaan siinä mielessä että mikäli he ovat halukkaista tutustumaan mahdollisesti heidän lapsenlapseensa. Mutta älä sekaa mihen kumppania ja muita lapsia tähän. RAHAA LAPSESI EI TULE KUITENKAAN SAAMAAN.