Onko teidät lapsena "jätetty" nykymittapuilla vaarallisiin tilanteisiin, joihin ette omaa lastanne laittaisi?

Jatkan

Ja tietysti kävin noin 7-8 v ikäisenä yksin bussilla uimarannalla:)

1970-l maalla Pohjois-Karjalassa ala-asteikäisenä käytiin kavereiden kanssa, mutta joskus myös yksin kilometrin päässä kotoa uimassa. Ei ollut aikuisia vahtimassa. Lähimetsissä rymysin ja retkeilin yksin kilometrien päässä kotoa. Isä antoi 10 v. lahjaksi puukon. Kyläkouluun mentiin jalan tai hiihtämällä - sekä kovilla pakkasilla että myös silloin kun alueella liikkui susia. Sudet ei kuulemma käy ihmisen kimppuun. Ei onneksi tullut sutta koskaan vastaan, joten ei tarvinnut tosielämässä kokeilla. Mutta villisika juoksi yhtenä talvena iltahämärissä muutaman kymmenen metrin päästä ohi. Ei käynyt kimppuun. Maatilan töitä tehtiin penskasta asti. Alimmissa selkänikamissa havaittiinkin kulumaa jo 20 vuotiaana ja selkäkivut on olleet riesana koko aikuisiän. En tiedä oliko nämä nyt "jättämistä", mutta tämmöistä oli elämä silloin.

Kyllä.

Oletko ollut vielä aikuisena tekemisissä äitisi ja isäsi kanssa? Moni lapsi on laittanut aikuisena välit poikki vanhempiinsa. Äiti ja isä ovat laiminlyöneet, kaltoinkohdelleet ja pahoinpidelleet lapsiaan.

Monella 1960-1980-luvulla syntyneellä on huono ja kurja lapsuus. Vanhempien "lastenkasvatus" on perustunut lasten alistamiseen, pelotteluun, uhkailuun ja henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan.

Lapsen ikätasoisista perustarpeista ei olla kotona huolehdittu. Kotona ei ole ollut ruokaa. Äiti ja isä ovat olleet pitkiä aikoja pois kotoa ja lapset ovat olleet yksin milloin missäkin.

Vierailija kirjoitti:

Tätä en itse muista, mutta äitini on kertonut jättäneensä minut puun juurelle huivilla sidottuna vyötäisiltä siihen kiinni, etten karkaa.. Ikää ollut tuolloin noin 1v. Äiti tykkäsi marjastaa ja sienestää, tuskin se kovin kauas oli mennyt, mutta itse en olisi voinut kuvitella tekeväni noin omille lapsilleni. Muuten aika normi 70-80 lukujen taitteen menoa oli lapsuus, ei turvavöitä, oma lempipaikka oli seisoa siinä etuistuinten välissä. Rannalle saatiin mennä uimataidottomina, ukaasilla että selkään tulee jos hukkuu. 9-vuotiaana olin päivittäin vastuussa vuoden vanhasta pikkusisaruksesta kun äiti kävi iltatöissä.

Lapset tehtiin aikasemmin ennen ja ikä ei tullut esteeksi niitä hankiessa. Vaikka oli e-pillerit ja muut 60-luvulta lapsia ei niin harkittu kuin nykyään.

Lapset olivat siis helposti uusiutuva luonnonvara

Isä veteli 70-luvulla tupakkaa kuin korsteeni, sisällä, lastenkin läsnäollessa. Ei ole vielä kellään perheessä keuhkosyöpää (eikä isäkään siihen kuollut), mikä on ihmeitten ihme. Eipä hän tiennyt asettaneensa ketään vaaraan, ajateltiin vain että "epämukavaa" mutta ei vaarallista.

Tämä on isosiskojeni kertomaa. Vanhempamme olivat lähteneet illalla isän työpaikan pikkujoulu-juhliin. He jättivät minut, 5 kk vanhan vauvan, sisarteni hoitoon. He olivat tuolloin iältään 7- ja 8-vuotiaat, aika nuoria lapsia siis. Heille oli sanottu, että eivät saa nostaa minua syliin illan aikana. Olin sitten parkunut koko ajan vanhempien viipyessä myöhään yöhön saakka. Melko huolettomia näyttivät olleen aikoinaan.

Ajat on niin muuttuneet pikkulapsiajastani, joka oli 70-luvulla! Vai mitä sanotte näistä (oltiin siis ihan normaali perhe):

- Uimahallissa aloin käydä omineni 4-vuotiaasta. Osasin uida hyvin, matkaa oli vain jokunen sata metriä ja henkilökunta tuttuja. Silti...

- 4-5-vuotiaana kävin ostamassa äidille/vieraille tupakkaa ja itselle D-vitamiinisuklaata apteekista. Vissiin joku iäkäs sukulainen siis halusia savukkeita ja minut sitten lahjottiin sillä suklaalla.

No.... Minut jätettiin traktorin "ohjaamaan" sitä paniikissa oisko noin kolmasluokkalaisena kun mentiin perunapuimurilla. Iskä sitten juoksi hyttiin pysäyttämään traktorin ennen ojaa. Huh! (En tietenkään osannut sitäsken itse tehdä.)

Totta helkkarissa.

- eno ajoi corolla capria mökkitiellä tuhatta ja sataa, ja me kakrut lenneltiin pitkin poikin takapenkkiä ja kiljuttiin lisää vauhtia!

- menin neljävuotiaana bussilla päiväkotiin, kun äiti oli kipeänä enkä halunnut jäädä kotiin.

- Kiipeilin puissa kuin apina. Mitä korkeampi sen parempi. Hinattiin puihin lautoja, köysiä ja työkaluja ja rakenneltiin puihin majoja käytäviä puusta toiseen. 

- ajeltiin fillarilla joka paikkaan. Kypärästä ei oltu koskaan kuultukaan. 

Lomamatkoilla äiti käski ulos leikkimään. En osannut 8-vuotiaana vielä uida, mutta uin uimarenkaan avulla hotellin uima-altaassa yksin Espanjassa. Kerran Mallorcalla unohdin hotellin huoneen numeron, mutta onneksi joku osasi neuvoa missä se on. Äiti pakotti minut töihin sukulaisille ja naapureille 3-vuotiaasta lähtien. Sukulaiset teetättivät raskasta työtä ja selkä oli pilalla jo alakoulussa. Myös kouluun ilmoitin itseni, joka vuosi vaihtui asuinpaikka. Siinä sain huudot, kun aloitin koripallon peluun koulun jälkeen. Äiti huusi että kengät kuluu urheillessa! Vanhempani pakottivat minut syömään sukulaisten luona työtä vastaan. Sisareni oli toivottu lapsi, mutta minä synnyin ehkäisyn pettäessä. Luulen, että äiti tahallaan hankkiutui raskaaksi, mutta olinkin pettymys ja väärää sukupuolta. Äiti varmasti toivoi, että katoaisin ja voisi tehdä uuden vahingon sillä se saattaisi olla toivottu poikalapsi. Yläkoussa minusta tuli itsetuhoinen ja koulupsykologi suositteli koulukotia. Kuitenkin lapsi haluaa asua kotonaan. Äiti sanoi, että jos menen koulukotiin, niin takaisin en saa tulla. Vielä 20-vuotiaana äiti kiusasi, joten muutin ulkomaille pysyvästi. Myös lasten seksu aalinen ahdistelu oli hyväksyttävää. Äitini pakotti minut katsomaan por noa isän ja sukulaismiehen kanssa.

Kuljin 3 km kouluun yksin 7-vuotiaasta asti. Äitini jätti minut 5-6-vuotiaana yksin kotiin käydessään jossain. Minä ja sisareni vietimme kesälomat keskenämme siitä alkaen, kun hän oli 11 ja minä 7. Kun äitini oli työreissussa, isäni laittoi minut nukkumaan ja lähti yöllä baariin. Sisareni jäi hoitamaan. Äitini ja isäni muuttivat toiselle paikkakunnalle, kun olimme sisareni kanssa 10 ja 14. He olivat kotona viikonloppuisin. Iltaisin isovanhemmat tulivat hoitamaan mutta olimme muuten yksin keskenämme. Kaupassa äitini kadotti minut ja sisareni jatkuvasti - melkein jokainen kauppareissu päättyi siihen, että olimme infotiskillä kuuluttamassa äitiämme.

En kyllä ymmärrä, ettei kukaan tuollaisiin puuttunut

Ennen oli normaalia vielä 7 vuotta sitten kun olin teini, et 30 vuotias seurusteli 15 vuotiaan kanssa ja jos sillä 15 vuotiaalla oli useampi aikuinen s...kummpani niin se vaan oli teinihu...a" nykyään se onkin lapsenrais..kaus.

Luuletteko et MC Mane ois nykypäivänä tehny biisin missä lauletaan teinipill usta ja et mut te kaikki ootte lutkiateitäpitääkäyttää hyväksi, tulen syvälle sinne ja lopuksi jätän hyvästit.jja MC Mane faneja oli just teinit...

Vierailija kirjoitti:

Kuljin matkat päiväkotiin yksin ainakin 4-vuotiaasta asti. Päiväkoti oli lähellä, näkyi ikkunastamme, mutta silti älytöntä että sekä kotoa että päiväkodista minut lähetettiin yksin kävelemään.

Myös minä kävelin yksin päiväkotiin. Tosin taisin olla viiden vanha. Minut lähetettiin melkein aina päiväkodista kotiin yksin. Perusteluna oli se, että vanhempani työpäivä loppuu niin aikaisin. Olin pitkiä aikoja yksin kotona ennen kuin äiti tuli. Joskus soitin toiveikkaana naapureiden ovikelloa ja kysyin tuleeko joku ulos leikkimään.  Joskus itkin, kun vastaus oli ei. Välillä olin yksin myös illalla. Kerran matkustettiin ulkomaille tapaamaan sukulaisia sukulaista. Tuolla matkalla saatoin yhtäkkiä havahtua siihen, että huoltajani oli ties missä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te olitte kesät mummolassa? Missä lasten äidit ja isät olivat?

Ennen on ollut kehnoja, surkeita ja välinpitämättömiä äitejä ja isiä. Vanhemmat eivät ole viitsineet edes omia lapsiaan hoitaa ja valvoa! Pieniä - jopa alle kouluikäisiä - lapsia on kuskattu sukulaisten vaivoiksi, usein ja pitkiksi ajoiksi. Äidit ja isät ovat laiminlyöneet vastuunsa vanhempina, lastenhoitajina ja kasvattajina.

Kyykäärmeen purema voi olla hengenvaarallinen aikuisellekin - saati lapselle. Lapset keikkumassa hytittömän traktorin tai peräkärryn kyydissä. Huh huh! Uimataidottomat lapset uimassa ja ilmeisesti ilman vanhempien valvontaa. Moni lapsi on kuollut 1960-1980-luvulla hukkumalla.

Nykyään entisajan kamalista perheistä tehtäisiin lastensuojeluilmoitus ja kaikki lapset otettaisiin huostaan!

Vierailija kirjoitti:

Oltiin kesät mummolassa ja ei meitä serkuksia paljoa vahdittu. Ojien pielillä oli usein kyy odottamassa mutta ei niistä välitetty.

Eno lähti avomallin fergusonilla pellolle niin meitä oli kolme tai neljä kakaraa kyydissä. Ei olisi paljon tarvinnut otteen lipsahtaa kun olisi renkaan alle tippunut.

Uimaan mentiin metsän läpi lammelle n puolitoista kilometriä ja saattoi siellä päivä vierähtää.

Kotona olin usein yksin lauantaisin. Veljeni on vähän vanhempi ja jossain menossa. Äiti töissä, isä kalalla (ehkä). Olin juuri koulun aloittanut natiainen.

Uutena vuotena saatiin paukkuja joka lähtöön eikä paikalla koskaan aikuisia. Oltiin jo varmaan kymmenen kahdentoista ikäisiä ja kaverilta lähti etusormi paukun voimasta. Seuraavana vuonna paukkuja oli ihan yhtälailla..

Nämä vasta alkusoittoa. Nyt kun viisikymppisenä miettii, niin alkaa jo hirvittävään miten sitä selvittiin.

Vanhemmat oli töissä kesäisin. Ajat on muuttuneet ja 80-90-luvulla oli ihan yleistä, että lapset viettivät kesällä useamman viikon mummolassa. Niin olin minäkin, ja hengissä olen edelleen. Itseasiassa meillä oli serkkujen kanssa siellä ihan mukavaa, pelattiin, uitiin ja osallistuttiin talon töihin. Hyvät muistot jäi.

70`s show kirjoitti:

Olin 4 -vuotias, kun minut jätettiin yksin kotiin nukkumaan. Äiti ja isäpuoli lähti kapakkaan juhlimaan. Lapsuuteni oli muutenkin kaikkea muuta kuin normaali, vaikken sitä silloin lapsena tajunnutkaan.

Minulla on saman tapainen tarina, olin 6. Äiti ja hänen miesystävänsä lähtivät lähikapakkaan. Ei siitä nukkumisesta tullut mitään ja lähdin sitten omasta mielestäni reippaana tyttönä hakemaan äitiä kapakasta keskellä yötä. Nalle kainalossa ja avaimet kaulassa, kävelin kuppilan pihaan oottamaan äitiä. Sisälle kun ei lapset pääse, niin ajattelin. No aikani odoteltuani ulkona, vastuuntuntoisia aikuisia tuli ihmettelemään, ja pääsin kuppilaan sisälle etsimään äitiä. Oli äitillä muuten hölmistyny ilme kun paukahdin paikalle. Lähdettiin sit kotia, eikä äiti jättänyt toista kertaa ilman hoitajaa viihteelle lähtiessään. Näin kasarilla.

Nykymittapuun mukaan koko lapsuus oli vaarallinen. Mutta silloin opittiin ratkomaan asioita/ongelmia ihan itse ja otettiin vastuu omista tekemisistä ja vähän kavereidenkin. Eikä ruikutettu turhasta. Se oli ihanaa ja opettavaista aikaa.

Tehtiinkö muiden perheissä niin, että joskus asioilla ollessa vanhempanne päätti piipahtaa jonkun matkan varrella asuvan kaverin tai tutun luona 'ihan vain nopeasti'ja sitten lapset istuivat autossa pahimmillaan parikin tuntia kun aikuiset rupattelivat? Usein homma meni niin, että vanhemmat eivät edes menneet sisälle asti, vaan jäivät nojailemaan autoon lasten tylsistyessä sen sisällä kuoliaaksi. 

Meidät jätettiin myös autoon mm. pankissa vierailun ajaksi, ja odotus venähti usein hyvinkin pitäksi. Kesähelteillä tämä oli yhtä tuskaa. Kerran aloin voida huonosti äidin ollessa pankissa ja oksensin päälleni. Muistan, kuinka istuin oksennuksen tahraamissa vaatteissani, itkin ja huusin äitiä joka kuitenkin viipyi pitkään. 

Alakouluikäisenä aloin varautua näihin keikkoihin ottamalla aina kirjan autoon mukaan.

Tuli míeleen esim. veitsistä keittiössä. Ihan niin pienestä asti kun ylsi suuriin teräviin veitsiin sai niitä käyttää. Isä näytti miten hapanleivästä leikataan ohuita siivuja. Alussa tuli paljon haavoja mutta sitten homma alkoi sujua.

Kun olin sairaana, piti aina olla yksin kotona koska vanhemmat ei voineet jäädä töistä pois. Isä tuli kahvitunnilla katsomaan, ollaanko vielä hengissä. En tykännyt olla yksin kotona sairaana, mutta minkäs teit.

Vahdin 8-vuotiaasta alkaen silloin 1-vuotiaita kaksospikkuveljiäni, joista toinen oli vaikeasti vammainen. Vanhemmat oli käymässä kaupassa yms. Olin 9-vuotiaana 3 päivää yksin kotona muun perheen ollessa 400km:n päässä reissussa. Muutin 15-vuotiaana toiseen kaupunkiin lukioon. Tämä 00-luvulla. Nykyään ois varmaan heitteille jättö.