Onko teidät lapsena "jätetty" nykymittapuilla vaarallisiin tilanteisiin, joihin ette omaa lastanne laittaisi?

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapsia valitettavsti hyysätään liian pitkään, eikä anneta niiden itse oppia ja yrittää. Enkä tarkoita, että alle 10v tarvii mennä yksin linkulla/junalla tai lentokoneella. Mutta kyllä tämä aika on tehnyt sen, että lapsen itsenäistymiseen menee tolkuttoman paljon enemmän aikaa , kun kaikki tehdään valmiiksi.

Olis ihan kiva, kun osaisivat hoitaa asiansa ennen ku muuttavat kotoa.  Tietäis miten niitä laskuja maksetaan, miten hommataan asunto, kelahommat, rahankäyttö ym.

Maksuhäiriöitä on ihan hirveesti nuorilla , koska eivät ole joutuneet itse koskaan tekemään mitään. Isi /äiti hoitaa. 

Ite yritän nyt pikku hiljaa saada 16v. hoitamaan asioitaan itse. En vaan tee valmiiksi, vaan neuvon. Monesti asiat jää roikkumaan mutta jankkaan niin kauan, että asia tulee hoidetuksi.

Ai viisivuotiaanko jo pitäisi jo opetella maksamaan laskuja ja hommata oma asunto?

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut pienen osan mutta tuskin oli ainoatakaan jota en olisi kokenut. Hoidin vauvoja jo kuusivuotiaana ja sain ankarat rangaistukset jo siitä jos jotain ikävää oli vähällä tapahtua, vaikka ei tapahtunut. Yksi näistä entisistä vauvoista on minua kohtaan kostoreissulla edelleen, en tiedä mistä, mutta varmaan tein asioita väärin kun mitään neuvoja ei edes annettu.

Vauva kostoreissulla 😂

On ja kyllähän siinä sattui ja tapahtui. Yhtään luuta en ole ikinä murtanut mutta haavoja ja mustelmia tuli senkin edestä. En ollut mitenkään varsinaisesti heitteillä, mutta eipä vanhempia erityisesti kiinnostanutkaan missä vedin tai mitä tein.

Koko lapsuuden ajan tuntui siltä että olin vain tiellä. En kokenut ketään aikuisia turvallisiksi enkä uskaltanut kertoa huolia tai murheita näille. Ehkä minulle sattui vain huono tuuri sen kanssa keitä lähipiirissä oli. Aina vanhemmista sukulaisiin ja opettajiin kaikki tutut aikuiset tuntuivat vain välinpitämättömiltä tai jopa vihaisilta, jos näitä kehtasi häiritä omilla ongelmillaan. Kaikki piti hoitaa itse eikä tukea tullut. Kerrankin oltiin menossa kaverille koulun jälkeen ja tipahdin leikin lomassa vetiseen ojaan. Kaverin äiti vain naureskeli että oletpas sinä kömpelö. Ei itselleni ainakaan tulisi ensimmäisenä mieleenkään pilkata lapsen kaveria jos tämä tulisi vaatteet märkänä kylään.

Tämä siis 2000-luvun alussa.

60-luvulla Kolmesta ikävuodesta alkaen arkisin äitini lähti töihin n.klo 11 ja olin yksin kotona tuon ajan kunnes viisi vuotta vanhempi isosisko pääsi koulusta ja käveli kotiin eli 1.5-2.5 h joka päivä. Tämän jälkeen isosiskoni oli hoitotätini seuraavat 3-4 h kunnes isä tuli töistä. Kun muut tytöt koulun jälkeen saivat tehdä mitä lystää,pääsivät harrastuksiin vaikkapa luistelemaan oli pikkuveli riippakivi josta piti huolehtia. Monesti olin käytännössä heitteillä. Kouluikäiseksi päästyäni siskin ei enää tarvinnutkaan "isosta pojasta" huolehtia. Meno oli iltapäivisin ajoittain aika villiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapsia valitettavsti hyysätään liian pitkään, eikä anneta niiden itse oppia ja yrittää. Enkä tarkoita, että alle 10v tarvii mennä yksin linkulla/junalla tai lentokoneella. Mutta kyllä tämä aika on tehnyt sen, että lapsen itsenäistymiseen menee tolkuttoman paljon enemmän aikaa , kun kaikki tehdään valmiiksi.

Olis ihan kiva, kun osaisivat hoitaa asiansa ennen ku muuttavat kotoa.  Tietäis miten niitä laskuja maksetaan, miten hommataan asunto, kelahommat, rahankäyttö ym.

Maksuhäiriöitä on ihan hirveesti nuorilla , koska eivät ole joutuneet itse koskaan tekemään mitään. Isi /äiti hoitaa. 

Ite yritän nyt pikku hiljaa saada 16v. hoitamaan asioitaan itse. En vaan tee valmiiksi, vaan neuvon. Monesti asiat jää roikkumaan mutta jankkaan niin kauan, että asia tulee hoidetuksi.

Ai viisivuotiaanko jo pitäisi jo opetella maksamaan laskuja ja hommata oma asunto?

Onko sulla jokunasteinen lukihäiriö vai etkö muuten vaan ymmärrä pointtia? En viiti ees alkaa tähän typeyyyteen ja turhaan väittelyyn. 

Keksinhän minäkin yhden aika hurjan! Oltiin serkun kanssa ala-asteikäisenä talonvahtina hoitamassa erään perheen hurjaluontoisenakin pidettyä hevosta ja oli siellä jotain koiriakin ym. Siis ei kännyköitä tai mitään, joten koteihimme ei pidetty moneen päivään edes yhteyttä vaan tyytyväisenä ratsasteltiin hepalla pitkin aitaamattomia peltoja, tämä ysärillä. Jääkaappiin oli tämä ulkomailla lomaileva talonväki varannut ruokaa sentään, olipahan seikkailu, joka ei varmaan näinä päivänä tulisi kyseeseenkään! :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapsia valitettavsti hyysätään liian pitkään, eikä anneta niiden itse oppia ja yrittää. Enkä tarkoita, että alle 10v tarvii mennä yksin linkulla/junalla tai lentokoneella. Mutta kyllä tämä aika on tehnyt sen, että lapsen itsenäistymiseen menee tolkuttoman paljon enemmän aikaa , kun kaikki tehdään valmiiksi.

Olis ihan kiva, kun osaisivat hoitaa asiansa ennen ku muuttavat kotoa.  Tietäis miten niitä laskuja maksetaan, miten hommataan asunto, kelahommat, rahankäyttö ym.

Maksuhäiriöitä on ihan hirveesti nuorilla , koska eivät ole joutuneet itse koskaan tekemään mitään. Isi /äiti hoitaa. 

Ite yritän nyt pikku hiljaa saada 16v. hoitamaan asioitaan itse. En vaan tee valmiiksi, vaan neuvon. Monesti asiat jää roikkumaan mutta jankkaan niin kauan, että asia tulee hoidetuksi.

Ai viisivuotiaanko jo pitäisi jo opetella maksamaan laskuja ja hommata oma asunto?

Onko sulla jokunasteinen lukihäiriö vai etkö muuten vaan ymmärrä pointtia? En viiti ees alkaa tähän typeyyyteen ja turhaan väittelyyn. 

Tosikko

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapsia valitettavsti hyysätään liian pitkään, eikä anneta niiden itse oppia ja yrittää. Enkä tarkoita, että alle 10v tarvii mennä yksin linkulla/junalla tai lentokoneella. Mutta kyllä tämä aika on tehnyt sen, että lapsen itsenäistymiseen menee tolkuttoman paljon enemmän aikaa , kun kaikki tehdään valmiiksi.

Olis ihan kiva, kun osaisivat hoitaa asiansa ennen ku muuttavat kotoa.  Tietäis miten niitä laskuja maksetaan, miten hommataan asunto, kelahommat, rahankäyttö ym.

Maksuhäiriöitä on ihan hirveesti nuorilla , koska eivät ole joutuneet itse koskaan tekemään mitään. Isi /äiti hoitaa. 

Ite yritän nyt pikku hiljaa saada 16v. hoitamaan asioitaan itse. En vaan tee valmiiksi, vaan neuvon. Monesti asiat jää roikkumaan mutta jankkaan niin kauan, että asia tulee hoidetuksi.

Sen itsenäistymisen ja vastuun pitäis lisääntyä asteittain. Se tuntuu olevan hankalaa

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 70-luvulla, eli mistähän aloittaisi.. Ei turvavöitä takapenkillä lastenistuimista puhumattakaan. Pyöräilykypärää kokeilin ensimmäisen kerran aikuisena. Asuimme ja mökkeilimme merenrannassa. Kiipeilimme kalliolla, uimme milloin missäkin. Noin kymmenvuotiaasta sain ajella pienellä moottoriveneellä vapaasti. Soutaminen ja kanootilla melominen olivat myös asioita, joita lapset tekivät keskenään.

Paria vuotta nuoremmasta siskosta olin usein vastuussa vanhempana sisaruksena. 12-vuotiaana hoidin usein yksin vauvaa ja tämän kolmevuotiasta sisarusta kun lasten vanhemmat olivat illan ja yön pois kotoa.

Muistan, että meillä kotona oli aika tiukat ja huolestuneet vanhemmat. Piti jättää keittiönpöydälle lappu siitä, missä on. En esimerkiksi ollut öitä yksin kotona kuin vasta reilusti kymmenvuotiaana eikä siskoani jätetty vaunuihin kaupan ulkopuolelle.

Meille ostettiin auto 60-luvun lopussa enkä muista oliko turvavöitä edes mutta ei niitä ainakaan käytetty. Myöhemmin se tuli pakolliseksi ja vasta sakkojen uhalla niitä käytettiin etupenkillä kun eihän lapset tartte niitä takapenkillä!

Vierailija kirjoitti:

Lapset, joille kävi todella huonosti, eivät ole näitä tarinoita kertomassa. Kuten se 9-vuotias pieni tyttö, joka hukkui 80-luvulla jokeen uidessaan kavereiden kanssa.

Nykyäänkin, vartoinnista ja valvonnasta huolimatta jotkut kuolevat lapsina. Ei ole mikään entisajan kasvatuksen merkki.

5-6v. kuljin yksin hoitopaikkaan. Matkaa oli n. 2km. Reitti oli pellon poikki ja hiekkatie metsässä.

Ei, päinvastoin varsinkin äitini on ollut enemmänkin ylisuojeleva. Johtuen ehkä siitä, että hän itse on kertomansa mukaan saanut vipeltää vanhempien sukulaislapsien kanssa ihmeen vapaasti pitkin kyliä jo pienenä: yöpymistä syrjäisellä mökillä keskenään, pitkiä pyöräretkiä, soutamista saareen jne.

Minä lensin 13-vuotiaana lentokoneella yksin Lontooseen, jossa minua oltiin vastassa normaalissa vastaanottohallissa. Ei saattajaa. Vastaavia tapauksia oli paljon.

Isäni rakensi meille kotia. Rakennuksella oli tottakai paljon vaaratilanteita mutta yksi oli yli muiden. Nimittäin kerran, kun isäni oli jo rakentanut yläkerran parven, mutta ei vielä aitaa siihen, niin omaa tyhmyyttäni makasin siinä parvella ja kierähdin niin, että melkein tipahdin reunalta alas. Siinä ois ollu pää halki, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan. 

Sitten toinen asia oli siin raksalla, kun ulko-oven kaaren puusta tehty betonimuotti oli pystytetty semmosilla laudoilla ylös. Mää painoin vahingossa sitä lautaa ja seisoin siinä alla. Se on ainoa kerta, kun olen kuullut Jumalan puhuvan mulle (tai enkelin). Se sanoi, että "juokse! Nyt!" juoksin siitä alta veke ja sillon rymisi se muotti sieltä alas. 

Mutta tahallaan mun vanhemmat ei ole koskaan mua jättäneet mihinkään vaaralliseen tilanteeseen, jos ei nyt telttailua verenhimoisten lasten seassa lasketa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä lensin 13-vuotiaana lentokoneella yksin Lontooseen, jossa minua oltiin vastassa normaalissa vastaanottohallissa. Ei saattajaa. Vastaavia tapauksia oli paljon.

Minä muutin 16 vuotiaana pois kotoa.

Koti oli jännä paikka.

Näin nälkää ja sa.in tur.paani

Ei saattajaa. Vastaavia tapauksia oli paljon

En tunnista omaa lapsuuttani Joensuussa noista kuvauksista. Meitä ei ikinä, ikinä päästetty keskenään uimaan ala-asteiässä eikä sitä ennen. Olen syntynyt -76. Aina oli aikuinen valvomassa. Ensimmäistä kertaa sain mennä kaverin kanssa kahdestaan uimahalliinkin vasta kun mentiin yläasteelle.

Lapsena leikittiin kyllä kerrostalon pihalla vapaasti, mutta jos aikuinen oli sanonut, että mihinkään ei saa lähteä, ei lähdetty.

Oma lapsuus loppui 7 vuotiaana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun 6-vuotias sisko "vahti" mua yöt kun olin vauva. Tai puoli yötä. Äiti meni alakerrassa toimivaan pubiin töihin ja jos mulle tuli hätä niin sisko taapersi sinne hakemaan äitiä :(.

Tää teki mut äärimmäisen surulliseksi kun kuulin tämän. Oli 70-lukua.

Minä hain pikkusiskon hoidosta naapurista ensimmäiseksi päästessäni koulusta, meillä on ikäeroa juuri tuo 7 vuotta. Laitoin siskolle ruokaa ja katsoin perään, kunnes jompi kumpi vanhemmista tuli töistä. Jos isäpuoli tuli ennen äitiä, jouduin silloinkin hoitamaan siskopuolta, koska isäpuoli ryyppäsi äidin poissa ollessa ja vauva olisi muuten itkenyt märissä vaipoissa ja nälissään. Itse pääsin tekemään läksyjä sen jälkeen kun äiti tuli iltavuorosta puolen yön aikaan. Usein ne läksyt jäivät tekemättä.

Äiti jossain vaiheessa palkkasi kotiin lastenhoitajan sillä seurauksella, että tämä kylillä huorana tunnettu nainen ryyppäsi yhdessä isäpuolen kanssa. Kun kerran protestoin asiasta, niin isäpuoli lähti ajamaan minua takaa kirveen kanssa. Pääsin pakenemaan hoipertelevaa humalaista naapuriin ja sen jälkeen lapsenhoitaja sai lähteä, kun naapuri kertoi asiasta äidilleni. Sitä ennen äiti ei uskonut minua isäpuolen sanaa vastaan.

Myöhemmin sitten isäpuolen hautajaisissa siskopuoleni kuvasi isäänsä rakastavaksi ja huolehtivaksi. :-D Hänestä tuli samanlainen juoppo ja valehtelija.

Mutta MILLAINEN SINUSTA TULI?

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani teidän laiminlyötyjen puolesta. Herää kysymys että miksi niitä lapsia pitää tehdä jos niitä ei ehdi tai jaksa hoitaa? Ehkäisy on keksitty, naimisiin ei ole pakko mennä eikä seksiä ole pakko harrastaa. Ja sitten laiminlyövät vanhemmat ihmettelevät kun lapset ei aikuisena pidä yhteyttä.

Seksi tuntuu hyvältä.

Ennen ei ollut surruutinta naisille.

Olen pahoillani teidän laiminlyötyjen puolesta. Herää kysymys että miksi niitä lapsia pitää tehdä jos niitä ei ehdi tai jaksa hoitaa? Ehkäisy on keksitty, naimisiin ei ole pakko mennä eikä seksiä ole pakko harrastaa. Ja sitten laiminlyövät vanhemmat ihmettelevät kun lapset ei aikuisena pidä yhteyttä.

SÄÄLI ON SAIRAUTTA kirjoitti:

Olen pahoillani teidän laiminlyötyjen puolesta. Herää kysymys että miksi niitä lapsia pitää tehdä jos niitä ei ehdi tai jaksa hoitaa? Ehkäisy on keksitty, naimisiin ei ole pakko mennä eikä seksiä ole pakko harrastaa. Ja sitten laiminlyövät vanhemmat ihmettelevät kun lapset ei aikuisena pidä yhteyttä.

Terkkui sinne lintulan naisluostariin:)