Asiakaspalvelijat! Kertokaa älyttömin asiakaspalvelutilanteenne!

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 21:40"]

Olin ärrällä töissä ja yksi erittäin ärsyttävä asiakas olisi halunnut pelata jotain pitkäveto kohdetta joka oli jo sulkeutunut. No tämä ei mua uskonut vaan käski soittaa veikkaukselle. Sanoin että siitä ei ole mitään hyötyä koska peliä ei voi enää pelata vaikka soittaisin mihin. Asiakas sitten paineli ovesta ulos ja haki autosta puhelimen ja alkoi kuvaamaan minua ja kysyi vielä että soitanko vai en ja jos en soita niin hän lähettää videon joillekkin "ärrän pomoille". No sanoin että en soita koska ei ole sieltä mitään kysyttävää ja sanoin että täällä ei saa kuvata, painelin takahuoneeseen jotta ei nähnyt enää minua. Onneksi ei ollu muita asiakkaita silloin

[/quote]

Mä olisin ottanut kunnon hymyn ja käskenyt pistää filmin pyörimään. Sitten olisin oikein hitaasti ja tahdikkaasti kertonut kameralle mikä on tilanne eli aloittanut esittelyllä. "Hei olen Maija Meikäläinen täältä Hevonkuusen Ärrältä, Jokutie 1 jne. Asiakas olisi halunnut että soitan veikkaukseen, mutta en usko.." ja tämän jälkeen alkanut kertoa, miksi uskot että se soittaminen ei kannata. Loppuun olisin vain todennut "Kiitos että jaksoit katsoa tämän" ja sitten kysynyt asiakkaalta, kenelle hän sen aikoi lähettää että kertoo samalla terveisiä.

Olisi varmasti jo esittelyiden jälkeen lopettanut kuvaamisen.

Myyn lippuja erilaisiin tilaisuuksiin ja välillä tulee näitä ihmeellisiä asiakkaita joilla ei ole mitään hajua niin mistään. Tulevat ilmoittamaan, että noutavat lippuvarauksensa. Siinä sitten kysellään.. Millasella varausnumerolla olisi? Ei tiedä. No entä millä puhelinnumerolla varaus olisi voitu tehdä? Ei tiedä. Kenen nimellä tää varaus olisi? Ei tiedä. Muistatkos että minkä päivän tilaisuuteen? En. Entä muistatko ollenkaan että minkä niminen tilaisuus, edes jotain suurpiirteistä? Ei nyt oikein muistu sekään mieleen.

Koita siinä sitten etsiä lippuja sadoista ja sadoista tilaisuuksista.. :D Enkä valitettavasti liioittele yhtään, vaan tällaisia ihmisiä tulee tasaisin väliajoin palveltavaksi, usein joku muu (kuten puoliso) on sitten varannut liput. Kiinnostaisi tietää, että millä ne oikein olettavat mun ne liput sieltä saavan.. Kun heidän naamansa vilkkuu edessä niin tiedän maagisesti mitä he ovat hakemassa? Ei sinäänsä ärsytä tällaiset asiakkaat, huvittavat ennemmin.. :)

Asiakas, keski-ikäinen mies, saapuu kassalle kasvin X kanssa. Piippaan viivakoodin, ja kerron hinnan. Sanotaan vaikka 60€. Asiakas tiuskaisee samantien, ettei se voi olla niin paljoa, sehän on tarjouksessa ja sen pitäisi olla 15,90€. Näytöltäni näen vain että tuotteen hinta on 41€. Kerron asiakkalle, ettei kone näytävän muistavan alennusta. Pyydän odottamaan hetkisen, ja soitan pihan henkilökunnalle. Heilläkin on kiire, joten kestää hetken. Pihalta varmistavat, että kasvi X ei ole tarjouksessa, vaan samankasvin pienempi koko V. Liikkeessä on useasti vaihtuvia tarjouksia, joissa en pysy millään perässä. En näe niitä toimipisteeltäni. Kerron miehelle, että hän on erehdyksessä ottanut väärän kasvin, vieressä olisi ollut niitä tarjoushintaisia. Mies alkaa jankkaamaan, että kai minä "tyttö" nyt voin antaa tämän X;n sillä tarjoushinnalla hänelle. Pahoittelen ja kerron ettei se ole valitettavasti mahdollista, mutta että voisin hakea hänelle tarjoustuotteen (ajattelin kuuman päivän ja painavan kasvin raahaamisen olevan liian raskasta, ja halusin tuottaa kiukkuiselle paremman mielen... ja pskanmarjat). Seuraavaksi mies sisuuntuukin täysin: "no en osta sitten ollenkaan! pitäkää stanan kalliit kasvinne, minähän en tämmöiseen paikkaan tulee enää ikinä!" ja ryntää ovesta ulos jättäen minut kasvin kanssa kassalle hämmentyneen näköisenä... Voi kyynel kun menetimme yhden kiukuttelijan..

Olen lentoemäntä,joten tarinoita hulluista asiakkaista kyllä riittää.

Parhaiten mieleeni muistuu eräs iäkkäämpi saksalaispariskunta.Kyseessä oli Suomen sisäinen lento,pituudeltaan n.25minuuttia.

Naisen astuessa koneeseen hän alkoi kiivaasti minulle selittää,miten hän oli unohtanut lääkkeensä Lufthansan koneeseen.Kerroin rouvalle,että laskeuduttuaan hän voisi tehdä omaisuudestaan katoamisilmoituksen ja häntä osattaisiin siltä osastolta auttaa paremmin.

Ei riittänyt.Jo yhtyi mieskin kiivaaseen keskusteluun."Sinun on heti mentävä sinne koneeseen hakemaan ne.Istuimme rivillä 15 tai 16."Kerroin heille ettei minulla ollut minkään maailman mahdollisuutta saati oikeutta lähteä omasta koneestani etsimään Lufthansan konetta ja vielä mennä sen sisälle.

"Ei,sinun on ihan pakko!Ota tuommoinen pikkuauto tai pyörä!"En tiedä miten pokkani piti.

Kapteeni oli jo aivan hiilenä,nainen kun ei suostunut istumaan ennen kuin sai lääkkeensä.Kesken kuulutuksen hän pomppasi eteeni ja vaati minua soittamaan mikrofoonilla siihen Lufthansan koneeseen.Voi elämä!Lufthansan kone sitäpaitsi todennäköisesti oli jo takaisin Saksassa tai missä lie,he olivat saapuneet Helsinkiin yli 3h sitten.Ja tosiaan odottaneet koko sen ajan,että saavat puhua toisen firman lentoemännälle joka tietenkin taikoo lääkkeet takaisin.

Lopulta nainen istuutui ja pääsimme matkaan n.15minuuttia myöhässä.Mikä on melko suuri osuus lennon kokonaisajasta!

Minua on myös pyydetty "tekemään jotain"lumimyrskylle,jonka vuoksi emme saaneet lupaa nousta ilmaan."Etkö voisi muka kellekään soittaa tolla puhelimella?"Ihan pokkana vastasin "No,tietty Jumalalta voisi kysyä"

On myös raivoten vaadittu minun omaa kännykkääni,jotta matkustaja saa soittaa ulkomaanpuhelun.Koska häneltä loppui akku eikä lentokentällä ollut latauspistettä.Minun vika tietenkin.

Olen ollut syyllinen moneen muuhunkin.Huonoihin bussiyhteyksiin,sääoloihin,lakkoihin,perheen sisäisiin riitoihin.Lista on loputon.

Ärsyttävin matkustaja on silti joku pikkukylän rengasfirman apuJOHTAJA jolla ego älyä suurempi.Viinan jälkeen tästä kusipäästä,valittajasta ja idiootista kuoriutuu säälittävien iskuyritysten nolo mestari.

kiitos,että sain avautua

R-kioskilla työskennellessäni tuli keski-ikää lähestyvä nainen ostamaan useampia tuotteita (en muista enää mitä) ja lähti maksun suoritettuaan. Kellon ollessa pari minuuttia yli sulkemisajan menin ulos hakemaan viimeistä mainostolppaa ja aiemmin asioinut nainen tuli vastaan sanoen: "et tasan laita kiinni nyt". Ystävällisesti selitin, että kello on jo yli sulkemisajan ja työvuoroni päättyneen. Alkoi riehua, että olen varastanut hänen aikaisemmin ostamansa tupakan rislat x 2 kpl. Vastasin, ettei tiskille ole jäänyt ostoksia - olisin muuten laittanut talteen. Kysyin, että olisiko käynyt niin, että rislat vain unohtuivat häneltä ostaa. Kuulemma ei ja nimittely alkoi. Kysyin, onko kuittia, jolla todistaa mutta sitäkään ei löytynyt. Tästä alkoi vielä kauheampi nimittely ja uhvaaka sekä agressiivinen käyttäytyminen. Olin myös maailman huonoin työntekijä ja roskasakkia ja uhkasi ilmoittaa minusta esimiehelleni sekä ärrän johtoon. Onneksi paikalle eksyi vanhempi mies, joka sai rauhoiteltua naista. Siinä oli kyyneleet lähellä ja todellinen pelko.

En korvannut asiaa mitenkään naiselle. En tunne tehneeni mitään väärää.

Työskentelin ruokakaupassa yksin vuorossa. Noin 25-vuotias siististi pukeutunut ja hyvännäköinen nainen asioi kassalla. Hän osti siiderin ja jotain muuta. Kipaisin takaisin hyllyjen väliin kassalta hyllyttämään jotain. Nainen kutsui minut takaisin kassalle ja sanoi, että hän oli maksanut kaksikymppisellä ja saanut vaihtorahat vain kympistä takaisin. Koska olin poistunut kassalta, en voinut enää todeta asiaa mistään. (Yleensä kun asiakas huomaa, että on saanut väärin takaisin, hänellä on vielä rahat kädessä ja virhe korjataan saman tien.) En olisi mitenkään voinut muistaa, minkä setelin hän on antanut, koska kassatyöskentely on minulla niin automaattista ja näin kerroin. Sanoin, että voin ottaa hänen tietonsa ylös ja kun toinen työntekijä tulee, lasketaan kassa. Nainen vaati esimiestä selvittämään asiaa. Jouduin sanomaan, että esimies on jo päässyt kotiin eikä hän tällaisen asian takia palaa kotoa työpaikalle vaan tällaiset asiat selvitetään työajalla. Oli vielä surkuhupaisasti perjantai, että esimies ei olisi edes paikalla ennen maanantaita. Nainen ei kuitenkaan suostunut antamaan omia yhteystietojaan että hänelle voisi soittaa kun asia on selvitetty. Asiakkaille päin näytti siltä, että minä olin toiminut väärin ja häntä oli kohdeltu väärin, nainen esitti asiaansa hyvin painokkaasti. Tilanne oli kiusallinen, kun nainen jäi siihen kassalle vaatimaan, että annan hänelle setelin tai että tehdään jotain muuta kuin mitä esitin ja asiakkaat siinä ihmettelivät, mitä oikein on tapahtunut.

Itse tunsin jo epävarmuutta asiasta mutta pysyin kuitenkin linjassani ja sanoin, että "olen pahoillani JOS olen antanut väärin takaisin" mutta etten voi vain antaa seteliä suoraan kassasta ilman että asia ensin tutkitaan. Aloin jo ajatella, että aikamoinen tragedia mahdollisesti naiselle, jos se on hänen ainoa käteisensä tällä hetkellä ja nyt se on ikään kuin kaupan hallussa. Tunsin jo vähän sääliä siitä, kuinka paljon harmia naiselle oli mahdollisesti tästä.
Kun nainen ei kerran ollut suostunut jättämään yhteystietojaan, olin kehottanut häntä soittamaan myymälän numeroon tiettyyn aikaan ja nainen lopulta häipyi.
Kun toinen työntekijä tuli vuoroon, laskin kassan. Se heitti n. kolme euroa. Soitin pomolleni ja sanoin, että jos nainen soittaa, niin ehkä on mahdollista, että hänelle voisi hyvittää rahan, kun kassan tulos oli niin epämääräinen.
En ollut ajatellut katsoa valvontakameran kuvatallennetta ensin, mutta sitten katsoin sen. Suustani pääsi kyllä huuto, kun kuvasta näin, että nainen maksoi kympillä (eli ihan oikein sai rahasta takaisin), kun setelit ovat eri väriset. Huutelin kyllä takahuoneessa, että "ei jumalauta.." En voinut olla ajattelematta, että nainen mahdollisesti oli yrittänyt harhauttaa epävarmaa myyjää ennenkin.

Tiedoksi vaan, että harvoin ne HOITAJAT niitä verikokeita ottaa. Useimmat näistä verikokeiden ottajista ei edes ole ammatiltaan hoitajia. Tekeekö sähköasentaja lvi-asentajan töitä????

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 21:18"]

Jotkut herkkähipiät vetävät pultit jos verikokeen otto sattuu edes hiukan, kun koskaan ikinä ei ole kuulemma sattunut, hieno tuuri sanon ma, mistä helkutista mun pitäis tietää missä ne leidin hermoradat kulkee,, ihan niinkuin se kipu olisi jotan elämää suurempaa, huvittavinta ovat neulakammoiset viimeisillään raskaanaolevat, pelkäävät kuollakseen mahdollista pistokipua jaetukäteen tehdään asiasta sellainen numero ettei edes diapamin auta enää siihen showhun,,, eivät taatusti anna laittaa tippaa tai epiduraalia mutta aikovat synnyttää, mistä luukusta kysyn mä vaan ja nauran partaani :-D

[/quote]

Pakko kommentoida, itselläni on verikoekammo/pelko tms, koska assosioin kyynärvarren verisuonen huumeisiin. Vanhempani oli huumeidenkäyttäjä kun olin lapsi ja se ahdistaa. Anteeksi siis, en kammoa verikoetta vittuillakseni.

[/quote]

Ei tämä ihminen ole hoitoalalla. Jokainen hoitoalalla oleva tietää, ettei sattumalta pistetä hermorataan. t. sairaanhoitaja

Ei hoitajat edes ota verikokeita vaan laborantit

Mulle on kioskille soitettumm. vääränhintaisesta karkkipussista. koska soitaja on ollut karkkitehtaalla töissä, niin hän tietää että kioskin hinnoittelu on todella väärin. Hänen lapselleen ei olisi saanut tätä pussia myydä. Eräs asiakas tuli palauttamaan vaimonsa ostamia siidereitä, koska vaimo (ei edes vakiasiakas) on alkoholisti, eikä hänelle olisi saanut myydä. Vaimo oli kyllä ostotilanteessa ihan kunnossa, kenties pari nauttinut, mutta ei missään nimessä kaatokännissä. Ihan selvänäkijä tuossa ammatissa pitäisi olla :) Peliriippuvaisia tiesin, mutta menepä pomon selkän takana ilmiantamaan joku asiakas... ja toki vakijuopotkin, mutta kun ei ole lääketieteellistä pätevyyttä nimitellä ketään alkoholisitiksi. Kai olisi samantien täytynyt pitää luento kaikille asiakkaille, sillä mitäs kiskalla eniten myydään kuin alkoholia, tupakkaa ja pelejä. Sekä epäterveellistä karkkia ja sipsejä...

Ei ota verikokeita laborantit! Bioanalyytikot ottavat ja myös tutkivat ne näytteet.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 00:49"]

Ei ota verikokeita laborantit! Bioanalyytikot ottavat ja myös tutkivat ne näytteet.

[/quote]

Perushoitaja ne ottaa! Ainakin meidän kunnan tk:ssa.

Olin pari vuotta sitten töissä kaupan kassalla ja eräänä iltana asiakkaaksi tulee hieman sekavan oloinen mies. Herra alkaa kiertämään pientä kauppaamme ympäriinsä ulvoen satunnaisesti kovaan ääneen, kiroillen ja valitellen päiväänsä. Viimein hän saapuu alkoholihyllylle, josta korjaa mukaansa muutaman kaljan makkarapakettinsa kyytipojaksi. Kello on tuossa vaiheessa jo lähestulkoon kymmenen.

Mies saapuu kassalle, jossa alkaa kertomaan päivästänsä: mieli ollut maassa ja autokin romuna muutaman kilometrin päässä kolarin jäljiltä. Pahoittelen tapahtunutta ja piippaan makkarapaketin. Pahaa aavistellen ilmoitan sitten, että en valitettavasti pysty olutta enää myymään, koska kello on jo yli yhdeksän. Mies tihrustaa muutaman kyyneleen ja toteaa, että varmastikkin pystyn nyt tekemään poikkeuksen, kun hänen päivänsä on ollut näinkin huono. Tämä ei tietenkään onnistu, jonka jälkeen miehen olo vaihtuu surumielisestä raivoisaksi. Seuraavan viiden minuutin ajan saan nautiskella lentävästä syljestä, huorittelusta, tietoiskuista tyhmyydestäni, narttumaisuudestani ja huonoista työtaidoistani. Vartijanappi oli pohjassa ensimmäisen 15 sekunnin jälkeen, mutta valitettavasti aikaa heidän saapumiseensa kuluu monesti turhankin pitkään.

Miehen käytös muuttuu nopeasti hyvinkin aggressiiviseksi (nojailua kassan yli ja nyrkin puimista sekä suoraa huutoa) ja saan oikeasti pelätä hiukan terveyteni puolesta. Pian raivoaja kuitenkin huomaa tuhlaavansa aikaansa ja tyytyy heittämään kourallisen kolikoita kasvoilleni kiitokseksi makkarapaketista poistuen sitten paikalta.

Joskus vuosia sitten ollessani kesätöissä pikaruokalassa, eräs perhe tuli kassalle tilaamaan hampurilaisateriat. Perheen äidin piti kertoa, että hän haluaa lastenaterioihin limsan sijaan pillimehut, mutta sanoikin selkeällä suomenkielellä, että "kaksi lastenateriaa pillumehulla". Sekä minä että asiakkaat oltiin vähän aikaa hiljaisuuden vallassa, kunnes tämä äiti alkoi sitten hysteerisesti nauraa miehensä kanssa. Pikkulapset vain katsoivat ihmeissään, että mitä äiti ja isi oikein nauravat.

Olin 5 kesää risteilyaluksella töissä. 

Uskoni ihmisiin ei ole vieläkään palautunut. Ja tässä suhteessa ruotsalaiset ja suomalaiset ovat ihan samalla viivalla.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 00:25"]

Ei hoitajat edes ota verikokeita vaan laborantit

[/quote]

Ei nyt mennyt ihan putkeen tämäkään.

Pääsääntöisesti verikokeet ottavat laboratorioHOITAJAT eli bioanalyytikot. Samaiset tyypit sitten labran puolella tekevät ne analyysit verestä, virtsasta, ulosteesta, ysköksestä, kudosnäytteestä... Joissain kunnissa on siirrytty kouluttamaan lähihoitajia ja perushoitajia hoitamaan näytteenotto. Tämä siitä syystä, että ovat halvempaa työvoimaa ja toisaalta siitä syystä, että joillakin paikkakunnilla ei saada rekrytoitua riittävästi laboratoriohoitajia.

Tuo mainitsemasi ammattikoulupohjainen laborantti ei voi työskennellä kliinisen puolen hommissa, siis sairaaloissa ihmisten kanssa, kun on koulutuksensa saanut ihan muihin hommiin.

Olin joskus 80-luvulla pari vuotta myymäläkassana pikkukaupassa. Siellä kävi mies, joka oli kerran sen verran kännissä, ettei voitu myydä olutta. Hän sitten jätti kaikki ostoksensa maksamatta kassalaariin, josta kassa joutui ne keräämään ja viemään takaisin paikoilleen.

Tuli myös toisen kerran kännisenä ja keräsi kärryt täyteen kaikkea kamaa (mitä ei varmaan ollut edes tarkoitus ostaa). Tuli sitten kassalle ja lappoi tavaransa siihen. Viimeisenä vinosti hymyillen nosti hihnalle yhden olutpullon. Sitä ei olisi saanut myydä mutta edelliskerran muistaen löin sen kassaan ja tyynesti ilmoitin loppusumman. Äijältä loksahti suu auki. Eipä tullut enää meitä kiusaamaan.

Huvipuistossa: Perhe tuli syömään hampurilaispisteelle. Oli jonoa, kuuma ilma eikä heidän tilauksensa ollut tullut. Menin heti pyynnön jälkeen viemään tilauksen, ja sitten kuului: "kyllä on paska huvipuisto ja paskin tarjoilija!) ja menin siis iloisena paikalle ja pyytelin anteeksi tapahtunutta ennen tätä lausahdusta ja oli vielä ilmaiset muffinssit heille lohdutukseksi! Asiakaspalvelu on pepusta ja palkat alhaiset. Meillä pitäisi olla joku "haukkumalisä".

Olin myös 2 v vaateliikkeessä tämän jälkeen ja sielläkin sai vaikka minkälaista haukkua.

Alanvaihto menossa, onneksi! Mieluummin tekisin vaikka toimistohommia kuin hymyilisin enää inhottaville ihmisille..

Olin kodintekstiilikaupassa töissä. Hieno ruotsinkielinen nainen haluaa kangaspalan ilmaiseksi (n. 1,5m) koska se oli valahtanut osittain kangasleikkuupöydän päässä olevan roskiksen päälle eli se oli heitetty pois. Hän olisi tehnyt siitä jouluenkeleitä hyväntekeväisyyteen, ilmeisesti lapsenlapsensa koulumyyjäisiin. Lapsenlapsen koululuokka oli kuulemma saanut aiemminkin ilmaiseksi tavaraa kaupastamme ja rouva ihmetteli kovasti miksei hän saa. Olimme siis joskus antaneet pikkutilkkuja ja pakkauksista ylijäävää pahvia askarteluun koululle, mutta eihän se tarkoita, että sitten jatkossa kaikki sukulaisetkin voivat tulla hakemaan aina ilmaista kamaa.

Tämä ei tapahtunut minulle, mutta olin paikalla: lentokentän turvatarkastukseen läpivalaisuun menee pukumiehen läppäri. Mies on ihan rauhallinen ja normaalin oloinen. Kun kone tulee ulos läpivalaisusta mies kilahtaa ihan täysin ja väittää että kone on käynnistetty läpivalaisun aikana ja että sitä on käpälöity. Valaisu kestää sekunteja...

Näitä kyllä riittäisi, olin opiskeluaikoina grillillä/ravintolassa töissä. Hassuimpia olivat "rikkaat" asiakkaat, jotka heiluttelivat seteliä sulkemisajan jälkeen aivan kuin juuri heille avattaisiin rahan voimalla. Yhden näistä pukumiehistä näin kerran omissa töissään, hän myi nahkahanskoja. Ja ne loputtomat tappelut...