Lue keskustelun säännöt.
Pelkään että suutun lapselle niin että lähden
19.09.2020 |
Vasta pian 8-vuotias, mutta usein niin uuvuttavan sitkeä ja voimakastahtoinen tapaus. Kiusaa minua, äitiään aina kun sille päälle sattuu. Voitte kirjoittaa että onpa lapsellista kun niin itseeni otan lapsen takia, mutta tottakai otan jos joka päivä on lyttäämistä, haukkumista ja pahimmassa tapauksessa voi jopa lyödä.
Hyvin muistaa sen kun tässä kaksi viikkoa sitten sanoi että olen 'kamala akka'. Ei kyllä ikinä ole päästänyt minua helpolla mutta tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella. Riitatilanteiden jälkeen v*tuttaa, ajattelen että lapseni on hirveä hemmoteltu penikka jolle mikään ei riitä.
Olen ollut niin vihainen lapselle että olen tosissani alkanut miettimään että lähden vaikka viikonlopuksi yksin jonnekin. Olisin vain todella iloinen ettei tarvitse kuunnella sitä sättimistä enää. Olen varmaan sitten itsekin tällainen lapsellinen äiti, mutta olen ihan tarpeeksi nähnyt nyt. Kaikki sanoo että älä mene lapsen tasolle, no mitäs sitten kun itse on käyttäytynyt ihan hyvin mutta lapsi on kuin riivattu demoni?
Kommentit (69)
Miksi otat itseesi noin pahasti? Lapsi ei tarkoita sitä mitä sanoo, hän ei vielä ymmärrä että sanat voivat satuttaa, kun riita on ohi on sinun tehtävä kertoa kuinka sanottu tuntui pahalta ja pitää pyytää anteeksi, samoin lyöntejä, ei lapsi tätä opi jos kukaan ei opeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi otat itseesi noin pahasti? Lapsi ei tarkoita sitä mitä sanoo, hän ei vielä ymmärrä että sanat voivat satuttaa, kun riita on ohi on sinun tehtävä kertoa kuinka sanottu tuntui pahalta ja pitää pyytää anteeksi, samoin lyöntejä, ei lapsi tätä opi jos kukaan ei opeta.
Olen sanonut monta kertaa mutta ihan kuin hän ei välittäisi yhtään siitä, miltä minusta tuntuu tai miltä edes hänestä tuntuu. Ikinä ei sano että häntä suututtaa, mutta tuo sen ilmi kiusaamisella tai raivoamisella. Tilanne ei siis yhtään parane, jatkuu vain. Ihankuin olisi joku psykopaatin alku ja suhtautumiseni ei varmaan hänen tilannettaan helpota. Tunnen itseni hyvin epäonnistuneeksi ihmisenä ja äitinä. Ap
Ei ole normaalin lapsen käytöstä. Olen pahoillani mutta jotain on vialla. Veisin lapsen jonkinlaiseen tutkimukseen.
Kunnon seuraamukset lapselle. Ketään, eikä varsinkaan omaa vanhempaa haukuta tuolla tavalla, piste. Kaikki palvelut kotona loppuu siihen. Ei pleikkaria, ei älypuhelinta, ei herkkuja, ei rahaa ennen kun pyytää anteeksi ja muuttaa käytöstään. Ole ehdoton, tuollaisessa asiassa ei saa antaa periksi. Yritä pysyä rauhallisena mutta tiukkana.
Tulee mieleen että tässä on tuleva Breivikin alku. Naksahtaa aikuisena päässä ja ruumiita tulee.
Yritän pysyä rauhallisena mutta se on haaste koska olen itsekin aika äkkipikainen. Olen pyrkinyt siihen että aina kun lapsi ärsyttää, lasken viiteen ja reagoin sitten. En ole ikinä haukkunut lasta tai puhunut rumasti, ääneni on kyllä korottunut. Rangaistukset ovat olleet tehottomia tai ainakin silloin kun uhkaan rangaistuksella niin lopettaa ikävän toiminnon. Mutta jos rangaistus tulee käytäntöön alkaa tuntien protesti... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae heti apua perheneuvolasta. Jonot ovat pitkät ja ensin vanhemmat joutuvat kaiken maailman kursseille mut kyllä sieltä jossain vaiheessa oikeankin avun saa. Tiedän mistä puhun (ja mistä sinä puhut), toimi heti. Kuulostaa esim. aspergerilta
Lapsesi on äkkipikainen ja voimakastahtoinen, sopeudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi on äkkipikainen ja voimakastahtoinen, sopeudu.
Tämä on paljon pahempaa koin voimakastahtoisuus ja äkkipikaisuus! Lapset jotka vastaavat aikuisille nälvien ovat epänormaalin aggressiivisia.
"tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella"
Huh huh.
Pitäisikö sinun kasvaa aikuiseksi ja alkaa toimimaan aikuisen tavoin. Hae itsellesi apua.
Lapsi reagoi sinun toimintaan. Ei lapsessa ole vikaa. Lapsi on sinun luomus, sinun työsi lopputulos. Joudut katsomaan peiliin.
PS. Olet kyllä hirveä enkä ihmettele, että lapsi sinua kutsuu 'hirveäksi akaksi'. Oikeassahan tuo on. Olet ansainnut tuon tittelin. Harvemmin muumimammoja kutsutaan hirveiksi.
Olisi hirveää olla tuollaisen äidin armoilla. Lapsi ei ole millään tavalla tasavertainen riitakumppani, vaan varma häviäjä. Ota itsesi kokoisia vastustajia. Toimit halveksuttavasti.
Älä syytä lasta vaan katso peiliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aspergerin äitinä tuo tuntuu tutulta. Hae apua, tarvitsette sitä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
"tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella"
Huh huh.
Pitäisikö sinun kasvaa aikuiseksi ja alkaa toimimaan aikuisen tavoin. Hae itsellesi apua.
Lapsi reagoi sinun toimintaan. Ei lapsessa ole vikaa. Lapsi on sinun luomus, sinun työsi lopputulos. Joudut katsomaan peiliin.
PS. Olet kyllä hirveä enkä ihmettele, että lapsi sinua kutsuu 'hirveäksi akaksi'. Oikeassahan tuo on. Olet ansainnut tuon tittelin. Harvemmin muumimammoja kutsutaan hirveiksi.
Olisi hirveää olla tuollaisen äidin armoilla. Lapsi ei ole millään tavalla tasavertainen riitakumppani, vaan varma häviäjä. Ota itsesi kokoisia vastustajia. Toimit halveksuttavasti.Älä syytä lasta vaan katso peiliin!
Tämä.
Valitettavasti vanhempien on syytä aika usein katsoa peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin äitinä tuo tuntuu tutulta. Hae apua, tarvitsette sitä molemmat.
Taitaa äitikin olla.
Oikeastikin ette näe vanhemmassa vikaa.
Ihan sekoboltsi akka.
Vierailija kirjoitti:
"tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella"
Huh huh.
Pitäisikö sinun kasvaa aikuiseksi ja alkaa toimimaan aikuisen tavoin. Hae itsellesi apua.
Lapsi reagoi sinun toimintaan. Ei lapsessa ole vikaa. Lapsi on sinun luomus, sinun työsi lopputulos. Joudut katsomaan peiliin.
PS. Olet kyllä hirveä enkä ihmettele, että lapsi sinua kutsuu 'hirveäksi akaksi'. Oikeassahan tuo on. Olet ansainnut tuon tittelin. Harvemmin muumimammoja kutsutaan hirveiksi.
Olisi hirveää olla tuollaisen äidin armoilla. Lapsi ei ole millään tavalla tasavertainen riitakumppani, vaan varma häviäjä. Ota itsesi kokoisia vastustajia. Toimit halveksuttavasti.Älä syytä lasta vaan katso peiliin!
Juuri näin!
HARVEMMIN MUUMIMAMMOJA KUTSUTAAN AKOIKSI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella"
Huh huh.
Pitäisikö sinun kasvaa aikuiseksi ja alkaa toimimaan aikuisen tavoin. Hae itsellesi apua.
Lapsi reagoi sinun toimintaan. Ei lapsessa ole vikaa. Lapsi on sinun luomus, sinun työsi lopputulos. Joudut katsomaan peiliin.
PS. Olet kyllä hirveä enkä ihmettele, että lapsi sinua kutsuu 'hirveäksi akaksi'. Oikeassahan tuo on. Olet ansainnut tuon tittelin. Harvemmin muumimammoja kutsutaan hirveiksi.
Olisi hirveää olla tuollaisen äidin armoilla. Lapsi ei ole millään tavalla tasavertainen riitakumppani, vaan varma häviäjä. Ota itsesi kokoisia vastustajia. Toimit halveksuttavasti.Älä syytä lasta vaan katso peiliin!
Arveletko tilanteen paranevan syyttelemällä? Miten autoit nyt?
12 ei tiedä mistä aloittaja puhuu. Tilanteet vaikeankin lapsen kanssa ovat selvitettävissä mutta asperger on sanalla sanoen mahdoton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella"
Huh huh.
Pitäisikö sinun kasvaa aikuiseksi ja alkaa toimimaan aikuisen tavoin. Hae itsellesi apua.
Lapsi reagoi sinun toimintaan. Ei lapsessa ole vikaa. Lapsi on sinun luomus, sinun työsi lopputulos. Joudut katsomaan peiliin.
PS. Olet kyllä hirveä enkä ihmettele, että lapsi sinua kutsuu 'hirveäksi akaksi'. Oikeassahan tuo on. Olet ansainnut tuon tittelin. Harvemmin muumimammoja kutsutaan hirveiksi.
Olisi hirveää olla tuollaisen äidin armoilla. Lapsi ei ole millään tavalla tasavertainen riitakumppani, vaan varma häviäjä. Ota itsesi kokoisia vastustajia. Toimit halveksuttavasti.Älä syytä lasta vaan katso peiliin!
Arveletko tilanteen paranevan syyttelemällä? Miten autoit nyt?
Pitäisikö valehdella, että aloittajassa ei ole vika. Paraneminen lähtee totuudesta - ei valheesta tai silmien sulkemisesta.
Ap täytyy katsoa peiliin ja häntä täytyy kannustaa katsomaan peiliin. Ei aloittaja tarvitse valheellista tukea sinulta vaan totuutta. Totuutta, jossa itää paranemisen siemen.
Aikuinen on aina vastuussa, ei koskaan lapsi.
En oikeasti ole kamala ihminen mutta jotenkin tuo lapsi onnistuu tuomaan kaikki huonot puoleni esille. Minun on vaikeaa olla rauhallinen jos lapsi kaikin tavoin ärsyttää minua ja jos käymme asioista läpi, mitään ei tule esille.
Lapsi on hyvä koulussa, kukaan ei kiusaa häntä eikä hän muita, harrastaakin, mutta kotona taas ei mene hyvin. Olen ihmetellyt vähän tätä että onko hän niin hyvä peittelemään koulussa negatiivisiakin tunteitaan että sitten se kaikki pitää 'oksentaa' minulle. Tottakai kuuntelen ja autan tarvittaessa jos koulussa esimerkiksi kiusataan mutta mitään tällaista ei ole ollut. En jaksa olla aina se seinä johon purkautuu kaikki paha kokoajan.
Lapsen isä on kuvioissa mukana mutta tuntuu että häneltäkin keinot vähän vähissä. Puuttuu kyllä jos lapsi loukkaa minua jollain tavalla, mutta Ihan kuin lapselta puuttuisi syyllisyydentunne kokonaan kun sanoo minulle rumasti ja rumalla tavalla, kuin olisi oikeutettu siihen. Sanon joka kerta lapselle että ei ole kivasti sanottu... silti muutosta ei tule. Olen kyllä väsynyt tähän ja onneksi pääsenkin pian juttelemaankin jonkun aikuisen kanssa. Ap
Aikuiselta on auktoriteetti hukassa. Ilmeisesti lasta on kasvatettu siten, että lapsi on saanut olla pikkudiktaattori pienestä pitäen. Ehkä joku perheneuvola voisi olla sopiva paikka purkaa vyyhtiä. Jos lapsella muuten menee hyvin ja ainoa roskasanko on äiti, niin siltikin asiaa olisi hyvä selvitellä.
"Kamala akka" kuulostaa kyllä aika viattomalta. En itse reagoisi tuohon muuten kuin naurahtamalla. Ehkä annat lapselle liikaa huomiota huonon käytöksen kautta. Kiinnitä huomiota hyviin asioihin ja palkitse kaikesta kivasta. Lapsi tajuaa, että saa huomiota hyvällä käytöksellä, niin se paha vähenee. Tehkää jotain kivaa yhdessä / harrastakaa. Laita vaikka kalenteriin aika jotain kivaa ajanviettoa varten (esim. harrastus, elokuvakäynti, kiipeily, tanssitunti, shoppailu jne.).
Hei, sinä tarvitset tukea. Ja te molemmat apua. Tuo ei ole alkuunkaan normaalia. Kuulostaa siltä ettet jaksa olla aikuinen. Eikä lapsi voi kunnioittaa vanhempaa joka ei ole aikuinen. Voisitko heti maanantaina ottaa yhteyttä jonneki-perheneuvolaan, terkkarille tai muulle, joka osais neuvoa mistä löytyis sopivaa tukea? Tai jos paikkakunnallasi on kriisikeskus, soita vaikka sinne.