Pelkään että suutun lapselle niin että lähden
Vasta pian 8-vuotias, mutta usein niin uuvuttavan sitkeä ja voimakastahtoinen tapaus. Kiusaa minua, äitiään aina kun sille päälle sattuu. Voitte kirjoittaa että onpa lapsellista kun niin itseeni otan lapsen takia, mutta tottakai otan jos joka päivä on lyttäämistä, haukkumista ja pahimmassa tapauksessa voi jopa lyödä.
Hyvin muistaa sen kun tässä kaksi viikkoa sitten sanoi että olen 'kamala akka'. Ei kyllä ikinä ole päästänyt minua helpolla mutta tilanteet eskaloituivat aina siihen että raivoamme molemminpuolin toisillemme ja hyvä kun ei fyysisesti tapella. Riitatilanteiden jälkeen v*tuttaa, ajattelen että lapseni on hirveä hemmoteltu penikka jolle mikään ei riitä.
Olen ollut niin vihainen lapselle että olen tosissani alkanut miettimään että lähden vaikka viikonlopuksi yksin jonnekin. Olisin vain todella iloinen ettei tarvitse kuunnella sitä sättimistä enää. Olen varmaan sitten itsekin tällainen lapsellinen äiti, mutta olen ihan tarpeeksi nähnyt nyt. Kaikki sanoo että älä mene lapsen tasolle, no mitäs sitten kun itse on käyttäytynyt ihan hyvin mutta lapsi on kuin riivattu demoni?
Kommentit (69)
Et kai ole koskaan sanonut : jos tuo käytös ei lopu äiti lähtee ja jäät yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitapa ap yksi esimerkki tilanteesta jossa asiat eskaloituu kovaksi riidaksi.
Sitten voit saada hyvää palautetta miten toimia
EDES YKSI????
No ok. Joskus lapsi pyytää minulta jotain heti rumasti. Ei nätisti, esim. Voisitko antaa... Voisitko tehdä... Vaan tyyliin NYT HAET SEN.... ja ääntään korostaen. Itse sitten jään siihen katselemaan tyyliin että miksi tuolla äänensävyllä ilman syytä.
Tai että ei laita valmiiksi vaatteita seuraavalle päivälle. Jos minä laitan niin on joku vaate mikä ei kelpaa. Sanon että jos ei kelpaa niin saa valita itse omat vaatteensa. Lapsi ei tee asialle mitään ja vaatii että hän vaatteen. Sanon etten mene. Lapsi uhkailee tavaransa rikkomisella.
Esimerkkejä on monia mutta tässä pari.
Tee vaatteiten valinnasta leikki
Anna lapsen valita vaatteet ja pitää sinulle muotinäytös.ALKUILLASTA.
Kysy miksi valitsi tietyn hameen ja neuleen.
Sit juttelette,
Jutteletko lapsesi kanssa?
Se on todella kiehtovaa..kokeile
Mielestäni parempi vaihtoehto on antaa lapselle 2 vaihtoehtoa, jos ei itse halua valita vaatteita tai vaatteiden valinnan kanssa on ongelmaa. Jossain oli jonkun expertin juttu, että mahdollisimman vähän vaihtoehtoja helpottaa lapsen kykyä päättää sekä lapsi saa itselleen tunteen, että hän päättää vaatteistaan, kun esim tilanne, jossa tarjotaan vain yhdet vaatteet.
varmasti onkin
ajattelin vain että ap ei koskaan leiki lapsensa kanssa, mikä särkee sydämeni:(
Vierailija kirjoitti:
Siis mä lähtisin kuukaudeksi yksin jonnekin ihanalle Thaimaan saarelle. Siellä voisin rauhassa miettiä tilannetta ja kerätä voimavaroja. Tsemppiä!
Tässäpä neuvo
Jätä 7 vuotia pieni lapsi kuukaudeksi isälleen...
Mikä ihmisiä vaivaa?
Miksi teette lapsia?
Olen itse VELA
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä lapsella on, mitään ei ole tutkittu hänessä neurologista sairautta... jos olisi niin eikö se ole aika ristiriidassa sen kanssa millaisen vaikutelman muille antaa? Vieraiden kanssa on pidättyväinen ja ujo mutta olen pitänyt sitä vain hitaastilämpiävyytenä. Vai onko se sittenkin sitä ettei ole sosiaalisia keinoja tutustua uusiin ihmisiin.. En tiedä. Rakastan häntä paljon enkä haluaisi lähteä. En halua luovuttaa. Olen vain joutunut liian usein hankaluuksiin lapseni kanssa että olotilani on sietämätön.
En osaa sanoa onko ADHD:ta kyse. Lapsi on kyllä aika levoton usein, pomppii, hyppii jne. kiipeilijä ei kuitenkaan ole koskaan ollut, päinvastoin, ollut enemmänkin todella varovainen. Hänellä on todella vilkas mielikuvitus ja ikäisekseen hyvinkin oivaltava ja kekseliäs.
Tottakai kehun parhaani mukaan kun lapsi tekee jotain oikein ja hyvin. Kuitenkin aina on läsnä se pelko että mistä hän taas keksii jonkun muhevan riidan. Kerran kun menimme kalliolle katselemaan maisemia koko perhe ja lapsi tiuski ja äyski niin pelkäsin oikeasti että hän tönäise minut kalliolta alas mereen. Niin ei tietenkään käynyt, mutta lapsi oli oikeasti niin vihainen... Ap
Pelkäsit että 7 vuotias työntää sinut mereen?
Ootko katsonut hiusten sekaan..näkyykö siellä 666?
Itse samanlaisen lapsen äitinä ymmärrän täysin mitä ap kirjoittaa. Sanon aina kaikille ettei ota yhtään tunnolleni että joku tulisi ja näyttäisi kuinka ne vaikeat tilanteet selvitetään. No, eipä ole tullut yhtään toimivaa neuvoa. Vanhemmat joilla ei ole nepsylasta eivät ymmärrä kuinka mahdottomia ihan kaikki tilanteet nepsyn kanssa voivat olla. Täälläkin suurin osa "neuvoista" tulee vanhemmilta jotka heittäisivät hanskat tiskiin heti nepsyn kanssa vääntäessä
Vierailija kirjoitti:
Itse samanlaisen lapsen äitinä ymmärrän täysin mitä ap kirjoittaa. Sanon aina kaikille ettei ota yhtään tunnolleni että joku tulisi ja näyttäisi kuinka ne vaikeat tilanteet selvitetään. No, eipä ole tullut yhtään toimivaa neuvoa. Vanhemmat joilla ei ole nepsylasta eivät ymmärrä kuinka mahdottomia ihan kaikki tilanteet nepsyn kanssa voivat olla. Täälläkin suurin osa "neuvoista" tulee vanhemmilta jotka heittäisivät hanskat tiskiin heti nepsyn kanssa vääntäessä
Kiitos. Tuli hyvä mieli tätä lukiessa. Nyt on mennyt paremmin, en enää kiinnitä liikaa huomiota ikäviin tilanteisiin. Tänäänkin katselimme yhdessä telkkaa ja otin lapsen kainaloon. Lapsi on herkkä havaitsemaan kaikki minun tunnetilani ja meillä on oikeasti vahva side. Uskallamme näyttää toisillemme jos joku oikeasti ärsyttää.
On sitten nepsy tai ei, hän on lapseni. Minun pitää ottaa vastuu. Ap
No tänään on ollut ihan kamala päivä. Lapsi rääkyi niin kovaa mitä pystyi enkä ole ikinä kuullut hänen huutavan niin lujaa ja itki niin että räkä valui. Koko päivä ollut jotain vastaväitettä milloin mistäkin ja tietenkin minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Karjui että me huudetaan hänelle vaikka itse huusi niin että sen kuuli varmasti toisen puolen naapuritkin. Paiski ja mäiski tavaroita. Olen itse niin loppu etten jaksanut edes kunnolla reagoida koko asiaan. Istuin vain hiljaa. Ap
Mielestäni parempi vaihtoehto on antaa lapselle 2 vaihtoehtoa, jos ei itse halua valita vaatteita tai vaatteiden valinnan kanssa on ongelmaa. Jossain oli jonkun expertin juttu, että mahdollisimman vähän vaihtoehtoja helpottaa lapsen kykyä päättää sekä lapsi saa itselleen tunteen, että hän päättää vaatteistaan, kun esim tilanne, jossa tarjotaan vain yhdet vaatteet.