"Kera" ja muut kielioppiraiskaukset. Mikä ärsyttää sinua eniten?

Vierailija kirjoitti:

Minua risoo se, kun sanotaan että joku näyttää, tuntuu tai maistuu tms. jollekin, ei joltakin. Esim. jokin näyttää hyvälle, tuntuu pahalle, maistuu suklaalle. Mistä tuo muoto oikein tulee? Milestäni länsimurteissa ei ainakaan sanota, että joku kuulostaa hyvälle tai tuntuu pahalle. 

Minuaki ihan raivostuttaa samainen ablatiivien ja allatiivien sekoittaminen.

On vähän aikaa sitten yleistynyt valtavasti tuo LLE ihan toimittelijoiden ja sun muidenkin toimesta.

"Vaatteesi näyttää hölmölle!"  KENELLE? Siis sinulleko ne näyttävät? Ja mitähän ne sinulle mahtavat oikein näyttää? Että täältä pesee? Niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Näyttää hyväle, sanotaan mun kotimurteellani.

Ikävää, jos se jonkun päivän pilaa, kun puhun murteella enkä kirjakieltä. Ei kun ööö... Ei mua oikeasti edes kiinnosta.

Mä käytän välillä myös tiettyjä ilmaisuja ihan vain, koska tiedän niiden ärsyttävän jotain tiukkapipoa. Kyllä mä ymmärrän, että ottaa päähän, jos kieli on jo sellaista ettei sitä meinaa ymmärtää, ei käytetä yhdyssanoja eikä välimerkkejä tms, mutta siinä kohtaa, kun vingutaan vaan vinkumisen ilosta ja periaatteesta, ni ei oikein jaksa kiinnostua.

Ei minuakaan kiinnosta jos sinua ottaa joku ällöttävällä tavalla lässyttäminen päähän.

Eikä ketään muutakaan.

Sulla taisi mennä ihan tunteisiin kun kaikki eivät mieltäneetkään tapaasi puhua hyväLTÄ kuulostavaksi.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 08:55"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 08:23"]

Näyttää hyväle, sanotaan mun kotimurteellani.

Ikävää, jos se jonkun päivän pilaa, kun puhun murteella enkä kirjakieltä. Ei kun ööö... Ei mua oikeasti edes kiinnosta.

Mä käytän välillä myös tiettyjä ilmaisuja ihan vain, koska tiedän niiden ärsyttävän jotain tiukkapipoa. Kyllä mä ymmärrän, että ottaa päähän, jos kieli on jo sellaista ettei sitä meinaa ymmärtää, ei käytetä yhdyssanoja eikä välimerkkejä tms, mutta siinä kohtaa, kun vingutaan vaan vinkumisen ilosta ja periaatteesta, ni ei oikein jaksa kiinnostua.

Murrekäytössä se muoto onkin ihan oikein ja hyväksytty. Kirjoitetussa yleiskielessä sitä muotoa sen sijaan ei tulisi käyttää. Yleiskielisistä muodoista kai tässä ketjussa lähinnä onkin kyse, vaikka monia vastaajia murteellisuudet tuntuvatkin ärsyttävän.

Puhekielessä alkaa tekemään, näyttää hyvälle ja ketä-sanan käyttö kuka-sanan tilalla ovat täysin hyväksyttyjä. Kirjoitetussa huolitellussa yleiskielessä pätevät eri säännöt.

Väärin. Molemmat on nykyisin hyväksyttyjä myös yleiskielessä. Tässä Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiaa:

"Ns. vaikutelmaverbien (esim. maistua, kuulostaa, näyttää ja vaikuttaa) yhteydessä predikatiiviadverbiaalin sijamuotoina ovat translatiivin ja essiivin asemesta ablatiivi ja allatiivi: jäätelö maistuu hyvältä/hyvälle.
 

Ablatiivin (hyvältä) tai allatiivin (hyvälle) paremmuutta ei suotta kannata jäädä puntaroimaan; ne ovat nykykäsityksen mukaan keskenään yhtä hyviä vaihtoehtoja. Näin siis silloinkin, kun allatiivi tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri tulkintaan. Esimerkiksi lauseessa soija maistuu possulle jää tulkinnan varaan, onko soija possun makuista vai pitääkö possu siitä."

Lähde: http://www.kotus.fi/?s=3074

 

Voi arvata että siellä kotimaisen kielten keskuksessa on ollut vähän yliedustettuina stadilaiset lässyttäjät.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 10:55"]Minua risoo se, kun sanotaan että joku näyttää, tuntuu tai maistuu tms. jollekin, ei joltakin. Esim. jokin näyttää hyvälle, tuntuu pahalle, maistuu suklaalle. Mistä tuo muoto oikein tulee? Milestäni länsimurteissa ei ainakaan sanota, että joku kuulostaa hyvälle tai tuntuu pahalle.

molemmat on oikein.

Tuskin sentään maistua-verbin yhteydessä.

1) Jäätelö maistuu koiralle. 2) Jäätelö maistuu koiralta.

Lauseissa on eri merkitykset. 1 tarkoittaa sitä, että koira pitää jäätelöstä, 2 tarkoittaa sitä, että jäätelö on koiranmakuista.

Jäätelö näyttää koiralle?

Jäätelö haisee ja tuntuu koiralle.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 10:02"]

KETÄ on edelleen pahin. Ja sitten kaikki teinianglinismit joita aikukset käyttää, niinkuin vaikka "rageta".

Mikä tossa ketä-sanassa rassaa? Mun kotimurteessa ei koskaan sanottu kuka enkä ole sitä koskaan oppinut myöskään käyttämään kuin sitten jossain ns. tärkeissä jutuissa, joissa on oltava kieliopinkin mahdollisimman oikein.

 

Esim. Ketä sinun nimi on? Pitäisi olla mikä sinun nimi on jne.

Toinen paha on enään. Se on enää. Ei se n kuulu sinne perään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomalaiset ovat alkaneet käyttää yhtäkkiä sanaa kera siihen, että suomeen saadaan englannin sanajärjestys? Esim. Pihviä kera perunamuusin ja salaatin. Sattuu sieluun.

Muita?

Kera-sanassa sinänsä ei ole mitään vikaa, kunhan se sijoitetaan pääsanansa jälkeen eikä etupuolelle, kuten nykyään monella on tapana.

Teoriani on, että kera-sanan väärä paikka on lähtöisin Harald-ravintolaketjun ruokalistoista. Niissähän on pyritty runollisuuteen, ja runokielessä kera pääsanaa edeltävänä on vanhastaan hyväksytty. Ensimmäiset havaintoni väärästä paikasta nimittäin ovat juuri ruoka-aiheisista keskusteluista, ja vasta myöhemmin käyttö on levinnyt muihin aihepiireihin.

Vierailija kirjoitti:

"Siitä lieto Lemminkäinen jo kohta kotia läksi kanssa armahan emonsa, kera valtavanhempansa."

-Kalevala

Kera on ikivanha sana eikä mikään "uusi juttu". Että nyt omaan nilkkaan kops kieliraiskausvauhkoojat :D HAHAHAHHAHAHA!

Juu. Runokielessä sitä on voinut käyttää tuolla tavoin pääsanan edellä. Suorasanaisessa ei. Se siis tarkoittaa ihan samaa kuin kanssa, ja samalla tavoin sitä käytetään. Syötkö sinä pihviä kanssa salaatin, lähdetkö kävelylle kanssa koirien?

Minun silmääni mekkö näyttää siniselle/kultaiselle eikä mustalle on toki ehdottomasti ärsytys listani ykköspaikalla.

Sen lisäksi ärsyttää kun käytetään jokainen/kaikki/ei ketään/ei kukaan/ehdottomuuksia ja yleistyksiä.

Kuullostaa meinaan tosi tyhmälle, jos perustelet paskaisen konkkenreppusi käyttämästi sillä että jokainen tälläistä käyttää ja ei ketään ole niin juntti ettei käyttäisi. (sic) (pun intented)

Nykyisin käytetään ihan joka paikassa sanontaa "niin ikään" (kirjoitetaanko yhteen vai erikseen, en tiedä..). "Jonne käveli niin ikään Saulin luo." Siis käveli vai eikö kävellyt? Jos käveli niin miksi käyttää sitä niin ikään? Miksi se pitää tunkea joka helvetin väliin -joko joku tekee jotain tai on tekemättä, ei "niin ikään"!

Minulla tuosta Kera -sanasta tulee aina mieleen joku ruokaan liittyvä juttu, ja ruokasanastoissahan sitä käytetäänkin, kuten esim paistetut muikut perunamuusin kera. Tässähän se onkin ihan ok, mutta minua on jotenkin ärsyttänyt aina se, jos tuolla Kera -sanalla aletaan korvata Kanssa -sana myös muissakin kuin ruokaan liittyvissä asioissa.

Hyvänä esimerkkinä se Maalaismaisema -biisi, jossa neljännessä säkeistössä lauletaan että: -Kun vein tänään kilon hauen pappilaan, saapui samaan aikaan papin kansliaan. Myöskin konstaapeli kera nuorikon...

Mielen päällä -> mielessä, ajatuksissa

Voimaantua (voi puistatus, lainasana)

Niin päin pois -> niin poispäin

Tahtotila (ei, ei, ei...järkyttävä!)

Vakiot kuullostaa, ketä, ja yhdys sana virheet ärsyttää aina, mutta nykyään on tullut uutena muoti-ilmiönä yhdyssanavirhe jossa kirjoitetaan yhteen kun ei pitäisi. Kokoajan, munkaa... Argh!

"ilmaiset postikulut"

Eli ILMAN POSTIKULUJA

Kera = kehitysaluerahasto

Opetan työkseni äidinkieltä, eikä minua häiritse juuri mikään ketjun esimerkeistä. Suurin osa esimerkeistä koskee puhekieltä tai puhekielen käyttöä epävirallisissa kirjallisissa viestintätilanteissa. Näitä eivät koske samat säännöt kuin kirjakieltä. Puhekielen luonteeseen kuuluu vaihtelu iän, sukupuolen, murteen ja ihan persoonankin mukaan. Puhekieli myös muuttuu nopeasti. Niin kauan kun osaa vaihtaa rekisteriä tilanteen mukaan, ei ole väliä sillä, miten epävirallisissa tilanteissa kieltä käyttää. Kieltä ei omista Kielitoimisto tai mikään muukaan virallinen taho vaan sen käyttäjät.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 04:11"]

Tällaiset virheet ärsyttävät:

"Minä alan laittamaan ruokaa."

Vaikka se on "Minä alan laittaa ruokaa."

Se on "alkaa tehdä jotakin", ei "alkaa tekemään jotakin"!

Yleiskielessä ainoastaan alkaa tehdä on oikein. Se muoto on ihan vain valittu oikeaksi, ei ole mitään erityistä perustetta miksi juuri alkaa tehdä on oikein ja alkaa tekemään väärin.

Alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muodot on molemmat murteista löytyviä. Osalle tuo alkaa tehdä kuulostaa väärältä, mutta ovat oppineet käyttämään sitä huolitellussa kielessä (tai sitten eivät ole).

Vanhaa tietoa. Nykyään molemmat muodot hyväksytään.

Vierailija kirjoitti:

Tässähän ihan muistui yläasteen äidinkielentunti mieleen! Suomi on siitä hauska kieli, ettei meillä ole sanajärjestyksellä mitään kiveenhakattua oikeaa järjestystä, kuten esimerkiksi englannissa.

the dog is in the kitchen with the cat

Koira on keittiössä kissan kanssa.

Kissan kanssa keittiössä on koira.

Koira on kissan kanssa keittiössä.

Keittiössä on koiran kanssa kissa.

Koira keittiössä kissan kanssa on.

On koira keittiössä kissan kanssa.

jne!

Eli lopettakaapa tuo kinaaminen tuosta, että onko se 'söin pihvin kera muusin' vai 'söin pihvin muusin kera' VAI jopa 'kera muusin söin pihvin'!

Suomen kielessä sanajärjestys riippuu muun muassa siitä, mitä sanaa lauseessa painotetaan. Se, mitä halutaan painottaa, sijoitetaan yleensä lauseen alkuun. Lisäksi sanajärjestyksellä voidaan ilmaista asioiden määräisyyttä ja epämääräisyyttä, mihin esimerkiksi ruotsissa ja englannissa käytetään artikkeleita. Esimerkiksi lauseessa "Kissan kanssa keittiössä on koira" kissa on ennestään tunnettu kun taas koira esitellään uutena asiana. Lisäksi sanajärjestyksellä voidaan ilmaista puhujan suhtautumista; esimerkiksi lause "On koira keittiössä kissan kanssa" kuulostaa vastaan väittämiseltä (joku on ensin väittänyt, että koira ei ole keittiössä).

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 10:25"]

"Alkaa tekemään" on nykyään hyväksytty muoto, valitettavasti.

Ei ole edelleenkään. Alkaa tehdä, aloittaa tekemään ja ruveta tekemään ovat kieliopin mukaisia. Alkaa tekemään on murteellinen ilmaus eikä sovi kirjakieleen.

Muoto "alkaa tekemään" on hyväksytty jo vuonna 2014:

https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suosi…

Jos haluaa esiintyä kieliasiantuntijana, kannattaa lukea esimerkiksi Kielikello-lehteä. Se, että jokin asia on omana kouluaikana opetettu jollain tavalla, ei takaa, että sääntö olisi edelleen voimassa. Sääntöjä ja suosituksia muutetaan.

Mä en voi sietää sinä-passiivia.

Minua ärsyttää sellaisen vahva kielikuvan kuin "raiskaus" käyttäminen harmittavasta pikkuasiasta. Samoin puhutaan "pilkun nussimisesta" ja "kielioppinatseista". Säästäisin vertaukset vakavampiin yhteyksiin. Tarpeeton liioittelu ei tehosta sanomaa.