"Kera" ja muut kielioppiraiskaukset. Mikä ärsyttää sinua eniten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetan työkseni äidinkieltä, eikä minua häiritse juuri mikään ketjun esimerkeistä. Suurin osa esimerkeistä koskee puhekieltä tai puhekielen käyttöä epävirallisissa kirjallisissa viestintätilanteissa. Näitä eivät koske samat säännöt kuin kirjakieltä. Puhekielen luonteeseen kuuluu vaihtelu iän, sukupuolen, murteen ja ihan persoonankin mukaan. Puhekieli myös muuttuu nopeasti. Niin kauan kun osaa vaihtaa rekisteriä tilanteen mukaan, ei ole väliä sillä, miten epävirallisissa tilanteissa kieltä käyttää. Kieltä ei omista Kielitoimisto tai mikään muukaan virallinen taho vaan sen käyttäjät.

Käytin siskontyttäreni kuullen sanaa "fundeerata". Valitettavasti lapsiparka oli isoäidin (eli isänsä äidin) kuullen käyttänyt tuota sanaa , jonka seurauksena sitten sain siskontytöltä tiukkaa palautetta. En tiedä koko läksytyksen sisältöä tai muiden kielioppivirheiden arvostelun toistokertoja, mutta jostakin syystä ilkeän isoäidin näkemys ainoasta oikeasta puhetavasta vaikutti siskontyttären ja minun väliseen suhteeseen negatiivisesti. Sen verran ymmärsin, että isoäidin mukaan vain täysi idiootti käyttäisi sellaista sanaa. Asuimme kaksikielisellä alueella, joten muitakin lainasanaväännöksiä ruotsin kielestä lipsahti silloin tällöin suusta.

Kerroin tämän vain siksi, että Te kielipoliisit voisitte hiukan miettiä, kuinka lapsen puhetta voi oikaista opettavasti eikä h*lv*tin tuomiokelloja soittaen.

Unohdin kirjoittaa, että lainauksen otin sen vuoksi, että jokaisen olisi hyvä omaksua siinä esitetty erinomainen tieto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetan työkseni äidinkieltä, eikä minua häiritse juuri mikään ketjun esimerkeistä. Suurin osa esimerkeistä koskee puhekieltä tai puhekielen käyttöä epävirallisissa kirjallisissa viestintätilanteissa. Näitä eivät koske samat säännöt kuin kirjakieltä. Puhekielen luonteeseen kuuluu vaihtelu iän, sukupuolen, murteen ja ihan persoonankin mukaan. Puhekieli myös muuttuu nopeasti. Niin kauan kun osaa vaihtaa rekisteriä tilanteen mukaan, ei ole väliä sillä, miten epävirallisissa tilanteissa kieltä käyttää. Kieltä ei omista Kielitoimisto tai mikään muukaan virallinen taho vaan sen käyttäjät.

Käytin siskontyttäreni kuullen sanaa "fundeerata". Valitettavasti lapsiparka oli isoäidin (eli isänsä äidin) kuullen käyttänyt tuota sanaa , jonka seurauksena sitten sain siskontytöltä tiukkaa palautetta. En tiedä koko läksytyksen sisältöä tai muiden kielioppivirheiden arvostelun toistokertoja, mutta jostakin syystä ilkeän isoäidin näkemys ainoasta oikeasta puhetavasta vaikutti siskontyttären ja minun väliseen suhteeseen negatiivisesti. Sen verran ymmärsin, että isoäidin mukaan vain täysi idiootti käyttäisi sellaista sanaa. Asuimme kaksikielisellä alueella, joten muitakin lainasanaväännöksiä ruotsin kielestä lipsahti silloin tällöin suusta.

Kerroin tämän vain siksi, että Te kielipoliisit voisitte hiukan miettiä, kuinka lapsen puhetta voi oikaista opettavasti eikä h*lv*tin tuomiokelloja soittaen.

Unohdin kirjoittaa, että lainauksen otin sen vuoksi, että jokaisen olisi hyvä omaksua siinä esitetty erinomainen tieto.

On kyllä ihan totta, että eipä sillä ole merkitystä, miten kukakin käyttää puhekieltä, kunhan kirjoitetussa tekstissä tai virallisemmissa tilanteissa osaa muuttaa ulosantiaan sopivaksi.

("Ulosanti" on varmaan jokin "output"-sanan hirviöväännös. Saa suuttua.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö tätä ole vielä mainittu täällä, nimittäin tapa-sanan genetiivimuodon käyttämistä merkityksessä 'tavallinen'. Siis tyyliin "oli ihan tavan maanantai". Argh.

Olen ajatellut, että "tavan" on vain lyhyempi muoto "tavallisesta". Siis tava(lline)n. Se on vain saman kuuloinen kuin tapa-sanan genetiivi, ei sama sana. Puhekieleen kuuluu sanojen lyhentyminen.

Lyhenteletkö yhtä mielivaltaisesti muitakin sanoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ärs ja tuhota. yttää se, kun käytetään sanaa raiskata kuten otsikossa. Raiskaus on tasan väkisinmakaamista eikä muuta. Raiskattu ei ole synonyymi sanoille pilattu tai tuhottu.

Kyllä mainitaan edelleen sanakirjoissakin raiskata-sanalla olevan myös merkitykset pilata ja tuhota. Vanhahtavaltahan se sana toki noissa merkityksissä kuulostaa. https://www.suomisanakirja.fi/amp/raiskata

Ohis, mutta esimerkkeinä mm: "Ei ruoste raiskaa eikä koi syö!"

Sanotaan "ketä" vaikka tarkoitetaan "kuka".

Aivan eri asia.

brokkoli, zukkini, dinneri, dressinki...

Vierailija kirjoitti:

En ollut tilaisuudessa tulemaan...

Saanko sovittaa noita housuja ikkunassa?

Villakangastakki silkkivuorella.

tahtotila, resurssit, pitkässä juoksussa, voimahali ...

Klassinen 'Myydään asuntoja' -palstalla: "Yksiö parvekkeella...". Jo on pieni! En voi sietää tätä. (Se on "Yksiö, jossa parveke"!)

Vierailija kirjoitti:

Kuullostaa

Tämä ei minusta ole hirveän paha virhe. Ei varsinkaan niillä murrealueilla joilla sana lausutaan pitkällä ällällä.

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää, kun yksinkertaiset asiat sanotaan liian mutkikkaasti. Tähän liittyy yleensä verbien muuttuminen substantiiveiksi.

Esim.

Torstaina suoritetaan roskapönttöjen tyhjennystä ja viemäröinnin tarkastusta.

Ei näin, vaan:

Torstaina tyhjennetään roskapöntöt ja tarkastetaan viemärit.

Ehkäpä tyhjennykset ja tarkastukset jatkuvat vielä torstain jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ärs ja tuhota. yttää se, kun käytetään sanaa raiskata kuten otsikossa. Raiskaus on tasan väkisinmakaamista eikä muuta. Raiskattu ei ole synonyymi sanoille pilattu tai tuhottu.

Kyllä mainitaan edelleen sanakirjoissakin raiskata-sanalla olevan myös merkitykset pilata ja tuhota. Vanhahtavaltahan se sana toki noissa merkityksissä kuulostaa. https://www.suomisanakirja.fi/amp/raiskata

No ensinnäkään suomisanakirja piste fi ei ole mikään virallinen sanakirja. Mutta mietipä hetki, miltä raiskauksen uhrista tuntuu, kun sanaa käytetään tuossa merkityksessä. Se ei kuulosta vanhahtavalta vaan törkeältä.

Hyvä, että laitoit miettimään asiaa tuosta näkökulmasta, mutta omaa kielenkäyttöäni minulla ei ole tarvetta muuttaa tuon sanan osalta, sillä en minä sitä sanaa noissa "pilata, tuhota" -merkityksissä ole ikinä käyttänytkään, tässä yhteydessä minä vain aloin kyseisen sanan merkityksiä pohtia, kun se tuli tässä ketjussa esille.

Olen oppinut lapsena puhumaan lauserakenteelta huolimatonta suomea ja ääntämään useita sanoja väärin, koska 1940 luvun alussa syntyneet vanhempani kävivät aikoinaan vain kansakoulun ja isovanhemmat kiertokoulun. Puheessa väärin lausuttuja sanoja oli mm. enääN, lauVantai... jne. Kirjoittaessa tiedän käyttää oikeaa muotoa, mutta en oikeastaan tiedä osaanko puhuessa käyttää oikeaa sanaa.

Hiukan harmittaa, kun toisilla lapsilla on etulyöntiasema oppia heti kieliopillisesti oikea tapa puhua ja toiset lapset joutuvat omaksumaan ensimmäisen oppimansa kielen myöhemmin korjattuna versiona. Kun ajattelee, mitä sanoo ja puhuu ajattelematta kielioppia, niin puheeseen lipsahtaa aika ajoin se ensin opittu puhetapa, jolloin nämä etulyöntiaseman kasvatit pääsevät luokittelemaan virheellistä kielioppia käyttävät tyhmäksi. On tietenkin selvää ettei pelkkä hyvän kieliopin osaaminen tee ihmisestä viisasta, mutta tämä etulyöntiaseman yhdistyminen ylimielisiin käytöstapoihin vaikeuttaa yhteistyötä monissa työpaikoissa.

Kuullostaa siltä, että Suomea puhutaan ja eteenkin kirjoitetaan kera kieli oppi virheiden.

Tavan tallaaja ei ole ahkera lukia eikä pysty kirjoittaa täydellistä kirja kieltä.

Onko muita, joita ärsyttää YLE sään käyttämä 'kantilta' esim. 'Kaakon kantilta on saapumassa..'? Sitä sanaa on nyt käytetty vuosikausia. Aluksi Seija Paasonen ja nykyisin sitä käyttävät kaikki mereorologit. Minulta menee ja on mennyt säätiedotukset ihan ohi kun mietin milloin se sana taas tulee... Miksi ei voi sanoa 'suunnalta'?

Ensin ajattelin, että sana olisi murretta ja Seija siltä suunnalta (kantilta):D:D.. ja päätin siksi aikaa vaihtaa toiselle kanavalle, mutta ovatko nyt kaikki meteorologit kotoisin samalta 'kantilta'...

Tällä palstalla on ärsyttänyt monikkoverbi, vaikka puhutaan yhdestä ihmisestä.

P.o.

Hän olkoon, he olkoot

Hän tehköön, he tehkööt

Hän menköön, he menkööt

Vierailija kirjoitti:

Itse inhoan ylivoimaisesti eniten sinä-passiivia. Se vain kuulostaa niin suomen kielen vastaiselta. Ovathan perfekti (on tehnyt) ja pluskvamperfektikin (oli tehnyt) tulleet tiettävästi suomeen germaanisista kielistä, mutta niille oli selkeä tarve, kun kyseisiä aikamuotoja ilmaisevia verbirakenteita ei suomen kielessä ollut. Passiivi voidaan hyvin helposti ja luontevasti ilmaista suomessa verbin passiivimuodolla (voidaan), tai sitten passiivin voi ilmaista yksikön 3. persoonalla (voi).

Jatkan vielä tuohon passiiviin liittyen, että joissain lausahduksissa sinä-passiivi kieltämättä kuulostaa nasevammalta kuin "oikea" suomen kielen passiivi. Esim. "Jos otat, et aja". Tuo lause on tulkittava passiiviksi, sillä eihän siinä puhutella sinä-muodolla ketään yhtä tiettyä henkilöä vaan ihmisiä yleisesti. Miten tuo kääntyisi suomen kielen alkuperäiseen passiivimuotoon? Jos otetaan, ei ajeta? Jos ottaa, ei pidä ajaa? Kuulostaa hieman kankealta.

Korjaus äskeiseen: "Jos otat, et aja" on virke, jossa on kaksi kahden sanan lausetta.

Vierailija kirjoitti:

Raskautua.

Mulle tulee tästä aina mieleen raiskautua 🤪

Vierailija kirjoitti:

Mä olen joskus törmännyt "because of"-tyyppiseen rakenteeseen. Ei nyt muistu mieleen todellista esimerkkiä, mutta voisi olla vaikka "En mene ulos, koska myrsky". Kuulostaa ihan kamalalta!

Katos. Nythän tämä on ihan arkipäivää toimittajia myöten. Se kuka tämän laiskuuden keksi pitäisi kyllä laittaa häpeäpaaluun.

Muoto käydä tekeen, esim. käydä ostaan. Senhän pitäisi olla käydä tekemässä, käydä ostamassa. Sen sijaan ruveta tekeen ja mennä ostaan (yleiskielessä ruveta tekemään, mennä ostamaan) ovat puhekielessä ihan ok ja kuuluvat myös vanhoihin hämäläismurteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se ei voi olla pihviä ja muusia salaatin kanssa tai pihvin kanssa muusia ja salaattia? Mikä vika noissa?

Kyllä se voisi olla myös pihviä muusin ja salaatin kera. Mutta ei pihviä kera muusin ja salaatin!

Kera itse ei ole ongelma, vaan sen paikka.