Tutkijat: aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta, vaan tietoisuus on irrallaan fyysisestä aivoista
Kommentit (787)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut neurotieteilijät on yhtä mieltä paitsi yksi joka selittää jotain ihme huuhaata. Ja jengi on innoissaan siitä että tää yks on nyt keksinyt jotain tosi hienoa ja merkittävää.
Vai olisko kuitenkin kaikki ne muut keskenään samaa mieltä olevat neurotietelijöt oikeassa?
Tuskin tietoisuus muuta on kun evoluution kehittämä tapa hyödyntää hermostoa varmistaen monisoluisen eliön mahdollisimman todennäköinen selviytyminen, mahdollistamalla esimerkiksi ennakoinnin, suunnittelun tai ihan vaan aistihavaintojen koostamisen mahdollisimman tehokkaasti käsiteltäväksi kokonaisuudeksi.
Occamin partaveitsi jne.
Jos tietoisuus olisi tehokkuutta, eivätkö tietyn tehokkuuden alle jäävät geenit olisi jääneet syntymättä tai ainakin lisääntymättä? Onko tietoisuudessa kyse vain tehosta?
Selvästikään et ymmärrä kovin paljoa geeneistä.
Tietoisuus on rajaton ja ääretön.
Tietoisuus joka sinussa ja minussa ja kaikissa muissa tiedostaa, on kaikille sama.
On vain yksi tietoisuus.
Kaikki minkä tietoisuus tiedostaa
on ajatuskasvannaisuuden tuotetta.
Älkää pelleilkö aiheella, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Voiko siis tietoisuus tipahtaa kyydistä, jos vaikkapa ajaa autolla tarpeeksi kovaa?
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sulla onjo tipahtanu kyydistä...
Tällänen "tutkimus" on selvä cäbäälien hätähyytö että älkää herätkö 😋
Ja tähän sanoisin höpsistä! Ns. tietoisuus on nuppisi sisässä tapahtuvia sähköisiä aivosolujen välisiä yhteyksia, latautumisia, varautumisia ja purkautumisia. Kun lusikka lentää nurkkaan, loppuu virta ja aivojen toiminta - naps. Kosminen kaikkeusyhteys on vain kaunista ja romanttista toiveajattelua elämää suurempia merkityksiä haikaillessa.
Jumala puhalsi ihmiseen elämän hengen. Jokainen ihminen on saanut hengen joka on jumalasta lähtöisin. Me olemme jumalan kuvaksi luotuja. Ihmisellä on vapaa tahto valita hyvän ja pahan väliltä. Kun ihminen kuolee, hänen henkensä irtautuu ruumiista ja menee joka tuonelaan tai paratiisiin. Jokaisen ihmisen elämä käsitellään sitten aikanaan viimeisellä tuomiolla hänen toimestaan, joka on hengen ihmiselle antanut.
Ihmisessä on kuolematon henki joka jatkaa elämistä tuonpuoleisessa.
Mies54v
Nyt on tutkijoiden jutut irrallaan aivoista. Nämä tutkijat ovat tunneihmisiä, joiden jutut lähtee alapäästä, eikä yläpäästä lainkaan. Jos tietoisuus on irrallaan yläpäästä eli aivoista, niin se on alapään juttuja.
Kuinka matalamielisiä tietoisuustutkijat ovatkaan!
Mitä usko on? Sanan mukaisesti u s k o m i s t a. Se on ihan ok ja hyväksyttävä näkemys, siis siinä missä vastakkainenkin. Elämmehän Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä usko on? Sanan mukaisesti u s k o m i s t a. Se on ihan ok ja hyväksyttävä näkemys, siis siinä missä vastakkainenkin. Elämmehän Suomessa.
Tiede ei ole uskonto. Uskominen on ok uskonnoissa, mutta tieteessä se ei käy.
Tiede etsii totuutta, eikä suosiota niinkuin nykytutkijat yrittävät virheellisesti väittää, ja totuus on tietoa, joka on totta, ei siis suosiota lainkaan. Suosio tulee ja menee, mutta totuus ei pala edes tulessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vai että aivot vastaanotin ja tietoisuus on "universumissa", no entä jos ihminen laitetaan vaikkapa johonkin lyijyllä vuorattuun foliokoppiin, luulisi että sinne ei mitkään lähetykset pääse ja siten ihmisestä tulisi vihannes?
No mietin nyt. Kyllä tulisi vihannes, tai ainakin todellisuudesta vieraantunut ja hulluksi. Eli tietoisuus kärsisi suuresti. Vai ajattelitko, että pääsi ja tietoisuutesi kestäisi siinä vuoratussa folikopissa kauankin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut neurotieteilijät on yhtä mieltä paitsi yksi joka selittää jotain ihme huuhaata. Ja jengi on innoissaan siitä että tää yks on nyt keksinyt jotain tosi hienoa ja merkittävää.
Vai olisko kuitenkin kaikki ne muut keskenään samaa mieltä olevat neurotietelijöt oikeassa?
Tuskin tietoisuus muuta on kun evoluution kehittämä tapa hyödyntää hermostoa varmistaen monisoluisen eliön mahdollisimman todennäköinen selviytyminen, mahdollistamalla esimerkiksi ennakoinnin, suunnittelun tai ihan vaan aistihavaintojen koostamisen mahdollisimman tehokkaasti käsiteltäväksi kokonaisuudeksi.
Occamin partaveitsi jne.
Jos tietoisuus olisi tehokkuutta, eivätkö tietyn tehokkuuden alle jäävät geenit olisi jääneet syntymättä tai ainakin lisääntymättä? Onko tietoisuudessa kyse vain tehosta?
Selvästikään et ymmärrä kovin paljoa geeneistä.
Kirjoittajahan väitti, että tietoisuus olisi vain evoluutiobiologisen tehon ominaisuus. Silloin on väistämätöntä, että jonkin rajapinnan alittava teho ei voi olla mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Ja tähän sanoisin höpsistä! Ns. tietoisuus on nuppisi sisässä tapahtuvia sähköisiä aivosolujen välisiä yhteyksia, latautumisia, varautumisia ja purkautumisia. Kun lusikka lentää nurkkaan, loppuu virta ja aivojen toiminta - naps. Kosminen kaikkeusyhteys on vain kaunista ja romanttista toiveajattelua elämää suurempia merkityksiä haikaillessa.
Esität tuossa, että aivomassa ja sähkö tuottaisivat tietoisuuden. Tästä ei ole mitään todisteita?
Asiahan olisi helppo koetella johtamalla oikeanlaista jännitettä eläviin aivoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tutkijat tiedä oikeasti. Ei kukaan tiedä.
ÄLÄ sano EI KUKAAN. SINÄ et tiedä.
Zinc
Ei KETÄÄN tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tähän sanoisin höpsistä! Ns. tietoisuus on nuppisi sisässä tapahtuvia sähköisiä aivosolujen välisiä yhteyksia, latautumisia, varautumisia ja purkautumisia. Kun lusikka lentää nurkkaan, loppuu virta ja aivojen toiminta - naps. Kosminen kaikkeusyhteys on vain kaunista ja romanttista toiveajattelua elämää suurempia merkityksiä haikaillessa.
Esität tuossa, että aivomassa ja sähkö tuottaisivat tietoisuuden. Tästä ei ole mitään todisteita?
Asiahan olisi helppo koetella johtamalla oikeanlaista jännitettä eläviin aivoihin.
Sähkö toimii välittäjäaineena, mutta ei todellakaan ole syy tietoisuudelle. Vertauskuvana: sähkön avulla voidaan luoda pilviä taivaalle ja muokatakin niitä, mutta ei itse taivasta eli kategoriaa isompaa asiaa.
Kliinisen psykologian ongelma on ehkä ollut, ainakin kun asiaa opiskelin vuosituhannen alussa, halu nähdä tietoisuus vain pilvien joukkona. Eräänlainen behavioristis-joukko-opillinen latistus.
Se on ymmärrettävää koska muuten menemme fysiikan taakse helposti. Mutta se ei näyttäisi olevan validi todellisuuden selitys siltikään.
Vierailija kirjoitti:
Voiko siis tietoisuus tipahtaa kyydistä, jos vaikkapa ajaa autolla tarpeeksi kovaa?
Voi kyllä. Itselleni on käynyt näin. Olin palaamassa töistä kotiin ja yhtä-äkkiä huomasinkin odottelevani vihreää liikennevaloissa ja edellinen muistikuvani oli muutaman kilometrin takaa. Tietoisuus oli tippunut jossain vaiheessa matkasta ja saavutti minut uudestaan kun pysähdyin valoihin.
Tosin ajelin aika hitaasti, joten minun tietoisuuteni varmaan tippuu normaalia helpommin matalissakin vauhdeissa.
Arvot, kannat ja ajatukset ovat kuitenkin vain tietoisuuden kohteita, ei itse tietoisuus joka on enemmänkin kuin havaitsija jossa ne tulevat havaituiksi. Minusta on selvää että ajatusten ja aistimusten tuotanto on keho- ja aivoperäistä ja yksilöllistä. Mutta tietoisuus on jotain muuta, se on se tila joka on aina läsnä ja todistaa kaikki ajatukset ja tunteet.