Ulkosuomalainen kysyy: Miksi kaikki omasta elämästä kertominen on leuhkimista?

Ehkä sinä ap leuhkit, etkä vain itse huomaa sitä. Joillain nyt vain on ärsyttävä tyyli korostaa kaikkea omakokemaa erikoiseksi ja vähätellä muita. On sitten ulkomamma tai sisämamma. 

Jos sinusta kaikki puhuvat, että leuhkit, niin ehkä peili kertoo syyn.

En ole onneksi moiseen törmännyt, mutta toisaalta mä asunkin tällä hetkellä Ruotsissa mikä ei varmaan monen mielestä edes ole oikeesti "ulkomailla". Kavereiden kanssa välillä kiusotellaan niillä eroilla mitä nyt on, mutta se on tosiaan molemminpuolista ja huumorimielellä.

Mainittakoon vielä pari muuta juttua: mun mielestä Suomi on hieno, joskaan ei täydellinen maa (mikään maa ei ole täydellinen). En ole onneksi myöskään törmännyt mihinkään ruotsalaisten harrastamaan suomalaisten pilkkaamiseen tai syrjintään (jotain lätkäuutisointia tai vitsejä lukuunottamatta mutta samaahan harrastetaan Suomessa ruotsalaisista), asenne suomalaisia kohtaan on ainakin niissä ympyröissä missä itse liikun ollut yksinomaan positiivinen. Ja monet ovat ihan ylpeinä kertoneet että heillä on esim. isoisä tullut Suomesta tms.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:31"]

Ehkä sinä ap leuhkit, etkä vain itse huomaa sitä. Joillain nyt vain on ärsyttävä tyyli korostaa kaikkea omakokemaa erikoiseksi ja vähätellä muita. On sitten ulkomamma tai sisämamma. 

Jos sinusta kaikki puhuvat, että leuhkit, niin ehkä peili kertoo syyn.

[/quote]

Ei minusta kaikki niin puhu:) Ja miten niitä kuulumisia voi kertoa? Tämä appiukon naisystävä kysyi, että millaista työtä teen ja kerroin ihan asiallisesti organisaatiosta ja omasta työstäni. Hänen mielestään olen niin ollakseni, kun teen hienoa maisterintyötä, mitä ihmettä?

Tai jos joku kysyy, että "oletko reissaillut siinä lähiseudulla" ja sanon, että "joo, käytiin kesällä pitkä viikonloppu rannikolla", niin sekin on leuhkimista?

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 11:05"]

Jostain syystä useimmat ulkosuomalaiset välttelevät siellä ulkomailla edes kertomasta, mistä maasta ovat kotoisin. Se jos mikä kertoo teistä tosi paljon.

[/quote]

En ole ikinä kuullut että ihmiset välttelisivät kertomasta että ovat Suomesta. Suomella ja suomalaisuudella on yleisesti joka paikassa ihan hyvä maine, eikä mitään syytä hävetä asiaa. Esim. kun itse hain töitä ulkomailta ekan kerran, tuntui suomalaisuus olevan monelle valttikortti. Ollaan tunnollisen ja hyvän työntekijän, rehellisen ihmisen maineessa.

[/quote]

Totta! Suomella ja suomalaisilla on paljon parempi maine kuin uskotaan. Tuo joka väittää ettei ulkosuomalaiset halua kertoa olevansa suomesta niin ei ole tallinnaa pidemmällä käynyt.

Mua on AINA ärsyttänyt vetoaminen siihen, että "kell onni on, se onnen kätkeköön" on tyhmä sananlasku.

Se on alku eräästä Leinon runosta eikä mikään sananlasku.

Runo on oikein hieno. Lukekaa se.

Kell`onni on, se onnen kätkeköön,
kell` aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit`ihmisten,
Kell`onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Amerikkalainen hössötys ja tekopositiivisuus on perseestä.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 10:39"]

"Se kel onni on se onnen kätkeköön"

Ehkä yksi suomalaisia typerimpiä sanontoja ja niin vaan toimii Suomessa. Täällä ei saa kertoa omista asioistaan muuta kuin kuinka huonosti menee. Todennäköisesti ystäväsi ovat kateellisia sulle, kun olet päässyt pois täältä synkkyydestä (jota luovat niin sijainti kuin ihmiset), että kehittävät kaiken sun sanoman omassa päässään leuhkimiseksi. Pätee myös muihin asioihin. Kokemusta on!

T. pian itsekin ulkkis.

[/quote]

Ja höpö höpö, mistä "Juupajoelta" te oikein lähdette sinne mystiseen paikkaan nimeltä "ulkomaat"? Mä en tunne tommosia suomalaisia.

Joskus ne juuri, ehkä ensimmäistä kertaa, ulkomaille muuttaneet ovat niin innostuneet uudesta asuinpaikasta, että eivät tajua, että suurin osa suomalaisista viihtyy Suomessa varsin hyvin. Ja tietenkin osa valitettavasti kääntää asiat leuhkimiseksi, vaikka se on vaan alkuinnostusta.

mä en jaksa taas kuunnella näitä "suomi on paska maa, täynnä juntteja kusipää ihmisiä" kommentteja, koska jokainen vähänkään järjellä varustettu ihminen tietää, että se ei pidä paikkansa.

Kun muuttaa uuteen asuinmaahan, kestää nk "honeymoon" vaihe noin 6kk, minkä aikana kaikki on ihanaa ja missään ei ole mitään vikaa. Sitten arkirutiinit alkavat pyöriä täysillä, alkuhuuma haihtuu ja alkaa nk "normaali arki". Toisille se on raju kolahdus, toisille ei. Tämänkin jälkeen ihminen on taipuvainen antamaan uudelle asuinmaalleen anteeksi joitakin sen negatiivisia puolia, sellaisia esim. joita surutta haukkuisi kotimaassaan, koska ei halua tunnustaa itselleen (psykologinen juttu), että uusi asuinmaa on täydellinen.

jostain syystä tälle palstalle ilmestyy tämä "ulkosuomalainen" hämmentämään soppaa. Onko tylsä päivä? ;) ja täällä vastaa sitten suurimmaksi osaksi ne, jotka eivät osaa tehdä muuta kuin haukkua Suomea

Vähän enemmän diplomatiaa ja tilannetunnustelua peliin, kun lomailee Suomessa :) 

nim.merkillä "13 expat-elämää takana ja matka jatkuu vielä"

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:56"]

Mua on AINA ärsyttänyt vetoaminen siihen, että "kell onni on, se onnen kätkeköön" on tyhmä sananlasku.

Se on alku eräästä Leinon runosta eikä mikään sananlasku.

Runo on oikein hieno. Lukekaa se.

Kell`onni on, se onnen kätkeköön,
kell` aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit`ihmisten,
Kell`onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Amerikkalainen hössötys ja tekopositiivisuus on perseestä.

[/quote]

Tuo runo kertoo suomalaisuudesta paljon! Sinänsä hieno mutta toivottavasti tuo asenne loppuu jo!! Onni pitää näyttää ja jakaa :) Ja miksei myösa rikkaus ;)

Vähemmän kyräilyä ja kateutta ja enemmän onnea ja iloa.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 10:39"]

"Se kel onni on se onnen kätkeköön"

Ehkä yksi suomalaisia typerimpiä sanontoja ja niin vaan toimii Suomessa. Täällä ei saa kertoa omista asioistaan muuta kuin kuinka huonosti menee. Todennäköisesti ystäväsi ovat kateellisia sulle, kun olet päässyt pois täältä synkkyydestä (jota luovat niin sijainti kuin ihmiset), että kehittävät kaiken sun sanoman omassa päässään leuhkimiseksi. Pätee myös muihin asioihin. Kokemusta on!

T. pian itsekin ulkkis.

[/quote]

Ja höpö höpö, mistä "Juupajoelta" te oikein lähdette sinne mystiseen paikkaan nimeltä "ulkomaat"? Mä en tunne tommosia suomalaisia.

Joskus ne juuri, ehkä ensimmäistä kertaa, ulkomaille muuttaneet ovat niin innostuneet uudesta asuinpaikasta, että eivät tajua, että suurin osa suomalaisista viihtyy Suomessa varsin hyvin. Ja tietenkin osa valitettavasti kääntää asiat leuhkimiseksi, vaikka se on vaan alkuinnostusta.

mä en jaksa taas kuunnella näitä "suomi on paska maa, täynnä juntteja kusipää ihmisiä" kommentteja, koska jokainen vähänkään järjellä varustettu ihminen tietää, että se ei pidä paikkansa.

Kun muuttaa uuteen asuinmaahan, kestää nk "honeymoon" vaihe noin 6kk, minkä aikana kaikki on ihanaa ja missään ei ole mitään vikaa. Sitten arkirutiinit alkavat pyöriä täysillä, alkuhuuma haihtuu ja alkaa nk "normaali arki". Toisille se on raju kolahdus, toisille ei. Tämänkin jälkeen ihminen on taipuvainen antamaan uudelle asuinmaalleen anteeksi joitakin sen negatiivisia puolia, sellaisia esim. joita surutta haukkuisi kotimaassaan, koska ei halua tunnustaa itselleen (psykologinen juttu), että uusi asuinmaa on täydellinen.

jostain syystä tälle palstalle ilmestyy tämä "ulkosuomalainen" hämmentämään soppaa. Onko tylsä päivä? ;) ja täällä vastaa sitten suurimmaksi osaksi ne, jotka eivät osaa tehdä muuta kuin haukkua Suomea

Vähän enemmän diplomatiaa ja tilannetunnustelua peliin, kun lomailee Suomessa :) 

nim.merkillä "13 expat-elämää takana ja matka jatkuu vielä"

[/quote]

Mutta tässä ketjussahan ihmiset ovat puhuneet, etteivät itsekään käytä tuollaista "suomi on junttilapersläpi" -kieltä. Hyvin harva niin edes ajattelee, ehkä jotkut 19-vuotiaat jotka lähtevät kesätöihin Lontooseen.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 11:39"]

Kaikkein rasittavimpia on ihmiset, joiden on pakko vääntää Suomessa olevan ihan ne samat hyvät asiat kuin maassa X. Tai sitten keksittävä joku dorka selitys, jos näin ei ole.

Esimerkki: sanon ystävälleni, että pidän Lontoossa asumisessa siitä, että joka kaupunginosassa on sunnuntaisin farmer's market, eli lähiseudun maanviljelijät myyvät toreilla tuotoksiaan. Hän vääntää, että kyllä Suomessakin voi ostaa toreilta ruokaa. Niin no, kesällä muikkuja ja mansikoita, ei ehkä ihan sama asia?

Toinen esimerkki: sanot, että Pariisissa ravintolaruoka on edullisempaa ja laadukkaampaa kuin Suomessa. Saat kuulla pitkän listan vuokrahinnoista, työnantajakuluista tms. jotka estävät tämän Suomessa. Ihan kuin Seinäjoella olisi kalliimmat tilavuokrat kuin Pariisissa? tai ihan kuin Ranskassa ei olisi työnantajakuluja?

[/quote]

osittain asiaa, mutta Pariisissa on hieman enemmän asiakaskuntaa kuin vaikkapa ihan Hgissä. Siinä ehkä yksi syy. Ja jos kulut on suuremmat kuin tuotot..... Suomessa on myös yksi Europpan kallein ruoka ihan raaka-aineina. 

farmer's market: ehkä Suomessa ilmasto ei ole otollinen tämmöiselle? Itse olen ihmetellyt samaa. Ei ole kulttuuria? Välimatkat liian pitkät? Ei riittävästi asiakkaita? Ja kesällä torilta kyllä saa muutakin kuin muikkuja mansikoita :)

Mullekin ulkosuomalaisena tulee tunne, että pitää tavallaan puolustaa oma kotimaataan juuri tällä tavalla. Suomen ongelma monessa asiassa on pieni väkiluku isossa maassa. Asia, mikä vaan hankaloittaa montaa asiaa. Sen takia on elämää rikastuvaa käydä lomamatkoilla Suomen ulkopuolella tai asua hetki muualla. Oppii myös arvostamaan Suomen hyviä puolia, niitäkin on.

Juuri näin. Ulkomailla asuvat elävät sitä tavallista arkea mutta vaan toisessa maassa. Nämä jotka käyvät 1 vuodessaa etelänlomalla helposti luulevat että ulkomailla asuminen on yhtä juhlaa, hiekkarannalla makoilua, viininlipittämistä auringonlaskuun ja shoppailua. Tästä johtuu mielestäni myös kateus .  Joskus myös ulkosuomalaiselle kylään tulevat luulevat tulevansa lomalle all-incl hotelliin jossa viihdyttäminen, kiertoajelut,nähtävyydet, shoppailumatkat ja ruoka on ilmaista. Pidän vieraista ja meille saa tulla mutta toisen viihdyttäminen ottaa voimille varsinkin kun on oma työ,lapset, siivoukset ja ruuanalitto hoidettavana.  Eräs ystäväni  myös katsoi oikeudekseen suuttua kun en päässyt hänen 40v juhliinsa. matkat olisivat maksaneet 2500e  ja perilläkin olisimme ehtineet olemaan vain 2 pv,lisäksi lentomatka oli pitkä. Pidän suomesta mutta muuallakin on hyvä olla, kaipaan aina suomessakäydessäni ulkomaiden tuoreita ruokakauppoja.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 10:39"]

"Se kel onni on se onnen kätkeköön"

Ehkä yksi suomalaisia typerimpiä sanontoja ja niin vaan toimii Suomessa. Täällä ei saa kertoa omista asioistaan muuta kuin kuinka huonosti menee. Todennäköisesti ystäväsi ovat kateellisia sulle, kun olet päässyt pois täältä synkkyydestä (jota luovat niin sijainti kuin ihmiset), että kehittävät kaiken sun sanoman omassa päässään leuhkimiseksi. Pätee myös muihin asioihin. Kokemusta on!

T. pian itsekin ulkkis.

[/quote]

Ja höpö höpö, mistä "Juupajoelta" te oikein lähdette sinne mystiseen paikkaan nimeltä "ulkomaat"? Mä en tunne tommosia suomalaisia.

Joskus ne juuri, ehkä ensimmäistä kertaa, ulkomaille muuttaneet ovat niin innostuneet uudesta asuinpaikasta, että eivät tajua, että suurin osa suomalaisista viihtyy Suomessa varsin hyvin. Ja tietenkin osa valitettavasti kääntää asiat leuhkimiseksi, vaikka se on vaan alkuinnostusta.

mä en jaksa taas kuunnella näitä "suomi on paska maa, täynnä juntteja kusipää ihmisiä" kommentteja, koska jokainen vähänkään järjellä varustettu ihminen tietää, että se ei pidä paikkansa.

Kun muuttaa uuteen asuinmaahan, kestää nk "honeymoon" vaihe noin 6kk, minkä aikana kaikki on ihanaa ja missään ei ole mitään vikaa. Sitten arkirutiinit alkavat pyöriä täysillä, alkuhuuma haihtuu ja alkaa nk "normaali arki". Toisille se on raju kolahdus, toisille ei. Tämänkin jälkeen ihminen on taipuvainen antamaan uudelle asuinmaalleen anteeksi joitakin sen negatiivisia puolia, sellaisia esim. joita surutta haukkuisi kotimaassaan, koska ei halua tunnustaa itselleen (psykologinen juttu), että uusi asuinmaa on täydellinen.

jostain syystä tälle palstalle ilmestyy tämä "ulkosuomalainen" hämmentämään soppaa. Onko tylsä päivä? ;) ja täällä vastaa sitten suurimmaksi osaksi ne, jotka eivät osaa tehdä muuta kuin haukkua Suomea

Vähän enemmän diplomatiaa ja tilannetunnustelua peliin, kun lomailee Suomessa :) 

nim.merkillä "13 expat-elämää takana ja matka jatkuu vielä"

[/quote]

Mutta tässä ketjussahan ihmiset ovat puhuneet, etteivät itsekään käytä tuollaista "suomi on junttilapersläpi" -kieltä. Hyvin harva niin edes ajattelee, ehkä jotkut 19-vuotiaat jotka lähtevät kesätöihin Lontooseen.

[/quote]

joo, tässä ketjussa ei, monessa kyllä :)

mutta mun ystäväpiiriin/sukulaisiin ei kuulu ihmisiä, jotka sanoisivat, että leuhkin, jos kerron elämästä uudessa asuinmaassa. Mutta, olen Hgistä. Eri puolilla Suomea ihmiset ovat erilaisia. Enkä siis nyt väitä, että helsinkiläiset olisivat parempia kuin muut.

Se kertomistapa vaikuttaa niin paljon. Ja kenelle kertoo. Sanoin jo, että pitää olla diplomaattinen, suodatella vähän. 

Arki on arkea, varsinkin jos on lapsia, asuinmaasta riippumatta. Lapset menevät kouluun, ostat kaupasta maitoa, istut ruuhkassa, bussissa, metrossa. Kuskaat lapsia harrastuksiin jne. Joku hyppää ehkä koulupäivän jälkeen uima-altaseen, toinen on ikionnellinen päästessään vaikkapa pulkkamäkeen. Keski-Euroopassa on helppo hurauttaa viikonloppuna naapurimaahan "kahville"/laskettelemaan/rannalle. Aasiassa (riippuen, missä asuu) lentää muutamassa tunnissa vaikkapa Balin rannoille, halpalentoyhtiöllä edullistanpuuhaa, ehkä kotimaassa kuulostaa tosi hienolle ja luksuselämälle

Mä en viitsi kertoa enää yhtään mitään edes kysyttäessä. Koska meidän normielämä näyttää ja kuulostaa tosi luksukselta Suomeen verrattuna, vaikka olla täkäläisittäin enemmänkin köyhiä. Kerron vaan, että ikävä ruisleipää ja saunaa ja ihana päästä käymään Suomessa. Facebook-päivityksissä pitää muistaa kaivata suomalaisia kurahousuja ja reimatecejä. Mistään ärsyttävästä ei myöskään voi kertoa, koska vastauksena on aina "mitäs lähdit". Muiden ulkosuomalaisten ja expatien kanssa mietitään sitten sitä oikeaa elämää. 

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:08"]

Ei, kyllä kuulumisistaan saa kertoa, mutta pelkkä hyvien kuulumisten korostaminen koetaan leuhkimiseksi. Yleensähän ihmisille kuuluu MYÖS ei-niin-fantsuja juttuja, ja niistäkin on tapana kertoa, kun kuulumisia kysytään.

Tyypillisesti kuulumiskysymykseen suomalainen vastaa, että "eipä ihmeempiä, ihan tavallista arkea vaan" Ja sen päälle sitten voi mainita ehkä yhden tai kaksi muutosta tai uutta asiaa verrattuna edelliseen tapaamiseen - myös negatiiviset jutut, jos jotain sellaista on isompaa sattunut.

EIKÄ siis niin, että "kuuluu tosi hyvää, käyn työssä kansainvälisessä yrityksessä ja lomailtiin just Nizzassa ja lapsillekin kuuluu todella hyvää, ihanasti menee paikallisessa päiväkodissa ja mies sai just palkankorotuksen". Vaikka nuo olisivat sinänsä tottakin, ne tulkitaan herkästi kehuskeluksi, koska vastaajan mielestä kaikki on NIIIIIIN ihanaa.

Minkä lisäksi totta on, että jos joku tekee jotain, joka yleisesti tulkitaan Hienoksi ja Erilaiseksi, hänen puheensa vielä tavallistakin herkemmin tulkitaan elvistelyksi. Näitä on muitakin kuin ulkomailla asuminen, esim. uuden työpaikan saanti, uusi koti, tutkinnon saaminen valmiiksi jne.

Mutta joo: suomalaiseen puhetyyliin ei kuulu hehkuttaa kuulumisiaan, vaan pikemminkin hiukan himmata.

Samaa on muissakin kulttuureissa, sellainen "upeasti menee" ei ole tapana, jos ei tosin kohta "hemmetin huonostikaan" ole tapana vastata...

Tai kuten venäläiset, joiden kuulumiset ovat yleensä "normalno" eli tavallisesti...

[/quote]

Niin, siis en minä ainakaan kerro kuulumisiani siihen jenkkityyliin, vaan pikemminkin suomityyliin. Että ei kuulu ihmeempiä ja sitten pari arkijuttua perään. Tai jos on joku tosi suuri positiivinen asia, niin tietenkin kerron sen. Tai joku tosi suuri negatiivinen asia, niin tietenkin kerron senkin. Sen takiahan kaverit on, että niiden kanssa voi jakaa asioita.

Skypessä jutellessa sitten tulee puhuttua asioista enemmän, mutta ei sekään nyt ole mitään elämän hehkuttamista. Toisaalta jos esimerkiksi meillä ei ole mitään kauhean suuria ongelmia enää täällä, niin miksi niitä pitäisi alkaa väkisin keksiä?

Siihen loukkuun en enää astu, että vastaisin mitään kysymykseen mikä Suomessa on paremmin kuin nykyisessä asuinmaassani tai mitä erityisesti kaipaa Suomesta. Kumpaankin kohtaan osaan kyllä vastata, mutta kummasti se vastaus ei oikein ikinä kelpaa kuulijalle. Jos sanon kaipaavani Helsinkiä ja merta, niin alkaa ihmettely että eikö hiljaiset korpimetsät, sauna tai mökkilaituri kelpaa. Jos sanon, että Suomessa on parempaa se, että välillä voi olla ihan hiljaakin sosiaalisissa ympyröissä ja se on ok, niin kysytään että miksi väitän suomalaisten olevan juroja mölliköitä, kun ei se edes ole totta. Ikinä ei voi voittaa.

Hyvät ystävät ja ydinperhe on tietenkin ihan asia erikseen.

[/quote]

En tiedä, kuka vastaaja sinä olet, vaiko ap, mutta en ota kantaa sinun tapaukseesi, kun en tiedä, mitä ja miten sinä olet kuulumisia kertonut tai miten sinulle on vastattu - puhuin siis täysin yleisellä tasolla.

Mutta ulkomailla asuminen on aika tavallinen asia jo useimmille suomalaisille, enkä ainakaan itse osaisi pitää sellaista yhtään minään kehuskelun aiheena - enkä sitä siksi myöskään odottaisi kenenkään ulkomailla asuvan tekevän. Itseänikin on suorastaan patistettu ulkomaankomennukselle, mutta perhesyistä olen kieltäytynyt. Mutta tämä on hyvin sosiaalisesta ryhmästä riippuvainen asia - vielä on paljon ihmisiä Suomessakin, jotka eivät juurikaan tunne ulkomailla asuvia, jotka eivät matkustele, ja jotka sen vuoksi tulkitsevat herkästi asioita "yli" eli luulevat normaalin kuulumistenvaihdonkin olevan jotain sala-kehuskelua. Hoopoahan se on, ja varmaan itse siinä tilanteessa vähän välttelisin sellaisten ihmisten seuraa, jotka eivät sen paremmin minua tunne, että tuollaisia edes luulottelevat.

34

Kateutta ja alemmuuskompleksia. Eikä nyt koske vain ulkosuomalaisia kohtaan vaan ihan keskenämmekin. Mutta kaikessa siis tärkeintä vuorovaikutus - jos vain yksi puhuu ja paasaa vähemmästäkin tule närkästyminen mieleen, ihan kuin vain tuon paasaajan elämä olisi kertomisen arvoista mutta ei halua edes kuunnella mitä minulle on tapahtunut.

Kyllä mä jaksan kuunnella kavereiden kuulumisia - ulkosuomalaisilla on yleensä vielä suurempi tarve jutella kun siellä maailmalla ei ole kotikulmien tuttua juttukaveria jonka kanssa on yhteinen historia takana. Meillä puhutaan kavereiden kanssa paljon matkoista, perheistä, lapsista ja niiden harrastuksista, ruuasta ja herkuista joita myös yhdessä tehdään, muistellaan vanhoja ja nauretaan toisillemme, sparrataan työnhaussa ja parisuhdeongelmissa:D Aikonaan meitä oli 6 kaveriperhettä jotka rakennettiin 1. talot 2 vuoden sisällä ja tietty olimme paljon toistemme työmailla - vapaa-ajat sitten puhuttiin niistä raksoista:D

En sitten tiedä miten tuttavat (esim lasten koulukavereiden vanhemmat) meidät kokee; emme oli suurituloisia mutta meillä on taajaman suurin talo, matkustamme paljon ja olemme hyvin sosiaalisia. Emme puhu esim matkoista heille mutta lasten kautta olemme kuulleet kaikenlaista kommenttia (hirveän rikkaita kun asuu tuollaisessa talossa, aina matkoilla yms yms). No, jokainen käyttää vähät rahat siihen mihin itse haluaa, emme tyrkytä omaa elämäntapaamme kenellekään.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 13:38"]

Mä en viitsi kertoa enää yhtään mitään edes kysyttäessä. Koska meidän normielämä näyttää ja kuulostaa tosi luksukselta Suomeen verrattuna, vaikka olla täkäläisittäin enemmänkin köyhiä. Kerron vaan, että ikävä ruisleipää ja saunaa ja ihana päästä käymään Suomessa. Facebook-päivityksissä pitää muistaa kaivata suomalaisia kurahousuja ja reimatecejä. Mistään ärsyttävästä ei myöskään voi kertoa, koska vastauksena on aina "mitäs lähdit". Muiden ulkosuomalaisten ja expatien kanssa mietitään sitten sitä oikeaa elämää. 

[/quote]

Vähän samaa linjaa, tosin Suomea en keksi hirveästi kehua.

Joskus heitän jotain "hehkutus"tarinaa fb:hen vaikka asuinmaani terveydenhoidosta (jos siitä joku aloittaa keskustelun/linkin), jonka suurin osa tietää täällä olevan selvästi paremmalla tolalla kuin Suomessa... ainahan niitä on, jotka vieläkin uskovat suomalaisen terveydenhoidon olevan parasta maailmassa ja nämä tietenkin alkavat määkimään.

Tiedän, että elämämme tässä ulkomaassa on parempaa niin taloudellisesti, mutta varsinkin henkisesti kuin Suomessa ja minulle se riittää. On rento ja huoleton olo ja tosi ystävämme tietävät sen eivätkä ota siitä hernettä nenään.

Pahimmillaan olen jopa kuullut väitteitä, että on suorastaan "epäisänmaallista" asua muualla kuin Suomessa ja olla maksamatta veroja Suomeen. Aika hassuja väitteitä globaalissa maailmassa. On erittäin omituista, että vieläkin tapaa ihmisiä, joiden mielestä ulkomailla asuminen ja työskentely ovat jotenkin ihmeellisiä/poikkeavia asioita. Ikäänkuin isänmaassaan tulisi asua, työskennellä ja vieläpä avioitua kotimaisen puolison kanssa. Onneksi tämä nurkkakuntainen ajattelu on pikkuhiljaa muuttumassa. Äitini tosin vielä näin 10 vuotta ulkomailla asumiseni jälkeen tuntuu ajattelevan, että tämä on jokin välivaihe ja lopulta kaipaan takaisin Suomeen.

Jokaisessa maassa on omat puolensa, eikä ainakaan minusta ulkomailla asuminen ole mitään kummallista, hienompaa tai huonompaa kuin Suomessa asuminen. Tottakai se viehättää, että saan samasta työstä kuin aikoinaan Suomessa enemmän nettona kuin Suomessa bruttona ja asuin- ja elinkustannukset ovat edullisempia. Jää enemmän rahaa harrastuksiin, matkusteluun ja ulkonakin voin syödä vaikka joka päivä. Minusta Suomessa aika kurjaa on se, että hyvin ja pitkään kouluttautuneen pitäisi tienata jotain 6000 euroa kuussa tai olla naimisissa toisen keskituloisen kanssa, jotta jää vähän rahaa säästöönkin ja ei tarvitse murehtia jotain kahvilakäyntien kustannuksia. Mitä helvetin järkeä sellaisessa on?

Toki Suomessa on siisti luonto, EU:n keskiarvoa hitusen parempi sosiaaliturva ja idylliset mökit savusaunoineen (omistan Suomessa), mutta minusta ihmisellä on oikeus myös nauttia elämästään ilman hirveää kituuttelua. Tai jos siihen ihmisellä on mahdollisuus, niin miksi ei lähtisi ulkomaille? Ei siinä tarvitse olla edes akateemisesti koulutettu. Kyllä suomalaisia rekkakuskejakin on ulkomailla töissä.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:56"]

Mua on AINA ärsyttänyt vetoaminen siihen, että "kell onni on, se onnen kätkeköön" on tyhmä sananlasku.

Se on alku eräästä Leinon runosta eikä mikään sananlasku.

Runo on oikein hieno. Lukekaa se.

Kell`onni on, se onnen kätkeköön,
kell` aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit`ihmisten,
Kell`onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Amerikkalainen hössötys ja tekopositiivisuus on perseestä.

[/quote]

USAssa asuneena olen sitä mieltä, että positiivinen (se ei ole tekopositiivista muuten kuin suomessa asuvien suomalaisten mielestä) asenne on pelkästään hyvä asia. Sillä kaikki pääsevät paremmin eteenpäin. Samoin mainitsemasi "hössötys" on yhteisöllisyyttä ja välittämistä, joka kuuluu olennaisesti sikäläiseen kulttuuriin. Suomessahan tällaista ei tunneta, kaikki elävät omissa henkilö- tai korkeintaan perhekohtaisissa kuplissaan ja odottavat, että kaiken muun hoitakoon "yhteiskunta" joka on jotain muuta kuin me ihmiset itse. Viranomaiset, kaiketi...

Positiivisessa ja yhteisöllisessä ympäristössä on miellyttävämpi asua ja elää.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 12:59"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 10:39"]

"Se kel onni on se onnen kätkeköön"

Ehkä yksi suomalaisia typerimpiä sanontoja ja niin vaan toimii Suomessa. Täällä ei saa kertoa omista asioistaan muuta kuin kuinka huonosti menee. Todennäköisesti ystäväsi ovat kateellisia sulle, kun olet päässyt pois täältä synkkyydestä (jota luovat niin sijainti kuin ihmiset), että kehittävät kaiken sun sanoman omassa päässään leuhkimiseksi. Pätee myös muihin asioihin. Kokemusta on!

T. pian itsekin ulkkis.

[/quote]

Ja höpö höpö, mistä "Juupajoelta" te oikein lähdette sinne mystiseen paikkaan nimeltä "ulkomaat"? Mä en tunne tommosia suomalaisia.

Joskus ne juuri, ehkä ensimmäistä kertaa, ulkomaille muuttaneet ovat niin innostuneet uudesta asuinpaikasta, että eivät tajua, että suurin osa suomalaisista viihtyy Suomessa varsin hyvin. Ja tietenkin osa valitettavasti kääntää asiat leuhkimiseksi, vaikka se on vaan alkuinnostusta.

mä en jaksa taas kuunnella näitä "suomi on paska maa, täynnä juntteja kusipää ihmisiä" kommentteja, koska jokainen vähänkään järjellä varustettu ihminen tietää, että se ei pidä paikkansa.

Kun muuttaa uuteen asuinmaahan, kestää nk "honeymoon" vaihe noin 6kk, minkä aikana kaikki on ihanaa ja missään ei ole mitään vikaa. Sitten arkirutiinit alkavat pyöriä täysillä, alkuhuuma haihtuu ja alkaa nk "normaali arki". Toisille se on raju kolahdus, toisille ei. Tämänkin jälkeen ihminen on taipuvainen antamaan uudelle asuinmaalleen anteeksi joitakin sen negatiivisia puolia, sellaisia esim. joita surutta haukkuisi kotimaassaan, koska ei halua tunnustaa itselleen (psykologinen juttu), että uusi asuinmaa on täydellinen.

jostain syystä tälle palstalle ilmestyy tämä "ulkosuomalainen" hämmentämään soppaa. Onko tylsä päivä? ;) ja täällä vastaa sitten suurimmaksi osaksi ne, jotka eivät osaa tehdä muuta kuin haukkua Suomea

Vähän enemmän diplomatiaa ja tilannetunnustelua peliin, kun lomailee Suomessa :) 

nim.merkillä "13 expat-elämää takana ja matka jatkuu vielä"

[/quote]

Mutta tässä ketjussahan ihmiset ovat puhuneet, etteivät itsekään käytä tuollaista "suomi on junttilapersläpi" -kieltä. Hyvin harva niin edes ajattelee, ehkä jotkut 19-vuotiaat jotka lähtevät kesätöihin Lontooseen.

[/quote]

Juuri näin. Täälläkin palstalla noita kommentteja on tullut silloin, kun joku on vasiten täällä suoraan kysynyt kokemuksia ja kommentteja, mistä pitää tai ei pidä tai vaikka millaisia vaikeuksia on kotiinpaluun jälkeen kohdannut. Tyypillisesti niihin ketjuihin on ensin kerrottu noita kokemuksia ja sitten paikalle on rientänyt herne nenässä Suomea henkeen & vereen puolustavia haukkumaan.

55, jännä ristiriita sinulla tuossa, että samalla sanot, että ei siellä ulkomailla asuminen ole sen ihmeellisempää ja silti väität - vastoin totuutta - että siellä (missä?) ansaitsee paremmin ja onhan se nyt ihme, kun ei ihmiset lähde ulkomaille...

Fakta: "ulkomaat" ovat kukin erilaisia. Joissain maissa on kevyt verotus ja palkat korkeita - mutta jos joudut säästämään isoja rahasummia esim. lapsen koulutuksen ja hoidon turvaamiseksi tai jos joudut maksamaan isoja terveysvakuutuksia, käyttöön reaalisesti jäävä raha ei välttämättä olekaan niin paljon isompi kuin Suomessa. Toisessa maassa voi olla taas kovakin verotus, mutta hyvin toimiva julkinen päivähoito, koulujärjestelmä ja terveydenhoito, jotka nekin siis ovat rahanarvoisia asioita. Kolmannessa maassa taas kaikki nuo ovat täysin kuralla ja päälle vielä korruptoitunut virkamieskunta ja turvaton ympäristö. Neljännessä asumisen hintataso on täysin järjetön. Viidennessä on sisäisia levottomuuksia ja iso turvariski. Kuudennessa on taajaan luonnonmullistuksia. Seitsemännessä ulkomaalaisilta nyhdetään kymmenkertaiset vuokrat ja palveluhinnat. Kahdeksannessa...

Toisin sanoen, ei ole olemassa mitään auvoista "ulkomaita", jonne ilman muuta kannattaa muuttaa. Kannattavuus on täysin maakohtaista JA ihmiskohtaista. Esimerkiksi itselläni on eriyislapsi, joka tarvitsee suomenkielistä erityisopetusta - ei ole järkeä muuttaa ulkomaille.

34

[quote author="Vierailija" time="13.11.2013 klo 13:20"]

Juuri näin. Ulkomailla asuvat elävät sitä tavallista arkea mutta vaan toisessa maassa. Nämä jotka käyvät 1 vuodessaa etelänlomalla helposti luulevat että ulkomailla asuminen on yhtä juhlaa, hiekkarannalla makoilua, viininlipittämistä auringonlaskuun ja shoppailua. Tästä johtuu mielestäni myös kateus .  

[/quote]

Osuit asian ytimeen! Itse tapaan sanoa, että arkipäiviä on täälläkin ihan yhtä paljon kuin Suomessa, eivätkä ne lapsiperheessä voi muuta olla kuin melkolailla rutiinien täyttämää. Eivätkä tiskit, pyykit ja siivous maata vaihtamalla vähene!

Terveisiä Saksasta!