Lue keskustelun säännöt.
Olenko epäreilu, miehen mielestä olen. Taloriita
15.09.2020 |
Meillä on aivan erilainen suhde rahaan. Olen itse säästäväinen ja mies laittaa kaiken menemään sitä mukaa kun rahaa saa. Hänellä on epäsäännöllinen työ, tekee lyhyitä pätkiä aina kun saa jostain sijaisuuden. Itse olen vakituisessa työpaikassa. Minulla oli iso yksiö kun tapasimme. Pian mies muutti luokseni ja tulin raskaaksi. Nyt kun lapsi on jo vuoden ja alkaa liikkumaan, kaipaamme lisätilaa ja olisi aika muuttaa isompaan asuntoon, itse haaveilen omakotitalosta. Ongelma on että mies ei saisi yksin lainaa. Minun pitäisi siis ottaa laina hänen kanssaan puoliksi hänen mielestään. Mutta koska en luota miehen kykyyn hoitaa raha-asioitaan, en suostu siihen. Saan lainaa pankista kyllä ilman häntä. Hänen mielestään olen epäreilu kun en suostu ottamaan talolainaa hänen kanssaan ja nyt hän esitti uhkavaatimuksen että mikäli en suostu, hän laittaa välit poikki. Mitä tekisitte tilanteessani?
Kommentit (86)
Et voi persaukisen kanssa ostaa yhdessä taloa. Kun ei ole maksukykyä niin ei ole! Silloin vaihtoehtoina on, että ostat yksin, ostatte halvempaa tai ette osta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin aloituksen uudelleen ja sanoisin, että ero.
Silloin sinä voit asua missä ikinä haluat lapsen ollessa sinun luonasi ja mies asukoon siellä missä hänellä on varaa tai vaikka vanhempiensa nurkissa.
Sinä ap voit siis hommata sen omakotitalosi ja miehen jutut jätät hänen huolekseen. Kannattaa ottaa itselle se lähivanhemman rooli ja katsoa, ettet joudu maksumieheksi äijälle lapsen kautta liikaa.
En ikinä katsoisi uhkailevaa miestä ja miettisi hänen kanssaan elämää eteenpäin ja ihmettelenkin kovasti sitä että ap edes miettii muita ratkaisuja ällöäijän kanssa.
Siis sinustako miehen pitäisi asua ap:n omistamassa talossa, huolehtia siitä kuin omastaan ja eron tultua häipyä tyhjin käsin ja anteeksi pyydellen?
Vai olisiko miehen alunperin pitänyt olla rikkaampi? Jostain syystä ap kuitenkin valitsi köyhemmän, oliko miehessä kenties sitten muita hyviä ominaisuuksia?
Ehkäpä oli iloinen ja nautti elämästään? Oli hellä ja huomaavainen? Halusi lapsen?
Vierailija kirjoitti:
Hmm, yleensä en sano tätä, mutta nyt sanon... Jos sukupuoliroolit olisivat toisinpäin, ap:n saamat vastaukset olisivat aivan erilaisia.
Vastaukset olisivat erilaisia jos miehellä olisi vaikka vakityö ja tekevät kädet, mutta vaikka jonkun nuoruuden hölmöyden takia luottotiedot menneet. Olisi joku usko että yhdessä selviävät, vaimon omaisuuden ja miehen ahkerat kädet yhdistämällä. Remppaisi vaikka jonkun vanhan talon ja myisi vähän voitolla, ja siinä olisi jo miehellekin kerrytetty pikkasen omaisuutta. Mutta nyt kuulostaa, että on hiihtopummi-baarimikko-yhdistelmä, jolla raha polttaa taskuissa.
Jos joku mies täällä kysyisi, että kun hänellä on tyttis joka tekee satunnaista keikkaa ja laittaa meneen kaiken mitä tulee, ja että ostaisiko talon yhdessä. Niin on näillekin sanottu, että älä hyvä mies, osta sinä talo jos haluat, mutta hoida talous, muuten menee kaikki taivaan tuuliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
No jos otan yksin talo on minun, jos otamme yhdessä, talo olisi yhteinen.
Kuvitteleeko joku, että se, kenen nimissä laina on, ratkaisee talon omistajan?
Tämä. Aina se menee naiselle erotilanteessa. Ihan sama kuka maksoi. :D
Ei mutta tosissaan, niin pitkässä suhteessa ei sitä pelkästään katsota siitä kuka maksoi. Siinä huomioidaan esim. jos toinen on hoitanut kotona lapsia ja ei ole sen vuoksi maksanut, niin mahdollisessa riitaisessa erotilanteessa oikeudessa luetaan osa talosta myös toisen omaisuudeksi. Ei välttämättä 50/50, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin aloituksen uudelleen ja sanoisin, että ero.
Silloin sinä voit asua missä ikinä haluat lapsen ollessa sinun luonasi ja mies asukoon siellä missä hänellä on varaa tai vaikka vanhempiensa nurkissa.
Sinä ap voit siis hommata sen omakotitalosi ja miehen jutut jätät hänen huolekseen. Kannattaa ottaa itselle se lähivanhemman rooli ja katsoa, ettet joudu maksumieheksi äijälle lapsen kautta liikaa.
En ikinä katsoisi uhkailevaa miestä ja miettisi hänen kanssaan elämää eteenpäin ja ihmettelenkin kovasti sitä että ap edes miettii muita ratkaisuja ällöäijän kanssa.
Siis sinustako miehen pitäisi asua ap:n omistamassa talossa, huolehtia siitä kuin omastaan ja eron tultua häipyä tyhjin käsin ja anteeksi pyydellen?
Vai olisiko miehen alunperin pitänyt olla rikkaampi? Jostain syystä ap kuitenkin valitsi köyhemmän, oliko miehessä kenties sitten muita hyviä ominaisuuksia?
Ehkäpä oli iloinen ja nautti elämästään? Oli hellä ja huomaavainen? Halusi lapsen?
Ihan lähtökohtaisesti, se uhkailu oli se mikä tekee tästä epäilyttävää. Että alkaa mennä kastiin "hyvä mies, mitä nyt kännissä mätkii, mutta selvin päin ihana".
Mikä vika on esim säästämisessä? Jos miehelle on tärkeää saada ostaa asunto ja hänellä jää rahaa säästettäväksi ihan asuntolainan verran, miksi hän ei ehdottanut että "kulta me voidaan asua tässä vielä hetki, ja mä säästän sen aikaa. Mä teen ylimääräistä keikkaa ja lisiä, laitetaan ne kaikki säästöön". Hän olisi kyllä voinut säästää koko ajankin perheensä hyväksi, niin huolehtivat puolisot tekee, varsinkin kun lapsikin oli suunnitteilla, sitten jo tulossa, ja nyt jo, mitä, vuodenko. Tässä on ollut pari kolme vuotta aikaa ryhdistäytyä perheelliseksi mieheksi.
Varmaan on ollut iloinen ja hauska mies, kaikista ei kasvaa perheenisiä.
Jos olisi rajennusmies ja pystyisi aidosti pitämään taloa, niin ap olisi sen varmaan maininnut. Nurmikon leikkuu ja seinän maalaus nyt ei oikeuta puoleen talosta, se nyt tehdään vuokralla ollessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, yleensä en sano tätä, mutta nyt sanon... Jos sukupuoliroolit olisivat toisinpäin, ap:n saamat vastaukset olisivat aivan erilaisia.
Vastaukset olisivat erilaisia jos miehellä olisi vaikka vakityö ja tekevät kädet, mutta vaikka jonkun nuoruuden hölmöyden takia luottotiedot menneet. Olisi joku usko että yhdessä selviävät, vaimon omaisuuden ja miehen ahkerat kädet yhdistämällä. Remppaisi vaikka jonkun vanhan talon ja myisi vähän voitolla, ja siinä olisi jo miehellekin kerrytetty pikkasen omaisuutta. Mutta nyt kuulostaa, että on hiihtopummi-baarimikko-yhdistelmä, jolla raha polttaa taskuissa.
Jos joku mies täällä kysyisi, että kun hänellä on tyttis joka tekee satunnaista keikkaa ja laittaa meneen kaiken mitä tulee, ja että ostaisiko talon yhdessä. Niin on näillekin sanottu, että älä hyvä mies, osta sinä talo jos haluat, mutta hoida talous, muuten menee kaikki taivaan tuuliin.
Minusta tuo luottotiedottomuus kyllä kuulostaa pahemmalta.
Ap kertoi miehestä aika vähän. Vain sen, että tekee pätkätöitä, kuluttaa sen minkä tienaa ja asuvat ap:n asunnossa.
Pätkätyöt on todellisuutta monille, siinä en nää mitään pahaa, aina ei ole itse valittuakaan. Ja jos saa uuden pätkän entisen perään, ei ole aivan laiskakaan. Jotkut myös elää hetkessä eikä säästä, mutta tärkeintä lienee, ettei kuluta yli sen minkä tienaa.
Ja minusta se, jos haluaa yhteisen lainan, ei ole siipeilyä. Silloin siitä on vastuussa myös ap:n mies, ei ap yksin. Eli päinvastoinhan mies on nyt valmis suurempaan vastuuseen, ottamaan lainan myös omiin nimiinsä.
Eli jos mies pystyisi vaikka rakentamaan talolle terassia ja tekemään täyden sisärempan, se jo nostaisi talon arvoakin muutaman kymppitonnin ja hyödyttäisi ap:täkin. Eli voisi ajatella että molemmat sijoittavat jotain ja hyötyvät. Mutta tavallinen talon pito "kuin omaansa" eli tehdään lumityöt, maalataan makkari ja katsotaan ettei katto vuoda, se ei ole kyllä sadantuhannen arvoista. Alle kahdensadan tuhannen ei varmaan talo lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin aloituksen uudelleen ja sanoisin, että ero.
Silloin sinä voit asua missä ikinä haluat lapsen ollessa sinun luonasi ja mies asukoon siellä missä hänellä on varaa tai vaikka vanhempiensa nurkissa.
Sinä ap voit siis hommata sen omakotitalosi ja miehen jutut jätät hänen huolekseen. Kannattaa ottaa itselle se lähivanhemman rooli ja katsoa, ettet joudu maksumieheksi äijälle lapsen kautta liikaa.
En ikinä katsoisi uhkailevaa miestä ja miettisi hänen kanssaan elämää eteenpäin ja ihmettelenkin kovasti sitä että ap edes miettii muita ratkaisuja ällöäijän kanssa.
Siis sinustako miehen pitäisi asua ap:n omistamassa talossa, huolehtia siitä kuin omastaan ja eron tultua häipyä tyhjin käsin ja anteeksi pyydellen?
Vai olisiko miehen alunperin pitänyt olla rikkaampi? Jostain syystä ap kuitenkin valitsi köyhemmän, oliko miehessä kenties sitten muita hyviä ominaisuuksia?
Ehkäpä oli iloinen ja nautti elämästään? Oli hellä ja huomaavainen? Halusi lapsen?Ihan lähtökohtaisesti, se uhkailu oli se mikä tekee tästä epäilyttävää. Että alkaa mennä kastiin "hyvä mies, mitä nyt kännissä mätkii, mutta selvin päin ihana".
Mikä vika on esim säästämisessä? Jos miehelle on tärkeää saada ostaa asunto ja hänellä jää rahaa säästettäväksi ihan asuntolainan verran, miksi hän ei ehdottanut että "kulta me voidaan asua tässä vielä hetki, ja mä säästän sen aikaa. Mä teen ylimääräistä keikkaa ja lisiä, laitetaan ne kaikki säästöön". Hän olisi kyllä voinut säästää koko ajankin perheensä hyväksi, niin huolehtivat puolisot tekee, varsinkin kun lapsikin oli suunnitteilla, sitten jo tulossa, ja nyt jo, mitä, vuodenko. Tässä on ollut pari kolme vuotta aikaa ryhdistäytyä perheelliseksi mieheksi.Varmaan on ollut iloinen ja hauska mies, kaikista ei kasvaa perheenisiä.
Jos olisi rajennusmies ja pystyisi aidosti pitämään taloa, niin ap olisi sen varmaan maininnut. Nurmikon leikkuu ja seinän maalaus nyt ei oikeuta puoleen talosta, se nyt tehdään vuokralla ollessakin.
Edelleen, ap kirjoitti miehen haluavan YHTEISEN lainan. Eli ottaa vastuuta yhteisestä kodista.
Ja onko se uhkailua todeta, että A) joko meillä on yhteinen elämä, yhteinen laina ja yhteiset vastuut tai B) sinä hankit sen oman talosi yksin ja minä en sinne muuta.
Minä sanoisin sitä oman elämän ratkaisujen tekemiseksi tilanteessa, jossa toinen miettii vain rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos mies pystyisi vaikka rakentamaan talolle terassia ja tekemään täyden sisärempan, se jo nostaisi talon arvoakin muutaman kymppitonnin ja hyödyttäisi ap:täkin. Eli voisi ajatella että molemmat sijoittavat jotain ja hyötyvät. Mutta tavallinen talon pito "kuin omaansa" eli tehdään lumityöt, maalataan makkari ja katsotaan ettei katto vuoda, se ei ole kyllä sadantuhannen arvoista. Alle kahdensadan tuhannen ei varmaan talo lähde.
Mutta jos ero tulee, sen toisen talon lumitöiden ja makkarin maalatamisen sijaan mies voi alkaa tehdä asioita omaksi hyväkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
Jos tulee ero niin sitten sen huomaa että mitä eroa oli.
On olemassa avioehto.
Ei tule onnistumaan. Kannattaa otta se ero heti. Kun se tulee kumminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa. Kauanko olette olleet yhdessä? Ja nyt kun on lapsikin jo tehtynä, niin mies uhkailee erolla?
Tietenkin kannattaa ottaa yhteistä velkaa ja sitoa itsensä mahdollisimman tiukasti. Lainaa niin paljon kuin pankista saa ja sitten riit... eiku siis keskustelemaan kuka maksaa mitäkin. Toivotan onnea.
Vierailija kirjoitti:
Ei tule onnistumaan. Kannattaa otta se ero heti. Kun se tulee kumminkin.
Ostat itsellesi ja lapsellesi sen omakotitalon ja hommaat vaikka partalapsen hoitamaan pihatyöt.
Eiköhän sulla ole siinä sulle sopiva loppuelämä.
Next Please!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa. Kauanko olette olleet yhdessä? Ja nyt kun on lapsikin jo tehtynä, niin mies uhkailee erolla?
Tietenkin kannattaa ottaa yhteistä velkaa ja sitoa itsensä mahdollisimman tiukasti. Lainaa niin paljon kuin pankista saa ja sitten riit... eiku siis keskustelemaan kuka maksaa mitäkin. Toivotan onnea.
Vai halusiko ap vain lapsen ja käytti toista hyväkseen sen saadakseen. Nyt kun lapsi on, suhteella ei enää väliä.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tiedän vastaavia tapauksia, mistä Ap nyt kirjoittaa. Siinä on menty hyvässä uskossa tyhjätaskumiehen kanssa ostamaan yhteistä omaisuutta, isoja lupauksia lainan lyhenyksestä kuunnellen. Sitten vuodet vierivät miehen ulosottovelkoja ja lainanlyhennyksiä maksellessa, omaisuus kuitenkin kummankin nimissä, vaikka toinen on törpötellyt kaikki omaksi ilokseen.
Eron tullessa - ja lupaan että se ennenpitkää näin erilaisilla elämänkatsomuksilla tulee - sitä katkeruuden määrää ei voi edes mitata. Itse olet niska limassa töitä tehnyt ja lainaa maksanut ja toinen lähtee vihellellen rahat taskussa pois.
Mielestäni poikaystäväsi ei ole KOHTUULLINEN laittaessaan tuollaisen ultimaattumin, että jos ei saa omistusta, menee välit poikki. Nyt pitäisi hälytyskellojen kilkattaa jo niin kovaa, että vihellät pelin (talosuunnitelmat) poikki. Jopa lapsen etu jää kakkoseksi omaisuuden kartuttamisen rinnalla! Kannattaa alkaa miettimään muita vaihtoehtoja, jossa ensinnäkin suojaat oman ja lapsesi taloudellisen selustan ja toiseksi arvotat ko. miehen roolin perheessänne.
t. elämää vähän liikaa nähnyt täti-ihminen
Minä olen myös nyt tosi kyyninen, koska itse haksahdin tuollaiseen hauskaan tyhjätaskuun, kun se lastakin halusi. Minulla oli juurikin yksiö ja metsäpalsta, hänellä vain velkaa. No nykyään hänellä ei ole velkaa, vaan velaton asunto, sen voi todeta. Minä olen yh, jota hän välillä kiusaa, että jospa ei maksakaan elareita. Lapsi sai pienen perinnön sukulaisilta, niin jo oli isänsä käsi ojossa.
Vierailija kirjoitti:
Eli jos mies pystyisi vaikka rakentamaan talolle terassia ja tekemään täyden sisärempan, se jo nostaisi talon arvoakin muutaman kymppitonnin ja hyödyttäisi ap:täkin. Eli voisi ajatella että molemmat sijoittavat jotain ja hyötyvät. Mutta tavallinen talon pito "kuin omaansa" eli tehdään lumityöt, maalataan makkari ja katsotaan ettei katto vuoda, se ei ole kyllä sadantuhannen arvoista. Alle kahdensadan tuhannen ei varmaan talo lähde.
Asunnossa ei ole tuollaista ylimääräistä duunia. Kuka hölmö nyt ehdoin tahdoin niitä alkaisi tehdä vieraassa talossa. Palkkaa ulkopuolinen talkkari niin huomaat, että kyllä nuokin työt maksaa jos ne ulkopuolisella teettää. Mut ap voi ostaa sen omakotitalon ja tehdä duunit itse (tai maksaa niiden tekijälle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli jos mies pystyisi vaikka rakentamaan talolle terassia ja tekemään täyden sisärempan, se jo nostaisi talon arvoakin muutaman kymppitonnin ja hyödyttäisi ap:täkin. Eli voisi ajatella että molemmat sijoittavat jotain ja hyötyvät. Mutta tavallinen talon pito "kuin omaansa" eli tehdään lumityöt, maalataan makkari ja katsotaan ettei katto vuoda, se ei ole kyllä sadantuhannen arvoista. Alle kahdensadan tuhannen ei varmaan talo lähde.
Mutta jos ero tulee, sen toisen talon lumitöiden ja makkarin maalatamisen sijaan mies voi alkaa tehdä asioita omaksi hyväkseen.
Niin tarkoitat että sitten hänelläkin on omaisuutta? Tietysti jos heillä oli avioehto, niin palaa vuokralle niin kuin tähänkin asti.
Kaupan päälle on annettu neuvoja mitä tehdä uhkavaatimuksia latelevalle lompakko loiselle.