Lue keskustelun säännöt.
Olenko epäreilu, miehen mielestä olen. Taloriita
15.09.2020 |
Meillä on aivan erilainen suhde rahaan. Olen itse säästäväinen ja mies laittaa kaiken menemään sitä mukaa kun rahaa saa. Hänellä on epäsäännöllinen työ, tekee lyhyitä pätkiä aina kun saa jostain sijaisuuden. Itse olen vakituisessa työpaikassa. Minulla oli iso yksiö kun tapasimme. Pian mies muutti luokseni ja tulin raskaaksi. Nyt kun lapsi on jo vuoden ja alkaa liikkumaan, kaipaamme lisätilaa ja olisi aika muuttaa isompaan asuntoon, itse haaveilen omakotitalosta. Ongelma on että mies ei saisi yksin lainaa. Minun pitäisi siis ottaa laina hänen kanssaan puoliksi hänen mielestään. Mutta koska en luota miehen kykyyn hoitaa raha-asioitaan, en suostu siihen. Saan lainaa pankista kyllä ilman häntä. Hänen mielestään olen epäreilu kun en suostu ottamaan talolainaa hänen kanssaan ja nyt hän esitti uhkavaatimuksen että mikäli en suostu, hän laittaa välit poikki. Mitä tekisitte tilanteessani?
Kommentit (86)
Jos on totta, niin nyt on vihoviimeinen aika juosta ! Vielä ehdit saada kunnollisen kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalon kunnossapito vaatii sitjeyttä, viitsimistä, ja paljon tylsää puurtamista. Onko mies omakotityyppiä.
Parisuhteessa ei välttämättä voi toteuttaa ihan kaikkia unelmiaan. Jos lapsi ja tuo mies on unelmasi, voit joutua joustamaan tuosta talounelmasta, tuon miehen kanssa.
Onko se joku feministimies? Sehän käyttäytyy samanlailla kun naiset normaalisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
No jos otan yksin talo on minun, jos otamme yhdessä, talo olisi yhteinen.
Kuvitteleeko joku, että se, kenen nimissä laina on, ratkaisee talon omistajan?
No ennenpitkää kyllä. Kun laina on maksettu, talo on sen, kenen nimissä laina oli. Tietenkin.
Ei ole vaikutusta asiaan jos ei ole avioehtoa.
Ei avioliitto muuta omaisuutta yhteiseksi, vaikka ei olisi avioehtoa. Avioliiton päättyessä varakkaampi puoliso voi kyllä joutua maksamaan tasinkoa köyhemmälle, mutta silloinkin on merkitystä sillä, kuka mitäkin omistaa. Varakkaampi puoliso saa nimittäin vapaasti päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona toiselle. Jos varakkaampi omistaa talon yksin, saa hän halutessaan pitää sen, kunhan antaa jotain muuta omaisuutta toiselle.
Siis oikeesti nyt!
Jos ollaan avioliitossa, niin erotilanteessa kaikki, siis ihan kaikki, laitetaan puoliksi, jos ei ole avioehtoa. Silloin on ihan sama kenen nimissä mikäkin tavara on. Tämän tietää jo peruskoululainenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos rahakäyttötottumuksistaan huolimatta mies kuitenkin huolehtii velvoitteistaan eli ei jätä laskujaan maksamatta eikä ole ulosotossa tmv., niin ymmärrän hänen pointtinsa. Nyt ne rahat menee muuhun, sitten menisivät lainaan. Omakotitalossa on kuitenkin hommaa ja laittamista aina eikä mua ainakaan kiinnostaisi huolehtia talosta, josta en minkäänlaista osuutta omistaisi.
Jos miehellä olisi hyvät rahankäyttötavat, hänellä varmaan olisi säästöjä tai omaisuutta. Nyt haluaa omistusasunnon jonkun muun vakuuksilla.
Höpsistä. Kaikki ei säästä, mutta maksaa silti laskunsa. Siksi ratkaisevaa on se, huolehtiiko velvoitteistaan vai ei. Toki jos tulot epävakaat, laina pitää mitoittaa tuon köyhemmän tulojen mukaan. Ja onhan se niinkin ettei köyhän kannata olla yksissä rikkaamman kanssa, siinä köyhtyy vain lisää, kun elää korkeamman elintason elämää kuin muuten eläisi ja käyttää aikaansa toisen omaisuudesta huolehtimiseen, sen sijaan että tekisi itseä hyödyttäviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
No jos otan yksin talo on minun, jos otamme yhdessä, talo olisi yhteinen.
Kuvitteleeko joku, että se, kenen nimissä laina on, ratkaisee talon omistajan?
No ennenpitkää kyllä. Kun laina on maksettu, talo on sen, kenen nimissä laina oli. Tietenkin.
Ei ole vaikutusta asiaan jos ei ole avioehtoa.
Ei avioliitto muuta omaisuutta yhteiseksi, vaikka ei olisi avioehtoa. Avioliiton päättyessä varakkaampi puoliso voi kyllä joutua maksamaan tasinkoa köyhemmälle, mutta silloinkin on merkitystä sillä, kuka mitäkin omistaa. Varakkaampi puoliso saa nimittäin vapaasti päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona toiselle. Jos varakkaampi omistaa talon yksin, saa hän halutessaan pitää sen, kunhan antaa jotain muuta omaisuutta toiselle.
Siis oikeesti nyt!
Jos ollaan avioliitossa, niin erotilanteessa kaikki, siis ihan kaikki, laitetaan puoliksi, jos ei ole avioehtoa. Silloin on ihan sama kenen nimissä mikäkin tavara on. Tämän tietää jo peruskoululainenkin.
Olet pahasti väärässä. Kaikkea ei suinkaan laiteta puoliksi, vaan se, joka omistaa enemmän, antaa toiselle tasinkoa niin paljon, että molempien netto-omaisuus on lopulta sama. Mutta se enemmän omistava saa täysin vapaasti päättää, mitä omasta omaisuudestaan hän antaa toiselle.
Jos esim. A omistaa 100 000 euron arvoisen asunnon, 100 000 euron arvosta osakkeita sekä 50 000 euron talletukset, ja B:n omaisuuden arvo on 50 000 (kummallakaan ei ole velkaa), niin A saa täysin vapaasti valita esim. seuraavien vaihtoehtojen välillä:
1. A pitää asunnon ja talletukset, mutta antaa B:lle osakkeet.
2. A pitää asunnon ja puolet osakkeista, mutta antaa B:lle talletukset ja toisen puolen osakkeista.
Ja lisäksi kaikki muut vaihtoehdot, joissa A luovuttaa B:lle jotain 100 000 euron arvosta ja pitää loput itsellään.
Itsehän laittaisin miehen pihalle jo jostain hiton uhkavaatimuksista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
No jos otan yksin talo on minun, jos otamme yhdessä, talo olisi yhteinen.
Kuvitteleeko joku, että se, kenen nimissä laina on, ratkaisee talon omistajan?
No ennenpitkää kyllä. Kun laina on maksettu, talo on sen, kenen nimissä laina oli. Tietenkin.
Ei ole vaikutusta asiaan jos ei ole avioehtoa.
Ei avioliitto muuta omaisuutta yhteiseksi, vaikka ei olisi avioehtoa. Avioliiton päättyessä varakkaampi puoliso voi kyllä joutua maksamaan tasinkoa köyhemmälle, mutta silloinkin on merkitystä sillä, kuka mitäkin omistaa. Varakkaampi puoliso saa nimittäin vapaasti päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona toiselle. Jos varakkaampi omistaa talon yksin, saa hän halutessaan pitää sen, kunhan antaa jotain muuta omaisuutta toiselle.
Siis oikeesti nyt!
Jos ollaan avioliitossa, niin erotilanteessa kaikki, siis ihan kaikki, laitetaan puoliksi, jos ei ole avioehtoa. Silloin on ihan sama kenen nimissä mikäkin tavara on. Tämän tietää jo peruskoululainenkin.
Olisi kannattanut kuunnella siellä peruskoulussa vähän tarkemmin
Omaisuuden arvo menee kyllä puoliksi (kun ensin velat on vähennetty), mutta jokaista omaisuuslajia ei suinkaan laiteta puoliksi. Ainoastaan kokonaisarvot tasataan.
Erossa kaikki laitetaan puoliksi. Jos kaikki omaisuus on tähän saakka ap:n asunto ja metsä, ei paljon lohduta, että hän saa valita minkä niistä myy luovuttaakseen miehelle puolet omaisuudestaan. Joka on todennäköisesti perintönä saatua. Kiva, isovanhempien työ ojennetaan boheemimiehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on sanonut, että ellet suostu talon ostoon hänen kanssa, niin menee poikki!? Se omistusko hänelle onkin yhtäkkiä tärkeämpi kuin sinä ja lapsi! No siinähän se vastaus sitten tuli, sano hänelle että se on sitten poikki.
Sinun omaisuus on sinun omaisuus, miten hän nyt ajattelee että hänellä on siihen oikeus, ette ole edes aviossa. Ajatteleeko hän että koska teki sinulle lapsen, olet nyt hänen omaisuutta?
Sinulla on omaisuutta, sinä saat lainaa, sinä siis voit ostaa itsellesi talon.
Hänellä ei ole omaisuutta eikä näytä mitään säästöjäkään kertyvän, ei saa lainaa, ei siis osta asuntoakaan. Yksinkertaista. En nyt ymmärrä, että miten hän ajattelee ostavansa asunnon sinun omaisuuttasi vastaan.
Minkä maalainen on? On niin nopeaa toimintaa ja suuret luulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
No jos otan yksin talo on minun, jos otamme yhdessä, talo olisi yhteinen.
Kuvitteleeko joku, että se, kenen nimissä laina on, ratkaisee talon omistajan?
No ennenpitkää kyllä. Kun laina on maksettu, talo on sen, kenen nimissä laina oli. Tietenkin.
Ei, vaan sen, kenen nimi lukee kauppakirjassa. Sillä kenen nimiin laina on otettu tai kuka sen on maksanut ei ole väliä paitsi sen verran, että asuntolainaa ei saa, jollei ole ostamassa asuntoa, eli ap ei voisi saada lainaa, jos miehensä omistaisi asunnosta 100 %. Ja sama toisinpäin, tietysti. Jos asunto ostetaan yhdessä, molempien nimet tulevat kauppakirjaan ja molemmat omistavat sen %-osuuden mikä kauppakirjassa määritellään. Laina on tällöin yhteinen ja toki olisi toivottavaa että sitä lyhennettäisiin yhdessä, parisuhteen kannalta siis. Pankille sillä ei ole väliä kuka lyhentää, kunhan lyhentää, eikä asunnon omistussuhde muutu miksikään vaikka vain toinen lyhentäisi lainaa.
Jos olisin ap, ottaisin lainan yksin ja ostaisin talon 100 % omiin nimiini. Miehen voisin myös nakata pellolle, kävisi siinä muuton yhteydessä ihan näppärästi.
Valitettavasti tiedän vastaavia tapauksia, mistä Ap nyt kirjoittaa. Siinä on menty hyvässä uskossa tyhjätaskumiehen kanssa ostamaan yhteistä omaisuutta, isoja lupauksia lainan lyhenyksestä kuunnellen. Sitten vuodet vierivät miehen ulosottovelkoja ja lainanlyhennyksiä maksellessa, omaisuus kuitenkin kummankin nimissä, vaikka toinen on törpötellyt kaikki omaksi ilokseen.
Eron tullessa - ja lupaan että se ennenpitkää näin erilaisilla elämänkatsomuksilla tulee - sitä katkeruuden määrää ei voi edes mitata. Itse olet niska limassa töitä tehnyt ja lainaa maksanut ja toinen lähtee vihellellen rahat taskussa pois.
Mielestäni poikaystäväsi ei ole KOHTUULLINEN laittaessaan tuollaisen ultimaattumin, että jos ei saa omistusta, menee välit poikki. Nyt pitäisi hälytyskellojen kilkattaa jo niin kovaa, että vihellät pelin (talosuunnitelmat) poikki. Jopa lapsen etu jää kakkoseksi omaisuuden kartuttamisen rinnalla! Kannattaa alkaa miettimään muita vaihtoehtoja, jossa ensinnäkin suojaat oman ja lapsesi taloudellisen selustan ja toiseksi arvotat ko. miehen roolin perheessänne.
t. elämää vähän liikaa nähnyt täti-ihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin aloituksen uudelleen ja sanoisin, että ero.
Silloin sinä voit asua missä ikinä haluat lapsen ollessa sinun luonasi ja mies asukoon siellä missä hänellä on varaa tai vaikka vanhempiensa nurkissa.
Sinä ap voit siis hommata sen omakotitalosi ja miehen jutut jätät hänen huolekseen. Kannattaa ottaa itselle se lähivanhemman rooli ja katsoa, ettet joudu maksumieheksi äijälle lapsen kautta liikaa.
En ikinä katsoisi uhkailevaa miestä ja miettisi hänen kanssaan elämää eteenpäin ja ihmettelenkin kovasti sitä että ap edes miettii muita ratkaisuja ällöäijän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö? Mikä ero on siinä että otat lainan yksin ja maksat kokonaan tai otatte yhdessä ja maksat molempien osuuden mikäli miehesi ei hoida asioitaan?
No jos otan yksin talo on minun, jos otamme yhdessä, talo olisi yhteinen.
Kuvitteleeko joku, että se, kenen nimissä laina on, ratkaisee talon omistajan?
No ennenpitkää kyllä. Kun laina on maksettu, talo on sen, kenen nimissä laina oli. Tietenkin.
Ei, vaan sen, kenen nimi lukee kauppakirjassa. Sillä kenen nimiin laina on otettu tai kuka sen on maksanut ei ole väliä paitsi sen verran, että asuntolainaa ei saa, jollei ole ostamassa asuntoa, eli ap ei voisi saada lainaa, jos miehensä omistaisi asunnosta 100 %. Ja sama toisinpäin, tietysti. Jos asunto ostetaan yhdessä, molempien nimet tulevat kauppakirjaan ja molemmat omistavat sen %-osuuden mikä kauppakirjassa määritellään. Laina on tällöin yhteinen ja toki olisi toivottavaa että sitä lyhennettäisiin yhdessä, parisuhteen kannalta siis. Pankille sillä ei ole väliä kuka lyhentää, kunhan lyhentää, eikä asunnon omistussuhde muutu miksikään vaikka vain toinen lyhentäisi lainaa.
Jos olisin ap, ottaisin lainan yksin ja ostaisin talon 100 % omiin nimiini. Miehen voisin myös nakata pellolle, kävisi siinä muuton yhteydessä ihan näppärästi.
Mies on valmis ottamaan lainan ap:n kanssa puoliksi, joten kyllähän se häntäkin sitoo, siinä missä ap:ta. Eihän se miehen kannalta ole hyvävaihtoehto jäädä puolison nurkkiin pysyvästi asumaan, vaan hankkia myös jotain omaa. Jos laina olisi yhteinen ja mies maksaisi osuutensa, miten sen voi nähdä toisen siivellä elämisenä?
Nyt voisi ap käväistä tuolla läheisriippuvuusketjussa, että onko suhde ihan terveellä pohjalla. Ap vaikutat tolkun ihmiseltä, mutta tuo mies ei kyllä juuri helmeltä kuulosta.
Hmm, yleensä en sano tätä, mutta nyt sanon... Jos sukupuoliroolit olisivat toisinpäin, ap:n saamat vastaukset olisivat aivan erilaisia.
No vaikuttaa noilla tiedoilla aika pattitilanteelta. Mies ei tuloillaan saa omaa lainaa, sinä et suostu yhteiseen lainaan ---> ette voi ostaa asuntoa. Eli lusikat jakoon joka tapauksessa. Mitä neuvoja oikein kaipailet?
Vierailija kirjoitti:
Luin aloituksen uudelleen ja sanoisin, että ero.
Silloin sinä voit asua missä ikinä haluat lapsen ollessa sinun luonasi ja mies asukoon siellä missä hänellä on varaa tai vaikka vanhempiensa nurkissa.
Sinä ap voit siis hommata sen omakotitalosi ja miehen jutut jätät hänen huolekseen. Kannattaa ottaa itselle se lähivanhemman rooli ja katsoa, ettet joudu maksumieheksi äijälle lapsen kautta liikaa.
En ikinä katsoisi uhkailevaa miestä ja miettisi hänen kanssaan elämää eteenpäin ja ihmettelenkin kovasti sitä että ap edes miettii muita ratkaisuja ällöäijän kanssa.
Uhkailu kuulostaa huolestuttavasti, että mies on kontrolloivaa tyyppiä. Hän meinaa, että pystyy käskyttämään ap:tä. Varoituksen sana, nämä liimaantuvat kiltteihin ihmisiin, ovat aluksi vuodenkin ihania. Sitten kun mielestään ovat vahvoilla, kuten että on lapsi syntynyt, niin alkaa tulla painostusta. Rahat onkin yhtäkkiä yhteiset, kaverit ovat vääriä ja sukulaisista pitää muuttaa kauas. Töissäkin on joku epäilyttävä mies, tai muuten hankalat työajat, pois vaan. Muutetaan jonnekin korpeen, ja siellä sitten ollaan jumissa, pahimmoillaan ilman autoa nyrkin ja hellan välissä.
En nyt sano että välttis tästä kyse, mutta tuollainen uhkailu ei lupaa hyvää.
Jos miehellä olisi hyvät rahankäyttötavat, hänellä varmaan olisi säästöjä tai omaisuutta. Nyt haluaa omistusasunnon jonkun muun vakuuksilla.