Traagisin köyhyytesi ilmenemismuoto?

Traagisinta on se, etten uskalla hankkia lapsia. Koska äidin koulutus tutkitusti periytyy, en halua siirtää roskaominaisuuksiani jälkeläisilleni.

Traagisinta on se, etten uskalla hankkia lapsia. Koska äidin koulutus tutkitusti periytyy, en halua siirtää roskaominaisuuksiani jälkeläisilleni.

Pahoittelen, että viesti tuli kahteen kertaan. Kuten sanoin, roska mikä roska.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Kirpputorit ovat kyllä ehjiä kenkiä väärällään, eikä voi hintakaan tulla esteeksi niin pahasti ettei koko syksynä saa ehjiä kenkiä jalkaansa.

Numero 7, oletko se, jonka lapsi harrasti taitoluistelua ja oli todella lahjakas? En muista milloin siitä täältä luin, mutta aikaa on.

Mietin tätä tapausta juuri eilen kovasti. Outo sattuma on jos samasta kyse.

Jos et koe olevasi köyhä, älä vastaa tähän ketjuun. Tämä ketju ei ole köyhien mollaamisketju. Avatkaa sellaiseen tarkoitukseen oma ketju, jos haluatte.

ap

Olin parikymppisenä muuttanut ihan in lööv miehen luokse suoraan kalustetusta opiskelija-asunnosta. Kun sitten muutaman vuoden kuluttua ja lapsemme synnyttyä meillä meni suhteessa sukset pahasti ristiin, löysin itseni ja lapseni HOAS:n kämpästä siten, että muuttokuormassamme oli ollut huimat kolme huonekalua: lapsen sänky, pieni lipasto sekä yöpöytä. Koska rahaa ei juuri ollut, säästin liikennevälinemaksut kävelemällä tosi pitkiä matkoja pitkin pk-seutua, kun metsästin tavaroita eri kirppiksiltä. Ja tämä ahkeruus tuotti tulosta - parin kuukauden kuluttua minun ja lapseni koti oli jo varsin mukava asumus.

Satuin juuri tänään puhumaan äitini kanssa siitä, miten koin sen että kasvoin köyhässä kodissa. Olen 80-luvun lapsi ja se iso lama kohtasi tosi pahasti aikoinaan. Sanoin äidille ihan rehellisesti, että enpä sitä kokenut oikein mitenkään, kun kaikkien kaverien perheet olivat ihan samassa tilanteessa. Ei ollut tapana vaatteilla brassailla, kirpparilta oli kaikkien kuteet. Ja kännyköistä nyt ei silloin tiedettykään mitään. Uskon sen, että käyhyys ja työttömyys on ollut vanhemmille tosi kova paikka. Onneksi ainakin silloin oli ilmaisia harrastuksia, koulun kuoroja sun muita, joissa kaikki käytiin. Se on varmaan vaikeampaa nyt, kun "kaikilla muilla" on enemmän. Nykyään vanhemmat tuntevat syyllisyyttä siitäkin, kun ei ole varaa ostaa älykännyköitä lapsille.

Mulle henkilökohtaisesti on ollut kova paikka joutua lainaamaan vuokra- ja lääkerahoja vanhemmilta, mutta en edes koe olleeni köyhä, koska mulla sentään oli vanhemmat joilta lainata. Itsestään selvää oli tietysti pitkään, että kahvilla tai kaljalla ei käyty eikä uusia vaatteita ostettu, odotettiin joulua tai syntymäpäivää, että sai sukulaisilta kolehdin. Mutta senkin koen omaksi valinnakseni, koska olen opiskellut. En ole koskaan tottunut siihen, että voisin saada heti kaiken mitä haluan tai tarvitsen. En kai siis koskaan olekaan ollut oikeasti köyhä, vaikka tilastollisesti varmaankin olen.

En tiedä onko nyt näitä vastaajia kaksi vai ei. Mutta kiitos ensimmäisen kerran siis perusteluista. Ymmärrän pointisi, mutta esimerkiksi Suomessa ei kukaan ole niin köyhä, että lapsi siitä joutuis samalla tavalla kärsimään kuin jossakin kehittymättömissä maissa. Tääläkin palastalla moni on kiitollinen lapsuudestaan ja elämästään köyhässä perheessä, vaikka se olikin raadollista ja vaikeaa. Elämä on arvokasta, enkä haluaisi arvottaa ja määrittää sitä materian mukaan. Lapsella on oikeus syntyä köyhään perheeseen siinä missä rikkaaseen. Missä menee rajanveto? Mikä on riittävän ei-köyhä, jolla olisi sitten se oikeus lisääntyä? En haluaisi asua valtiossa, missä viranomaiset määrittävät oikeuteni lisääntyä.

Ymmärrän, että jos kansakunnan sietokyky ylittyy esim. lisääntymisen takia, niin aloitetaan rajoittaa syntyvyyttä, joka koskee sitten tasa-arvoisesti kaikkia kansalaisia, ei vain köyhiä/kouluttautumattomia jne. Tämä on eri asia kuin natsismille läheinen ajatuksesi, jossa kielletään kansan heikompaa aineista lisääntymästä. Tämä tällainen ideologia on laajempi kysymys, tullaan tasa-arvoisuus periaatteen juurille. Mitä yhteiskunnallinen tasa-arvo todella merkitsee? Mitä merkitsee rasismi? Miten se ilmenee? Tai yhdenvertaisuuslait yhteiskunnassa? Vapaus? Itsemääräämisoikeus? Nämä kaikki kysymykset ovat demokraattisen yhteiskunnan peruskysymyksiä. Ja jos niitä aletaan määrittämään uudelleen, rajoittamalla itsemääräämisoikeutta, tasa-arvonperiaatetta jne. emme enää asu demokraattisessa oikeusvaltiossa. Näinhän kävi natsisaksallekin. Ihmiskunnan yksi pahimpia virheitä tehtiin sen nimissä, että ajateltiin Herrakansan olevan parempaa, ja lisääntymiskelpoisempaa kuin heikompi aines. Enempää en nyt jaksa perustella, vaikka kuinka olisi mielenkiintoista jatkaa asiasta. Toivottelen hyvät yöt ja painun nukkumaan, koska huomenna on työpäivä.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:06"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Kirpputorit ovat kyllä ehjiä kenkiä väärällään, eikä voi hintakaan tulla esteeksi niin pahasti ettei koko syksynä saa ehjiä kenkiä jalkaansa.

[/quote]

Ja sieltä löytyy oikeaa kokoa?

nimim. isojalkainen. Ai niin, sitten pitää tietty ostaa miesten kengät.

Parikymppisenä otetut pikavipit, kun rahaa ei tullut mistään ja pakko oli saada ruokaa. Onneksi ei mennyt luottotiedot, mutta perintään meni PALJON, sain onneksi soviteltua. Annoin autoni kerran pantiksi, että sain lainaa. Onneksi sain lunastettua takaisin. Jouduin myymään auton ja laittamaan halvemman tilalle, kun oli kuitenkin pakko autolla kulkea.

Olen jättänyt ostamatta jotain pientä, esim. maitopurkin ja kuukautissiteitä jos tulen toimeen ilmankin. Opiskeluaikoina vein vessapaperia koulusta, kun ei ollut varaa ostaa.

Juossut tuhatta ja sataa bussipysäkille asioita hoitamasta, jotta pääsen samalla lipulla vielä takaisin koska muuten ei paluumatkaan ole enää varaa.

Käynyt leipäjonossa.

Syönyt pelkkää makaronia ja ripotellut mausteita päälle.

Lykännyt lääkkeiden ostamista myöhemmäksi, kun ei ole varaa.

Vuokrarästit, jotka sain soviteltua onneksi.

Nämä on tapahtuneet kun olen ollut opiskelija ja työtön, alle 25-vuotiaana.

Kuuden vuoden opsikeluaikanani kävelin kaikki matkat joka paikkaan (yliopistolle 4 km, keskustaan 5,5 km, kaupaan 2 km, uimahalliin 6 km (halpaan aamu-uintiin ennen klo: 7.00). En kertaakaan viettänyt joulua kotonani vaan aina sukulaisissa. Lahjat tein itse/ ostin kirpputorilta, annoin "palveluita" esim. mummille ikkunanapesua. En hypännyt baareissa ja jos kävin, join yhden siiderin. Kaikki liikunta oli hyötyliikuntaa uinnin lisäksi. Aamupalaksi puuroa ja kotona makronia tms. Yliopistolla söin paljon halvalla lounaalla.En ostanut 6 vuoteen kuin kaksi uutta paitaa. Muut oli vanhoja/ muilta saatuja (incl alusvatte, toppavaatteet).

En polta tupakkaa enkä juo olutta vieläkään. Nyt kun on enemmän rahaa, olen lihonut. 

Isot velat lapsettomuushoidoista. Olimme julkisella puolella, kaikki poliklinikkamaksut menivät rästiin kun sain hädin tuskin lääkkeet ostettua itselleni.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:06"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Kirpputorit ovat kyllä ehjiä kenkiä väärällään, eikä voi hintakaan tulla esteeksi niin pahasti ettei koko syksynä saa ehjiä kenkiä jalkaansa.

[/quote]

Kirpputoriltakaan voi olla hankala ostaa niitä 5 euron kenkiä, jos elämä on senttien laskemista, että riittääkö rahaa perunaan ja sipulin. Sitä paitsi kaikilla paikkakunnilla ei välttämättä ole omaa kirpputoria ja jos ei ole rahaa seutulippuun tai bensaan, voi olla hankala päästä sinne kirpputorille. Ja sitten jos investoi viimeiset rahansa siihen kirppikselle menoon, siellä ei olekaan sopivan kokoisia tai tarpeeksi halpoja kenkiä juuri sillä kertaa.

Ostin itsepalvelukirppareilta tavaraa ja myin pienellä voitolla netissä. Inhosin touhua, mutta ainut keino jolla oli rahaa ostaa ruokaa ja maksaa laskuja. Silloin kuusihenkinen perheemme eli 1800e nettotuloilla. Soskusta emme saaneet mitään miehen yrittäjyyden takia. 

Onneksi ne ajat on vain muisto ja nyt pärjäämme ihan ok.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:06"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Kirpputorit ovat kyllä ehjiä kenkiä väärällään, eikä voi hintakaan tulla esteeksi niin pahasti ettei koko syksynä saa ehjiä kenkiä jalkaansa.

[/quote]

Kirpputoriltakaan voi olla hankala ostaa niitä 5 euron kenkiä, jos elämä on senttien laskemista, että riittääkö rahaa perunaan ja sipulin. Sitä paitsi kaikilla paikkakunnilla ei välttämättä ole omaa kirpputoria ja jos ei ole rahaa seutulippuun tai bensaan, voi olla hankala päästä sinne kirpputorille. Ja sitten jos investoi viimeiset rahansa siihen kirppikselle menoon, siellä ei olekaan sopivan kokoisia tai tarpeeksi halpoja kenkiä juuri sillä kertaa.

[/quote]

ja kaupanpäällisiksi sitten saa hyvällä tuurilla jalkasilsan, jota hoitelet kalliilla lääkkeillä.

Keräsin kaatopaikalta tavaraa myyntiin.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:06"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Kirpputorit ovat kyllä ehjiä kenkiä väärällään, eikä voi hintakaan tulla esteeksi niin pahasti ettei koko syksynä saa ehjiä kenkiä jalkaansa.

[/quote]

Kirpputoriltakaan voi olla hankala ostaa niitä 5 euron kenkiä, jos elämä on senttien laskemista, että riittääkö rahaa perunaan ja sipulin. Sitä paitsi kaikilla paikkakunnilla ei välttämättä ole omaa kirpputoria ja jos ei ole rahaa seutulippuun tai bensaan, voi olla hankala päästä sinne kirpputorille. Ja sitten jos investoi viimeiset rahansa siihen kirppikselle menoon, siellä ei olekaan sopivan kokoisia tai tarpeeksi halpoja kenkiä juuri sillä kertaa.

[/quote]

ja kaupanpäällisiksi sitten saa hyvällä tuurilla jalkasilsan, jota hoitelet kalliilla lääkkeillä.

[/quote]

Ihan sama tuli minulekin mieleen! Jalkasieni on todella yleinen! Ja joillakin täysin oireeton. En missään nimessä suosittele ostamaan kenkiä käytettynä! Samoin meikkejä tai muita hygienia-tuotteita. Se on totaalinen nou nou. On sitten mielummin ilman!

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:03"]

Pahoittelen, että viesti tuli kahteen kertaan. Kuten sanoin, roska mikä roska.

[/quote]

Sinä et ole roska, vaan ihminen siinä missä kaikki me muutkin. Kuulumme samaan heimoon ja laumaan. Terveisin sisaresi :)

meiltä  on katkaistu kerran vesi ja esim terveyssiteet ja pyykkipulverit on välillä jääneet rahapulan vuoksi ostamatta. nyt viitisentoista vuotta myöhemmin on paljon paremmin kun on työpaikat molemmilla. kokemuksia kuitenkin nuokin, niistä selvittiin.