Lue keskustelun säännöt.
Traagisin köyhyytesi ilmenemismuoto?
03.11.2013 |
Miten köyhyytesi tai pienituloisuutesi on elämäsi aikana ilmennyt käytännössä traagisimmalla tavalla? Jos et koe olevasi köyhä tai pienituloinen, älä vastaa tähän kysymykseen.
Kommentit (169)
Joo, kyllä ne oikeat köyhät taitaa löytyä muualta kuin Suomesta.
Taitavat pienituloisimpia olla pieneläkeläiset meillä ja ne ei varmaan pahemmin sossuissa juokse, luulen.
Ei se ole todellista köyhyyttä jos joutuu muutaman päivän syömään makaronia kun ei ole varaa hampurilaisiin. Tai käyttää kahviporot kahteen kertaan.
Eikä sekään ole köyhyyttä jos ukko istuu illan baarissa ja sitten ei olekaan lapsille kunnon ruokaa seuraavaksi viikoksi. Usein, ei aina syy on siinä että jätetään asiat hoitamatta, siis usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen syönyt annosta, eli kukkaron enkä nälän mukaan, opiskeluaikana. Ei ollut varaa laittaa paria euroa opiskeluruokalan lounaaseen, se oli liian kallis. Kaikki rahat meni junalippuihin, kun nykyinen puolisoni asui eri kaupungissa.
Olin pitkään tyhän päällä, enkä päässyt ekan koulun jälkeen edes kortistoon. Sossusta sain pari sataa ja niin paljon vittuilua, että päätin tulevaisuudessa tehdä mieluummin rikoksia kuin luottaa yhteiskuntaan.
Tuona aikana opin syvästi vihaamaan rahaa. Vihaan sitä vieläkin, täydestä sydämestäni. Nykyään tullaan hyvin toimeen, ollaan oikeastaan aika rikkaita. En laske mitään kulujani enkä tiedä paljonko rahaa on tililläni. Mä olen pennejä laskenut ihan tarpeeksi. Oksettaa kaikki rahaan liittyvä.
Itse törmäsin kaukaiseen sukulaiseen yksinhuoltajaan, on pienipalkkaisessa työssä ja asuu kaupungin asunnossa, kaksi lasta. Näin hänet useaan otteeseen ja aina sama puheenaihe, ei kuulema ollut yhtään rahaa lapsille ruokaan..autoinkin hieman, vein muutamia ruokakassillisia ja annoin jonkun kerran rahaa..kunnes satuin kuulemaan että oli käynyt ravintolassa istumassa, hankkimassa itselleen hiustenpidennyksen, kynnet ja pari tatuointia siihen päälle. Siihen loppui auttamiseni. Että niin suhteellista se on köyhyys, joskus valintakysymyskin.
Se kun kerran jouduin pyytämään äitiäni maksamaan opintolainani korkoja sekä kuntosalilaskun. Syynä oli vain tukisotku, jos tuet olisivat tulleet ajallaan niin ongelmaa ei olisi syntynyt.
En siis sanoisi että olen köyhä (opiskelija), mutta voisi sitä rahaa enemmänkin olla. vajaan 800€ kuukausibudjetti vetää tiukille, etenkin kun puhelimeen menee 60€ ja kuntosaliin melkein 50€, muuhun elämiseen jää tällöin vajaat 200€
Sanoisin että 1000€:lla pärjäisi yksi ihminen aivan mainiosti, sillä maksaisi yksiön vuokran, laskut, kävisi kuntosalilla, söisi normaalisti (vaikka kaupassa katsoisikin hintoja tarkkaan, ja shoppailisi lidlissä - joka muuten hakkaa prismat ja muut 6-0) ja välillä voisi shoppailla itselleen jotain mukavaa ja käydä ulkona syömässä vaikka kerran kuussa.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:22"]
[/quote]
Hah hahah. Kyllä tännekkin riittää ihmeellistä kerrottavaa.
Byrokratian kiemuroissa voi joutua odottelemaan rahoja kuukauden.
Pätkätöitä tehdessä voi joutua kummallisiin tilanteisiin.
Koin todella hirivttäväksi sen kun jouduin antamaan lapselleni pelkkää sokeri ruuaksi yhtenä päivänä noin kurjina aikoina.
Miehen tulot laskettiin tuloikseni vaikka hän oli muuttanut pois, en sa nut mitään avustuksia vaan tosiaan jouduin lainaamaan rahaa ja sitä odotellessa lapsi söi kappista sokeria kun muuta ei ollut. Samaisena Jouluna ei ollut mitään ruokaa, mutta onneksi seurakunta auttoi ( kirjoitin tuossa aiemmin).
Nyt asiat ok, mutta tiedän, että maassamme voi joutua siihen tilanteeseen, että ei ole antaa lapselle ruokaa.
[/quote]
Tuota noin, jos ei ole läheisiäkään jolta pyytää niin seurakunnat yms. järjestöt kyllä auttavat. En halua moralisoida juuri sinua, mutta kyllä harmittaa että toisten lapset jäävät ilman ruokaa:( Ei sillä että kukaan niin toisaalta tahalleen tekisi, mutta kyllä Suomessa apua saa jos pyytää ja jos sössii asiat niin pahasti ettei lapselle ole ruokaa, on se kyllä oma moka. Surulliseksi tuollainen tekee jos vanhemmat ei osaa hoitaa asioita ja lapsi siitä kärsii sen seurauksena. Minä tiedän myös mitä köyhyys on ja ei olisi tullut kyllä mieleenkään silloin tehdä lasta niihin oloihin missä itse sai kaikessa pihistellä. Kyllä sieltä köyhyysloukosta pääsee jos on tahtoa ja halua, ja on työhön kykenevä. Ihmettelen, kun en ymmärrä miten kukaan voi oikeastaan olla ollut minua köyhempi (mikä tilanne on sellainen?) ja silti en ole koskaan ollut niin köyhä kuin mitä täällä on kirjoitettu? Siis ovatko nämä jutut joidenkin työkyvyttömyys/sairaseläkeläisten...? Vai onko ero sitten ollut asioiden hoitamisessa vai missä? Vaikea vain ymmärtää, että miten siihen köyhyyteen on ajauduttu jos tässä yhteiskunnassa kaikki aika samoja tukiakin saavat yms?
[/quote]
Uskokaa vain pois kyllä se on mahdollista aivan ilman omaa sössimistä.
Jossakin kehitysmaassa on jatkuva nälänhätä, mutta omassa maassamme on mahdollista juuri odottaessan joidenkin viranomaisten päätöksiä joutua tilanteeseen missä ei saa mistään rahaa.
Minulla oli syys se, etten saanut työttömyysturvaa koska entisen miehen tulot vaikuttivat asiaan. Mies oli poissa, mutta edelleen kirjoilla asunnossa. Oikeasti en saanut mieheltä rahaa, mutta virallisten paperien mukaan sain. Tämän sotkun selvittämiseen meni useampi kuukausi ja sinä aikana en saanut mistään rahaa.
Asiani ovat nyt ihan ok, mutta minulla on kokemus systeemin idioottimaisuudesta. Sitä ei uskoisi miten kummallinen se on ennenkuin itse kokee sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollu rahaa bussilippuun ja jouduin kävelemään 10km töihin. Ei siinä, hyvää liikuntaahan se oli, mutta henkisesti kova pala.
Piti sitten jankkaajien tulla pilaamaan tämäkin ketju.
Minulle epämiellyttävintä oli yhtenä syksynä kun ainoista kengistäni meni pohja rikki. Sateinen syksy ja toinen jalka läpimärkänä joka kerta kun ulos astui. Sossun päätös viipyi 3 viikkoa, ei auttanut kuin kärsiä. Kipeeksihän siinä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 00:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 00:08"]
En vaan tajua..EI suomessa ketään voi saada niin vähän rahaa, että pitäisi itseää ja perhettään kituuttaa edellä mainituin tavoin !! Vaikka molemmat (nainen ja miss) olosivat töissä,mutta tulot jäävät sen minimirajan alle,tai jossakin kuussa on enemmän pakollisia laskuja, niin soska kyllä auttaa!! Ihan jokaista.
mun mies jäi työttömäksi, saa ihan minimi työttömyyspäivärahaa, minä kodinhoidontuella, joissakin kk soska avustaa, mutta SILTi saamme joka kk ainakin 50e sivuun . Kaikilla ehjät siistit vaatteet ja keittiössä AINA ruokaa, jopa kaikenlaista "ekstraa".. Suklaata, makeisia, suolaista naposteltavaa jne..
Kyllä se on itsessä vika jos suomessa ei muka rahat riitä edea ruokaan ja vaatteisiin.
[/quote]
Jos ihminen on työkykyinen niin silloin se on kyllä tosiaankin oma moka. Itse nuorena jouduin opiskeluaikanani käymään sossussa miehen kanssa kun kela sössi tukeni mukavasti, siellä kehuivat miten hyvin oli vuokrat maksettu ajallaan yms. Ihmettelin että miksi ei olisi hoidettu, sillä kun huomasin että rahat eivät riitä varasin ajan sinne. Sain apua. Koulujen jälkeen olin työtön ja välillä pätkätöissä, mies oli matalapalkkaisessa duunissa lähes koko ajan. Tälläkin hetkellä olen taas työtön, mies matalapalkkaisessa duunissa. Minä saan tukea n.500€, miehen palkka kuussa käteen n.1800€, vuokra ja muut menot meillä päälle 600€ ja siihen sitten ruoka ja autokulut yms. Ja oikein mukavasti elämme, mitään ei tarvitse laskea ja säästöön jää koko ajan rahaa. Ennen tätä työtä kun elimme vielä pienemmillä rahoilla, saimme säästöön 60.000€. Vaikka toinen meistä ei pahemmin työelämässä ollut ja toinen teki pikkupalkalla duunia. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Meillä on kodissa kaikki kaunista, mutta ei kummallakaan ole esim. iphoena mikä aika monilla niillä "rahattomilla" tutuilla on. He ostavat aina kallista tekemättä hintavertailua, me taas hyödynnämme tarjoukset. Meillä on kodissa kalliimpia sisustushankintoja kuin heillä. Mun kaverit jotka valittaa rahapulaa, tuhlaa ties mihin krääsään jatkuvasti ja sitten sysää kaappiin ne vanhat eikä myy niitä edes eteenpäin. Me olemme myös ostaneet ja myyneet eteenpäin, niin vaatteita kuin isompia moottoriajoneuvoja. Että tosiaan, sieltä köyhyysloukosta on noustu ja vieläkään ei olla rikkaita, mutta ei niin köyhiäkään mitä toiset vaikka toisin luulisi. Kyllä siis väitän, että suuri osa on köyhiä ihan omasta syystään, eivät osaa laskea mitään ja hoitaa talouttaan tai käyttää järkeään. Sitten kun huomataan ettei rahat riitä niin jätetään maksut hoitamatta, sen sijaan että hankkisi ajoissa apua jos tarvitsee. Jos on pari aikuista jotka työkykyisiä, niin en osaa sääliä kyllä köyhyyttä sillä suurella osalla se johtuu vaan omasta kykenemättömyydestä.
[/quote]
On helpompi tehdä pätkätöitä jos perheessä on toinen tienaava. Jos yksinäinen ihminen tekee pineipalkkaisia pätkätöitä hänellä ei ole mitään turvaa jos tulee muutama kuukausi jolloin työtä ei ole. Etukäteen ei voi tilannetta tietää ja laskut tulisi kuitenkin ajallaan maksaa. Jos siis maksaa tunnollisesti laskut kun palkka tulee ja sitten tötiä ei olekkaan seuraavina kuukausina joutuu pulaan. Kaikenmoisten tukien hakeminen kestää ja esimerkiksi sosiaaliavustukseen lasketaan tuloiksi kahden kuukauden tulot ja menoiksi ei lasketa laskujen maksua. Eli jos juuri olet asioista huolehtivat ja maksat kaikki laskut niin et saa sosiaaliavustusta. Pahimmassa tapauksessa menetät vuokra-asunnon koska ei ole varaa maksaa vuokraa.
Säännöllisillä pienemmillä tuloilla pystyy elämään koska elämää voi suunnitella, mutta niissä tilanteissa kun joudut johonkin byrokratian loukkuun et voi kun kärsiä.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:13"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:22"]
[/quote]
[/quote]
Uskokaa vain pois kyllä se on mahdollista aivan ilman omaa sössimistä.
Jossakin kehitysmaassa on jatkuva nälänhätä, mutta omassa maassamme on mahdollista juuri odottaessan joidenkin viranomaisten päätöksiä joutua tilanteeseen missä ei saa mistään rahaa.
Minulla oli syys se, etten saanut työttömyysturvaa koska entisen miehen tulot vaikuttivat asiaan. Mies oli poissa, mutta edelleen kirjoilla asunnossa. Oikeasti en saanut mieheltä rahaa, mutta virallisten paperien mukaan sain. Tämän sotkun selvittämiseen meni useampi kuukausi ja sinä aikana en saanut mistään rahaa.
Asiani ovat nyt ihan ok, mutta minulla on kokemus systeemin idioottimaisuudesta. Sitä ei uskoisi miten kummallinen se on ennenkuin itse kokee sen.
[/quote]
Etkö saanut edes sosiaalitoimistosta tai kirkon tai seurakunnan ruoka-avustusta tai mitään? Ymmärrän että puolison tulot vaikuttavat tukiin, mutta eikö sosiaalitoimistossakaan ymmärtäneet hätääsi että pitäisi lapselle edes ruokaa saada? Miksi mies oli kirjoilla asunnossa jos oli sitten poissa...? Tai no joo eipä minulle kuulu, lähinnä yritän ymmärtää vaan että onko tosiaan kaikki avunantajat hylänneet, jotenkin oletin että Suomessa aina apua saa... Hienoa että asiasi ovat ok ja ymmärrän itsekin kyllä tuon byrokratian veemäisyyden, itsekin opiskelijana en saanut kelalta mitään lähes kolmeen kuukauteen. Eikä mitään selvitystä miksi vetkuttivat, kysyin viedessäni papereita että onhan tässä kaikki tarvittava varmasti, kysyin myöhemmin sieltä kun mitään ei kuulunut ja sanoivat että tarvitsee lisäselvityksiä ja käsittely kesti sitten jostain syystä kauan. Mutta tosiaan sosiaalitoimistosta sitten autettiin, oli pakko sinne mennä kun muuten ei olisi pystynyt maksamaan vuokraakaan:/ Mutta joo ei ole tarkoitus moralisoida ketään, ymmärrän miksi ihmiset muutenkin ajautuvat hankaliin tilanteisiin joko omasta syystä tai ilman omaa syytä.
Joskus vaan joidenkin ihmisten kohdalla tuntuu, että he ovat ja pysyvät köyhänä koska eivät ajattele rahan käyttöä ollenkaan. Sellainen vähän tympii, kun itse en ole edes hakenut välillä tukia joita varmasti olisin saanut, ja toiset sentään kävivät töissä ja kaikki elektroniikka sun muu piti olla viimeisen päälle ja sitten valitettiin kun ei ole rahaa... Lähinnä niiden kohdalla se valitus on usein ärsyttävää, että rahat riittää vaikka biletykseen ja alkoholiin ja kahviin ärrältä ja tupakkaan yms. mutta sitten vaikka valitetaan miten ei ole rahaa syödä terveellisesti... Sellaisia ihmisiä tarkoitan jotka pistävät rahansa kaikkeen turhaan tajuamatta jotenkin että se ei sitten ehkä riitä ihan kaikkeen muuhun mitä haluaisi. Niiden kohdalla mielestäni köyhyys on oma syy kun ei osata priorisoida rahankäyttöä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:22"]
Piti sitten jankkaajien tulla pilaamaan tämäkin ketju.
Minulle epämiellyttävintä oli yhtenä syksynä kun ainoista kengistäni meni pohja rikki. Sateinen syksy ja toinen jalka läpimärkänä joka kerta kun ulos astui. Sossun päätös viipyi 3 viikkoa, ei auttanut kuin kärsiä. Kipeeksihän siinä tuli.
[/quote]
Minäkin ajattelin,että tästä tulee nyt hyvä ketju ja asiaa vain. Näiden jankkaajien asioi tulisi perustaa oma ketju missä voisivat päivitellä kumminkaiman serkkuaan joka valittaa rahapulaa, mutta jolla on rakennekynnet.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:38"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:13"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:22"]
[/quote]
[/quote]
Uskokaa vain pois kyllä se on mahdollista aivan ilman omaa sössimistä.
Jossakin kehitysmaassa on jatkuva nälänhätä, mutta omassa maassamme on mahdollista juuri odottaessan joidenkin viranomaisten päätöksiä joutua tilanteeseen missä ei saa mistään rahaa.
Minulla oli syys se, etten saanut työttömyysturvaa koska entisen miehen tulot vaikuttivat asiaan. Mies oli poissa, mutta edelleen kirjoilla asunnossa. Oikeasti en saanut mieheltä rahaa, mutta virallisten paperien mukaan sain. Tämän sotkun selvittämiseen meni useampi kuukausi ja sinä aikana en saanut mistään rahaa.
Asiani ovat nyt ihan ok, mutta minulla on kokemus systeemin idioottimaisuudesta. Sitä ei uskoisi miten kummallinen se on ennenkuin itse kokee sen.
[/quote]
Etkö saanut edes sosiaalitoimistosta tai kirkon tai seurakunnan ruoka-avustusta tai mitään? Ymmärrän että puolison tulot vaikuttavat tukiin, mutta eikö sosiaalitoimistossakaan ymmärtäneet hätääsi että pitäisi lapselle edes ruokaa saada? Miksi mies oli kirjoilla asunnossa jos oli sitten poissa...? Tai no joo eipä minulle kuulu, lähinnä yritän ymmärtää vaan että onko tosiaan kaikki avunantajat hylänneet, jotenkin oletin että Suomessa aina apua saa... Hienoa että asiasi ovat ok ja ymmärrän itsekin kyllä tuon byrokratian veemäisyyden, itsekin opiskelijana en saanut kelalta mitään lähes kolmeen kuukauteen. Eikä mitään selvitystä miksi vetkuttivat, kysyin viedessäni papereita että onhan tässä kaikki tarvittava varmasti, kysyin myöhemmin sieltä kun mitään ei kuulunut ja sanoivat että tarvitsee lisäselvityksiä ja käsittely kesti sitten jostain syystä kauan. Mutta tosiaan sosiaalitoimistosta sitten autettiin, oli pakko sinne mennä kun muuten ei olisi pystynyt maksamaan vuokraakaan:/ Mutta joo ei ole tarkoitus moralisoida ketään, ymmärrän miksi ihmiset muutenkin ajautuvat hankaliin tilanteisiin joko omasta syystä tai ilman omaa syytä.
Joskus vaan joidenkin ihmisten kohdalla tuntuu, että he ovat ja pysyvät köyhänä koska eivät ajattele rahan käyttöä ollenkaan. Sellainen vähän tympii, kun itse en ole edes hakenut välillä tukia joita varmasti olisin saanut, ja toiset sentään kävivät töissä ja kaikki elektroniikka sun muu piti olla viimeisen päälle ja sitten valitettiin kun ei ole rahaa... Lähinnä niiden kohdalla se valitus on usein ärsyttävää, että rahat riittää vaikka biletykseen ja alkoholiin ja kahviin ärrältä ja tupakkaan yms. mutta sitten vaikka valitetaan miten ei ole rahaa syödä terveellisesti... Sellaisia ihmisiä tarkoitan jotka pistävät rahansa kaikkeen turhaan tajuamatta jotenkin että se ei sitten ehkä riitä ihan kaikkeen muuhun mitä haluaisi. Niiden kohdalla mielestäni köyhyys on oma syy kun ei osata priorisoida rahankäyttöä:)
[/quote]
Kerroit itse tuossa miten olit joutunut byrokratian takia hankalaan tilanteeseen. Minulla oli sama juttu.
Eivät ne muut täällä ole sen kummallisempia kuin sinäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:31"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 00:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 00:08"]
[/quote]
[/quote]
On helpompi tehdä pätkätöitä jos perheessä on toinen tienaava. Jos yksinäinen ihminen tekee pineipalkkaisia pätkätöitä hänellä ei ole mitään turvaa jos tulee muutama kuukausi jolloin työtä ei ole. Etukäteen ei voi tilannetta tietää ja laskut tulisi kuitenkin ajallaan maksaa. Jos siis maksaa tunnollisesti laskut kun palkka tulee ja sitten tötiä ei olekkaan seuraavina kuukausina joutuu pulaan. Kaikenmoisten tukien hakeminen kestää ja esimerkiksi sosiaaliavustukseen lasketaan tuloiksi kahden kuukauden tulot ja menoiksi ei lasketa laskujen maksua. Eli jos juuri olet asioista huolehtivat ja maksat kaikki laskut niin et saa sosiaaliavustusta. Pahimmassa tapauksessa menetät vuokra-asunnon koska ei ole varaa maksaa vuokraa.
Säännöllisillä pienemmillä tuloilla pystyy elämään koska elämää voi suunnitella, mutta niissä tilanteissa kun joudut johonkin byrokratian loukkuun et voi kun kärsiä.
[/quote]
Onhan se niin tosiaan eikä aina palkasta pysty säästämäänkään tulevia kuukausia varten:/ En tullut ajatelleeksi, tosiaan eipä irtisanomisaika kummoinen ole jos on hetken ollut töissä. Olin kuvitellut että sosiaalitoimisto auttaisi jos ei kelalta saa tukia... Ja joo on tuttua tuo työttömyys, opiskelijan ja työssäkäyvän elämä minimipalkalla, ei se herkkua ole kellekään.
Mua ärsyttää muuten eniten melkeinpä tuo, että kun hoitaa asiat kunnolla niin siitä oikeastaan rangaistaan Suomessa, mutta jos et huolehdi mistään niin apua saa melkeinpä varmasti.
Esimerkiksi jos omistaa talon ja vaikka hiemankin metsää ja tulee joku yllättävä tilanne että tarvitsisi vaikka jotain tukea, niin sanotaan ainakin että metsää pitää myydä tai ei saa mitään. Mutta aika moni muu ei joudu luopumaan omaisuudestaan... Siis joo ymmärrän ettei rikkaille makseta tukia ja jos omaisuutta oikeasti on. Mutta toisaalta mun mielestä sekin vähän väärin että jos on ikänsä säästänyt jotain korpitaloa varten ja siinä on vähänkin puita, niin heti pitää alkaa myymään omaisuuttaan ja ne kaupat pitäisi pystyä tekemään suunnilleen heti, siinä missä se joka laittaa kaiken huolettomasti menemään ja nauttii rahoistaan ne tuhlaamalla niin saa kaiken avun. Toki en nyt kannata että jos omaisuutta enemmän on niin pitäisi mitään tukia saada, mutta ehkä joku raja siinäkin voisi toisaalta olla... Kun veroja maksetaan kuitenkin palkasta ja siitäkin että ne rahat on siellä säästössä, niin toisaalta vähän karua että rokotetaan pienestäkin omaisuudesta heti, siinä missä toiset elää huolettomasti ja saa sitten apua... Että niitä autetaan jotka ei viitsi säästää, mutta niitä ei jotka ovat joskus pystyneet säästämään.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:43"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:38"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:13"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 01:01"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 21:22"]
[/quote]
[/quote]
Uskokaa vain pois kyllä se on mahdollista aivan ilman omaa sössimistä.
Jossakin kehitysmaassa on jatkuva nälänhätä, mutta omassa maassamme on mahdollista juuri odottaessan joidenkin viranomaisten päätöksiä joutua tilanteeseen missä ei saa mistään rahaa.
Minulla oli syys se, etten saanut työttömyysturvaa koska entisen miehen tulot vaikuttivat asiaan. Mies oli poissa, mutta edelleen kirjoilla asunnossa. Oikeasti en saanut mieheltä rahaa, mutta virallisten paperien mukaan sain. Tämän sotkun selvittämiseen meni useampi kuukausi ja sinä aikana en saanut mistään rahaa.
Asiani ovat nyt ihan ok, mutta minulla on kokemus systeemin idioottimaisuudesta. Sitä ei uskoisi miten kummallinen se on ennenkuin itse kokee sen.
[/quote]
Etkö saanut edes sosiaalitoimistosta tai kirkon tai seurakunnan ruoka-avustusta tai mitään? Ymmärrän että puolison tulot vaikuttavat tukiin, mutta eikö sosiaalitoimistossakaan ymmärtäneet hätääsi että pitäisi lapselle edes ruokaa saada? Miksi mies oli kirjoilla asunnossa jos oli sitten poissa...? Tai no joo eipä minulle kuulu, lähinnä yritän ymmärtää vaan että onko tosiaan kaikki avunantajat hylänneet, jotenkin oletin että Suomessa aina apua saa... Hienoa että asiasi ovat ok ja ymmärrän itsekin kyllä tuon byrokratian veemäisyyden, itsekin opiskelijana en saanut kelalta mitään lähes kolmeen kuukauteen. Eikä mitään selvitystä miksi vetkuttivat, kysyin viedessäni papereita että onhan tässä kaikki tarvittava varmasti, kysyin myöhemmin sieltä kun mitään ei kuulunut ja sanoivat että tarvitsee lisäselvityksiä ja käsittely kesti sitten jostain syystä kauan. Mutta tosiaan sosiaalitoimistosta sitten autettiin, oli pakko sinne mennä kun muuten ei olisi pystynyt maksamaan vuokraakaan:/ Mutta joo ei ole tarkoitus moralisoida ketään, ymmärrän miksi ihmiset muutenkin ajautuvat hankaliin tilanteisiin joko omasta syystä tai ilman omaa syytä.
Joskus vaan joidenkin ihmisten kohdalla tuntuu, että he ovat ja pysyvät köyhänä koska eivät ajattele rahan käyttöä ollenkaan. Sellainen vähän tympii, kun itse en ole edes hakenut välillä tukia joita varmasti olisin saanut, ja toiset sentään kävivät töissä ja kaikki elektroniikka sun muu piti olla viimeisen päälle ja sitten valitettiin kun ei ole rahaa... Lähinnä niiden kohdalla se valitus on usein ärsyttävää, että rahat riittää vaikka biletykseen ja alkoholiin ja kahviin ärrältä ja tupakkaan yms. mutta sitten vaikka valitetaan miten ei ole rahaa syödä terveellisesti... Sellaisia ihmisiä tarkoitan jotka pistävät rahansa kaikkeen turhaan tajuamatta jotenkin että se ei sitten ehkä riitä ihan kaikkeen muuhun mitä haluaisi. Niiden kohdalla mielestäni köyhyys on oma syy kun ei osata priorisoida rahankäyttöä:)
[/quote]
Kerroit itse tuossa miten olit joutunut byrokratian takia hankalaan tilanteeseen. Minulla oli sama juttu.
Eivät ne muut täällä ole sen kummallisempia kuin sinäkään.
[/quote]
Vastaan vielä tähän vaikka toisia ärsyttävätkin viestit ilmeisesti ohi aiheen. Niin en sano että muut sen kummallisempia olisivatkaan, tosiaan itse vain sain apua niin ihmettelen että toisilta se on evätty. Et myöskään kertonut, oletko hakenut apua myös muualta sekä miksi mies ollut kirjoilla asunnossa jos on ollut poissa. En vain ihan ymmärrä tuollaisia järjestelyitä, mietin vain josko joku noissa sitten selittäisi sen miksi lapselle ei ole ollut ruokaa.
Mutta niin, kuten aiemmin kirjoitin niin tosiaan minua tympii lähinnä niiden ihmisten valitus jotka hassaavat rahansa kaikkeen turhaan joka päivä ja sitten valittavat kun ei ole rahaa. Vaikka oikeasti heillä sitä olisi, he vain tuhlaavat ne turhuuksiin eivätkä niihin mikä on tarpeellista. Se ei minusta ole köyhyyttä tavallaan, vaan hallitsematonta rahankäyttöä josta voi syyttää vain itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 02:31"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 00:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 00:08"]
[/quote]
[/quote]
On helpompi tehdä pätkätöitä jos perheessä on toinen tienaava. Jos yksinäinen ihminen tekee pineipalkkaisia pätkätöitä hänellä ei ole mitään turvaa jos tulee muutama kuukausi jolloin työtä ei ole. Etukäteen ei voi tilannetta tietää ja laskut tulisi kuitenkin ajallaan maksaa. Jos siis maksaa tunnollisesti laskut kun palkka tulee ja sitten tötiä ei olekkaan seuraavina kuukausina joutuu pulaan. Kaikenmoisten tukien hakeminen kestää ja esimerkiksi sosiaaliavustukseen lasketaan tuloiksi kahden kuukauden tulot ja menoiksi ei lasketa laskujen maksua. Eli jos juuri olet asioista huolehtivat ja maksat kaikki laskut niin et saa sosiaaliavustusta. Pahimmassa tapauksessa menetät vuokra-asunnon koska ei ole varaa maksaa vuokraa.
Säännöllisillä pienemmillä tuloilla pystyy elämään koska elämää voi suunnitella, mutta niissä tilanteissa kun joudut johonkin byrokratian loukkuun et voi kun kärsiä.
[/quote]
Onhan se niin tosiaan eikä aina palkasta pysty säästämäänkään tulevia kuukausia varten:/ En tullut ajatelleeksi, tosiaan eipä irtisanomisaika kummoinen ole jos on hetken ollut töissä. Olin kuvitellut että sosiaalitoimisto auttaisi jos ei kelalta saa tukia... Ja joo on tuttua tuo työttömyys, opiskelijan ja työssäkäyvän elämä minimipalkalla, ei se herkkua ole kellekään.
Mua ärsyttää muuten eniten melkeinpä tuo, että kun hoitaa asiat kunnolla niin siitä oikeastaan rangaistaan Suomessa, mutta jos et huolehdi mistään niin apua saa melkeinpä varmasti.
Esimerkiksi jos omistaa talon ja vaikka hiemankin metsää ja tulee joku yllättävä tilanne että tarvitsisi vaikka jotain tukea, niin sanotaan ainakin että metsää pitää myydä tai ei saa mitään. Mutta aika moni muu ei joudu luopumaan omaisuudestaan... Siis joo ymmärrän ettei rikkaille makseta tukia ja jos omaisuutta oikeasti on. Mutta toisaalta mun mielestä sekin vähän väärin että jos on ikänsä säästänyt jotain korpitaloa varten ja siinä on vähänkin puita, niin heti pitää alkaa myymään omaisuuttaan ja ne kaupat pitäisi pystyä tekemään suunnilleen heti, siinä missä se joka laittaa kaiken huolettomasti menemään ja nauttii rahoistaan ne tuhlaamalla niin saa kaiken avun. Toki en nyt kannata että jos omaisuutta enemmän on niin pitäisi mitään tukia saada, mutta ehkä joku raja siinäkin voisi toisaalta olla... Kun veroja maksetaan kuitenkin palkasta ja siitäkin että ne rahat on siellä säästössä, niin toisaalta vähän karua että rokotetaan pienestäkin omaisuudesta heti, siinä missä toiset elää huolettomasti ja saa sitten apua... Että niitä autetaan jotka ei viitsi säästää, mutta niitä ei jotka ovat joskus pystyneet säästämään.
[/quote]
Köyhä ja kunnollinen saa tuntea nahoissaan kaiken aina rankimmin.
Itsekkin halusin mieluummin tehdä töitä kuin olla työttömänä ja jouduin juuri siksi todella vaikeisiin tilanteisiin.
Ei ole heti rahaa raakakumipohjallisiin sisäkenkiin -> en pysty käymään salilla ja nyt jo parin kk:n salirahat menny kankkulan kaivoon. Talvisaappaisiin en voinut laittaa kun satasen.
Sätkää ja olvia. Ei sikaria ja viskiä.
Vaatteet on pääsääntöisesti Jack&Jones. Ei hienompaa merkkiä, ei ei.
Ym ym ym.
Oltiin avokin kanssa kumpikin opiskelijoita ja toinen kävi koulua toisessa kaupungissa. Välillä oli jotain muutaman tunnin töitä, että sai vähän enempi rahaa, mutta yleensä mentiin opintotuella. Jos mentiin.. Yritettiin käydä joka ilta jonkun sukulaisen tai kaverin luona, josko olisi kahvin kaverina vaikka keksiä tai jotain. Ja aina odotettiin pikapankilla että kello tulee 00.01 opintotuen maksupäivänä, että saadaan Ruokaa. Saattoi mennä monta päivää, ettei syöty kuin kouluruoka..
Rikkaita ei olla vieläkään, mutta Vähän paremmin tullaan toimeen :)
Kelan mokailujen vuoksi opintotuki tuli rutkasti myöhässä, ja jouduimme kämppikseni kanssa miettimään menemmekö bussilla yliopistolta kotiin (pakkasta reilu 20 astetta tuona päivänä) vai ostammeko hernekeittopurkin sekä ruisleipää. No, kävelimme paukkupakkasessa ja söimme onnellisina lämmintä keittoa kotiin päästyämme. :)
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 03:30"]
Ei ole heti rahaa raakakumipohjallisiin sisäkenkiin -> en pysty käymään salilla ja nyt jo parin kk:n salirahat menny kankkulan kaivoon. Talvisaappaisiin en voinut laittaa kun satasen.
Sätkää ja olvia. Ei sikaria ja viskiä.
Vaatteet on pääsääntöisesti Jack&Jones. Ei hienompaa merkkiä, ei ei.
Ym ym ym.
[/quote]
Onpas traagista, kun ei ole varaa kenkiin, mutta on varaa kuntosalilla käyntiin. Taitaa olla vitsi?
Se alushousujen parsiminen opiskeluaikana oli jotain alentavaa. Kun kyseessä oli kuitenkin jotkut alennuspökätkin, ei mitkään gossardit.
Neljännesliemikuutiosta sai oikein tuhdin mukillisen keittoa.
Nälkä, senkin muistan. Ei se varsinaisesti määrällistä ollut, mutta sitten ei enää kyennyt syömään sitä hiilarimäärää (leipää, näkkileipää, makaronia...) ja oli mieluummin ilman.
Nyttemmin tienaan paremmin, mutta avoliitosta eronneena (jep, minä ostin ruuat, mies osti autot ja talon) ja pari mukulaa mukaan saaneena saa aika tarkkaan laskea kaiken.
Pidän paastopäiviä töissä, onneksi sen saa naamioitua 5:2-dieetiksi. Ihan vaan siksi, että ei ole varaa ostaa edes sitä parin euron pakastekuutiota ja evääksi ei jäänyt mitään edelliseltä aterialta.
Naapurista ei tarvinnut varastaa omenoita, koska hän oli laittanut pudokkaat postilaatikon viereen "ottakaa, olkaa hyvät" ja minähän otin.
90-luvulla kävin kokopäivätöissä ja opiskelin iltaisin. Mun palkka oli kuitenkin niin pieni että jouduin hakemaan asumistukea (asuin yksin kaupungin vuokra-asunnossa), sainkin myönteisen päätöksen, mutta sen käsittely kesti 8kk! Muistan ettei mulla ollut varaa kaikkiin koulukirjoihin (kaikkea en onnistunut saamaan kirjastosta) ja joskus oli ruoka niin loppu että kävin viikonloppuisin mummilla syömässä. Mummi myös huomasi jollain tapaa tilanteeni ja osti mulle kerran uuden talvitakin, muistan vieläkin sen ihanan lämimän talvitakin:) Söin pääasiassa paistettua riisiä kotona jota joskus juhlistin kananmunalla, mutta aina mulla ei ollut varaa kananmunapakettiin joten kävin yhdessä aasialaisessa kaupassa josta sai ostaa irtona vaikka yhden munan. Sitten mun näkö huononi niin etten nähnyt opiskellessa oikein edes ekalta riviltä. Hoidin kuitenkin raha-asiani hyvin enkä jättänyt laskuja maksamatta eli sain hankittua luottokortin jolla pystyin ostamaan uudet silmälasit ja tarvittavat koulukirjat (jotka myin heti eteenpäin kun kurssit oli suoritettu). Opiskellessa meni useampi vuosi mutta jo sen aikana sain opiskelujen ansiosta hilattua itselleni lisää palkkaa ja parempia työtehtäviä joten neljän vuoden jälkeen mun asiat alkoi olemaan ihan hyvin. Mutta muistan kyllä miltä tuntuu kun rahat pitää laskea tarkkaan enkä ole vieläkään mikään tuhluri.