Traagisin köyhyytesi ilmenemismuoto?
Miten köyhyytesi tai pienituloisuutesi on elämäsi aikana ilmennyt käytännössä traagisimmalla tavalla? Jos et koe olevasi köyhä tai pienituloinen, älä vastaa tähän kysymykseen.
Kommentit (169)
Jouduin käymää pätkätyössä niin, että en viikkoon voinut sydä mitään koska työn takia muut tuet viivästyivät. Meinasin pyörtyä töissä.
Jouduin kävelemään usein todella pitkän matkan koska ei ollut rahaa matkalippuun.
Meinasimme olemaan yhden Joulun lapseni kanssa ilman ruokaa koska byrokratian idioottimaisuuden. Onnekis saimme diakonilta hiukan apua jotta saimme edes ruokaa Jouluna.
Tässä vain osa. Nyt tilanne on parempi, mutta menneet vaivaavat vieläkin.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:52"]
Ja mikä SINÄ olet määrittämään kenellä on oikeus hankkia lapsia?? Eikö mielestäsi Aasialaisilla tai Afrikkilaisilla ole oikeus lapsiin? Kuulostat ihan natsisaksalaiselta, perusteesi on samalla tasolla noin älyllisesti. Mikä on seuraava vaihe, vain rikkaat ja älykkäät saavat lisääntyä? Vain kauniit ja hoikat? Vain terveet ja liikunnalliset?
Mitä hait noilla kysymyksilläsi? Mikä tekee väärin sen, että yksinhuoltaja adoptoi lapsen, lapsen jonka omat biologiset vanhemmat ovat kuolleet tai hylänneet? En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa sinulle ymmärtää? Mikä tekee homoista erilaisen vanhemman kuin heteron? Entäs sitten puoluekanta...?
Ihan huvittaa tuo homous ja Afrikkalaiset. Voi jessus sentään, en sentään kuvitellut, että mennään näin kliseiseen ja kuluneeseen ajattelutapaan...
[/quote]
Jopas nyt kiukkuunnuit. Enhän antanut yhtäkään määritystä kenellä on oikeus ja kenellä ei, vaan ystävällisesti pyysin mielipidettä. Minusta on ihan ok yksinhuoltajien adoptointi ja kaikenlaiset sateenkaariperheet - silloin kun niissä on edellytykset tarjota hyvä kasvuympäristö ja toiveikas tulevaisuus.
Niitä ei ole välttämättä ole tarjolla jos asutaan kaisla- tai savimajassa, yhteiskunnan turvaverkot puuttuvat täydellisesti, puhtaasta vedestä ja syötävästä on pulaa, sairaudet rehottaa, ihmisiä alistetaan ja orjuutetaan ja pahimpana ihmisiä on ylipäätään jo valmiiksi liikaa. Onko sielläkin ihan hyvä ajatus, että minulla on oikeus lapsiin?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:23"]
Minä en ainakaan saa köyhänä opiskelijana toimeentulotukea, koska pikkuruinen yksiöni on yksityiseltä. "Liian kallis vuokra opiskelijalle" no aijaa?! Olen 25v, en muuta mihinkään soluun 17-vuotiaiden kanssa. Mutta sitä se sossu vaatii :) Eli opintolaina on ainut mitä "käteen jää", tuet menee suoraan vuokraan. Jos oisin sössinyt luottotietoni, saisin varmaan sossusta rahaa.
[/quote]
Tämä on juuri tätä "köyhyyttä". Joo, sä valitset asua yksityiseltä vuokratussa yksiössä, etkä suostu soluun. Se on sun valintas, ja elät sitten sen mukaan.
Opiskeluaikoina oli pari vuotta tosi köyhää, kun erosin avomiehestäni ja jouduin muuttamaan yksin asumaan. Silloin asumismenot ym. kallistuivat ihan huimasti.
Lopulta ei ollut varaa syödä mitään proteiinia. Söin paprikajauheella maustettua riisiä ja makaroonia. Ihan viimeisimpinä pahoina kuukausina ei ollut enää varaa syödä sitä riisiä ja makarooniakaan joka päivä, vaan pystyin syömään vain joka toinen päivä. Lieveilmiöinä tuli tietysti ihan hurja ummetus, mikään ei liikkunut suolistossa kun ei sinne mitään mennytkään. Sain ehkä kerran viikossa käytyä kakalla, ja se oli aivan hirveän kivuliasta. Olin hoikka entuudestaankin, mutta tuolloin laihduin lähes kymmenen kiloa muutamassa kuukaudessa. Sairastelin jatkuvasti, mutta lääkkeisiin ei ollut varaa.
Kun ei ollut varaa matkalippuihin, piti kävellä tai matkustaa pummilla. Tunnollisena ihmisenä kärsin pummilla matkustamisesta kauheita omatunnontuskia ja stressiä. Kävellessä vatsa alkoi kurista nälkää, ja olin vihainen elimistölleni, että se vaati ruokaa. Kun sitä ruokaa ei olllut!
Ei ollut varaa lähteä istumaan iltaa kavereiden kanssa, ei ollut varaa tehdä mitään kivaa. Käytin vanhoja vaatteita ja kenkiä aivan tappiin asti, kunnes olivat niin rikkinäisiä ettei kehdannut. Ei ollut aina varaa ostaa shampoota, hoitoainetta ei todellakaan.
Kerran oltiin vanhempien kanssa lähdössä sukujuhliin. Vanhempien luona lähtöä odotellessani pyysin äidiltä leipää. Muistan ikuisesti sen hämmästyksen ja kiitollisuuden, kun hän teki leivän, jonka päällä oli juustoa, kinkkua ja vihanneksia. En todella enää ollut edes muistanut, että sellainen olisi mahdollista. Pelkkä leipäpala sellaisenaankin oli itselleni harvinaista herkkua.
Lopulta, kun sekä fyysinen että henkinen terveys alkoi pettää, marssin vuokratyöfirmaan ja pyysin mitä tahansa työtä, mistä saisi nopeasti palkkaa. Pääsin jakamaan ilmaisia uutislehtiä ohikulkijoille, ja sain viikon päästä ensimmäisen palkkani. Olin ikionnellinen työstä ja siitä tunteesta, kun pääsi kauppaan ja sai valita mitä halusi.
Olen ollut nyt työelämässä jo monia vuosia ja ansaitsen suunnilleen suomalaisten keskitason verran. Olen todella onnellinen köyhyyskokemuksestani, se kasvatti. En silti haluaisi sitä itselleni tai kenellekään muullekaan enää.
Joskus meillä ei miehen kanssa ollut muuta syötävää kuin riisiä. Riisiä ja aromisuolaa. Samoihin aikoihin mies sai kutsun työhaastatteluun, mutta ei ollut tarpeeksi rahaa bussilippuun, muistaakseni 20snt puuttui. Mies soitti mulle töihin että onko meillä missään rahaa, ja kehotin etsimään vaikka ulkoa pulloja.
Itse olin työharjoittelussa päiväkodissa tuohon aikaan, ja sain siellä lounaan ilmaiseksi. Odotin aina maanantaita, ja työpaikan ruokaa.
Myöhemmin hoitovapaalla ollessani muistan kaupassa haaveilleeni banaaneista, mutta raha ei riittänyt niihin.
Tämä on ihan pikku juttu, mutta silti se kaivelee...
Olin työttömänä ja ansiosidonnainen oli pieni, kun se oli laskettu osa-aikatyöstä. Päiväraha tuli yleensä tilille perjantaina, mutta joskus se ehtinyt maksuun ajoissa, joten maksupäivä oli seuraava keskiviikko. Kerran oli rahat vähissä eikä työttömyyskorvaus tullutkaan tilille. Kaupassa oli kuitenkin käytävä, joten ostin sen verran, että päästiin viikonlopun ja alkuviikon yli. Vessapaperi oli lopussa, joten ostin halvimman neljän rullan paketin, kun siihen meni vähiten rahaa.
Kaupassa näin yhden tutuntutun, joka sitten odotti minua kassojen jälkeen. Hän piti minulle ihan esitelmän aiheesta "kuinka vessapaperi pitää ostaa isossa säkissä, jolloin yksikköhinta rullaa kohtaan on pienin". No, niihän minä muuten olisin ostanutkin, mutta sitten olisi maidot jääneet kauppaan. Vieläkin pidän kyseistä ihmistä ääliönä.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:52"]
Ja mikä SINÄ olet määrittämään kenellä on oikeus hankkia lapsia?? Eikö mielestäsi Aasialaisilla tai Afrikkilaisilla ole oikeus lapsiin? Kuulostat ihan natsisaksalaiselta, perusteesi on samalla tasolla noin älyllisesti. Mikä on seuraava vaihe, vain rikkaat ja älykkäät saavat lisääntyä? Vain kauniit ja hoikat? Vain terveet ja liikunnalliset?
Mitä hait noilla kysymyksilläsi? Mikä tekee väärin sen, että yksinhuoltaja adoptoi lapsen, lapsen jonka omat biologiset vanhemmat ovat kuolleet tai hylänneet? En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa sinulle ymmärtää? Mikä tekee homoista erilaisen vanhemman kuin heteron? Entäs sitten puoluekanta...?
Ihan huvittaa tuo homous ja Afrikkalaiset. Voi jessus sentään, en sentään kuvitellut, että mennään näin kliseiseen ja kuluneeseen ajattelutapaan...
[/quote]
Jopas nyt kiukkuunnuit. Enhän antanut yhtäkään määritystä kenellä on oikeus ja kenellä ei, vaan ystävällisesti pyysin mielipidettä. Minusta on ihan ok yksinhuoltajien adoptointi ja kaikenlaiset sateenkaariperheet - silloin kun niissä on edellytykset tarjota hyvä kasvuympäristö ja toiveikas tulevaisuus.
Niitä ei ole välttämättä ole tarjolla jos asutaan kaisla- tai savimajassa, yhteiskunnan turvaverkot puuttuvat täydellisesti, puhtaasta vedestä ja syötävästä on pulaa, sairaudet rehottaa, ihmisiä alistetaan ja orjuutetaan ja pahimpana ihmisiä on ylipäätään jo valmiiksi liikaa. Onko sielläkin ihan hyvä ajatus, että minulla on oikeus lapsiin?
[/quote]
Niin nyt vedät sitten takaisin... Miksi sitten vetosit homouteen, tai yksinhuoltajien adoptioon? ;) Tuossa kysymyksen asettelussasi ei ollut mitään logiikkaa. Ja onkohan ihan realistista ajatella, että ihmisillä, joilla ei ole mitään, ei yhtään mitään, olisi varaa hankkia (matkustaa pitkiä matkoja kaupunkiin tai lähimpään kylään) tai saatikka ostaa ehkäisyvälineitä? Realismia kehiin pliis. Siksihän niin moni Afrikan nainen imettää niin pitkään kuin pystyy, että EI tulisi niitä lapsia enää yhtään enempää lisää. Siellä ei myöskään ole välttämättä naisten valinta tämä lapsimäärä, vaan miehet makaavat vaimojaan kun huvittaa, eikä todellakaan kysellä haluaako nainen sitä vai ei.. Jos nyt puhutaan näistä "savimajoissa" elävistä, täysin köyhistä ja kouluttamattomista. Toisaalta onneksi sielläkin on paikkoja, joissa on matriarkalinen kulttuuri, joissa naiset päättävät asioista. Muutamassa paikassa on tällainen naisvaltainen kulttuuri, joka tekee onneksi poikkeuksen yleensä tähän naisten alisteiseen asemaan, esim Somaliassa naiset ovat täysin perheen/suvun miespuolisten päätäntävallan alla.
Ja jos afrikkalaiselta köyhältä kysytään, niin he hankkivat lapsia mm. siksi, että olisi vanhuuden/sairauden päivillä joku joka huolehtisi heistä aikanaan, kun tulevat vanhoiksi ja sairaiksi... Siellä kun ei yhteiskunta juurikaan tarjoa tukiverkkoa vanhuuden varalle, tietenkin riippuu missäpäin Afrikkaa ollaan. Köyhä ajattelee siellä, että lapsissa on tulevaisuus, ja että joku lapsista huolehtii vanhempien elatuksesta kun itse tulevat vanhoiksi. Että näin.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 18:10"]
Opiskeluaikoina oli pari vuotta tosi köyhää, kun erosin avomiehestäni ja jouduin muuttamaan yksin asumaan. Silloin asumismenot ym. kallistuivat ihan huimasti.
Lopulta ei ollut varaa syödä mitään proteiinia. Söin paprikajauheella maustettua riisiä ja makaroonia. Ihan viimeisimpinä pahoina kuukausina ei ollut enää varaa syödä sitä riisiä ja makarooniakaan joka päivä, vaan pystyin syömään vain joka toinen päivä. Lieveilmiöinä tuli tietysti ihan hurja ummetus, mikään ei liikkunut suolistossa kun ei sinne mitään mennytkään. Sain ehkä kerran viikossa käytyä kakalla, ja se oli aivan hirveän kivuliasta. Olin hoikka entuudestaankin, mutta tuolloin laihduin lähes kymmenen kiloa muutamassa kuukaudessa. Sairastelin jatkuvasti, mutta lääkkeisiin ei ollut varaa.
Kun ei ollut varaa matkalippuihin, piti kävellä tai matkustaa pummilla. Tunnollisena ihmisenä kärsin pummilla matkustamisesta kauheita omatunnontuskia ja stressiä. Kävellessä vatsa alkoi kurista nälkää, ja olin vihainen elimistölleni, että se vaati ruokaa. Kun sitä ruokaa ei olllut!
Ei ollut varaa lähteä istumaan iltaa kavereiden kanssa, ei ollut varaa tehdä mitään kivaa. Käytin vanhoja vaatteita ja kenkiä aivan tappiin asti, kunnes olivat niin rikkinäisiä ettei kehdannut. Ei ollut aina varaa ostaa shampoota, hoitoainetta ei todellakaan.
Kerran oltiin vanhempien kanssa lähdössä sukujuhliin. Vanhempien luona lähtöä odotellessani pyysin äidiltä leipää. Muistan ikuisesti sen hämmästyksen ja kiitollisuuden, kun hän teki leivän, jonka päällä oli juustoa, kinkkua ja vihanneksia. En todella enää ollut edes muistanut, että sellainen olisi mahdollista. Pelkkä leipäpala sellaisenaankin oli itselleni harvinaista herkkua.
Lopulta, kun sekä fyysinen että henkinen terveys alkoi pettää, marssin vuokratyöfirmaan ja pyysin mitä tahansa työtä, mistä saisi nopeasti palkkaa. Pääsin jakamaan ilmaisia uutislehtiä ohikulkijoille, ja sain viikon päästä ensimmäisen palkkani. Olin ikionnellinen työstä ja siitä tunteesta, kun pääsi kauppaan ja sai valita mitä halusi.
Olen ollut nyt työelämässä jo monia vuosia ja ansaitsen suunnilleen suomalaisten keskitason verran. Olen todella onnellinen köyhyyskokemuksestani, se kasvatti. En silti haluaisi sitä itselleni tai kenellekään muullekaan enää.
[/quote]
miksi et lainannut vanhemmiltasi? kavereiltasi? mennyt töihin aikaisemmin? pyytänyt sosiaalitoimistosta? ei hirveän uskottavan kuuloinen tarina.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]
Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.
[/quote]
Tämä on köyhyys on kyllä myös tyhmyyttä. Myös köyhien hampaat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kustannukset hyväksiluetaan sosiaalitoimistossa, toimeentulotuessa. Tai vaihtoehtoisesti laskun eräpäivää voi pilkkoa omaan maksykykyynsä sopiviksi eriksi.
[/quote]
Opiskelijat eivät saa toimeentulotukea, ja kun tilillä on pari euroa, vaikea siitä on minkäänlaisia eriä maksella. Paljon kiitoksia älyäni koskevasta mielipiteestäsi kuitenkin, toivottavasti tunnet nyt itsesi paremmaksi ihmiseksi.
[/quote]
Nimenomaan näin. Julkisellakin puolella hampaiden hoito on kallista! Minun hampaani on jo lapsena pilattu, ja eron jälkeen opiskelevana yh:na ei moneen vuoteen ollut varaa käydä hammaslääkärissä. Toimeentulotukea en todellakaan saanut. Nyt käyn töissä, mutta kyllä ketuttaa laittaa joka kuukausi lähes satanen hammaslääkäriin (julkisen puolen), jotta saadaan hampaita juurihoidettua ja irronneet paikat laitettua takaisin.
Harmittaa jatkaa OT:ta väärässä ketjussa, mutta..
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:18"]
Niin nyt vedät sitten takaisin... Miksi sitten vetosit homouteen, tai yksinhuoltajien adoptioon? ;) Tuossa kysymyksen asettelussasi ei ollut mitään logiikkaa. Ja onkohan ihan realistista ajatella, että ihmisillä, joilla ei ole mitään, ei yhtään mitään, olisi varaa hankkia (matkustaa pitkiä matkoja kaupunkiin tai lähimpään kylään) tai saatikka ostaa ehkäisyvälineitä? Realismia kehiin pliis. Siksihän niin moni Afrikan nainen imettää niin pitkään kuin pystyy, että EI tulisi niitä lapsia enää yhtään enempää lisää. Siellä ei myöskään ole välttämättä naisten valinta tämä lapsimäärä, vaan miehet makaavat vaimojaan kun huvittaa, eikä todellakaan kysellä haluaako nainen sitä vai ei.. Jos nyt puhutaan näistä "savimajoissa" elävistä, täysin köyhistä ja kouluttamattomista. Toisaalta onneksi sielläkin on paikkoja, joissa on matriarkalinen kulttuuri, joissa naiset päättävät asioista. Muutamassa paikassa on tällainen naisvaltainen kulttuuri, joka tekee onneksi poikkeuksen yleensä tähän naisten alisteiseen asemaan, esim Somaliassa naiset ovat täysin perheen/suvun miespuolisten päätäntävallan alla.
Ja jos afrikkalaiselta köyhältä kysytään, niin he hankkivat lapsia mm. siksi, että olisi vanhuuden/sairauden päivillä joku joka huolehtisi heistä aikanaan, kun tulevat vanhoiksi ja sairaiksi... Siellä kun ei yhteiskunta juurikaan tarjoa tukiverkkoa vanhuuden varalle, tietenkin riippuu missäpäin Afrikkaa ollaan. Köyhä ajattelee siellä, että lapsissa on tulevaisuus, ja että joku lapsista huolehtii vanhempien elatuksesta kun itse tulevat vanhoiksi. Että näin.
[/quote]
Viittasin homopareihin ja yksinhuoltajiin, koska ymmärtääkseni monilla on sellainen mielipide, että myös niissä kasvuympäristön rakentavat taustatekijät ovat huonolla tolalla. Mutta en minä niitä lähde massana tuomitsemaan, katsottakoon jokainen tapaus omanaan ja samoilla säännöillä kuin muutkin. Varmasti niissäkin piireissä olisi paljon hyviä koteja, jos lapsia vaan saataisiin helpommin niihin adoptoitua.
Onko kykenemättömyys ehkäisyyn mielestäsi hyväksyttävä syy ylikansoittaa maailma ja kurjistaan ennestään kurjia oloja? Onko siis mielestäsi näilläkin ihmisillä sama oikeus lapsiin?
Ja se miten tämä liittyy suomalaisiin: nuo esittämäni maailmankolkat oli tarkoitettu havainnollistamaan, että minun mielestä on olemassa sellaisia olosuhteita, joissa jokaisella ei kertakaikkiaan pitäisi olla oikeutta lapsiin kun on päivänselvää, että niitä on jo ennestään liikaa ja niille ei voida ennustaa mitenkään kaksista tulevaisuutta tai edes pitkää ikää. Suomessa toistaiseksi yhteiskunnan tukiverkko toimii, mutta joka päivä saamme mediasta lukea mitä vikoja siinä milloinkin on, miten köyhät köyhtyvät, nuoret syrjäytyvät, työttömyys ajaa ihmisiä toivottomuuteen jne. Minä alan jo tässä vaiheessa miettiä, onko täälläkään välttämättä niin kaksiset olot, jos jokainen ennestään huonoissa lähtökohdissa oleva käyttää "oikeutensa" lisääntyä. Tämä on siis ihan vain pohdiskelua, että mitä kansantaloudellisia ongelmia (joihin itse viittasit) korjataan sillä, että vähävaraiset, heikkolahjaiset, työttömät, sairaat, vammaiset, ylipäätään vähän huonommin pärjäävät alkavat tehtailemaan lisää lapsia? Kuulostan luultavasti raaemmalta mitä oikeasti olen, mutta harvoin on huono idea pysähtyä hetkeksi miettimään ja kyseenalaistamaan kenenkään "oikeutta" mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 16:15"]
Suomessa kaikkia autetaan jos sitä apua ymmärtää hakea, pitäisiköhän joidenkin talous olla holhouksen alaista jos ei ole ymmärrystä hoitaa asioitaan. Syötetään lapselle sokeria kun ei ole ruokaa, pohjanoteeraus. Huhhuh, aikuiset ihmiset noin vähän piittaavat lapsen hyvinvoinnista. Jos oikeasti lapselle ei olisi ruokaa (miten voi olla mahdollista kun on sosiaalitoimisto, seurakunnat) niin keräisi vaikka pulloja, kerjäisi tai myisi omaisuuttaan. Mutta tietysti jos ei kiinnosta asioitaan hoitaa ja yksi päivä huomaa että kaikki kaapit tyhjiä niin mikä ettei. Jotenkin noloa ettei aikuiset ihmiset osaa hoitaa yhtään talouttaan.
[/quote]
jos oot saanu joltain lainaa 200 e akuuttiin tilanteeseen kuten sohvan ostoon lapsen pyörään suksiin tms eikä sulla ole kuittia siitä eikä velkakirjaa tehtynä nii sossu vähentää automaattisesti tän 200 e toimeentulotuesta eli tulee 200 e vähemmän. Velka pitää silti maksaa ja velkakirjasta ei koskaan sanota soskassa.
[/quote]
No olisiko se lapsen ruokkiminen kuitenkin tärkeämpää kuin sohva, voi kai sitä istua vaikka sängylläkin jonkun aikaa? Itse nukuin jonkun aikaa kun viimeksi muutin patjoilla kun oli haussa uusi sänky, eikä haitannut. Olisi toki ollut varaa ostaa sänky mutta en halunnut ensimmäistä vastaantulevaa hankkia. Eikö ihmiset pysty sopeutumaan mihinkään nykyään?
Mikä on akuutimpi tilanne kuin ruokaa lapselle? Kyllä sohvia saa varmaan halvemmallakin kuin 200€ ja jos joku lainaa noin paljon, saattaisi jopa lainata sen muutaman euron päälle että lapsi saa ruokaa. Ja eiköhän SPR sun muutkin saata auttaa huonekaluhankinnoissa, tai seurakunnat tms? Mistä se köyhyys sitten johtuu ettei ole rahaa mihinkään? Liian kovat menot suhteessa tuloihin? Huolimaton rahankäyttö?
Lapsena:
-Omistin kadet rintaliivit,äitini vanhat, koko hieman liian suuri
-Omistin 3 pikkupöksyt, 2 päällyspaitaa, 1 farkut
-Koulun liikuntatunnille oli vaikea saada välineitä, koska raha ei riittänyt
Nuorena aikuisena:
-Hain vessapaperia taloyhtiön saunan yhteydessä olevasta vessasta
-Omistin edelleen hyvin vähän vaatteita
-Söin usein makaronia ketsupilla, joskus paistoin kananmunan joukkoon
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 18:33"]
No huhhuh... Kyllä sitä apua ihan varmasti saa, jos menee sossuun/seurakunnalle valittamaan että lapsi joutuu syömään sokeria. Laitan pääni pantiksi, että siinä tilanteessa ei kukaan vaan pyörittelisi päätään että voi voi, antaa syödä sokeria vaan.
[/quote]
No eikä nyt mennyt perille niin juuri tapahtui. Eli koska byrokratian loukkuun joutuneena en saanut mistään rahaa ( teoriassa minun piti saada sitä mieheltä joka ei suostunut ottamaan kirjojaan asunnosta, mutta käytännössä en) ja selvittelin asiaa, mutta kaikenkukkuraksi jouduin tekemään selvityksiä joiden käsittelyaika oli jotain kuukausi. Eli asiat laitettu käsittelyyn, mutta eivät ne päätökset tule heti. Ilman, että siskoni olisi lähettänyt minulle rahaa lapsensi olisi joutunut näkemään nälkää muutakin kuin sen yhden päivän jona söi sitä sokeria vain. Saimme seurakunnalta sitten apua ruokaan koska muualla meni asioiden käsittelyssä niin kauan. Seurakunnille on sysätty vastuuta, mutta heillä on vain rajattu mahdollisuus auttaa.
Pienistä tuloista ei voi säästää joten jos tulee joku vastoinkäyminen taikka vain virkailijan virhe ( kuten minun tapauksessani tuli myöskin sellainen, jouduin tekemään selvityksen menneistä opiskeluista vaikka ne eivät oikeasti tilanteeseen vaikuttaneet virkailijan virheen takia) jonka takia joudut odottamaan päätöksiä saadaksesi rahaa niin jollakin sinun täytyy elää se odottelu aikakin. Eli teet sen mitä voit haet tilanteeseesi apua, mutta koska tilanteesi selvittelyyn menee kuukausi/ pari kuukautta aikaa joudut olemaan ilman tuloja.
[/quote]
Minun on vaikea kuvitella että sosiaalitoimistosta eivät antaisi sinun lapsellesi ruokarahaa ollenkaan jos selität siellä tilanteesi ja jos joku päätös kestää kuukauden tai pari? Miksi ne maksavat sitten joillekin alkoholiongelmaisillekin kun juovat rahansa ja lapset ei saa ruokaa, tai maksavat lapsiperheille pesukoneita mutta pariskunnille eivät? Kyllä lapsista yleensä pidetään huolta siellä.
Ja miksi olet ollut vain miehen tulojen varassa, et saanut yhtään senttiä säästöön mistään? Niin ja tosiaan seurakunnathan auttavat kuten onneksi teidänkin tapauksessa. Se vaan että etkö huomannut miten ruokakaapit tyhjenevät ja tullut mieleen että jotain voisi tehdä? Jos sinulla oli kuukausi aikaa odotella päätöstä, siinä ajassa olisi kerännyt pullojakin ja vaikka ehkä myynyt jotain omaisuutta. Tai ajoissa mennä leipäjonoon, tai mennä vaikka kauppaan lähellä sulkemisaikaa ja pyytää kauppias ja selittää tilanne että josko voisi saada ns. ylijäämä tuotteita. Eli niitä jotka pian menevät vanhaksi mitä ei saa enää myydä mutta mitä voi syödä... Tai ihan vaikka pyytää joltain vastaantulijalta että voisiko heittää pari euroa että lapsi saisi syödä? Tiedän että on suuri kynnys kerjätä apua ulkopuolisilta, mutta jotenkin tulee mieleen että itse tekisin mitä vain että lapsella olisi ruokaa, vaikka etsisin ojia myöten niitä pulloja ja mitä vain keksisin...
Kirjoitit että pienistä tuloista ei voi säästää, etkö olisi saanut vaikka hetkeksi jotain siivoojan tms. työtä tai lehden jakoa tai mitä vain? Voinut muuttaa halvempaan asuntoon jossa se mies ei sitten ole ainakaan kirjoilla?
Joo eipä ole tarkoitus syytellä, jotenkin vaan luulisi hälytyskellot soivan jo aikaisemminkin jos ruokakaapit humisee tyhjyyttään ja mies ei siirrä osoitettaan yms. että jotakin pitäisi tehdä...
Te opiskelijat, jotka olette oikeasti nähneet nälkää, eikö teillä ole ollut mahdollisuutta pyytää vahemmiltanne apua? Tai ottaa opintolainaa?
Ymmärrän hyvin, että kaikilla ei ole vanhempia tai että joskus 90-luvulla opintolaina on ollut ehkä vähän eri juttu kun nykyään kun korot on prosentin luokkaa.
T. pullamössö 25v jolla on lainaa ja vanhemmat tukee jonkun verran myös.
Ohis mutta sen verran vain, että suurin syy näillä köyhyydestä kärsineillä on kuitenkin se oma huono taloudenpito. Jos katsoo vaikkapa telkkaristakin sitä ohjelmaa missä autetaan näitä velkaongelmaisia, niin suurin osa niistäkin on sössinyt itse asiansa ja jättänyt vain kaiken hoitamatta. Sitten täti sanoo että älä tuhlaa turhuuksiin ja mistä voi säästää, johan alkaa taloudenpito parantua ja tilanne kohentua. Näistä tosin monella vieläpä töistä tuloja, että ei luulisi olevan niin vaikeaa. Ihmettelen tällaista kilpailua kuka on kärsinyt köyhyydestä paremmin, kun tuskin kukaan noita joutuisi kokemaan jos viitsisi asioitaan joskus hoitaa. Ei sillä että siitä pitäisi kohtuuttomasti rangaista jos joskus mokaa jotain, mutta aika monella se ei ole vaan "kerta moka" vaan ei vaan osata hoitaa sitä taloutta... Joskus tulee mieleen sellaisten ihmisten kohdalla että onko se joku sairaus, sellainen holtittomuus että kaikki saadut rahat pitää heti pistää palamaan? Korostan, joidenkin kohdalla.
Ehkä olisi hyvä että kaikki köyhät menisivät kuntien noille velka/talous neuvojille jos mahdollista hakemaan apua, ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. Ja ehkä tosiaan toisten raha-asiat olisi hyvä olla holhouksen alaisia, jos ei ymmärrä mistään mitään ja vuodesta toiseen vaan sössii taloudenpitonsa pahemmaksi... Vaikea ymmärtää, että miten sellaiset ihmiset jotka eivät osaa hoitaa raha-asioitaan jatkuvasti ilman että tilanteeseen tulee parannusta, niin miten he voivat muitakaan asioita hoitaa ja itsestään edes pitää huolta? Sellaiset tarvitsisivat ilmeisesti jonkun kertomaan että älä tee noin ja tee noin.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]
Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.
[/quote]
Tämä on köyhyys on kyllä myös tyhmyyttä. Myös köyhien hampaat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kustannukset hyväksiluetaan sosiaalitoimistossa, toimeentulotuessa. Tai vaihtoehtoisesti laskun eräpäivää voi pilkkoa omaan maksykykyynsä sopiviksi eriksi.
[/quote]
Opiskelijat eivät saa toimeentulotukea, ja kun tilillä on pari euroa, vaikea siitä on minkäänlaisia eriä maksella. Paljon kiitoksia älyäni koskevasta mielipiteestäsi kuitenkin, toivottavasti tunnet nyt itsesi paremmaksi ihmiseksi.
[/quote]
Noita Besserwissereitä keskustelupalstoilla aina riittää, heille pääasia päästä letkauttamaan.
Minua kosketti eniten tuo kuvaus lapsen kokemasta osattomuudesta, kun ei perheellä riittänyt rahaa lapsen harrastuksiin ja tamineisiin. Muistan vielä yksinhuoltaja-aikani ja lasteni kokeman kiusaamisen, se murhe ei koskaan taida unohtua, vaikka nyt ovat asiat hyvin.
Mutta mieluummin suunta sossuun kuin tupakkakauppaan!
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]
Koen suurta myötätuntoa niitä kohtaan jotka ovat köyhiä. Itsekin olen välillä tilapäisesti "köyhä" kun tulee pakollisia, isoja menoja, kuten auton korjauskulut. Tai jos säästetään johonkin hankintaan/lomaan/jouluun. Mutta sen nuukailun ja jatkuvan säästämisen ja ostamattomuuden jaksaa kun tietää, että nyt uhrautumalla saa jotakin vastinetta. Mutta miltä tuntuisi vuosikausia säästää "vastikettomasti"? Se olisi todella kurjaa, ahdistavaa ja masentavaa. Että ei ole rahaa koskaan valita sitä kaunista mutta kallista vaihtoehtoa, tai saada oma koti sen näköiseksi kuin oikeasti haluaa, tai että voisi antaa itselle/perheelle mukavuutta omassa elämässä esim. hankkimalla auton tai ulkomaanlomalla...
Itseäni ärsyttää sellaiset kommentit, joissa perustellaan köyhyttä sillä, että miksi olet valinut niin pienipalkkaisen työn, tai miksi teit kaksi lasta. Oikeasti, minusta jokaisessa työssä mitä ihminen tekee täysipäiväisesti, pitäisi palkan olla sellainen, että sillä elää säällisesti. Että ei tarvitse elää kädestä suuhun, tai jatkuvasti köyhäillen vaikka ei ole velkaa, pikavippejä, tai huonoa taloudenpitoa esim. huonoja ostospäätöksiä (raha menee viinaan, tupakkaan, tai ylikalliisiin juuttuihin tai kaikkeen turhaan hömppään).
Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! Samalla logiikalla voisi sanoa, että köyhällä ei ole oikeutta elää jos valittaa elämästään, eli jos ei tyydy osaansa, niin sitten vaan saunan taa. Lapset ovat jokaiselle rakastavalle ihmiselle oikeus! Sitä paitsi yhteiskunnallisesti ajateltuna, nytkin on epäsuhta tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten määrän suhteen. Valtio tarvitsee jokaisen syntyvän lapsen kantamaan tätä yhteistä taakkaa, eli veronmaksua suurten ikäluokkien ollessa eläkkellä... Lapsissa on yhteinen tulevaisuutemme.
[/quote]
Hellyyttävä palopuhe. Oletko aidosti ja oikeasti tuota mieltä?
Jos esim. Kongossa naiset saavat keskimäärin 6,2 lasta. Lapset nähdään olevan "richesse" ja kertovat perheen olevan hyvinvoiva ja varakas. 8 lasta on täysin normihomma. Heillä olisi varaa ruokkia about 1,5 lasta, ja näin "hyvinvoivilla" keskimäärin. Lapsisotilaat ja lapsikauppa ovat tavallisia, Kongoa ei oikeastaan voi edes kutsua maaksi. Se on vain maaläntti missä heimot käyvät loputonta sotaa, missä raiskataan, kuollaan nälkään, naisia ei kouluteta. Pakolaisia valuu muihin maihin. Meitä on liikaa, aivan liikaa maapallolla.
Rwandassa pakkosteriloitiin AIDS-äitejä, joilla kaikilla oli jo useita lapsia, kaikilla vähintään 4. Rwanda on yksi tiheimmin asuttuja alueita, ja koska länsimaiset lääkkeet ja rokotukset ovat jo kulkeutuneet joten kuten maahan, alkaa lapsikuolleisuus olla laskemaan päin. Näin ihmiset lisääntyvät hillittömästi, tuhoten systemaattisesti sademetsät, ja tappavat sukupuuttoon monia arvokkaita eläinlajeja. Maahan tuli laki, että yli kolme lasta on laitonta. Syntyvyys on alkanut laskea. Ja ihmiset ovat raivoissaan, esim. human rights watch, koska on niin väärin säädellä syntyvyyttä tai jakaa ehkäisyä. Jokainen ihminen joka syntyy, kuormittaa maapalloa jo pelkällä hengityksellään.
Asia ei todellakaan ole niin, että lisääntyminen on perusoikeus tai luontainen tarve. Se, että lisääntyy vastuuttomasti, on pahimpia rikoksia mitä voi tehdä. Miksi sinun tarpeesi on tärkeämpi, kuin esim. kongolaisten tarve?
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]
Koen suurta myötätuntoa niitä kohtaan jotka ovat köyhiä. Itsekin olen välillä tilapäisesti "köyhä" kun tulee pakollisia, isoja menoja, kuten auton korjauskulut. Tai jos säästetään johonkin hankintaan/lomaan/jouluun. Mutta sen nuukailun ja jatkuvan säästämisen ja ostamattomuuden jaksaa kun tietää, että nyt uhrautumalla saa jotakin vastinetta. Mutta miltä tuntuisi vuosikausia säästää "vastikettomasti"? Se olisi todella kurjaa, ahdistavaa ja masentavaa. Että ei ole rahaa koskaan valita sitä kaunista mutta kallista vaihtoehtoa, tai saada oma koti sen näköiseksi kuin oikeasti haluaa, tai että voisi antaa itselle/perheelle mukavuutta omassa elämässä esim. hankkimalla auton tai ulkomaanlomalla...
Itseäni ärsyttää sellaiset kommentit, joissa perustellaan köyhyttä sillä, että miksi olet valinut niin pienipalkkaisen työn, tai miksi teit kaksi lasta. Oikeasti, minusta jokaisessa työssä mitä ihminen tekee täysipäiväisesti, pitäisi palkan olla sellainen, että sillä elää säällisesti. Että ei tarvitse elää kädestä suuhun, tai jatkuvasti köyhäillen vaikka ei ole velkaa, pikavippejä, tai huonoa taloudenpitoa esim. huonoja ostospäätöksiä (raha menee viinaan, tupakkaan, tai ylikalliisiin juuttuihin tai kaikkeen turhaan hömppään).
Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! Samalla logiikalla voisi sanoa, että köyhällä ei ole oikeutta elää jos valittaa elämästään, eli jos ei tyydy osaansa, niin sitten vaan saunan taa. Lapset ovat jokaiselle rakastavalle ihmiselle oikeus! Sitä paitsi yhteiskunnallisesti ajateltuna, nytkin on epäsuhta tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten määrän suhteen. Valtio tarvitsee jokaisen syntyvän lapsen kantamaan tätä yhteistä taakkaa, eli veronmaksua suurten ikäluokkien ollessa eläkkellä... Lapsissa on yhteinen tulevaisuutemme.
[/quote]
Hellyyttävä palopuhe. Oletko aidosti ja oikeasti tuota mieltä?
Jos esim. Kongossa naiset saavat keskimäärin 6,2 lasta. Lapset nähdään olevan "richesse" ja kertovat perheen olevan hyvinvoiva ja varakas. 8 lasta on täysin normihomma. Heillä olisi varaa ruokkia about 1,5 lasta, ja näin "hyvinvoivilla" keskimäärin. Lapsisotilaat ja lapsikauppa ovat tavallisia, Kongoa ei oikeastaan voi edes kutsua maaksi. Se on vain maaläntti missä heimot käyvät loputonta sotaa, missä raiskataan, kuollaan nälkään, naisia ei kouluteta. Pakolaisia valuu muihin maihin. Meitä on liikaa, aivan liikaa maapallolla.
Rwandassa pakkosteriloitiin AIDS-äitejä, joilla kaikilla oli jo useita lapsia, kaikilla vähintään 4. Rwanda on yksi tiheimmin asuttuja alueita, ja koska länsimaiset lääkkeet ja rokotukset ovat jo kulkeutuneet joten kuten maahan, alkaa lapsikuolleisuus olla laskemaan päin. Näin ihmiset lisääntyvät hillittömästi, tuhoten systemaattisesti sademetsät, ja tappavat sukupuuttoon monia arvokkaita eläinlajeja. Maahan tuli laki, että yli kolme lasta on laitonta. Syntyvyys on alkanut laskea. Ja ihmiset ovat raivoissaan, esim. human rights watch, koska on niin väärin säädellä syntyvyyttä tai jakaa ehkäisyä. Jokainen ihminen joka syntyy, kuormittaa maapalloa jo pelkällä hengityksellään.
Asia ei todellakaan ole niin, että lisääntyminen on perusoikeus tai luontainen tarve. Se, että lisääntyy vastuuttomasti, on pahimpia rikoksia mitä voi tehdä. Miksi sinun tarpeesi on tärkeämpi, kuin esim. kongolaisten tarve?
[/quote]
Ja lisäisin tähän siis vielä, että toivottavasti et loukkaanu tekstistäni. Lapsesi ovat arvokkaita ja varmasti rakkaita sinulle. Jotenkin tuo "victimhood" tai marttyyrin esittäminen nyppii hirveästi, kun Suomi on sellainen lintukoto, että kukaan joka viitsii vähänkin opiskella tai yrittää ei ole täällä aidosti köyhä. Se, että on tietoisesti laiminlyönyt uran rakentamisen (varsinkin kaksi aikuista taloudessa!!) ja hankkinut lapsia soppaan, on vain yksinkertaisesti vastuutonta ja oma vikasi. Se ei ole vittuilua, vain vain ja ainoastaan puhdas totuus. Jos olet rutiköyhä raskaana, harvoin asia maagisesti muuttuu lapsen ollessa jo maailmassa, jos olet laiskotellut koulussa. Oma äitini tulee kehitysmaasta, ja hän ajaa vahvasti ajatusta, että mitään yhteiskuntaa ei ole joka olisi vastuussa sinusta, ja suomalaiset ovat uskomattoman kiittämättömiä ja laiskoja valittaessaan oloista täällä. Siivojan lapsesta voi tulla miljönääri jos vain yrittää. Jo esim. yhdysvalloissa tuo ei ole mahdollista.
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:25"]
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]
Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! Samalla logiikalla voisi sanoa, että köyhällä ei ole oikeutta elää jos valittaa elämästään, eli jos ei tyydy osaansa, niin sitten vaan saunan taa. Lapset ovat jokaiselle rakastavalle ihmiselle oikeus!
[/quote]
Myös kaikissa Afrikan maissa? Kaikissa muslimimaissa? Aasiassa? Myös homopareille? Myös adoptoiville yksinhuoltajille? Kaikille tasavertaisesti ja taustoista ja elämäntilanteista riippumatta?
[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]
Sitä paitsi yhteiskunnallisesti ajateltuna, nytkin on epäsuhta tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten määrän suhteen. Valtio tarvitsee jokaisen syntyvän lapsen kantamaan tätä yhteistä taakkaa, eli veronmaksua suurten ikäluokkien ollessa eläkkellä... Lapsissa on yhteinen tulevaisuutemme.
[/quote]
Näytätkö selvät ja aukottomat laskelmat montako työpaikkaa Suomessa on 30 vuoden kuluttua ja mikä on suomalaisten kyky työllistyä niihin?
Ja tähän liittyen: onko mielestäsi moraalisesti väärin jättää lapsia hankkimatta vain siitä syystä, että (myös pitkän tähtäimen) taloustilanne näyttää epävarmalta? Toisin sanoen jos tämä on ainoa syy mikä siinä lapsen tulossa arveluttaa, niin antaa palaa vaan?
[/quote]
Ja mikä SINÄ olet määrittämään kenellä on oikeus hankkia lapsia?? Eikö mielestäsi Aasialaisilla tai Afrikkilaisilla ole oikeus lapsiin? Kuulostat ihan natsisaksalaiselta, perusteesi on samalla tasolla noin älyllisesti. Mikä on seuraava vaihe, vain rikkaat ja älykkäät saavat lisääntyä? Vain kauniit ja hoikat? Vain terveet ja liikunnalliset?
Mitä hait noilla kysymyksilläsi? Mikä tekee väärin sen, että yksinhuoltaja adoptoi lapsen, lapsen jonka omat biologiset vanhemmat ovat kuolleet tai hylänneet? En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa sinulle ymmärtää? Mikä tekee homoista erilaisen vanhemman kuin heteron? Entäs sitten puoluekanta...?
Ihan huvittaa tuo homous ja Afrikkalaiset. Voi jessus sentään, en sentään kuvitellut, että mennään näin kliseiseen ja kuluneeseen ajattelutapaan...