Traagisin köyhyytesi ilmenemismuoto?

Pitää priorisoida jatkuvasti. Mitkä näistä ovat tässä kuussa pakollisimpia: kuopukselle talvihaalari vai esikoiselle talvikengät? Minulle itselleni talvitakki? Lastenhuoneeseen matto? Miehelle ehjiä kalsareita? Ja kun oikeasti kaikki perheenjäsenet tarvitsevat koko ajan kaikenlaista. Lasten tarpeet tietysti menevät etusijalle, mutta esimerkiksi lasten kanssa ulkoileminen on aika haasteellista jos itsellä ei ole lämpimiä ja vedenpitäviä välikausi/talvivaatteita. Lastenhuoneen askeesi ei tosiaankaan ole vapaavalintaista vaan pakon sanelemaa, puhumattakaan muista asuntomme huoneista. Kotimme on ruma ja epäviihtyisä, mutta tosi harvoin on varaa ostaa mitään sisustustarvikkeita saati uusia huonekaluja.

Kirppiksiltä löytää tietysti joskus jotain. Mutta sekin on köyhyydessä ikävää ettei oikeastaan ikinä ole varaa valita sellaista mitä oikeasti haluaa. Täytyy jatkuvasti tyytyä, joka asiassa. Ei ostella luomua, ei ostella kauniita vaatteita, ei ostella mitään kivaa vähän turhanpäiväistä koskaan ihan vaan siksi kun tekee mieli kun rahat ei riitä edes kaikkiin välttämättömyyksiin.

Ruokakaupassa käynti itsessään oli ikävää ja nöyryyttävää, koska piti tarkkaan laskea mitä pystyi ostamaan. Piti laskea tarkkaan koko ajan että paljonko on mennyt rahaa ja riittääkö sitä esim. hedelmiin tai mehuun. Sitten jännittää kassalla loppusumaa puhumattakaan siitä, että olisi saanut ostettua vaikkapa jäätelöä viikonlopuksi.

Tuntui pahalta, ettei aikuisena ihmisenä voinut ostaa kaupasta sitä mitä olisi halunnut tai tehdä sitä ruokaa mitä teki sillä hetkellä mieli. Tämä nyt ei sinänsä ole mikään "pohjanoteeraus" ollenkaan, mutta kokemuksena nöyryyttävä ja masentava siinä elämäntilanteessa kyllä.

Keräsin öisin pulloja, että saadaan edes perunoita...

Koen suurta myötätuntoa niitä kohtaan jotka ovat köyhiä. Itsekin olen välillä tilapäisesti "köyhä" kun tulee pakollisia, isoja menoja, kuten auton korjauskulut. Tai jos säästetään johonkin hankintaan/lomaan/jouluun. Mutta sen nuukailun ja jatkuvan säästämisen ja ostamattomuuden jaksaa kun tietää, että nyt uhrautumalla saa jotakin vastinetta. Mutta miltä tuntuisi vuosikausia säästää "vastikettomasti"? Se olisi todella kurjaa, ahdistavaa ja masentavaa. Että ei ole rahaa koskaan valita sitä kaunista mutta kallista vaihtoehtoa, tai saada oma koti sen näköiseksi kuin oikeasti haluaa, tai että voisi antaa itselle/perheelle mukavuutta omassa elämässä esim. hankkimalla auton tai ulkomaanlomalla...

Itseäni ärsyttää sellaiset kommentit, joissa perustellaan köyhyttä sillä, että miksi olet valinut niin pienipalkkaisen työn, tai miksi teit kaksi lasta. Oikeasti, minusta jokaisessa työssä mitä ihminen tekee täysipäiväisesti, pitäisi palkan olla sellainen, että sillä elää säällisesti. Että ei tarvitse elää kädestä suuhun, tai jatkuvasti köyhäillen vaikka ei ole velkaa, pikavippejä, tai huonoa taloudenpitoa esim. huonoja ostospäätöksiä (raha menee viinaan, tupakkaan, tai ylikalliisiin juuttuihin tai kaikkeen turhaan hömppään).

Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! Samalla logiikalla voisi sanoa, että köyhällä ei ole oikeutta elää jos valittaa elämästään, eli jos ei tyydy osaansa, niin sitten vaan saunan taa. Lapset ovat jokaiselle rakastavalle ihmiselle oikeus! Sitä paitsi yhteiskunnallisesti ajateltuna, nytkin on epäsuhta tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten määrän suhteen. Valtio tarvitsee jokaisen syntyvän lapsen kantamaan tätä yhteistä taakkaa, eli veronmaksua suurten ikäluokkien ollessa eläkkellä... Lapsissa on yhteinen tulevaisuutemme.

Lapsena jäin aina kaikesta ulkopuolelle. En päässyt kavereiden kanssa Linnanmäelle kun vanhemmat säästivät koko kesän rahoja perheen yhteistä huvipuistoretkeä varten. En päässyt leirikouluihin tai aina luokkaretkillekään, ei ollut rahaa. Meinasi jäädä jopa luokkasormus saamatta. Luokkakaverit kiusasivat kirppisvaatteista (vaikka itse kyllä oikeasti tykkäsin niistä). Minulla oli mieluisa harrastus josta jouduin kuitenkin kalliiden maksujen takia luopumaan.

Kaikkein pahinta oli kuitenkin se että köyhyys sai minut vetäytymään. Kun ei halunnut näyttää kenellekään miten huonosti meidän perheellä meni (vaikka kai ne sen tajusivat muutenkin), sitä oppi pitämään ihmiset melko tehokkaasti loitolla. Vieläkin on todella vaikea luottaa ihmisiin, ja luulen sen olevan osittain seurausta siitä miten tiukasti pidin kiinni "vaitiolovelvollisuudestani" koskien kotiolojani.

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Lapsena jäin aina kaikesta ulkopuolelle. En päässyt kavereiden kanssa Linnanmäelle kun vanhemmat säästivät koko kesän rahoja perheen yhteistä huvipuistoretkeä varten. En päässyt leirikouluihin tai aina luokkaretkillekään, ei ollut rahaa. Meinasi jäädä jopa luokkasormus saamatta. Luokkakaverit kiusasivat kirppisvaatteista (vaikka itse kyllä oikeasti tykkäsin niistä). Minulla oli mieluisa harrastus josta jouduin kuitenkin kalliiden maksujen takia luopumaan.

Kaikkein pahinta oli kuitenkin se että köyhyys sai minut vetäytymään. Kun ei halunnut näyttää kenellekään miten huonosti meidän perheellä meni (vaikka kai ne sen tajusivat muutenkin), sitä oppi pitämään ihmiset melko tehokkaasti loitolla. Vieläkin on todella vaikea luottaa ihmisiin, ja luulen sen olevan osittain seurausta siitä miten tiukasti pidin kiinni "vaitiolovelvollisuudestani" koskien kotiolojani.

[/quote]

Jatkan vielä, että siltikään en ole sitä mieltä että olisi ollut parempi jättää syntymättä. Eikä köyhä lapsuus välttämättä ole täyttä helvettiäkään.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Tämä on köyhyys on kyllä myös tyhmyyttä. Myös köyhien hampaat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kustannukset hyväksiluetaan sosiaalitoimistossa, toimeentulotuessa. Tai vaihtoehtoisesti laskun eräpäivää voi pilkkoa omaan maksykykyynsä sopiviksi eriksi.

Varmaan kun sähköt katkaistiin ja jouduttiin muuttamaan äidin luo.

Joskus vuonna 1995 jouduin nöyrtymään sossuun kun ei rahat kertakaikkiaan riittäneet. Minä olin työttömänä ja mies työssä, jossa sen pienenkin oppisopimusajan palkan sai ihan miten sattuu ja monessa erässä (=konkurssikypsä firma). Vuokra  ja varsinkin sähkölasku (lämmitys!!) oli suuri tuloihin nähden ja vaikka saatiin ihan vähän asumistukea, ei ruokaan saatika muuhun jäänyt rahaa. Autoon ei saanut bensaa ja ihan hevon kuusessa asuttiin, ei bussiyhteyksiä.. Lähikauppa (kallis) oli olemassa, mutta mitäpä siitä ostit kun oli ehkä 2mk lompsassa.

Mutta niin sossu sai laskettua, että meille jää ihan ylimääräistä rahaa 200 mk/kk eli ei saatu apua. Silloin tuli itku... Toistamiseen en ole sossua vaivannut ongelmillani. Vaikka ihan vitun vaikeaa on ollut monen monta kertaa tuonkin jälkeen.

Konkreettisia noloiluja: rintsikoiden ja alushousujen parsiminen, tosi laihan ruuan tekeminen, jotta olisi edes jotain lämmintä syötävää.. kyläily pelkästään kahvin toivossa, pullojen keräys roskiksistakin, kävellen haettu pussi makaronia 5 km:n päästä (kun ei ollut enempää rahaa eikä autossa bensaa).

ja nyt kun mietin.. missähän ihmeessä mun pyörä on ollut noina vuosina..?

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:50"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Jouduin kärsimään hammassärystä, koska minulla ei ollut rahaa edes julkiseen hammashoitoon tai särkylääkkeeseen. Yhden syksyn kävelin rikkinäisillä kengillä jalat märkinä. Nämä olivat ehkä kurjimmat kokemukset.

[/quote]

Tämä on köyhyys on kyllä myös tyhmyyttä. Myös köyhien hampaat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kustannukset hyväksiluetaan sosiaalitoimistossa, toimeentulotuessa. Tai vaihtoehtoisesti laskun eräpäivää voi pilkkoa omaan maksykykyynsä sopiviksi eriksi.

[/quote]

Opiskelijat eivät saa toimeentulotukea, ja kun tilillä on pari euroa, vaikea siitä on minkäänlaisia eriä maksella. Paljon kiitoksia älyäni koskevasta mielipiteestäsi kuitenkin, toivottavasti tunnet nyt itsesi paremmaksi ihmiseksi.

Tässäkään ei ole mitään traagista, mutta itselle tärkeä muisto kuitenkin. Opiskelijana se "tavallinen" köyhyys ja pihistely kärjistyi juhlapyhinä, kun niitä ei ollut varaa toteuttaa kuten olisi halunnut.

Ei ollut esimerkiksi varaa ostaa lainkaan joulukoristeita omaan kotiin, ei oikein mitään jouluun liityvää. Ruuat tuli kotoa, vahemmilla olin muutenkin joulun mutta silloin tuntui pahalta, ettei siihen joulun "tekemiseen" voinut itse lainkaan osallistua. Kaikki kaupoilla käynti oli myös tuolloin pirun ahdistavaa, kun mitään kivaa ei voinut ostaa. 

Sama juttu juhannuksena, kaksi kertaa vietin juhannuksen melkein yksin kotona, ei ollut rahaa lähteä mihinkään reissuun mukaan. Tavallinen mökkeilykin olisi juomien ja ruokien kanssa tullut jo liian kalliiksi. Sama juttu vappujen ja muiden kanssa, oleellisesta tässä siis se yksin jäämisen ja häpeän tunne, ei juhliminen.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! 

[/quote]

Totta kai köyhällä on oikeus vaikka purjeveneeseen. Myötätuntoa on kuitenkin turha odottaa, jos tekee taloudellisesti täysin vastuuttomia päätöksiä. Lapsi maksaa kuitenkin edullisimmillaankin kymmeniä tuhansia euroja.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:19"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 01:21"]

 Ei ollut varaa laittaa paria euroa opiskeluruokalan lounaaseen, se oli liian kallis. Kaikki rahat meni junalippuihin, kun nykyinen puolisoni asui eri kaupungissa. 

 [/quote]

Voi jeesus mitä tyhmyyttä, SEHÄN ON TÄYSIN OMA VALINTA, jos tuhlaa ruokarahansa siihen että pääsee hanipuppelin luokse junalla.. Ja sitten vielä kehdataan väittää että kaikilla on oikeus lapsiin/hyvään elintasoon/jnejne.. Kun ei edes järkeä osata käyttää!!! voi vittu kukkuu!!! :(

[/quote]

ilman junalippuja ei nyt olisi välttämättä hyvää liittoa ja ihania lapsia, että oliko se sittenkään tyhmyyttä.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:05"]

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! 

[/quote]

Totta kai köyhällä on oikeus vaikka purjeveneeseen. Myötätuntoa on kuitenkin turha odottaa, jos tekee taloudellisesti täysin vastuuttomia päätöksiä. Lapsi maksaa kuitenkin edullisimmillaankin kymmeniä tuhansia euroja.

[/quote]

Purjevene ja lapsi on täysin eri asia. Mutta jos sulle oma lapsi merkitsee samaa kuin oma purjevene, niin ymmärrän täysin, että et ymmärrä pointiani. 

Jokaisella on oikeus saada omia lapsia juu, mutta vastuunsa täytyy jokaisen silti tietää. Ihmisellä täytyy siis olla jonkinlainen kyky elättää lapsi, ei niin että tehdään lapsia tietoisesti sosiaaliturvan varaan. Aikuinen ihminen ei vaan toimi niin, että tekee lapsia koska "niitä on oikeus" saada, vaan miettii sen lapsen parasta ja mitä sille voi itse tarjota.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 17:14"]

Jokaisella on oikeus saada omia lapsia juu, mutta vastuunsa täytyy jokaisen silti tietää. Ihmisellä täytyy siis olla jonkinlainen kyky elättää lapsi, ei niin että tehdään lapsia tietoisesti sosiaaliturvan varaan. Aikuinen ihminen ei vaan toimi niin, että tekee lapsia koska "niitä on oikeus" saada, vaan miettii sen lapsen parasta ja mitä sille voi itse tarjota.

[/quote]

Voi kun tilanteet voivat  muuttua sen lapsen saannin jälkeenkin.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää minusta olla "oikeus" lapsiin. Ymmärrän, että köyhän ei kannata hankkia suurperhettä, mutta suorastaan minua ärsyttää suunnattomasti se, että köyhällä ei saisi olla lapsia, tai sitten pitää olla valittamatta köyhyydesta! Samalla logiikalla voisi sanoa, että köyhällä ei ole oikeutta elää jos valittaa elämästään, eli jos ei tyydy osaansa, niin sitten vaan saunan taa. Lapset ovat jokaiselle rakastavalle ihmiselle oikeus!

[/quote]

Myös kaikissa Afrikan maissa? Kaikissa muslimimaissa? Aasiassa? Myös homopareille? Myös adoptoiville yksinhuoltajille? Kaikille tasavertaisesti ja taustoista ja elämäntilanteista riippumatta?

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 16:42"]

Sitä paitsi yhteiskunnallisesti ajateltuna, nytkin on epäsuhta tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten määrän suhteen. Valtio tarvitsee jokaisen syntyvän lapsen kantamaan tätä yhteistä taakkaa, eli veronmaksua suurten ikäluokkien ollessa eläkkellä... Lapsissa on yhteinen tulevaisuutemme.

[/quote]

Näytätkö selvät ja aukottomat laskelmat montako työpaikkaa Suomessa on 30 vuoden kuluttua ja mikä on suomalaisten kyky työllistyä niihin?

Ja tähän liittyen: onko mielestäsi moraalisesti väärin jättää lapsia hankkimatta vain siitä syystä, että (myös pitkän tähtäimen) taloustilanne näyttää epävarmalta? Toisin sanoen jos tämä on ainoa syy mikä siinä lapsen tulossa arveluttaa, niin antaa palaa vaan?

Aloin polttaa tupakkaa, koska ei ollut varaa ruokaan. Tupakka piti tehokkaasti nälän tunteen poissa. Viikossa meni kaksi askia. Saatoin syödä joka päivä aamupalan (teetä ja leipää) ja sitten tupakoin loppupäivän ja join vettä hanasta. Ruokaa söin pari kertaa viikossa. Tavallisesti se oli jotain makaronia ja sulaa voita päälle, joskus parempina päivinä myös jauhelihaa joukossa.

Näin elin puolet opiskeluajasta. Vanhempani olivat köyhiä ja lainaa en uskaltanut ottaa. Opiskeluasunto oli aika kaukana yliopistolta ja rahaa meni siis myös bussilippuun. Seitsemään vuoteen en ostanut uusia vaatteita tai kenkiä.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:39"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 19:19"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 01:21"]

 Ei ollut varaa laittaa paria euroa opiskeluruokalan lounaaseen, se oli liian kallis. Kaikki rahat meni junalippuihin, kun nykyinen puolisoni asui eri kaupungissa. 

 [/quote]

Voi jeesus mitä tyhmyyttä, SEHÄN ON TÄYSIN OMA VALINTA, jos tuhlaa ruokarahansa siihen että pääsee hanipuppelin luokse junalla.. Ja sitten vielä kehdataan väittää että kaikilla on oikeus lapsiin/hyvään elintasoon/jnejne.. Kun ei edes järkeä osata käyttää!!! voi vittu kukkuu!!! :(

[/quote]

ilman junalippuja ei nyt olisi välttämättä hyvää liittoa ja ihania lapsia, että oliko se sittenkään tyhmyyttä.

[/quote]

No juu, kyllä oli tyhmyyttä!! Ei olis, jos olisit tarpeeksi älykäs olemaan nillittämättä, että olit "niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin köyhä, että blaablaa..."