sos. tt.n tapaaminen ensimmäisen ultran jälkeen
En tiedä kuinka yleistä, mutta minä olen lähes raivoissaan. Pelkään ylikaiken sisätutkimuksia, joten kiva hysteerisenä itkien sitten mennä tapaamaan jotain tuntematonta ihmistä jonka läsnäoloa en edes ymmärrä. Tuntuu että ilman pelkoakin tuo olisi ihan kohtuutonta, että juuri kun on nähnyt lapsensa ekaa kertaa, niin joku tulee kuulustelemaan. Pakko oli purkautua. Olen yksin, mies ei pääse ultraan mukaan.
Kommentit (84)
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 00:44"]
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 00:28"]
Valitettavasti 2-suunt. mielisairaudesta sos tt joutuu tavata vielä lapsen synnyttyäkin. He tulevat kotikäynnille tai pitää käydä näyttämässä että lapsen kanssa kontakti ja arki sujuu. Tosi keljua, mutta tosi byrokraattisia ollaan, jos äidillä on ollut aikaisemmin vastaavia ongelmia.
[/quote]
Vielä keljumpaa se olisi, että kaiken maailman kilipää-äidit saisivat tuhota lapsiaan rauhassa, jos ei kukaan yhtään katsoisi perään. Tätä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen aivan liikaa.
[/quote]
Onkos sinulla kilipää-äidillä kokemusta tästä kovin on vakuuttavan kuulosta ?
Jos menee tuollaisesta paniikkiin, ei vaikuta kovin tasapainoiselta ja huolehtimaan kykenevältä... Lapsen kanssa eläminen. On jatkuvia yllättäviä tilanteita, muiden arvostelua, äitiyden kyseenalaistamista ja äärirajoilla elämistä.
Av mammat ovat todellisia asiantuntijoita
samasta perheestä? onko tuleva isä siis veljesi?