Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
sos. tt.n tapaaminen ensimmäisen ultran jälkeen
26.10.2013 |
En tiedä kuinka yleistä, mutta minä olen lähes raivoissaan. Pelkään ylikaiken sisätutkimuksia, joten kiva hysteerisenä itkien sitten mennä tapaamaan jotain tuntematonta ihmistä jonka läsnäoloa en edes ymmärrä. Tuntuu että ilman pelkoakin tuo olisi ihan kohtuutonta, että juuri kun on nähnyt lapsensa ekaa kertaa, niin joku tulee kuulustelemaan. Pakko oli purkautua. Olen yksin, mies ei pääse ultraan mukaan.
Kommentit (84)
Niin, ja sitten kun avaudut, sinulle järjestetään sitä apua. Terkan kuuluu tehdä se ihan lain velvoittamana. Sinä lepatat nyt täälläkin varsin huolestuttavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalityöntekijät on itse asiassa hyvällä asialla, turha niihin noin on suhtautua.
Apua sossuilta? Mihin vaivaan minä apua tarvitsen? Jos kyse ois mun mielenterveydestä niin kai minut olisi suoraan asiantuntijalle lähetetty, eikä valtion virkamiehelle joka yleensä on mukana vasta kun voidaan toeta ettei minusta ole tähän?
Et sinä, vaan se lapsesi. Lastensuojelu suojelee lapsia ja ajaa lasten etua. Laajemmin perheesi etua.
Syynä tuolle sos.tt tapaamiselle on siis mielialahäiriön diagnoosi. Mahdollisesti myös tuo pelkosi. Kaksisuuntaisessa on suuri riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja voi olla että haluavat tästä sitten keskustella, kysellä tukiverkoistasi jne. Kysy mennessäsi ultraan oletko erityisseurannassa.
Itse olin saman diagnoosin takia erityisseurannassa raskauden ajan. Käytännössä tämä tarkoitti sos.tt tapaamista kaksi kertaa raskausaikana ja kerran lapsivuodeosastolla. Lisäksi kävin ultrassa useammin kuin normaalisti raskauden aikana käydään ja ultrauksen teki lääkäri hoitajan sijaan. Lapsen synnyttyä oli vielä kaksi seurantakäyntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:01"]
Syynä tuolle sos.tt tapaamiselle on siis mielialahäiriön diagnoosi. Mahdollisesti myös tuo pelkosi. Kaksisuuntaisessa on suuri riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja voi olla että haluavat tästä sitten keskustella, kysellä tukiverkoistasi jne. Kysy mennessäsi ultraan oletko erityisseurannassa.
Itse olin saman diagnoosin takia erityisseurannassa raskauden ajan. Käytännössä tämä tarkoitti sos.tt tapaamista kaksi kertaa raskausaikana ja kerran lapsivuodeosastolla. Lisäksi kävin ultrassa useammin kuin normaalisti raskauden aikana käydään ja ultrauksen teki lääkäri hoitajan sijaan. Lapsen synnyttyä oli vielä kaksi seurantakäyntiä.
[/quote]
lisäys. Tämä sos.tt ei siis ollut lastensuojelun sos.tt vaan tämän kyseisen erityisäitiyspoliklinikan. Meistä ei tehty ennakoivaa lastensuojeluilmoitusta tm.
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 18:54"]
Sosiaalityöntekijät on itse asiassa hyvällä asialla, turha niihin noin on suhtautua.
[/quote] suhtautuisin varmasti paremmin jos tietäisin miksi tilanteessa olen, ja jos kyvykkyyttäni epäillään, niin se selitettäisiin ennenkun tuollainen pommi tulee postissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurillani on bipo. Se paheni raskausaikana. Kun lapsi syntyi, hänellä alkoi käydä perhetyöntekijä. Kun lapsi oli puolivuotias, hän joutui sairaalaan.
Me naapuritkin päivystettiin, että perhe selvisi.
Työkaverillani on bipo. Hän joutui psykoosiin lapsensa synnyttyä. Hyökkäsi sakset tanassa miehensä kimppuun lastaan suojellakseen. Vuosi siaraalassa. Mies sai apua sossusta hoitaessaan lasta.
Kai sinä käsität, että mt-ongelmat ovat uhka perheelle?
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:01"]
Syynä tuolle sos.tt tapaamiselle on siis mielialahäiriön diagnoosi. Mahdollisesti myös tuo pelkosi. Kaksisuuntaisessa on suuri riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja voi olla että haluavat tästä sitten keskustella, kysellä tukiverkoistasi jne. Kysy mennessäsi ultraan oletko erityisseurannassa.
Itse olin saman diagnoosin takia erityisseurannassa raskauden ajan. Käytännössä tämä tarkoitti sos.tt tapaamista kaksi kertaa raskausaikana ja kerran lapsivuodeosastolla. Lisäksi kävin ultrassa useammin kuin normaalisti raskauden aikana käydään ja ultrauksen teki lääkäri hoitajan sijaan. Lapsen synnyttyä oli vielä kaksi seurantakäyntiä.
[/quote]
lisäys. Tämä sos.tt ei siis ollut lastensuojelun sos.tt vaan tämän kyseisen erityisäitiyspoliklinikan. Meistä ei tehty ennakoivaa lastensuojeluilmoitusta tm.
[/quote] luojan kiitos joku joka asiasta tietää. On helpotus tietää että tämä on oikeasti vain käytäntö, eikä minua epäillä etten voi olla äiti lapselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkkinä sellainen että kannattaa olla mahdollisimman rauhallinen ja ystävällinen, ja korostaa oireettomuutta ja vahvoja tukiverkkoja (ja hankkia sellaiset), sekä kertoa että tarvittaessa haet perheellenne neuvolan (ei lastensuojelun) perhetyöntekijän vauvan synnyttyä. Sinuna yrittäisin kyllä saada sen miehen mukaan tähän tapaamiseen.
47/48
Hei minullakin oli tosi kova synnytyspelko ja lapsella selvisi myös rakenteellinen vika ja minulle kova masennus jne. Kävin raskausaikana 3x psykologilla, 3x sairaalan psykiatrisen työryhmän haastatteluissa miehen kanssa, 2x pelkopolilla. Syntymän jälkeen psykiatrinen sairaanhoitaja kävi osastolla ja myöhemmin vielä meillä kotona. Silti kertaakaan ei kyseenalaistettu vanhemmuuttani. Yrittävät vain auttaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitähän sulle on koko ajan tolkutettu, että mt-ongelmaisten kohdalla tuo on käytäntö. Syynä se että heidän äitiytensä nyt ei ole yhtä selviö kuin muiden. Jestas.
Kaikissa kunnissa ei ole mitään neuvolan perhetyöntekijöitä. On vain se sossu.
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:09"]
Hei minullakin oli tosi kova synnytyspelko ja lapsella selvisi myös rakenteellinen vika ja minulle kova masennus jne. Kävin raskausaikana 3x psykologilla, 3x sairaalan psykiatrisen työryhmän haastatteluissa miehen kanssa, 2x pelkopolilla. Syntymän jälkeen psykiatrinen sairaanhoitaja kävi osastolla ja myöhemmin vielä meillä kotona. Silti kertaakaan ei kyseenalaistettu vanhemmuuttani. Yrittävät vain auttaa :)
[/quote] kiitos asiallisesta vastauksesta:) säikäytti nämä vastaukset täällä ihan tosissaan. Kun mielestäni mt häiriöstä/masennuksesta voi selvitä ja sen kanssa oppii elämään ilman oireilua. Olisi väärin että diagnoosi vaikuttaisi minun tai mieheni elämään niin rajusti että vanhemmuus kyseenalaistetaan. Toivon että olet päässyt elämässä eteenpäin ja elät ihanaa elämää kaikesta huolimatta:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:11"]
No sitähän sulle on koko ajan tolkutettu, että mt-ongelmaisten kohdalla tuo on käytäntö. Syynä se että heidän äitiytensä nyt ei ole yhtä selviö kuin muiden. Jestas.
Kaikissa kunnissa ei ole mitään neuvolan perhetyöntekijöitä. On vain se sossu.
[/quote] täällä on kyllä tolkutettu että olen itse sössinyt asiani. Jestas.
Voi jessus. Se lapsi tulee varmasti hankaloittamaan elämääsi. Eikö sinua yhtään itseäsi hirvitä sen lapsen puolesta?
Niin, ihan itsehän sinä avauduit. Siitä seurasi tuo sossu. Jos olisit ollut hiljaa, sitä ei olii tullut.
Sairaalan sosiaalityöntekijän tarkoitus on varmistaa, että sinä tiedät, mihin kaikkeen tukeen (rahalliseen tai käytännölliseen) olet oikeutettu, ja että osaat halutessasi hakea niitä tukia, joihin olet oikeutettu.
Ei se epäile, ettetkö sinä pystyisi vanhemmuuteen, mutta se tietää, että monesti mielenterveysongelmiista toipuminen ja raskaus tai vanhemmuus asettavat ihmiselle lisähaasteita. Siksi molemmat yhtä aikaa kokeva ihminen voi olla oikeutettu lisätukeen.
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:15"]
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:09"]
Hei minullakin oli tosi kova synnytyspelko ja lapsella selvisi myös rakenteellinen vika ja minulle kova masennus jne. Kävin raskausaikana 3x psykologilla, 3x sairaalan psykiatrisen työryhmän haastatteluissa miehen kanssa, 2x pelkopolilla. Syntymän jälkeen psykiatrinen sairaanhoitaja kävi osastolla ja myöhemmin vielä meillä kotona. Silti kertaakaan ei kyseenalaistettu vanhemmuuttani. Yrittävät vain auttaa :)
[/quote] kiitos asiallisesta vastauksesta:) säikäytti nämä vastaukset täällä ihan tosissaan. Kun mielestäni mt häiriöstä/masennuksesta voi selvitä ja sen kanssa oppii elämään ilman oireilua. Olisi väärin että diagnoosi vaikuttaisi minun tai mieheni elämään niin rajusti että vanhemmuus kyseenalaistetaan. Toivon että olet päässyt elämässä eteenpäin ja elät ihanaa elämää kaikesta huolimatta:)
[/quote]
Meillä menee nyt tosi hyvin! Unohdin mainita, että minulla oli nuorempana TOSI vaikea masennus. Siitäkin heille kerroin ja sen takia oli seurantaa paljon. Neuvolasta voi myös pyytää aikaa psykologille. Ottavat hyvin sen, jos olet itsekin valmis käsittelemään masennusta. Itse menin kaikkiin haastatteluihin ym. vaikka pidin niitä osaa ihan turhina. Lapsi on pian vuoden eikä sen ekan parin kk:n jälkeen ole kukaan "häirinnyt".
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 19:18"]
Niin, ihan itsehän sinä avauduit. Siitä seurasi tuo sossu. Jos olisit ollut hiljaa, sitä ei olii tullut.
[/quote] joo no minun mielestä avoimesti jutteleminen on vaan hyvä asia. Miksi ihmeessä salaisin lääketieteellistä tietoa, kun kyse on omasta lapsestani. Enkä näe enää mitään ongelmaa tästä tapaamisesta kun tiedän mistä on kyse, paitsi harmillinen ajankohta jonka aion vaihtaa.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="26.10.2013 klo 18:45"]
No miksi ihmeessä sitten menet avautumaan???
[/quote] avautumaan missä? Neuvolassa on mun mielestä idiotismia salata mitään. Ja nykyään on aika normaalia kysyä että miten muilla on ollut ja mistä syystä.