Hyvä kirjoitus pettämisestä, ajateltavaa mustavalkoille

Vierailija kirjoitti:

Eihän niitä verrata pitäisikään. En vain ymmärrä miksi kylmyys on ok ja pettäminen ei. Minusta kumpikaan ei ole ok. Kylmällä puolisolla ei pitäisi olla valittamista, koska hän on jo sanattomasti teoillaan irtisanoutunut parisuhteesta ja yrittää lykätä eroa toisen syyksi, ei vaan saa aikaiseksi tai haluaa taloudellisista syistä roikkua inhoamassaan ihmisessä.

Mitään sanatonta irtisanoutumista parisuhteesta ei ole olemassa. Kylmyys on puhtaasti mielipideasia. Pettäminen ei.

Vierailija kirjoitti:

Mutta tämä, sanotaan ettei saa erota, eroatte liian helposti, ette voi erota jne jne. 

Mitäpä, jos ette olisi mitään mieltä toisten parisuhteiden päättymisten tai päättymättömyyden syistä. Tai siitä, päättääkö ihmiset erota vai eivät.

On ihan eri asia sanoa yleisellä tasolla että ihmiset eroaa liian helposti kuin ymmärtää että yksittäisissä tapauksissa ihmisillä on tähän ratkaisuun syynsä. Itse olen sitä mieltä, että huonosta suhteesta kannattaa aina erota. Enemmänkin ihmetyttää miksi ihmiset kitkuttaa huonoissa suhteissa aivan turhaan. Teettekö te muutkin elämänratkaisunne sen mukaan, mitä randomit ihmiset niistä ajattelee ja sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Eihän niitä verrata pitäisikään. En vain ymmärrä miksi kylmyys on ok ja pettäminen ei. Minusta kumpikaan ei ole ok. Kylmällä puolisolla ei pitäisi olla valittamista, koska hän on jo sanattomasti teoillaan irtisanoutunut parisuhteesta ja yrittää lykätä eroa toisen syyksi, ei vaan saa aikaiseksi tai haluaa taloudellisista syistä roikkua inhoamassaan ihmisessä.

No minäpäs voin kertoa esimerkin omasta elämästäni, miksi olin kylmä.

Aloimme parisuhteeseen nuorina ja menovaihde päällä. Kun aloimme seurustella menovaihde vähän hiljeni molemmilla. Sitten tulin raskaaksi ja minulle oli itsestäänselvää, että enää ei juoksennella. Noh, raskausajan ja varpajaiset tietysti ymmärsin, että mies voi mennä, mutta siinä vaiheessa olin itse niin väsynyt lapsen kanssa valvomiseen, että tosiaan kaipasin hänen tukeaan ja apuaan lastenhoidossa. Jonkin verran sitä sainkin, mutta mielestäni liian usein olin vauvan kanssa ihan yksin, kun mies meni omia menojaan (jäi esimerkiksi baarista kavereille yöksi). Tästä yritin puhua miehelle monia kertoja, että edes kertoisi, milloin on tulossa kotiin jne. Tämä keskustelu käytiin noin tuhat kertaa ja mikään ei muuttunut. Sain vain kuulla, miksi pitää aina jankuttaa samaa asiaa. Okei. Päätin, etten enää välitä. En sano enää koskaan mitään, enkä pyydä yhtään mitään. Pärjään lapsen kanssa ihan itse enkä suunnittele menojani miehen varaan. 

Näin jatkui muutaman vuoden. Minä en kysellyt mieheltä mitään, annoin vain mennä. Miehelle kehittyi alkoholiongelma, jonka myötä hänen kosketuksensa alkoi inhottaa. Minua ei edes kiinnostanut, missä hän menee ja kenen kanssa. Olin jo tehnyt päätöksen erosta, mutta lapsen takia siirsin sitä koko ajan ja kuitenkin toivoin, että kaikki vielä paranisi. En vain tiennyt miten, kun en saanut enää puhuttua miehelle. 

Juu, viimeiset vuodet olin kylmä, mutta enpä minä sitä ihan itsekseni keksinyt. Ja kyllä, minä syytän miestä alkoholiongelmasta. En todellakaan ota sitä omalle vastuulleni, vaikka olinkin kylmä. Minulla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin se kylmyys, kun yritykseni yhteisestä arjesta, parisuhteesta ja vastuunkannosta torjuttiin. 

Vierailija kirjoitti:

Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.

Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.

Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.

Tuo kirjoitus se mustavalkoinen oli.

Mitä ihanin ihminen ja ku*ipää yhdessä jolloin tuon ihanan ihmisen oli melkeinpä pakko pettää.

Harvoinhan se noinkaan on .

Se että toisesta on tullut kylmä ja etäinen, voi myös olla kummankin syytä, ei pelkästään sen kylmän puoliskon.

Eroaminen on aina oikea ratkaisu jos ei asioita saa kuntoon puhumalla yms.

Pettäminen ei ole ratkaisu, ei missään nimessä.

Vierailija kirjoitti:

Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.

Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?

Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?

Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?

Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin. 

Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.

Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.

Ja jos sulle huudetaan kotona ja kohdellaan huonosti, niin se ei ole mikään painava syy pettämiseen. Se on painava syy lähteä suhteesta ja etsiä parempi suhde, jossa tuota ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.

Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.

Niin ei se välttämättä ole virhe. Voi olla että siitä alkaa jotain hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?

Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?

Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?

Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin. 

Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää? 

Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.

Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.

Niin ei se välttämättä ole virhe. Voi olla että siitä alkaa jotain hyvää.

Mitä sellaista hyvää pettämisestä voi alkaa, mikä ei voi alkaa ilman pettämistä? 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?

Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?

Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?

Ja miksiköhän tämä pettäjä sietää tällaista suhdetta? Siitä pääsee eroon täyttämällä paperin, maksamalla maksun ja muuttamalla pois. Miksi halutaan roikkua sihteessa, jpka ei ole sitä mitä haluaa. Ero on tähän se oikea menettelytapa, ei pettäminen.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko se taas käynyt Ikeassa vai mikä tuo vuodatus nyt oli?

Tosin eikö tuo mies ole uudestaan ja uudestaan selittänyt meille, että hän kyllä teki parhaansa, mutta kun tuli se alennusmyynti ja halutti uutta pöytää, niin pitihän se saada, kun vanhassa oli jo käytöstä tulleita naarmuja. Ei siis mitään muuta välinpitämättömyyttä kuin se, mikä hänen omassa päässään on. Syyllinen on aina joku toinen, vähintään se, jolla on toisenlainen mielipide kuin hänellä.

En jaksa lukea koko ketjua joten en tiedä jos joku on samaa jo kommentoinut mutta vihaan tota ukkoa ja sen kirjoituksia. Tuntuu että sillä on niin huono omatunto omista tekemisistään niin hän on päättänyt muuttaa koko maailman ajattelemaan samalla lailla kun hän jotta häntä ei voisi mistään syyttää. Ymmärtää itseään ja muita pettäjiä yms maailman tappiin asti. Kaikkein huvittavinta on fb:ssä hänen julkaisuidensa kommenteissa käytävä keskustelu. Jos joku siellä esittää täysin asiallisen argumentin niin tämä herra hyökkää kommentoimaan välillä hyvinkin kärkkäästi, yhtäkkiä hän ei olekaan enään niin ymmärtäväinen kaikkea kohtaan. Hänen mielipiteensä on se oikea.

Onneksi enään Facebook ei näytä minulle hänen havaintoja parisuhteesta koska olen blokannut ne jo aikaa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän erään vanhemman pariskunnan jonka seksielämä loppui tyttären syntymään n. 50 vuotta sitten. Oikeasti 50 vuotta. Nainen ei enää halunnut. En usko että se mies on pettänyt. Pieni paikkakunta ja aina kotona ja muutenkin ylikiltti. Minusta tuo on kamalan surullista. Olisi parempi jos tuollaisesta pääsee jotenkin irti, vaikka sitten niin että hankkii kyynärkepiksi jonkun kolmannen pyörän jos yksin ei saa erottua. Kyllä tuo on melkein pahinta mitä on, että elämä tuhlautuu kylmässä suhteessa.

Haluaisin että varsinkin ne jotka tälläkin palstalla kertoo, että suhteessa ei ole ollut hellyyttä, läheisyyttä tai seksiä moneen vuoteen, miettisivät tätä. Jos nyt on mennyt kymmenen vuotta jo noin, sekin on pitkä aika, mutta se on sentään lyhyempi aika kuin 50 vuotta. Ei kannata heittää elämää hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.

Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.

Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.

Tuo kirjoitus se mustavalkoinen oli.

Mitä ihanin ihminen ja ku*ipää yhdessä jolloin tuon ihanan ihmisen oli melkeinpä pakko pettää.

Harvoinhan se noinkaan on .

Se että toisesta on tullut kylmä ja etäinen, voi myös olla kummankin syytä, ei pelkästään sen kylmän puoliskon.

Eroaminen on aina oikea ratkaisu jos ei asioita saa kuntoon puhumalla yms.

Pettäminen ei ole ratkaisu, ei missään nimessä.

Jos kylmyys voi olla molempien syytä niin sitten voi olla myös pettäminen ja aivan kaikki muukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.

Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.

Niin ei se välttämättä ole virhe. Voi olla että siitä alkaa jotain hyvää.

Mitä sellaista hyvää pettämisestä voi alkaa, mikä ei voi alkaa ilman pettämistä? 

Enhän minä sanonut noin. Joka tapauksessa myös pettämisestä voi alkaa jotain hyvää. Äläpäs laita sanoja toisten suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.

Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.

Ja jos sulle huudetaan kotona ja kohdellaan huonosti, niin se ei ole mikään painava syy pettämiseen. Se on painava syy lähteä suhteesta ja etsiä parempi suhde, jossa tuota ei ole. 

Toisinsanoen, ei ole mitään parisuhdetta vaan olet yksin vastuussa kaikesta. Toisen käytöksestä, sekä omastasi. Toinen ei ole vastuussa kummastakaan. Hän vaan on millainen on.

Minä en ota todesta MITÄÄN, mitä Sami Minkkinen sanoo tai kirjoittaa. :D Olevinaan joku parisuhde-expertti ja kuitenkin jättänyt jo useamman naisen kuin nallin kalliolle heti, kun lapsi on syntynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?

Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?

Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?

Ja miksiköhän tämä pettäjä sietää tällaista suhdetta? Siitä pääsee eroon täyttämällä paperin, maksamalla maksun ja muuttamalla pois. Miksi halutaan roikkua sihteessa, jpka ei ole sitä mitä haluaa. Ero on tähän se oikea menettelytapa, ei pettäminen.

Joskus se maksu voi olla liian suuri. Sadan tonnin velka ja lasten menetys vaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän niitä verrata pitäisikään. En vain ymmärrä miksi kylmyys on ok ja pettäminen ei. Minusta kumpikaan ei ole ok. Kylmällä puolisolla ei pitäisi olla valittamista, koska hän on jo sanattomasti teoillaan irtisanoutunut parisuhteesta ja yrittää lykätä eroa toisen syyksi, ei vaan saa aikaiseksi tai haluaa taloudellisista syistä roikkua inhoamassaan ihmisessä.

No minäpäs voin kertoa esimerkin omasta elämästäni, miksi olin kylmä.

Aloimme parisuhteeseen nuorina ja menovaihde päällä. Kun aloimme seurustella menovaihde vähän hiljeni molemmilla. Sitten tulin raskaaksi ja minulle oli itsestäänselvää, että enää ei juoksennella. Noh, raskausajan ja varpajaiset tietysti ymmärsin, että mies voi mennä, mutta siinä vaiheessa olin itse niin väsynyt lapsen kanssa valvomiseen, että tosiaan kaipasin hänen tukeaan ja apuaan lastenhoidossa. Jonkin verran sitä sainkin, mutta mielestäni liian usein olin vauvan kanssa ihan yksin, kun mies meni omia menojaan (jäi esimerkiksi baarista kavereille yöksi). Tästä yritin puhua miehelle monia kertoja, että edes kertoisi, milloin on tulossa kotiin jne. Tämä keskustelu käytiin noin tuhat kertaa ja mikään ei muuttunut. Sain vain kuulla, miksi pitää aina jankuttaa samaa asiaa. Okei. Päätin, etten enää välitä. En sano enää koskaan mitään, enkä pyydä yhtään mitään. Pärjään lapsen kanssa ihan itse enkä suunnittele menojani miehen varaan. 

Näin jatkui muutaman vuoden. Minä en kysellyt mieheltä mitään, annoin vain mennä. Miehelle kehittyi alkoholiongelma, jonka myötä hänen kosketuksensa alkoi inhottaa. Minua ei edes kiinnostanut, missä hän menee ja kenen kanssa. Olin jo tehnyt päätöksen erosta, mutta lapsen takia siirsin sitä koko ajan ja kuitenkin toivoin, että kaikki vielä paranisi. En vain tiennyt miten, kun en saanut enää puhuttua miehelle. 

Juu, viimeiset vuodet olin kylmä, mutta enpä minä sitä ihan itsekseni keksinyt. Ja kyllä, minä syytän miestä alkoholiongelmasta. En todellakaan ota sitä omalle vastuulleni, vaikka olinkin kylmä. Minulla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin se kylmyys, kun yritykseni yhteisestä arjesta, parisuhteesta ja vastuunkannosta torjuttiin. 

Ja tähän vielä jatkan, että minä olin siis se, joka lopulta halusin erota. Kun tämän kerroin miehelle, hän kertoi, miten pahalta oli tuntunut, kun en koskaan puhunut eikä minua kiinnostaneet hänen asiansa ja sen takia alkoi juomaan enemmän. Niin. Todella jännä juttu, että se mitä hän itse toivoi, sitten lopulta oli hänen mielestään syy meidän eroomme. 

Kylmyys, pettäminen, kaltoinkohtelu ja muut ilmiöt ovat oireita parisuhteen perustan heikkenemisestä, eivät syy.

Syy on aina syvemmällä: se on yhteisen vuorovaikutuksen ongelmissa. Jomman kumman tai molempien virheistä johtuen vuorovaikutus menee tukkoon - useimmiten tukokset johtuvat kunnioituksen puutteesta.

Toisen ihmisen kunnioitukseen kuuluu se, että yhteisistä asioista on kannettava vastuuta.

Toisen ihmisen kunnioitukseen kuuluu se, että ongelmista on voitava keskustella ja keskustelun pohjalta on pystyttävä muuttamaan omaa toimintaa, jos siihen on syytä.

Toisen ihmisen kunnioitukseen kuuluu vastavuoroisuus: jos sinä teet hyviä asioita minulle / meille, minä teen hyviä asioita sinulle / meille.

Jos sinä hoidat vauvaa, minä tiskaan ja imuroin.

Jos sinä silität minua, minä silitän sinua.

Jos molemmat haluavat rakastella, minä huolehdin että sinusta tuntuu hyvältä, ja sinä huolehdit, että minusta tuntuu hyvältä.

Jos sinä ostat omilla rahoillasi yhteiseen kotiin sohvan, minä ostan omilla rahoillani yhteiseen kotiin telkkarin.

Jos sinä teet osasi, minä teen osani.

Jos minä en pysty rakastelemaan kanssasi, minun täytyy avoimesti kertoa siitä sinulle, ja muistuttaa, että vika ei ole sinussa.

Jos minä en pysty tekemään kotitöitä, minun täytyy avoimesti kertoa siitä sinulle, ja yrittää tehdä jotakin sen vastapainoksi.

Jos minä en pysty osallistumaan yhteisen kodin kuluihin ja menoihin, minun täytyy avoimesti kertoa siitä sinulle, ja yrittää tehdä jotakin sen vastapainoksi tai tilanteen muuttamiseksi.