Lue keskustelun säännöt.
Hyvä kirjoitus pettämisestä, ajateltavaa mustavalkoille
09.09.2020 |
Lukekaa loppuun asti ennen kuin kommentoitte.
https://anna.fi/havaintoja-parisuhteesta/onko-seksi-edes-pahinta-pettam…
Kommentit (610)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.
Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.
Niin ei se välttämättä ole virhe. Voi olla että siitä alkaa jotain hyvää.
Mitä sellaista hyvää pettämisestä voi alkaa, mikä ei voi alkaa ilman pettämistä?
Enhän minä sanonut noin. Joka tapauksessa myös pettämisestä voi alkaa jotain hyvää. Äläpäs laita sanoja toisten suuhun.
Sanoit, että ei välttämättä ole virhe. Kyllä se minun mielestäni on virhe, vaikka siitä seuraisi mitä hyvää. Tietoista valintaa ei voi myöskään perustella sillä, että siitä mahdollisesti voi seurata jotain hyvää, koska kaikki hyvä on mahdollista ilman pettämistäkin. Paitsi jos tarkoitat hyvällä sitä, että pääset loukkaamaan toista.
Lopputulos vasta näyttää oliko se virhe. Jos molemmat on tuon jälkeen onnellisempia eronneena tai karanneena tai vaikka yhdessä vielä, niin ei se voi oikein olla virhe. Virhe olisi se että jatkettaisiin sitä elämää missä ei puhuta eikä kosketa hamaan loppuun asti.
Voit erota tai korjata parisuhteesi ihan ilman pettämistä. Se pettäminen on törkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.
Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.
Niin ei se välttämättä ole virhe. Voi olla että siitä alkaa jotain hyvää.
Mitä sellaista hyvää pettämisestä voi alkaa, mikä ei voi alkaa ilman pettämistä?
Enhän minä sanonut noin. Joka tapauksessa myös pettämisestä voi alkaa jotain hyvää. Äläpäs laita sanoja toisten suuhun.
Sanoit, että ei välttämättä ole virhe. Kyllä se minun mielestäni on virhe, vaikka siitä seuraisi mitä hyvää. Tietoista valintaa ei voi myöskään perustella sillä, että siitä mahdollisesti voi seurata jotain hyvää, koska kaikki hyvä on mahdollista ilman pettämistäkin. Paitsi jos tarkoitat hyvällä sitä, että pääset loukkaamaan toista.
Lopputulos vasta näyttää oliko se virhe. Jos molemmat on tuon jälkeen onnellisempia eronneena tai karanneena tai vaikka yhdessä vielä, niin ei se voi oikein olla virhe. Virhe olisi se että jatkettaisiin sitä elämää missä ei puhuta eikä kosketa hamaan loppuun asti.
Ja jälleen unohdat kokonaan sen vaihtoehdon, että erotaan ennen kuin kukaan pettää ketään. Tai vaikka ihan puhuttaisiin ja korjattaisiin ne asiat siinä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?
Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?
Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin.
Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää?
Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja.
Luulen että täällä liikkuu paljon uhriutuvia naisia. "Saimme lapsen, en halunnut enää seksiä, mieheni ällötti minua, elin vain lapselle, mies ei koskaan tehnyt mitä halusin joten päivät nalkutin ja se sika meni ja petti." Omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa vaan halutaan olla uhri.
Minäkin pidän syyttöminä uhreina naisia, joiden mies on pettänyt heitä yhteisessä kodissa kun vaimo on synnärillä. Heitä on paljon. Kyllä. Mies on yksiselitteisesti ja täysin omasta syystään hirveä sika.
Kerroinko tässä juuri sellaisesta tapauksesta?
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin totta. Harvassa on ne pettämiset joissa vikaa ei olisi parisuhteen molemmissa osapuolissa.
Pettäminen ei ole mikään vahinko, vaan tietoinen toiminta. Kyllä toisessa voi olla vikaa, mutta jokainen on vastuussa omista teoistaan. Jokaisella on mahdollisuus lähteä ennen pettämistä. Ei vaan kehdata myöntää ettei uskalleta erota ennen kuin on testannut onko ruoho vihreämpää toisella puolella tai löydetty jo uusi valmiiksi tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.
Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.
Ja jos sulle huudetaan kotona ja kohdellaan huonosti, niin se ei ole mikään painava syy pettämiseen. Se on painava syy lähteä suhteesta ja etsiä parempi suhde, jossa tuota ei ole.
Toisinsanoen, ei ole mitään parisuhdetta vaan olet yksin vastuussa kaikesta. Toisen käytöksestä, sekä omastasi. Toinen ei ole vastuussa kummastakaan. Hän vaan on millainen on.
Millä tavalla se toinen ei ole vastuussa omasta käytöksestään? Tottakai he ovat. Mutta jos he eivät muutu, niin miksi jäät suhteeseen?
Miksi toinen jää suhteeseen? Miksi hän ei eroa? Miksi hän päättää päivästä toiseen jatkaa henkistä väkivaltaansa? Eihän se ole oikein. Hänen tulisi lähteä ja sen jälkeen hän voi keskenään alistaa vaikka itseään.
Ehkä tuon henkilön mielestä tuollainen käytös on oikein, vaikka ei ole. Siinä vaiheessa kannattaa itse vähän aikuistua, eikä aina odottaa toisten tekevän hänen puolesta päätökset, niinkuin lapset tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?
Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?
Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin.
Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää?
Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja.
Luulen että täällä liikkuu paljon uhriutuvia naisia. "Saimme lapsen, en halunnut enää seksiä, mieheni ällötti minua, elin vain lapselle, mies ei koskaan tehnyt mitä halusin joten päivät nalkutin ja se sika meni ja petti." Omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa vaan halutaan olla uhri.
Sun logiikalla voidaan myös sanoa:
"Saimme lapsen, mies jätti lapsen hoidon ja kodinhoidon kokonaan minun vastuulleni. Hän ei koskaan pyrkinyt edes sängyssä tyydyttämään minua. Mies ei koskaan ollut romanttinen tai halunnut viettää yhdessä aikaa. Kävin myös kaiken tämän lisäksi töissä. Mies aina huutaa kotona kännissä.... Sitten ihmettelee, miksi ei seksiä"
Niin voidaankin sanoa. Molempia tapauksia on.
En ole lukenut koko ketjua, joten en tiedä onko tällaisestä tilanteesta vielä kirjoitettu.
En ole pettänyt miestäni koskaan, olemme olleet naimisissa lähes 20 vuotta. Kuulostaa hyvältä tähän asti ja nyt tulee se 'mutta'.
Miehelläni on neurologinen sairaus, käy töissä ainakin vielä, mutta muuhun ei oikein pysty.
En saa minkäänlaista vastakaikua missään asiassa, mitään mielekästä keskustelua ei ole, olen käytännössä yksinhuoltaka lapsillemme, huolehdin myös monista mieheni asioista, seksiä ei enää ole.
Olen yksinäinen tässä liitossa ja väsynyt olemaan ainoa aikuinen kotona. Ero ei tässä tilanteessa ole kovin realistinen, mieheni sairaus on tehnyt miehestä empatiakyvyttömän ja itsekeskeisen ja lapsellisenkin, erosta tulisi vaikea, enkä halua että lapset ovat isänsä kanssa ilman minun valvontaani.
Olen luvannut itselleni että jos tapaan mukavan miehen, aion tehdä syrjähypyn. Olen nelikymppisenä liian nuori olemaan pelkkä omaishoitaja, kaipaan aikuisen seuraa, keskustelua ja sitä seksiäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?
Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?
Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin.
Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää?
Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja.
Luulen että täällä liikkuu paljon uhriutuvia naisia. "Saimme lapsen, en halunnut enää seksiä, mieheni ällötti minua, elin vain lapselle, mies ei koskaan tehnyt mitä halusin joten päivät nalkutin ja se sika meni ja petti." Omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa vaan halutaan olla uhri.
Minun mieheni ei pettänyt, hän alkoi vain juomaan. Selitin tuolla vain kylmää käytöstäni. Omituinen oletus, että nainen vain ihan kiusallaan muuttuu yhtäkkiä kylmäksi ilman mitään syytä. Tämä sama ilmiö näkyy siinä, kun miehet jäävät hämmästelemään, miksi se vaimo nyt lähti, kun kaiken piti olla ihan hyvin. Niin, kun ei ole alun perin kuunneltu, mitä se nainen sanoo, vaan luultiin, että se nyt ihan lämpimikseen siinä naputtaa. Kommunikaatiohan (ja sen puute) yleensä on se alkuperäinen ongelma, jossa kaikki lähtee menemään pieleen.
Väität siis ettei tällaisia tapauksia ole olemassakaan?
Entinen kylmä nainen kommentoi vielä:
Pettäminen ja kylmä käytös ovat siinä mielessä hieman eri asioita, että toinen on olosuhteiden pakottama asia ja toinen on seurausta omista tietoisista valinnoista ja tilanteisiin hakeutumisesta. Jos parisuhde on p*rseestä ja ketuttaa, mutta saman katon alla ja samassa sängyssä on sinniteltävä, eipä siinä ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin se kylmä käytös. Se on vain aikalisän ottamista ja selviytymistä. Harva pystyy feikkaamaan iloista ja tyytyväistä, jos sisällä kiehuu. Sen sijaan ei pitäisi olla mikään ongelma pitää housuja jalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?
Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?
Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin.
Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää?
Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja.
Luulen että täällä liikkuu paljon uhriutuvia naisia. "Saimme lapsen, en halunnut enää seksiä, mieheni ällötti minua, elin vain lapselle, mies ei koskaan tehnyt mitä halusin joten päivät nalkutin ja se sika meni ja petti." Omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa vaan halutaan olla uhri.
Sun logiikalla voidaan myös sanoa:
"Saimme lapsen, mies jätti lapsen hoidon ja kodinhoidon kokonaan minun vastuulleni. Hän ei koskaan pyrkinyt edes sängyssä tyydyttämään minua. Mies ei koskaan ollut romanttinen tai halunnut viettää yhdessä aikaa. Kävin myös kaiken tämän lisäksi töissä. Mies aina huutaa kotona kännissä.... Sitten ihmettelee, miksi ei seksiä"
Niin voidaankin sanoa. Molempia tapauksia on.
J a kummassakaan tapauksessa pettäminen ei ole OK, vaan suhteesta pitäisi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.
Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.
Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.Tuo kirjoitus se mustavalkoinen oli.
Mitä ihanin ihminen ja ku*ipää yhdessä jolloin tuon ihanan ihmisen oli melkeinpä pakko pettää.
Harvoinhan se noinkaan on .
Se että toisesta on tullut kylmä ja etäinen, voi myös olla kummankin syytä, ei pelkästään sen kylmän puoliskon.Eroaminen on aina oikea ratkaisu jos ei asioita saa kuntoon puhumalla yms.
Pettäminen ei ole ratkaisu, ei missään nimessä.Jos kylmyys voi olla molempien syytä niin sitten voi olla myös pettäminen ja aivan kaikki muukin.
Kylmyys on pettäjän tulkinta asiasta, jolla hän perustelee omaa valintaansa eli pettämistä. Toinen voi olla niin loukattu pettäjän toimesta ettei pysty läheisyyteen tämän loukkaajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ota todesta MITÄÄN, mitä Sami Minkkinen sanoo tai kirjoittaa. :D Olevinaan joku parisuhde-expertti ja kuitenkin jättänyt jo useamman naisen kuin nallin kalliolle heti, kun lapsi on syntynyt.
Siis onko tämä Minkkinen jättänyt jo toisenkin vaimon? Muistan että jätti ekan vaimonsa törkeästi vauva-aikana.
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut koko ketjua, joten en tiedä onko tällaisestä tilanteesta vielä kirjoitettu.
En ole pettänyt miestäni koskaan, olemme olleet naimisissa lähes 20 vuotta. Kuulostaa hyvältä tähän asti ja nyt tulee se 'mutta'.
Miehelläni on neurologinen sairaus, käy töissä ainakin vielä, mutta muuhun ei oikein pysty.
En saa minkäänlaista vastakaikua missään asiassa, mitään mielekästä keskustelua ei ole, olen käytännössä yksinhuoltaka lapsillemme, huolehdin myös monista mieheni asioista, seksiä ei enää ole.
Olen yksinäinen tässä liitossa ja väsynyt olemaan ainoa aikuinen kotona. Ero ei tässä tilanteessa ole kovin realistinen, mieheni sairaus on tehnyt miehestä empatiakyvyttömän ja itsekeskeisen ja lapsellisenkin, erosta tulisi vaikea, enkä halua että lapset ovat isänsä kanssa ilman minun valvontaani.
Olen luvannut itselleni että jos tapaan mukavan miehen, aion tehdä syrjähypyn. Olen nelikymppisenä liian nuori olemaan pelkkä omaishoitaja, kaipaan aikuisen seuraa, keskustelua ja sitä seksiäkin.
Olet hirveä ihminen, toivottavasti tiedät tuon. Etkö voisi kerrankin olla hyvä ihminen ja sen sijaan erota, että "puolisosi" voi etsiä itselleen sopivamman kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?
Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?
Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin.
Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää?
Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja.
Luulen että täällä liikkuu paljon uhriutuvia naisia. "Saimme lapsen, en halunnut enää seksiä, mieheni ällötti minua, elin vain lapselle, mies ei koskaan tehnyt mitä halusin joten päivät nalkutin ja se sika meni ja petti." Omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa vaan halutaan olla uhri.
Minun mieheni ei pettänyt, hän alkoi vain juomaan. Selitin tuolla vain kylmää käytöstäni. Omituinen oletus, että nainen vain ihan kiusallaan muuttuu yhtäkkiä kylmäksi ilman mitään syytä. Tämä sama ilmiö näkyy siinä, kun miehet jäävät hämmästelemään, miksi se vaimo nyt lähti, kun kaiken piti olla ihan hyvin. Niin, kun ei ole alun perin kuunneltu, mitä se nainen sanoo, vaan luultiin, että se nyt ihan lämpimikseen siinä naputtaa. Kommunikaatiohan (ja sen puute) yleensä on se alkuperäinen ongelma, jossa kaikki lähtee menemään pieleen.
Väität siis ettei tällaisia tapauksia ole olemassakaan?
Uskaltaisin väittää, että yhtä monessa tapauksessa kuin pettäminen johtuu kylmästä käytöksestä, myös kylmä käytös johtuu jostain parisuhteen ongelmasta. Sitten on erikseen ne, jotka nalkuttavat lämpimikseen ja pettävät vaikka parisuhteessa ei ole ongelmiakaan. Tässä kuitenkin yleistettiin pettämisen johtuvan jostain parisuhteen ongelmasta, joten samalla tavalla minä yleistän myös kylmän käytöksen johtuvan jostain vastaavasta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ihminen ei haluaisi swksiä, ei tee hänestä ”kylmää” ihmistä.
Jos voisitte lakata käyttämästä julmia nimityksiä.
Samaa mieltä!
Kyllästyttää nämä vanhanaikaiset uskomukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kohtelee puolisoaan päivittäin huonosti. Puolisoa haukutaan kodin seinien sisällä, hänelle huudetaan ja ties mitä. Mutta auta armias jos tämä puoliso tekee yhden virheen, niin siitä lähtien kaikki onkin hänen syytään. Hänelle huudellaan, että miksi teit noin, miksi et tehnyt näin ja näin. Petetyltä ei koskaan kysytty, miksi kohtelet toista huonosti päivittäin.
Pettäminen ei ole virhe, se on valinta. Joka on pettäjän syytä.
Niin ei se välttämättä ole virhe. Voi olla että siitä alkaa jotain hyvää.
Mitä sellaista hyvää pettämisestä voi alkaa, mikä ei voi alkaa ilman pettämistä?
Enhän minä sanonut noin. Joka tapauksessa myös pettämisestä voi alkaa jotain hyvää. Äläpäs laita sanoja toisten suuhun.
Sanoit, että ei välttämättä ole virhe. Kyllä se minun mielestäni on virhe, vaikka siitä seuraisi mitä hyvää. Tietoista valintaa ei voi myöskään perustella sillä, että siitä mahdollisesti voi seurata jotain hyvää, koska kaikki hyvä on mahdollista ilman pettämistäkin. Paitsi jos tarkoitat hyvällä sitä, että pääset loukkaamaan toista.
Lopputulos vasta näyttää oliko se virhe. Jos molemmat on tuon jälkeen onnellisempia eronneena tai karanneena tai vaikka yhdessä vielä, niin ei se voi oikein olla virhe. Virhe olisi se että jatkettaisiin sitä elämää missä ei puhuta eikä kosketa hamaan loppuun asti.
Ja jälleen unohdat kokonaan sen vaihtoehdon, että erotaan ennen kuin kukaan pettää ketään. Tai vaikka ihan puhuttaisiin ja korjattaisiin ne asiat siinä suhteessa.
Joskus tarvitsee vain apua siihen eroamiseen ja se on kaikille paras niin. Minusta pahinta on tuo että ollaan 50 vuotta kylmässä liitossa. Jos miettii tuotakin pariskuntaa että olisi tullut joku kolmaspyörä ja vetänyt nuo erilleen jo 45 vuotta sitten, niin olisihan se nyt ollut pelkästään hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut koko ketjua, joten en tiedä onko tällaisestä tilanteesta vielä kirjoitettu.
En ole pettänyt miestäni koskaan, olemme olleet naimisissa lähes 20 vuotta. Kuulostaa hyvältä tähän asti ja nyt tulee se 'mutta'.
Miehelläni on neurologinen sairaus, käy töissä ainakin vielä, mutta muuhun ei oikein pysty.
En saa minkäänlaista vastakaikua missään asiassa, mitään mielekästä keskustelua ei ole, olen käytännössä yksinhuoltaka lapsillemme, huolehdin myös monista mieheni asioista, seksiä ei enää ole.
Olen yksinäinen tässä liitossa ja väsynyt olemaan ainoa aikuinen kotona. Ero ei tässä tilanteessa ole kovin realistinen, mieheni sairaus on tehnyt miehestä empatiakyvyttömän ja itsekeskeisen ja lapsellisenkin, erosta tulisi vaikea, enkä halua että lapset ovat isänsä kanssa ilman minun valvontaani.
Olen luvannut itselleni että jos tapaan mukavan miehen, aion tehdä syrjähypyn. Olen nelikymppisenä liian nuori olemaan pelkkä omaishoitaja, kaipaan aikuisen seuraa, keskustelua ja sitä seksiäkin.
Miehesi on epäempaattinen ja itsekeskeinen.. Sinä menet ja petät tuollaista ihmistä, eli siis lisäät liekkeihin vähän bensaa. Mitä luulet sitten käyvän? Että mies muuttuu enemmän empaattisemmaksi? Ei ettei miehesi halua erota? Miten luulet hänen puhuvan sinusta lapsille tuon jälkeen?
En edes usko tämän tarinan olevan totta, tai tämän kirjoittajalla ei ole yhtään järkeä päässä.
Vierailija kirjoitti:
Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.
Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.
Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.
Pettäjä on yksin syyllinen? Mihin? Kyllähän se pettäjä yksin yleensä on syyllinen, jos itsensä jonkun toisen sängystä löytää.
Syyllisiä siihen, että liitto on onneton tai, että himoitsee muita,voi johtua ehkä myös siitä toisesta, mutta harvemmin se puoliso pakottaa puolisoaan toisen kanssa intiimin suhteeseen.
Eroon vaaditaan vain yksi, eikä edes syytä. Allekirjoitus ja halu riittää. Yllättävän usea liitto hajoaa aivan ”naurettavista” syistä. Kuten ihan vaikka siitä, että toisen mielestä joku parempi tuli vastaan. Rikkaampi, himottavampi, kauniimpi, älykkäämpi, jännittävämpi, seksikkäämpi, huomioivampi jne. Ja silloin mitä ikinä se vanha puoliso on väärin ja viallinen.
Mutta onko,se niin, että et ole tarpeeksi jonkun mielestä ja sinun kuuluu muuttua tai vika on sinussa? Jos et pukeudu seksikkäisiin alusvaatteisiin ero on sinun syysi. Jos et hipelöi tarpeeksi, ero on syysi. Jos et keskustele älykkäämmin, ero on syysi. Jos et osannut tehdä mieleistä ruokaa. Et osaa olla ärsyttämättä tai olla hiljaa. Naamasi ärsytti ja siksi sinua lyötiin. Syy on aina vähintään puoliksi sinun. Niinkö?
Koska toinen määrittele millä tasolla mennään ja jos et yllä siihen niin olet syypää eroon? Ainakin puoliksi? Et vaan ole tarpeeksi ja siksi sinua saa pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä... jos et halua puolisoasi enää, et koske, et halaa, et pussaa... miksi suutut jos hän tekee sitä jonkun muun kanssa. Sehän ei ole sinulta pois, koska et sitä itse ole halunnut?
Kuka täyspäinen mies tai nainen tosissaan kuvittelee että puolisolle kelpaa elää loppuelämä ilman hellyytyä ja seksiä ihmisen kanssa jota inhottaa tämän kosketus?
Tottakai pitäisi erota ennenkuin pettää, mutta pettäjän itsetunto tällaisessa tapauksessa on täysin kylmän puolison lyttäämä ja ehkä vasta toinen mies tai nainen on saanut sen taas sen verran kasaan että löytyy voimia sanoa asiasta ja erota. Puolison kylmyys ja hellyyden kieltäminen on henkistä väkivaltaa. Erittäin raakaa ja tuhoavaa sellaista. Miltä tuntuisi kun joka päivä se rakkain ihminen ilmaisee sinun olevan ällöttävä ja vastenmielinen mitättömyys?Minä olen vastannut tähän tuolla jo aiemmin, miksi suutun. Joo, kylmyys saattaa olla henkistä väkivaltaa, mutta se ei tee pettämisestä hyväksyttävää ja hyvää tekoa. Ymmärrettävää ehkä, mutta ei missään nimessä puolusteltavaa. Huonosta suhteesta pääsee pois pettämättäkin.
Siis mistä alapeukut? Oikeastiko olette sitä mieltä, että pettäminen on ok, kun toinenkin on tehnyt jotain väärää?
Täällä taitaa liikkua paljon pettäjiä, jotka ovat sitä mieltä että heidän käyttäytyminen on aina muiden syytä ja he itse ovat vain uhreja.
Luulen että täällä liikkuu paljon uhriutuvia naisia. "Saimme lapsen, en halunnut enää seksiä, mieheni ällötti minua, elin vain lapselle, mies ei koskaan tehnyt mitä halusin joten päivät nalkutin ja se sika meni ja petti." Omassa käytöksessä ei nähdä mitään vikaa vaan halutaan olla uhri.
Minun mieheni ei pettänyt, hän alkoi vain juomaan. Selitin tuolla vain kylmää käytöstäni. Omituinen oletus, että nainen vain ihan kiusallaan muuttuu yhtäkkiä kylmäksi ilman mitään syytä. Tämä sama ilmiö näkyy siinä, kun miehet jäävät hämmästelemään, miksi se vaimo nyt lähti, kun kaiken piti olla ihan hyvin. Niin, kun ei ole alun perin kuunneltu, mitä se nainen sanoo, vaan luultiin, että se nyt ihan lämpimikseen siinä naputtaa. Kommunikaatiohan (ja sen puute) yleensä on se alkuperäinen ongelma, jossa kaikki lähtee menemään pieleen.
Väität siis ettei tällaisia tapauksia ole olemassakaan?
Uskaltaisin väittää, että yhtä monessa tapauksessa kuin pettäminen johtuu kylmästä käytöksestä, myös kylmä käytös johtuu jostain parisuhteen ongelmasta. Sitten on erikseen ne, jotka nalkuttavat lämpimikseen ja pettävät vaikka parisuhteessa ei ole ongelmiakaan. Tässä kuitenkin yleistettiin pettämisen johtuvan jostain parisuhteen ongelmasta, joten samalla tavalla minä yleistän myös kylmän käytöksen johtuvan jostain vastaavasta.
Ai sun mielestä kylmä käytös ei siis voi olla parisuhteessa se varsinainen ongelma? Mitähän ne sellaiset ongelmat sitten ovat?
Miksi toinen jää suhteeseen? Miksi hän ei eroa? Miksi hän päättää päivästä toiseen jatkaa henkistä väkivaltaansa? Eihän se ole oikein. Hänen tulisi lähteä ja sen jälkeen hän voi keskenään alistaa vaikka itseään.