Anopin ensimmäinen lapsenlapsi ja rajat.
Anopilla on tapana tulla kylään miten sattuu, etukäteen ilmoittamatta. Ja USEIN! Jonkin verran on tuota onnistuttu vähentämään ihan sillä, että on pidetty kiinni jo sovituista menoistamme, eli ei olla anopin yllätysvierailun takia jätetty väliin mitään, vaan pahoiteltu, että ollaan jo sovittu menevämme tänään muualle ja siihen on ollut anopin tyytyminen, vaikka ajaa meille viidenkymmenen kilometrin päästä. Mitäs ei ilmoita ja kysy sopiiko. Mutta silti tulee kylään pari kolme kertaa viikossa ja olettaa, että aina on tarjottavaa valmiina ja ollaan valmiita seurustelemaan. Missään ei vahingossakaan auta.
Nyt on kuitenkin ensimmäinen lapsenlapsensa pian meille syntymässä ja pelkään, että sama meno jatkuu ja entisestään pahenee, emmekä saa hetken rauhaa vauvan kanssa. Minähän varmaan anopin mielestä voin ottaa vieraita vastaan milloin vain, kun olen äitiyslomalla, ja anoppi on todella innoissaan vauvasta. Itse haluaisin kuitenkin ihan kaikessa rauhassa tutustua vauvaan, enkä kaipaa ketään vieraita ainakaan ensimmäiseen pariin viikkoon. Enkä jatkossakaan halua, että meille pamahdetaan kylään tuosta vain. Pienen vauvan kanssa saa valvoa ihan tarpeeksi ja varmasti koetan nukkua päiväunetkin kun vauva nukkuu, mutta miten se onnistuu, jos anoppi tunkee kylään ilmoittamatta harva se päivä!
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei halunnut (oli epävarma ensimmäisen lapsen kohdalla) anoppia kylään heti lapsen synnyttyä. Anoppi veti herneet nenää, eikä tullut sitten ennen ristiäisiä ollenkaan...
Monille isovanhemmille on tärkeä nähdä vauva pian syntymän jälkeen. Yrittäkää luovia siten, että isovanhemmat näkisivät lapsen, mutta ei tarvitse tulla päiväkausiksi (tai päivittäin oleskelemaan). Ja vierailulle tulevat fiksut isovanhemmat, eivät odota palvelua, vaan tarpeen mukaan auttavat. Esim. just kuten tuolla aiemmin kerrottiin, että tuovat valmista ruokaa tullessaan.
MIKSI pitäisi luovia ja varoa jonkun ulkopuolisen sukulaisen mielipahoja?
MIKSI ei voi vain olla niin kuin aikuiset on. Hallita omaa kotiaan ja kutsua kylään kun itselle sopii.
MIKÄ ihme siinä on niin vaikeaa?
No siksi, kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat uskomattoman röyhkeitä ja tunkeilevaisia eivätkä ymmärrä normaaleja käytöstapoja. Nykyaikana ei voi ängetä kylään jonkun luokse, ei edes ystävien luo. Pitää ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa. Olin kerran tilanteessa, jossa pieneen kotiimme tupsahti yllättäen muualla Suomessa asuva monilapsinen sukulaisperhe. Oli viikonloppu eivätkä ruokakaupat olleet koko ajan auki. Meillä ei ollut pakastinta, josta ottaa esiin syötäävää. Oli tottakai mukava nähdä heitä, mutta heidän olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tulostaan etukäteen. Ketjussa mainittiin joku anoppi tai muu henkilö, joka meni penkomaan kyläpaikan tavaroita ja asiakirjoja. Eihän sellaista voi tehdä. Mutta on siis olemassa ihmisiä, jotka voivat.
Me oltiin lähdössä neljän viikon reissulle. Keittiöstä oli tarkoituksella tyhjennetty jääkaappi ja muutkin sinä aikana pilalle menevät ruokatarpeet. Oli alkukesä joten olin ollut myös kaukaa viisas, kokannut pakastimenkin mahdollisimman tyhjäksi jotta marjat mahtuu sinne myöhemmin kesällä.
Appivanhemmat tunki kutsumatta kylään, anoppi syöksyi suoraan keittiöön ja alkoi penkoa kaappeja ja pakastinta. Ja riehua suureen ääneen miten poikaparka kuolee nälkään kun kotona ei ole ruoanmurenaakaan. Ihan silmitöntä messuamista. Meuhkasi sen koko suvulleen.
En ole sen jälkeen kyennyt hänen kanssaan olemaan kyllä yhtään.
Tuo oli täysin tahallista harkittua kylmää ilkeyttä.
Tuota siis eikö ne appivanhemmat muka tienneet, että olette lähdössä 4 viikon reissulle?
Meillä anoppi katsoo oikeudekseen arvostella ja mitätöidä kaikkea, mitä teemme. Olemme kantapään kautta oppineet, että emme kerro anopille matkoista emmekä isommista hankinnoista. Anopilla kun on harha että hänellä olisi paljonkin sanomista meidän matkakohteisiin, millaiset kaakelit pistetään kylppäriin tai millainen sohva meille ostetaan olkkariin.
Ennen kuin joku vääräleuka tulee inisemään, niin ihan omilla rahoilla teemme hankinnat. Anopilta emme ota rahaa vastaan, vaikka sitä on joskus meille tyrkyttänyt.
Meistä mummo teki lastensuojeluilmoituksen, kun hänen mielestään emme olisi saaneet tehdä lomamatkaa tiettyyn maahan. Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla, eikä juuri kotipitäjästä liiku minnekään.
On tullut oltua anoppina 23 vuotta, enkä ole lasteni koteihin mennyt kertaakaan sopimatta etukäteen. Avaimet on, koska olen tyhjentänyt postilaatikon, kastellut kukat, hoitanut lapsia jne. Näistä kaikista on sovittu etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei halunnut (oli epävarma ensimmäisen lapsen kohdalla) anoppia kylään heti lapsen synnyttyä. Anoppi veti herneet nenää, eikä tullut sitten ennen ristiäisiä ollenkaan...
Monille isovanhemmille on tärkeä nähdä vauva pian syntymän jälkeen. Yrittäkää luovia siten, että isovanhemmat näkisivät lapsen, mutta ei tarvitse tulla päiväkausiksi (tai päivittäin oleskelemaan). Ja vierailulle tulevat fiksut isovanhemmat, eivät odota palvelua, vaan tarpeen mukaan auttavat. Esim. just kuten tuolla aiemmin kerrottiin, että tuovat valmista ruokaa tullessaan.
MIKSI pitäisi luovia ja varoa jonkun ulkopuolisen sukulaisen mielipahoja?
MIKSI ei voi vain olla niin kuin aikuiset on. Hallita omaa kotiaan ja kutsua kylään kun itselle sopii.
MIKÄ ihme siinä on niin vaikeaa?
No siksi, kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat uskomattoman röyhkeitä ja tunkeilevaisia eivätkä ymmärrä normaaleja käytöstapoja. Nykyaikana ei voi ängetä kylään jonkun luokse, ei edes ystävien luo. Pitää ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa. Olin kerran tilanteessa, jossa pieneen kotiimme tupsahti yllättäen muualla Suomessa asuva monilapsinen sukulaisperhe. Oli viikonloppu eivätkä ruokakaupat olleet koko ajan auki. Meillä ei ollut pakastinta, josta ottaa esiin syötäävää. Oli tottakai mukava nähdä heitä, mutta heidän olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tulostaan etukäteen. Ketjussa mainittiin joku anoppi tai muu henkilö, joka meni penkomaan kyläpaikan tavaroita ja asiakirjoja. Eihän sellaista voi tehdä. Mutta on siis olemassa ihmisiä, jotka voivat.
Me oltiin lähdössä neljän viikon reissulle. Keittiöstä oli tarkoituksella tyhjennetty jääkaappi ja muutkin sinä aikana pilalle menevät ruokatarpeet. Oli alkukesä joten olin ollut myös kaukaa viisas, kokannut pakastimenkin mahdollisimman tyhjäksi jotta marjat mahtuu sinne myöhemmin kesällä.
Appivanhemmat tunki kutsumatta kylään, anoppi syöksyi suoraan keittiöön ja alkoi penkoa kaappeja ja pakastinta. Ja riehua suureen ääneen miten poikaparka kuolee nälkään kun kotona ei ole ruoanmurenaakaan. Ihan silmitöntä messuamista. Meuhkasi sen koko suvulleen.
En ole sen jälkeen kyennyt hänen kanssaan olemaan kyllä yhtään.
Tuo oli täysin tahallista harkittua kylmää ilkeyttä.
Tuota siis eikö ne appivanhemmat muka tienneet, että olette lähdössä 4 viikon reissulle?
Meillä anoppi katsoo oikeudekseen arvostella ja mitätöidä kaikkea, mitä teemme. Olemme kantapään kautta oppineet, että emme kerro anopille matkoista emmekä isommista hankinnoista. Anopilla kun on harha että hänellä olisi paljonkin sanomista meidän matkakohteisiin, millaiset kaakelit pistetään kylppäriin tai millainen sohva meille ostetaan olkkariin.
Ennen kuin joku vääräleuka tulee inisemään, niin ihan omilla rahoilla teemme hankinnat. Anopilta emme ota rahaa vastaan, vaikka sitä on joskus meille tyrkyttänyt.
Meistä mummo teki lastensuojeluilmoituksen, kun hänen mielestään emme olisi saaneet tehdä lomamatkaa tiettyyn maahan. Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla, eikä juuri kotipitäjästä liiku minnekään.
Kun lapset oli pieniä (vauva ja taapero), meidän olisi pitänyt pakata Passattiin Lapin reissulle oman perheen + tavaroiden (sis. tuplalisäksi anoppi tavaroineen. Hän tulee mukaan lapsenvahdiksi. Oli katsonut oikein mukavan maisemareitin mennen tullen, ja kirjoittanut ylös ties mitä nähtävyyksiä, mitä saadaan käydä ihastelemassa. Kilometrejä olisi tullut varmaan triplasti, ja aikaa kolme päivää, kun olisi pitänyt ajaa jotain kinttupolkua edes takaisin katsomaan jotain erämaakirkkoa. Anopille olisi tietysti pitänyt kustantaa huone hotellissa, vaikka hän oli tuohon aikaan taatusti varakkaampi kuin meidän perhe, mua kun hän hoitaa.... Mä tai mies ei koettu tarvetta hoitajalle, mummu jäi kyydistä. "Mikään ei kelpaa" - puheluita teki varmaan viikon. Parin ihmisen kanssa kuulemma meni välit poikki, kun ymmärsivät miksi mummu jätettiin kyydistä. Mummu, joka ihan itse kutsui itsensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei halunnut (oli epävarma ensimmäisen lapsen kohdalla) anoppia kylään heti lapsen synnyttyä. Anoppi veti herneet nenää, eikä tullut sitten ennen ristiäisiä ollenkaan...
Monille isovanhemmille on tärkeä nähdä vauva pian syntymän jälkeen. Yrittäkää luovia siten, että isovanhemmat näkisivät lapsen, mutta ei tarvitse tulla päiväkausiksi (tai päivittäin oleskelemaan). Ja vierailulle tulevat fiksut isovanhemmat, eivät odota palvelua, vaan tarpeen mukaan auttavat. Esim. just kuten tuolla aiemmin kerrottiin, että tuovat valmista ruokaa tullessaan.
MIKSI pitäisi luovia ja varoa jonkun ulkopuolisen sukulaisen mielipahoja?
MIKSI ei voi vain olla niin kuin aikuiset on. Hallita omaa kotiaan ja kutsua kylään kun itselle sopii.
MIKÄ ihme siinä on niin vaikeaa?
No siksi, kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat uskomattoman röyhkeitä ja tunkeilevaisia eivätkä ymmärrä normaaleja käytöstapoja. Nykyaikana ei voi ängetä kylään jonkun luokse, ei edes ystävien luo. Pitää ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa. Olin kerran tilanteessa, jossa pieneen kotiimme tupsahti yllättäen muualla Suomessa asuva monilapsinen sukulaisperhe. Oli viikonloppu eivätkä ruokakaupat olleet koko ajan auki. Meillä ei ollut pakastinta, josta ottaa esiin syötäävää. Oli tottakai mukava nähdä heitä, mutta heidän olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tulostaan etukäteen. Ketjussa mainittiin joku anoppi tai muu henkilö, joka meni penkomaan kyläpaikan tavaroita ja asiakirjoja. Eihän sellaista voi tehdä. Mutta on siis olemassa ihmisiä, jotka voivat.
Me oltiin lähdössä neljän viikon reissulle. Keittiöstä oli tarkoituksella tyhjennetty jääkaappi ja muutkin sinä aikana pilalle menevät ruokatarpeet. Oli alkukesä joten olin ollut myös kaukaa viisas, kokannut pakastimenkin mahdollisimman tyhjäksi jotta marjat mahtuu sinne myöhemmin kesällä.
Appivanhemmat tunki kutsumatta kylään, anoppi syöksyi suoraan keittiöön ja alkoi penkoa kaappeja ja pakastinta. Ja riehua suureen ääneen miten poikaparka kuolee nälkään kun kotona ei ole ruoanmurenaakaan. Ihan silmitöntä messuamista. Meuhkasi sen koko suvulleen.
En ole sen jälkeen kyennyt hänen kanssaan olemaan kyllä yhtään.
Tuo oli täysin tahallista harkittua kylmää ilkeyttä.
Tuota siis eikö ne appivanhemmat muka tienneet, että olette lähdössä 4 viikon reissulle?
Meillä anoppi katsoo oikeudekseen arvostella ja mitätöidä kaikkea, mitä teemme. Olemme kantapään kautta oppineet, että emme kerro anopille matkoista emmekä isommista hankinnoista. Anopilla kun on harha että hänellä olisi paljonkin sanomista meidän matkakohteisiin, millaiset kaakelit pistetään kylppäriin tai millainen sohva meille ostetaan olkkariin.
Ennen kuin joku vääräleuka tulee inisemään, niin ihan omilla rahoilla teemme hankinnat. Anopilta emme ota rahaa vastaan, vaikka sitä on joskus meille tyrkyttänyt.
Meistä mummo teki lastensuojeluilmoituksen, kun hänen mielestään emme olisi saaneet tehdä lomamatkaa tiettyyn maahan. Mummo ei ole koskaan käynyt ulkomailla, eikä juuri kotipitäjästä liiku minnekään.
Kun lapset oli pieniä (vauva ja taapero), meidän olisi pitänyt pakata Passattiin Lapin reissulle oman perheen + tavaroiden (sis. tuplalisäksi anoppi tavaroineen. Hän tulee mukaan lapsenvahdiksi. Oli katsonut oikein mukavan maisemareitin mennen tullen, ja kirjoittanut ylös ties mitä nähtävyyksiä, mitä saadaan käydä ihastelemassa. Kilometrejä olisi tullut varmaan triplasti, ja aikaa kolme päivää, kun olisi pitänyt ajaa jotain kinttupolkua edes takaisin katsomaan jotain erämaakirkkoa. Anopille olisi tietysti pitänyt kustantaa huone hotellissa, vaikka hän oli tuohon aikaan taatusti varakkaampi kuin meidän perhe, mua kun hän hoitaa.... Mä tai mies ei koettu tarvetta hoitajalle, mummu jäi kyydistä. "Mikään ei kelpaa" - puheluita teki varmaan viikon. Parin ihmisen kanssa kuulemma meni välit poikki, kun ymmärsivät miksi mummu jätettiin kyydistä. Mummu, joka ihan itse kutsui itsensä mukaan.
Niin siis autossa oli jo tuplarattaat, pari paketillista vaippoja jne vauvaperheelle tarpeellisia tavaroita.
Anopit kertokaa oma näkökantanne asioihin. Millaisessa tilanteessa ohjeistat miniää lastenhoitoon tai kodinhoitoon liittyvissä asioissa? Mikä ylittää kommentointikynnyksen? Mietitkö kannattaako puuttua ja millaisilla sanavalinnoilla vai mietitkö hetken miten asian muotoilisi?
Haluan lukea anoppien näkemyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Mummu kirjoitti:
No minun äitini ei hoitanut minun lapsia kuin ihka pakosta. Siskon ja veljen lapsia kyllä.
Anoppi hoiti mutta oli jo iäkäs lapsenlapsen synnyttyä. Eli kukaan ei auttanut kuin pakosta vaikka oli sairautta ja juoppo mies.
Kannattaa miettiä mitä tekee ja sanoo ettei käy kuin minulle. Elämä ei pysy koskaan samanlaisena vaan muuttuu joka päivä. Entä jos sairastut tai toinen vanhempi sairastuu ?
Entä jos tuoni vie kaverin viereltä ?
Tai joku muu normaali elämään kuuluva ikävyys osuu teidän kohdalle ?Käy miten? Hoitoapua saa ostettua, jos sellaista tarvitsee.
Eikä ketään mänttipäätä tarvitse ainakaan silloin kun on itse heikoimmillaan.
Niinhän sinä luulet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jännä ilmiö että mummot heittäytyy marttyyriksi välittömästi kun nuori perhe sanoo asioista ja kertoo millaiset toimintavat heidän perheessään on. Onko tuo marttyyrileikki joku kyseisen sukupolven yhdistävä piirre?
On marttyyreitä myös miniöissä.
Kyllä. Olen montaa ikäistäni kuunnellut, heillä tuntuu olevan vain oikeuksia. Ja toki lasta koskien päättää vanhemmat, mutta ketään ei voi käskyttää, on muut eivät mielestäsi tee mitään oikein on viisasta hoitaa itse.
Millä tavoin äiti on marttyyri jos hän haluaa että hänen lastaan hoidetaan tietyllä tavalla?
No ottaa nokkiinsa heti ja murjottaa, jos mummi vähänkin jotain muuta ehdottaa miniälle. Kauhun paikka, että nyt se tulee mun reviirille. Siellä se sitten kotonansa mököttää ja pelkää ja kurkkii ikkunoista, ettei se paha anoppi vaan tule mun lähelle. Mielikuvitus kääntää miniäparalla asiat ihan päälaelleen. Siellä se sitten sen lapsparan kanssa tuunaa ja vannoo, että ikinä en sen pahan naisen kanssa ole enää tekemisissä. Ja opettaa lapselleenkin.
Ja sinä stalkkaat siellä hänen pihallaan 24/7 ja kyttäät ja päivystät hänen tekemisiään? Etkä yhtään ymmärrä, että olet päästäsi vialla.
Taas yksi vainoharhainen miniä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Anopit kertokaa oma näkökantanne asioihin. Millaisessa tilanteessa ohjeistat miniää lastenhoitoon tai kodinhoitoon liittyvissä asioissa? Mikä ylittää kommentointikynnyksen? Mietitkö kannattaako puuttua ja millaisilla sanavalinnoilla vai mietitkö hetken miten asian muotoilisi?
Haluan lukea anoppien näkemyksiä.
Oi, tämä olisi aivan mahtavaa, jos joku jyräanoppi avautuisi.
Tosin esim oma anoppi tuskin tunnistaisi itseään, hänhän on vain avulias, kun meidän perhe on niin pulassa...
Jaaha. Häirikkö siirtyi koulukiusaamisketjusta tänne jankkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei halunnut (oli epävarma ensimmäisen lapsen kohdalla) anoppia kylään heti lapsen synnyttyä. Anoppi veti herneet nenää, eikä tullut sitten ennen ristiäisiä ollenkaan...
Monille isovanhemmille on tärkeä nähdä vauva pian syntymän jälkeen. Yrittäkää luovia siten, että isovanhemmat näkisivät lapsen, mutta ei tarvitse tulla päiväkausiksi (tai päivittäin oleskelemaan). Ja vierailulle tulevat fiksut isovanhemmat, eivät odota palvelua, vaan tarpeen mukaan auttavat. Esim. just kuten tuolla aiemmin kerrottiin, että tuovat valmista ruokaa tullessaan.
MIKSI pitäisi luovia ja varoa jonkun ulkopuolisen sukulaisen mielipahoja?
MIKSI ei voi vain olla niin kuin aikuiset on. Hallita omaa kotiaan ja kutsua kylään kun itselle sopii.
MIKÄ ihme siinä on niin vaikeaa?
No siksi, kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat uskomattoman röyhkeitä ja tunkeilevaisia eivätkä ymmärrä normaaleja käytöstapoja. Nykyaikana ei voi ängetä kylään jonkun luokse, ei edes ystävien luo. Pitää ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa. Olin kerran tilanteessa, jossa pieneen kotiimme tupsahti yllättäen muualla Suomessa asuva monilapsinen sukulaisperhe. Oli viikonloppu eivätkä ruokakaupat olleet koko ajan auki. Meillä ei ollut pakastinta, josta ottaa esiin syötäävää. Oli tottakai mukava nähdä heitä, mutta heidän olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tulostaan etukäteen. Ketjussa mainittiin joku anoppi tai muu henkilö, joka meni penkomaan kyläpaikan tavaroita ja asiakirjoja. Eihän sellaista voi tehdä. Mutta on siis olemassa ihmisiä, jotka voivat.
Me oltiin lähdössä neljän viikon reissulle. Keittiöstä oli tarkoituksella tyhjennetty jääkaappi ja muutkin sinä aikana pilalle menevät ruokatarpeet. Oli alkukesä joten olin ollut myös kaukaa viisas, kokannut pakastimenkin mahdollisimman tyhjäksi jotta marjat mahtuu sinne myöhemmin kesällä.
Appivanhemmat tunki kutsumatta kylään, anoppi syöksyi suoraan keittiöön ja alkoi penkoa kaappeja ja pakastinta. Ja riehua suureen ääneen miten poikaparka kuolee nälkään kun kotona ei ole ruoanmurenaakaan. Ihan silmitöntä messuamista. Meuhkasi sen koko suvulleen.
En ole sen jälkeen kyennyt hänen kanssaan olemaan kyllä yhtään.
Tuo oli täysin tahallista harkittua kylmää ilkeyttä.
Tuota siis eikö ne appivanhemmat muka tienneet, että olette lähdössä 4 viikon reissulle?
Miksi niiden olisi se pitänyt tietää? Aikuisten ihmisten elämän yksityiskohdat? En tajua lainkaan tätä ajattelutapaa.
Et sinä mitään tajuakkaan. Tuskin tulet koskaan tajuamaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei halunnut (oli epävarma ensimmäisen lapsen kohdalla) anoppia kylään heti lapsen synnyttyä. Anoppi veti herneet nenää, eikä tullut sitten ennen ristiäisiä ollenkaan...
Monille isovanhemmille on tärkeä nähdä vauva pian syntymän jälkeen. Yrittäkää luovia siten, että isovanhemmat näkisivät lapsen, mutta ei tarvitse tulla päiväkausiksi (tai päivittäin oleskelemaan). Ja vierailulle tulevat fiksut isovanhemmat, eivät odota palvelua, vaan tarpeen mukaan auttavat. Esim. just kuten tuolla aiemmin kerrottiin, että tuovat valmista ruokaa tullessaan.
MIKSI pitäisi luovia ja varoa jonkun ulkopuolisen sukulaisen mielipahoja?
MIKSI ei voi vain olla niin kuin aikuiset on. Hallita omaa kotiaan ja kutsua kylään kun itselle sopii.
MIKÄ ihme siinä on niin vaikeaa?
No siksi, kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat uskomattoman röyhkeitä ja tunkeilevaisia eivätkä ymmärrä normaaleja käytöstapoja. Nykyaikana ei voi ängetä kylään jonkun luokse, ei edes ystävien luo. Pitää ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa. Olin kerran tilanteessa, jossa pieneen kotiimme tupsahti yllättäen muualla Suomessa asuva monilapsinen sukulaisperhe. Oli viikonloppu eivätkä ruokakaupat olleet koko ajan auki. Meillä ei ollut pakastinta, josta ottaa esiin syötäävää. Oli tottakai mukava nähdä heitä, mutta heidän olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tulostaan etukäteen. Ketjussa mainittiin joku anoppi tai muu henkilö, joka meni penkomaan kyläpaikan tavaroita ja asiakirjoja. Eihän sellaista voi tehdä. Mutta on siis olemassa ihmisiä, jotka voivat.
Me oltiin lähdössä neljän viikon reissulle. Keittiöstä oli tarkoituksella tyhjennetty jääkaappi ja muutkin sinä aikana pilalle menevät ruokatarpeet. Oli alkukesä joten olin ollut myös kaukaa viisas, kokannut pakastimenkin mahdollisimman tyhjäksi jotta marjat mahtuu sinne myöhemmin kesällä.
Appivanhemmat tunki kutsumatta kylään, anoppi syöksyi suoraan keittiöön ja alkoi penkoa kaappeja ja pakastinta. Ja riehua suureen ääneen miten poikaparka kuolee nälkään kun kotona ei ole ruoanmurenaakaan. Ihan silmitöntä messuamista. Meuhkasi sen koko suvulleen.
En ole sen jälkeen kyennyt hänen kanssaan olemaan kyllä yhtään.
Tuo oli täysin tahallista harkittua kylmää ilkeyttä.
Tuota siis eikö ne appivanhemmat muka tienneet, että olette lähdössä 4 viikon reissulle?
Miksi niiden olisi se pitänyt tietää? Aikuisten ihmisten elämän yksityiskohdat? En tajua lainkaan tätä ajattelutapaa.
Et sinä mitään tajuakkaan. Tuskin tulet koskaan tajuamaankaan.
Jaaha. Häirikkö siirtyi koulukiusaamisketjusta tänne jankkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei halunnut (oli epävarma ensimmäisen lapsen kohdalla) anoppia kylään heti lapsen synnyttyä. Anoppi veti herneet nenää, eikä tullut sitten ennen ristiäisiä ollenkaan...
Monille isovanhemmille on tärkeä nähdä vauva pian syntymän jälkeen. Yrittäkää luovia siten, että isovanhemmat näkisivät lapsen, mutta ei tarvitse tulla päiväkausiksi (tai päivittäin oleskelemaan). Ja vierailulle tulevat fiksut isovanhemmat, eivät odota palvelua, vaan tarpeen mukaan auttavat. Esim. just kuten tuolla aiemmin kerrottiin, että tuovat valmista ruokaa tullessaan.
MIKSI pitäisi luovia ja varoa jonkun ulkopuolisen sukulaisen mielipahoja?
MIKSI ei voi vain olla niin kuin aikuiset on. Hallita omaa kotiaan ja kutsua kylään kun itselle sopii.
MIKÄ ihme siinä on niin vaikeaa?
No siksi, kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat uskomattoman röyhkeitä ja tunkeilevaisia eivätkä ymmärrä normaaleja käytöstapoja. Nykyaikana ei voi ängetä kylään jonkun luokse, ei edes ystävien luo. Pitää ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa. Olin kerran tilanteessa, jossa pieneen kotiimme tupsahti yllättäen muualla Suomessa asuva monilapsinen sukulaisperhe. Oli viikonloppu eivätkä ruokakaupat olleet koko ajan auki. Meillä ei ollut pakastinta, josta ottaa esiin syötäävää. Oli tottakai mukava nähdä heitä, mutta heidän olisi ehdottomasti pitänyt kertoa tulostaan etukäteen. Ketjussa mainittiin joku anoppi tai muu henkilö, joka meni penkomaan kyläpaikan tavaroita ja asiakirjoja. Eihän sellaista voi tehdä. Mutta on siis olemassa ihmisiä, jotka voivat.
Me oltiin lähdössä neljän viikon reissulle. Keittiöstä oli tarkoituksella tyhjennetty jääkaappi ja muutkin sinä aikana pilalle menevät ruokatarpeet. Oli alkukesä joten olin ollut myös kaukaa viisas, kokannut pakastimenkin mahdollisimman tyhjäksi jotta marjat mahtuu sinne myöhemmin kesällä.
Appivanhemmat tunki kutsumatta kylään, anoppi syöksyi suoraan keittiöön ja alkoi penkoa kaappeja ja pakastinta. Ja riehua suureen ääneen miten poikaparka kuolee nälkään kun kotona ei ole ruoanmurenaakaan. Ihan silmitöntä messuamista. Meuhkasi sen koko suvulleen.
En ole sen jälkeen kyennyt hänen kanssaan olemaan kyllä yhtään.
Tuo oli täysin tahallista harkittua kylmää ilkeyttä.
Tuota siis eikö ne appivanhemmat muka tienneet, että olette lähdössä 4 viikon reissulle?
Miksi niiden olisi se pitänyt tietää? Aikuisten ihmisten elämän yksityiskohdat? En tajua lainkaan tätä ajattelutapaa.
Et sinä mitään tajuakkaan. Tuskin tulet koskaan tajuamaankaan.
Älä jaksa. Jokaisella on oikeus omaan elämäänsä. Eikä aikuisella ihmisellä ole velvollisuutta ilmoittaa menemisistään perheen ulkopuolisille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa kiinteä vierailupäivä ja - aika kerran viikossa joka sopii teidän aikatauluihinne. Anoppitorstai? Muina aikoina et avaa ovea vaikka olisitkin kotona, ellei ole etukäteen sovittu 👍
Ja sitten joka torstai on pakko olla kotona anopin takia. Ei voi tavata ystäviä, mennä hammaslääkäriin tai tukanleikkuuseen. Ja jos on pakko mennä lääkäriin anoppipäivänä niin anoppi suuttuu. Joo, ei kiitos mitään vakipäivää anopille. Se sitoo ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa kiinteä vierailupäivä ja - aika kerran viikossa joka sopii teidän aikatauluihinne. Anoppitorstai? Muina aikoina et avaa ovea vaikka olisitkin kotona, ellei ole etukäteen sovittu 👍
Ja sitten joka torstai on pakko olla kotona anopin takia. Ei voi tavata ystäviä, mennä hammaslääkäriin tai tukanleikkuuseen. Ja jos on pakko mennä lääkäriin anoppipäivänä niin anoppi suuttuu. Joo, ei kiitos mitään vakipäivää anopille. Se sitoo ihan liikaa.
Minä yritin tätäkin ennen välien katkaisemista.
Sitten se mummo olisi pitänyt ottaa vastaan vaikka koko perhe oksennustaudissa.
Ja jos lapsella kaverisynttärit tms silloin, lasta alettiin painostaa jäämään kotiin.
Ja kaikkina muina ajankohtina, mummolla ihmeellisesti "oli asiaa tännepäin niin ajattelin piipahtaa" ja yhtäkkiä pihalla oli "villapaidan hihan mittaaja jne".
Tai sitten sukulaisia lähetettiin urkkimaan asioitamme.
Ei rajattoman ihmisen kanssa mikään toimi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsenlapsia vielä, kun ei omatkaan ole täysi-ikäisiä mutta tuntuisi kyllä jo ajatuksen tasolla kurjalta, ettei ensimmäistä lapsenlasta saisi käydä katsomassa pariin viikkoon, kun miniä haluaisi ”rauhassa tutustua vauvaan”. Onneksi omat lapseni ovat tyttäriä niin ei ole mitään miniää sorsimassa anoppia.
Anopilla, kuten muillakaan sukulaisilla tai ystävillä, ei ole mitään oikeutta vauvaan. Ne ensimmäiset viikot vauvan kanssa ovat todella kultaakin kalliimpia uudelle äidille ja isälle. Tutustutaan vauvaan ja totutella elämään perheenä. Vieraat tulevat käymään sitten kun heidät kutsutaan.
Terveisin, anoppi joka tapasi uuden vauvan silloin kun perheeltä tuli kutsu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa kiinteä vierailupäivä ja - aika kerran viikossa joka sopii teidän aikatauluihinne. Anoppitorstai? Muina aikoina et avaa ovea vaikka olisitkin kotona, ellei ole etukäteen sovittu 👍
Ja sitten joka torstai on pakko olla kotona anopin takia. Ei voi tavata ystäviä, mennä hammaslääkäriin tai tukanleikkuuseen. Ja jos on pakko mennä lääkäriin anoppipäivänä niin anoppi suuttuu. Joo, ei kiitos mitään vakipäivää anopille. Se sitoo ihan liikaa.
Me käydään yleensä itsenäisyyspäivänä anopin luo. Ollaan max tunti, siinäkin 60 minuuttia liikaa. Muuten ei käydä, ellei miehen sisarukset ole paikalla myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsenlapsia vielä, kun ei omatkaan ole täysi-ikäisiä mutta tuntuisi kyllä jo ajatuksen tasolla kurjalta, ettei ensimmäistä lapsenlasta saisi käydä katsomassa pariin viikkoon, kun miniä haluaisi ”rauhassa tutustua vauvaan”. Onneksi omat lapseni ovat tyttäriä niin ei ole mitään miniää sorsimassa anoppia.
Miksi? Se on hänen eka lapsensa, kaikki on hänelle uutta, hän on toipilas.
Niin minullekin oli uutta ja silti miehen sisarukset puolisoineen, miehen vanhemmat ja oma äitini kävivät jo sairaalassa vauvaa katsomassa. Kummit ja ystävät kävivät heti, kun kotiin pääsimme. Mihin sitä toipilasaikaa tarvitsee viikkotolkulla? Onko se jotenkin toipumisesta ja tutustumisesta pois, jos joku käy tunnin istumassa ja ihmettelemässä vauvaa? Lähinnä kiusanteolta tuntuu. Kieltääkö nämä tyypit oman äitinsäkin vierailun?
Sitä toipilasaikaa tarvitsee jos on ollut esim vaikea synnytys, verenhukkaa, sektio. Ja sehän on ihan äidistä kiinni kuinka haluaa elää elämäänsä ja viettää aikaa vauvan ja perheensä kanssa. Jos haluaa talon täyteen vieraita niin siitä vaan. Mutta monet äidit haluavat aluksi omaa rauhaa. Jokainen tyylillään. Ei me kaikki olla samanlaisia, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa kiinteä vierailupäivä ja - aika kerran viikossa joka sopii teidän aikatauluihinne. Anoppitorstai? Muina aikoina et avaa ovea vaikka olisitkin kotona, ellei ole etukäteen sovittu 👍
Ja sitten joka torstai on pakko olla kotona anopin takia. Ei voi tavata ystäviä, mennä hammaslääkäriin tai tukanleikkuuseen. Ja jos on pakko mennä lääkäriin anoppipäivänä niin anoppi suuttuu. Joo, ei kiitos mitään vakipäivää anopille. Se sitoo ihan liikaa.
Minä yritin tätäkin ennen välien katkaisemista.
Sitten se mummo olisi pitänyt ottaa vastaan vaikka koko perhe oksennustaudissa.
Ja jos lapsella kaverisynttärit tms silloin, lasta alettiin painostaa jäämään kotiin.
Ja kaikkina muina ajankohtina, mummolla ihmeellisesti "oli asiaa tännepäin niin ajattelin piipahtaa" ja yhtäkkiä pihalla oli "villapaidan hihan mittaaja jne".
Tai sitten sukulaisia lähetettiin urkkimaan asioitamme.
Ei rajattoman ihmisen kanssa mikään toimi.
Ei toimi, paitsi äien katkaisu. Sekin on ihan hiton vaikeaa, kun toinen ei ymmärrä tekevänsä mitään väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole avaimia (eikä tule!) Mutta asutaan omakotitalossa, ja näkee kyllä autoista ja valoista ollaanko kotona vai ei. Ei oikein viitsisi niin tyly olla, että ei vain avaa ovea.
Mies on kyllä puhunut asiasta vaikka kuinka monta kertaa. Ei vain mene perille. Anoppi heittäytyy marttyyriksi: "on se kun ei saa ainoan lapsensa luo tulla milloin haluaa", ja minä olen sit pahis, vaikka mies on ihan samaa mieltä kanssani. Hänen takiaan ei myöskään muka tarvitse nähdä vaivaa, mutta silti istahtaa ruokapöytään pyytämättä. Joskus on jaettu kahta pihviä kolmeen osaan, kun ei ole tiedetty varautua.
ap
Jatkossa ette jae ruokaanne hänelle, sinun tärkeä syödä terveellisesti että jaksat vauvan kanssa. Laita anoppi töihin kun tulee, käypäs laittamassa pyykkiä/tiskiä, siivottko keittiön/vessan/pöydät kiitos. Viepä vauva vaunulenkille niin saan nukkua kun valvoin viime yön. Jos ei tee niin ala ihmetellä suureen ääneen kun ei voida auttaa vaan juuri synnyttäneen äidin pitäisi passata anoppia.
Jos miniäni minua yrittäisi töihin laittaa olisi kyllä viimeinen käyntikerta, ei pidä penikoita tehdä jos ei pysty hoitamaan.
Vai niin. Minä olen kyllä autellut kotihommissa miniää ja poikaani kun olen käynyt heillä. Yleensä tiskaan ja siivoan keittiön. Joskus silitän. Hyvin on apu kelvannut. En mene pikkulapsiperheeseen passattavaksi.
Ei ne kyllä viihteeltä tunnu, kun omalle kohdalle sattuu. Joskus jälkikäteen hoksaa tilanteen viihdearvon, on kyllä kyseessä sen verran vinkstanut yksilö, että naurua tarvitaan.
Ja ei tuo mummu pulloon sylje, mutta käsittääkseni ei päivisin toikkaroi kännissä. Toisaalta, eipä juuri olla tekemisissä, niin en tiedä olisiko muuttanut toimintatapojaan.