Voinko minä ikinä päästä työelämään mukaan?

Miksi olet tuossa jamassa?

Valitse ala joka työllistää. Esim. sosiaalityö, luokanopettaja tai erityisopettaja.

Voi. Sä olet "jäljessä", mutta toisaalta sulla on hyvä pohja verrattuna opiskelutovereihisi. Eli lukiossa olet kypsempi kuin muut ja yliopistossa sä erotut kyllä eduksesi aikuisena. Parikymppiset ovat vielä nuoria ja opiskeluun liittyy paljon muutakin kuin lukemista. Siksi sä voit valmistua nopeammin ja paremmilla arvosanoilla. Sitten kun olet valmistunut, niin sä olet taas kypsempi maisteri/di/tms kuin samaan aikaan valmistuneet muut. Sulla on nelikymppisensä kuitenkin vielä 25 vuotta työelämää edessä. Ei toi tule olemaan mikään helppo tie, mutta ei toisaalta sen vaikeampi kuin muillakaan. Vain erilainen. 

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 09:21"]

Voi. Sä olet "jäljessä", mutta toisaalta sulla on hyvä pohja verrattuna opiskelutovereihisi. Eli lukiossa olet kypsempi kuin muut ja yliopistossa sä erotut kyllä eduksesi aikuisena. Parikymppiset ovat vielä nuoria ja opiskeluun liittyy paljon muutakin kuin lukemista. Siksi sä voit valmistua nopeammin ja paremmilla arvosanoilla. Sitten kun olet valmistunut, niin sä olet taas kypsempi maisteri/di/tms kuin samaan aikaan valmistuneet muut. Sulla on nelikymppisensä kuitenkin vielä 25 vuotta työelämää edessä. Ei toi tule olemaan mikään helppo tie, mutta ei toisaalta sen vaikeampi kuin muillakaan. Vain erilainen. 

[/quote]

Hienosti kirjoitettu! Juuri näin.

No voit, hyvinkin voit.

Kerron oman tarinani tässä sairastavaa lasta samalla hoitaessa, jos saisit siitä rohkaisua. Peruskoulun jälkeen luin itseni lähihoitajaksi. Sain sitten reilu parikymppisenä esikoiseni ja siitä muutaman vuoden välein kaksi lasta lisää. Noina vuosina muutimme paljon mieheni perässä. 29-vuotiaana lähdin aikuislukioon, samalla hoidin nuorimpia lapsia kotona. Kirjoitin ylioppilaaksi 31-vuotiaana. 33-vuotiaana hain ja pääsin lääketieteelliseen, toisella yrittämällä. Valmistuin vuosi sitten 40-vuotiaana (sain yhden lapsen opiskeluaikana, joka hieman viivästytti valmistumista) ja olen nyt erikoistumassa. Töitä olen tehnyt kolmannen opiskeluvuoden jälkeen jo runsaasti.

Eli vallan hyvin ehdit! Minunkin vuosikurssillani lääkiksessä oli useita yli kolmekymppisiä, vanhin aloitti lääkiksen 51-vuotiaana, jo muutaman lapsenlapsen isoisänä. 

Mieti, mikä on unelmasi ja lähde sitä kohti. Minulla on useita kavereita jotka ovat päälle kolmikymppisenä lähteneet yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan täysin uutta alaa. Koskaan ei ole myöhästä opiskella. Aikuis-tai nettilukiossa (Otavan opisto) suoritat ylioppilastutkinnon helposti kahdessa vuodessa, koska siellä pakollisia kursseja on paljon vähemmän kuin päivälukiossa.

Jos valmistut esim. 40 vuotiaana ammattiin, on sinulla melkein 30 vuotta työelämää jäljellä, eläkeiän jatkuvasti noustessa. 

Tällaisia ajatuksia minulla.

Nro 6. jatkaa vielä, että itsekin olen sitä mieltä, että mikäli suinkin mahdollista, valitse ala jossa on hyvät työllisyysnäkymät. Nelikymppisenä ei kukaan halua valmistua kortistoon. Sosiaali-ja terveysala työllistää aina, samaten tosiaan tuo opetuspuoli. Myös lastentarhanopettajista (kasvatustieteen kandidaatti) on pulaa.

6:sen tarina on on aika huikee! :o Ja minä kun 21-vuotiaana ajattelen että turha tässä enää koulua alkaa vaihtamaan, kun jo on opiskelupaikka korkeakoulusta!

Voi toki tulla asiantuntija ja hyvä. Minä luin ensin hoitoalalle, mutta totesin aika pian että ei, tämä ei ole minun hommaani. Lähdin kolmekymppisenä sitten opiskelemaan tietotekniikkaa teknilliseen korkeakouluun. Hassua siellä oli olla nörttipoikien joukossa, kun itse en tiennyt tietokoneista mennessäni tuon taivaallista, saati ohjelmoinnista. Mutta halu oppia oli kova, ja tein opintojen eteen  töitä nekin ajat jotka nuoret bailasi.

Valmistuin ihan normaalissa ajassa, pääsin heti töihin suureen it-yritykseen valmistuttuani (alkuun tosin varsin huonolla palkalla, 2500 e/kk) ja ihan siinä pärjään missä muutkin. Tällä alalla kuitenkin kaikkien pitää koko ajan oppia uusia tekniikoita ja käytäntöjä ja työtapoja, joten ei kenestäkään tlue ajan kanssa sillä tavalla mestaria kuin jossain muissa ammateissa. Asenne ratkaisee: jos on halua oppia uudestaaan ja uudestaan niin pärjää kyllä yhtä lailla vanhempana kuin nuorempana aloittanutkin.

Kannattaa tosiaan valita se ala huolella, koska joka tapauksessa joudut tekemään vähän enemmän töitä kuin muut niin sama on sitten valita työllistävä ala eikä mitään antropologiaa tms.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 11:11"]

Kannattaa tosiaan valita se ala huolella, koska joka tapauksessa joudut tekemään vähän enemmän töitä kuin muut niin sama on sitten valita työllistävä ala eikä mitään antropologiaa tms.

[/quote]

Miten joutuu tekemään töitä enemmän kuin muut, jos kerran ensin käy lukion ja siitä suoraan hakee yliopistoon? 

Jos on hyvä koulutus työllistävältä alalta, ei ole mitään syytä miksi työnantajat suosisivat ensisijaisesti nuorempia työnhakijoita millään tavoin. Voi olla jopa päinvastoin toisinaan, olet kypsempi ja enemmän elämänkokemusta jo.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 11:15"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 11:11"]

Kannattaa tosiaan valita se ala huolella, koska joka tapauksessa joudut tekemään vähän enemmän töitä kuin muut niin sama on sitten valita työllistävä ala eikä mitään antropologiaa tms.

[/quote]

Miten joutuu tekemään töitä enemmän kuin muut, jos kerran ensin käy lukion ja siitä suoraan hakee yliopistoon? 

[/quote]

No mielestäni tavallaan joutuu tekemään enemmän töitä kuin muut, jos aloittaa samasta pisteestä 10 v nuorempien kanssa. Siis että on parempi esim. valmistua mahd. nopeasti, tavallaan aikaa on vähemmän. Ainakin itse koen näen.

Olen itsekin alanvaihtaja, tosin opiskellut jo aiemmin yhden korkeakoulutukinnon. Tehnyt töitä, perustanut yrityksen, löytänyt kutsumusammattini, hakeutunut sitä opiskelemaan, myynyt yritykseni, perustanut toisen...

Nyt olen valmistumassa luokanopettajaksi 40-vuotiaana. Olen tavattoman innostunut ja varma, että minulla on elämänkokemuksen myötä annettavaa oppilaille ja näkökulmaa luotsata heitä pärjäämään myös koulumaailman ulkopuolisessa elämässä.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 09:59"]

6:sen tarina on on aika huikee! :o Ja minä kun 21-vuotiaana ajattelen että turha tässä enää koulua alkaa vaihtamaan, kun jo on opiskelupaikka korkeakoulusta!

[/quote]

Tsiisus!!! 21!!!