Kaunis vässy nuorena kuolleen hautajaiskukkiin?

Ei mikään voi kuolla,

ei kukat, ei tuuli,

ei rakkaus kuolla voi.

Ohi polku vain kulkee

ja kukat jää taakse

ja muualla tuuli soi.

Otan osaa.

Googlaa

Salvatore Quasimodo + kirjan pauloissa

Meillä oli tämä:

Ei lähtöäs todeksi uskoa voi,

Niin äkisti lähdit sä luotamme pois.

Vain muistot ja rakkaus jäljellä on,

Vain kaipaus ja suru suunnaton.

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen

saan kulkea rajoilla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden, olen pilven lento.

Olen kasteisen aamun pisara hento.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun

mukana jokaisen nousevan aamun.

ja jokaisen tummuvan illan myötä,

toivotan teille hyvää yötä.

Se "et ole poissa -- olet henkäys rakkaasi poskella?"

Tai missä muruseni on kappaleesta esim "enkä enää epäillyt vaan tiesin että voin niin kuin pieni lapsi nukahtaa". Tätä tietenkään ei, jos surmasi itsensä...

Vierailija kirjoitti:

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen

saan kulkea rajoilla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden, olen pilven lento.

Olen kasteisen aamun pisara hento.

En ole poissa, vaan luoksenne saavun

mukana jokaisen nousevan aamun.

ja jokaisen tummuvan illan myötä,

toivotan teille hyvää yötä.

Ja tuo tietysti sinä -muotoon "et ole poissa..."

Kauniita, kiitos <3 mut mä etsin vielä sitä "jotain" sit kun se löytyy niin tiedän että tää on se :)

Nuku tuoksuun kukkien, nuku lauluun lintujen. Nuku nuoruusunelmiin, nuku keväthaaveisiin.

Sopisiko joku nuoren kuunteleman artistin laulun sanoitus? Niissähän on usein tosi hienoja ja kauniita tekstejä.

Minä suruun suureen taivun, sinä enkeleitä näät.

Harmi että lähdit nuorena

Sinua odottaa TUONELA

Syys miksi saapuu ruskaa loistaen, tuo outo kaapu harteillaan. Kun kukat hennoimmat se poistaen, niin kuitenkin käy täällä vaan.

Tai pätkä niin kaunis on maa laulusta, sehän on tehty lepsena kuolleelle alunperinkin.

Kun loistat tähtenä iltataivaan, niin näethän meidät päällä maan. Me täällä alhaalla hiljaa aivan sun tähteäs kirkasta seurataan.

Luulit päivään pääseväsi

tuli ilta vastaan,

Ihminen on aavistusta

unta ainoastaan.

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yht´äkkiä huomaa se päättyikin tähän. Muistot kauniit voimaa antaa , surun raskaan hiljaa kantaa.

Hän avasi vain oven.

Ja kauniina, iloisena hän kulki kevein askelin

muistaen kaikki onnelliset hetket.

Hän avasi vain oven.

Ei varmaan kauheen läheinen sulle, kun täällä kyselet. No, kukin tavallaan.

Löytyisikö Laura Närhen kappaleesta Pikkusisko jotain osiota mitä käyttää, vaikkei olisikaan pikkusisko. Kuupurrellasi purjehdit...

Sen järjellä me ymmärrämme:

kun toinen lähtee, toinen jää.

Vain pieni lapsi sisällämme

ei sitä tahdo käsittää.

 

Osa maailmasta on kadonnut,

osa meistä,

eikä mitään siitä, mikä jäi

ole entisellään.

Sinä et ole täällä.

Ylitse kaikkien kyynelten

tuhat muistoa meitä lohduttaa.

Ne tallessa päivien menneiden

- tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa.

Älä mieti sitä että aurinko laski,

vaan muista,

kuinka kauniisti se hymyili.

Kauniina nauhana vuosien päivät,

helmenä jokainen muistoksi jäivät.

Kun olet murheellinen,

katso taaskin sydämeesi

ja huomaat,

että itket juuri sitä,

mikä on tuottanut sinulle iloa.

Maailmaani rakastin,

nyt hyvästelen sen.

Matkan suunnan hukkasin,

vaan rohkeutta en.

Tee niin kuin lintu,

joka hetken keinuu heiveröisellä oksalla

ja oksan taipuessakin laulaa,

koska se hyvin tietää, että sillä on siivet.

Älä ajattele, että elämä on lyhyt.

Ajattele: miten erikoinen kokemus,

kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan,

vaan että ylipäätänsä on saanut kokea tämän.

(Eeva Kilpi)

Hän lähti, mutt' on vielä lähellämme,

tuhansin sitein meihin liittyen,

Sielu, liekki ikuinen,

elämä, vain häivähdys sen

Se, mikä on pysyväistä

ja antaa elämälle arvon,

se ei ole maine eikä ylistykset,

se on tehtävä,

olkoon suuri tai pieni,

jonka vuoksi olemme eläneet.

(Z. Topelius)

Sä lähdit aamulla.

Et kertonut, minne.

Tähdeksikö asetuit,

vai tuulenako kuiskaat puissa?

Vai oliko se häikäisevä aalto,

jonka rannalla näin?

Vaan kun kuuntelen tarkoin,

sinä sittenkin kerrot:

- Teihin jäin.

Mikko Kuustonen:

Minä jälleen kuvasi selaan,

kaikki katseesi katselen

ja jokaisen yhteisen vuoden

muisto muistolta hymyilen.