G: Mitkä kaksi asiaa/nimeä/esinettä jne sekoitat keskenään?
Piristetääs toisiamme. Mitkä asiat/esineet/nimet jne sekoitat keskenään? Enkä tarkoita nyt ns riimilipsahduksia vaan ihan selkeesti erilaiset sanat mutta menevät vaan sekaisin. :)
Kommentit (345)
Kaneli ja neilikka. Siis niin että joudun siitä kukasta aina miettimään, kumpi se nyt oli. Miehellä menee toistuvasti sekaisin parvi ja parveke, esim. sanoo että kissa on parvella vaikka se on parvekkeella.
Mulla menee ranskassa vieläkin sekaisin faire la vaisselle (tiskata) ja faire la lessive (pyykätä), vaikka oon kyseistä kieltä käyttänyt arkielämässä jo kuutisen vuotta.
53 jatkaa...
Ja ilmansuunnista itä ja länsi on aina yhtä hankala muistaa. Joudun aina käymään koko letkan (pohjoinen, itä, etelä, länsi) päässäni, ennen kuin hahmotan mistä on puhe. Puhumattakaan koillisista ja kaakoista...
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 23:26"]
Kupera ja kovera, en koskaan tiedä kumpi on kumpi!
[/quote]
Kupera on U:n muotoinen (sanassa on U) ja kovera O:n yläreunan muotoinen (sanassa on O). Auttaisiko tämä? Tosin puheessa sanat saattavat mennä väärin juuri siksi, ettei ehdi miettiä tällaisia sääntöjä.
Työkaverilla menee aina ylä- ja alakerta sekaisin. Se lähtee aina "alas hakemaan kahvia", vaikka kahvihuone on yläkerrassa.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 09:00"]
Mulla menee ranskassa vieläkin sekaisin faire la vaisselle (tiskata) ja faire la lessive (pyykätä), vaikka oon kyseistä kieltä käyttänyt arkielämässä jo kuutisen vuotta.
[/quote]
Mulla myös! Ja ranska ollut kotikielenä 9 vuotta.
Etunimet Laura ja Karoliina. Eivät äkkiseltään ääntämykseltään tai muuten muistuta toisiaan, mutta ovat minusta jotenkin tosi samanhenkiset nimet.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 05:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 23:21"]
H-kirjain ja numero 8.
[/quote] Mulla taas T ja 7
[/quote]
Mulla menee jostain syystä kirjaimet F ja T sekaisin.
[quote author="Vierailija" time="17.10.2013 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 23:26"]
Kupera ja kovera, en koskaan tiedä kumpi on kumpi!
[/quote]
Kupera on U:n muotoinen (sanassa on U) ja kovera O:n yläreunan muotoinen (sanassa on O). Auttaisiko tämä? Tosin puheessa sanat saattavat mennä väärin juuri siksi, ettei ehdi miettiä tällaisia sääntöjä.
[/quote]
Kiitos!! :D
Syreeni ja sireeni. Pakko miettiä, kumpi on kumpi ennen kuin möläyttää...
tomaatti ja tulppaani, oon monta kertaa sanonut tulppaania tomaatiksi, en ymmärrä sekoitan ne aina.
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 23:17"]
Naurakaa vapaasti: krokotiili ja lohikäärme. Onneksi noita ei arkielämässä kovin usein tarvitse :D
[/quote]
Mulla lohikäärme ja dinosaurus. Eipähän noitakaan paljon tarvitse käyttää, mutta aina pitää miettiä kumpi on kumpi.
Olen 41v. ja poikani opetteja oli antanut hyvän muistisäännön jonka avulla opin muistamaan. Kunhan muistaa että pohjoisen jälkeen tulee koillinen (koira), kaakko (kaivoi), lounas (lounaaksi), luode (luun)
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 22:18"]
Sekoitan kaksi viikonpäivää ihan säännöllisesti. Näin on tapahtunut lapsesta saakka. Syytä harvoin kerron kenellekään, koska pelkään sen kuulostavan kummalliselta. Näen nimittäin jotkut asiat - kuten juuri kalenterin - väreinä ja nuo kaksi päivää sattuvat olemaan saman väriset.
Sama ongelma on esim. joissakin äänissä (äänenkorkeuksissa), mutta se ei ole samalla tavalla arkipäivän ongelma. :)
[/quote]
Tää on ensimmäinen kerta, kun kuulen, että joku muukin ajattelee näin!
Mä en näe värejä, vaan mulle viikko on tietyn polun muotoinen, jossa on seitsemän askelmaa. Se sijoittuu tiettyyn maisemaan, jonka näen aina eri kohdista riippuen siitä, mitä päivää ajattelen. Ja polku on tietysti ympyrä, jota sitten pääni sisällä kierrän. Päivien "askelmat" on myös eripituisia. Siitä maisemasta en oikein osaa sanoa, joskus näen siinä epämääräisiä muotoja, joskus sen perhepäivähoitajan pihan, jossa olin 1-3 -vuotiaana, usein se on melko harmaa. Nyt kun mietin asiaa, niin olen varmaan oppinut (suunnilleen) ymmärtämään viikonpäivät niin nuorena, että muisto on "haalistunut". Koska numeroille/vuosiluvuille ja kuukausille näen myös polut, mutta niiden maisena on paljon selkeämpi. Eli ne olen varmasti ymmärtänyt vasta vanhempana.
Näin, tämmöistä tuli nyt mietittyä. Alkuperäiseen aiheeseen en keksi mitään. ;D
Tää on tosi kiehtovaa! Vitsit kun mä ajattelen vaan ihan normaalisti ja tylsästi. Mutta itse asiaan: mulla menee kans aina sekasin hiihto- ja syyslomat ja viime ja ensi viikot. Samoin eilen ja huomenna on joskus vaikeita. Viikuna, taateli ja kastanja menee kanssa aina sekaisin keskenään ja joudun miettimään mistä olikaan kyse.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="16.10.2013 klo 22:18"]
Sekoitan kaksi viikonpäivää ihan säännöllisesti. Näin on tapahtunut lapsesta saakka. Syytä harvoin kerron kenellekään, koska pelkään sen kuulostavan kummalliselta. Näen nimittäin jotkut asiat - kuten juuri kalenterin - väreinä ja nuo kaksi päivää sattuvat olemaan saman väriset.
Sama ongelma on esim. joissakin äänissä (äänenkorkeuksissa), mutta se ei ole samalla tavalla arkipäivän ongelma. :)
[/quote]
Tää on ensimmäinen kerta, kun kuulen, että joku muukin ajattelee näin!
Mä en näe värejä, vaan mulle viikko on tietyn polun muotoinen, jossa on seitsemän askelmaa. Se sijoittuu tiettyyn maisemaan, jonka näen aina eri kohdista riippuen siitä, mitä päivää ajattelen. Ja polku on tietysti ympyrä, jota sitten pääni sisällä kierrän. Päivien "askelmat" on myös eripituisia. Siitä maisemasta en oikein osaa sanoa, joskus näen siinä epämääräisiä muotoja, joskus sen perhepäivähoitajan pihan, jossa olin 1-3 -vuotiaana, usein se on melko harmaa. Nyt kun mietin asiaa, niin olen varmaan oppinut (suunnilleen) ymmärtämään viikonpäivät niin nuorena, että muisto on "haalistunut". Koska numeroille/vuosiluvuille ja kuukausille näen myös polut, mutta niiden maisena on paljon selkeämpi. Eli ne olen varmasti ymmärtänyt vasta vanhempana.
Näin, tämmöistä tuli nyt mietittyä. Alkuperäiseen aiheeseen en keksi mitään. ;D
[/quote]
Mulla on lapsesta asti menneet puheessa sekaisin eilen, tänään ja huomenna! Saatan ihan pokkana esim. kertoa, että "me kävimme siellä huomenna" kun tarkoitan "me kävimme siellä eilen". En tiedä, mistä johtuu... toki erotan nuo käsitteet toisistaan ;) Ja sekin vielä, että lapsellanikin on samaa vikaa näiden ihan samojen sanojen käytössä!