Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun
ja silloinkin oli turvallista ja mukavaa ja töitä. Nyt on viety turvallisuus, työt, ostovoima, hyvinvointi, koulutuksen taso romahtanut pisa-pisteillä mitattuna, luokkakoot järkkyjä, opiskeluturvallisuus etenkin pk-seudulla romahtanut jne. Jotenkin surullista miten nopeasti Suomi on ajettu alas.
Kommentit (1210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Mutta kenen ne katumaasturit on? Moniin menee lapsia sisään, oletan että vanhempiensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille.
ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin? Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.
Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen.
Tämä liittyy jotenkin tuohon lainaukseen, yksi päivä huomasin että telkkarista tuli parikin sellaista mainosta peräkkäin jossa vanhemman tehtävä oli olla hyvä tyyppi ja temppuilla riehuva/vaikea lapsi tyytyväiseksi. Heijastaa oikeasti nykyaikaa ja vanhempien auktoriteettia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kävin 70-luvulla kouluni niin että 3 ja 4 luokka oli yhdistettynä samaan tilaan aina. Onko tämä nykyään sallittua? Kyseessä Tampereen Teisko.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin 70-luvulla kouluni niin että 3 ja 4 luokka oli yhdistettynä samaan tilaan aina. Onko tämä nykyään sallittua? Kyseessä Tampereen Teisko.
Erittäin yleistä.
Meillä esim on alueen ns lähikoulu parakki, jossa pitäisi olla luokat 1 ja 2 yhdistettynä, mutta siellä on oppilaita viidenteen luokkaan asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
https://minedu.fi/ryhmakokoselvitykset
Täältä raavin höpöjuttuni, eli ministeriön virallisista tilastoista.
Alakoulussa keskimääräinen ryhmäkoko oli viimeisimmässä tilastossa 19,4. Yläkoulussa se vaihtelee aineittain, mutta ei ole yli 20 juuri missään muussa kuin liikunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
https://minedu.fi/ryhmakokoselvitykset
Täältä raavin höpöjuttuni, eli ministeriön virallisista tilastoista.
Alakoulussa keskimääräinen ryhmäkoko oli viimeisimmässä tilastossa 19,4. Yläkoulussa se vaihtelee aineittain, mutta ei ole yli 20 juuri missään muussa kuin liikunnassa.
Miltä vuodelta tuo on?
Ja kai sinä käsität mikä on keskiarvo?
Helsingissä on kaikissa peruskoululuokissa minimi se 25 ja se ylittyy koska täällä on periaate että kaikkien lähikoulualueella asuvien pitää päästä lähikouluunsa.
Esim Kulosaareen tuli uusi koulu ja Roihuvuoreen remontoitiin vanha.
Molemmissa luokkakoot on ylittyneet heti huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
https://minedu.fi/ryhmakokoselvitykset
Täältä raavin höpöjuttuni, eli ministeriön virallisista tilastoista.
Alakoulussa keskimääräinen ryhmäkoko oli viimeisimmässä tilastossa 19,4. Yläkoulussa se vaihtelee aineittain, mutta ei ole yli 20 juuri missään muussa kuin liikunnassa.
Nykyään suositaan ns ilmiöoppimista ja avoimia oppimisympäristöjä jolloin tyyppillisesti yhdistellään rinnakkaisluokkia.
Köyhyys on erilaista eri aikoina. Nyt köyhyyttä voi olla laskennallisesti enemmän kuin 70-luvulla mutta nykyajan köyhyys on sitä että lapsella ei ole uusinta älypuhelinta ja kalliita harrastuksia, 70-luvulla köyhyyttä olivat rikkinäiset kengät ja vetoinen mökki ilman sisävessaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
https://minedu.fi/ryhmakokoselvitykset
Täältä raavin höpöjuttuni, eli ministeriön virallisista tilastoista.
Alakoulussa keskimääräinen ryhmäkoko oli viimeisimmässä tilastossa 19,4. Yläkoulussa se vaihtelee aineittain, mutta ei ole yli 20 juuri missään muussa kuin liikunnassa.
Miltä vuodelta tuo on?
Ja kai sinä käsität mikä on keskiarvo?
Helsingissä on kaikissa peruskoululuokissa minimi se 25 ja se ylittyy koska täällä on periaate että kaikkien lähikoulualueella asuvien pitää päästä lähikouluunsa.
Esim Kulosaareen tuli uusi koulu ja Roihuvuoreen remontoitiin vanha.
Molemmissa luokkakoot on ylittyneet heti huomattavasti.
”Miltä vuodelta tuo on?”
Jos viitsisit edes napauttaa linkin auki, löytäisit vastauksen kysymykseesi. Siellä on usean vuoden tilastot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
https://minedu.fi/ryhmakokoselvitykset
Täältä raavin höpöjuttuni, eli ministeriön virallisista tilastoista.
Alakoulussa keskimääräinen ryhmäkoko oli viimeisimmässä tilastossa 19,4. Yläkoulussa se vaihtelee aineittain, mutta ei ole yli 20 juuri missään muussa kuin liikunnassa.
Nykyään suositaan ns ilmiöoppimista ja avoimia oppimisympäristöjä jolloin tyyppillisesti yhdistellään rinnakkaisluokkia.
Kyllä, joskus ryhmässä saattaa olla kahden luokan lapset ja kaksi opettajaa sekä vielä avustajat päälle. En näe, millä tavalla se on sen huonompi asia kuin että päiväkodissa on ryhmässä kolme kasvattajaa pitämässä huolta 18 lapsesta sen sijaan että yksi kaitsisi kuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.
Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.
Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta.
Tiedä sitä mikä on parempi.
Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.
Kyllä tämä on kuule ihan todellisuutta Helsingissä. Ja luultavasti myös esim Vantaalla ja Espoossa.
Ja nykyäänhän ei kaikille riitä edes luokkia. Opetusta on juhlasalien lavoilla, naulakkojen alla, varastotiloissa jne.
Mun lapsen ns oma luokka tälläkin hetkellä on koulun kirjaston ns sohvanurkkaus. Sinne kun ahdat alle 10 neliön tilaan 25 oppilasta niin tiedät mikä on turvaväli... Juu.
70-luvulla ei ollut sen paremmin. Sillä erotuksella että koulua käytiin kahdessa vuorossa.
Täällä väitettiin että 70-luvulla olisi ollut heikommin. Ei todellakaan ollut.
Kyllä minä mieluummin ottaisin sen kaksivuorosysteemin kuin tän sillit suolassa -metodin jossa lounaskin syödään jo ennen kymmentä.
Jos palattaisiin 70-luvun luokkakokoihin, koko tilaongelma olisi nopeasti ratkaistu.
Miten ihmeessä se koulurakennus luokkakokoa nostamalla laajenisi?
Sitäpaitsi nykyään se opetusryhmä voi olla jopa 70 lasta. Oliko 70-luvulla sata? Ja kaikki hiihti umpihangessa?
Ei se koulurakennus tietenkään laajene luokkakokoja nostamalla, mutta tuskinpa se on aikanaan kutistunut luokkakokojen pienentyessä.
1970-luvun alussa saattoi vielä olla yli 40 oppilaan ryhmiä. Peruskoulun myötä ryhmäkoot vähän pienenivät, mutta kyllä ainakin ysärillä oli vielä ihan normikoko se 36. Kielten ja matematiikan tunneilla oli kahdesta luokasta yhdistetty kolme pienryhmää.
Nykyään taitaa perusopetuksen ryhmän keskikoko olla alle 20.
Ei ole. Mistä sinä näitä höpöjuttujasi raavit?😂😂😂
Se on vähintään 25, mutta koska on lähikoulupwriaate, se voi olla 35.
Ja nykyään on yleistä yhdistää kaksi ryhmää, jolloin oppilaita voipi olla se 70.
https://minedu.fi/ryhmakokoselvitykset
Täältä raavin höpöjuttuni, eli ministeriön virallisista tilastoista.
Alakoulussa keskimääräinen ryhmäkoko oli viimeisimmässä tilastossa 19,4. Yläkoulussa se vaihtelee aineittain, mutta ei ole yli 20 juuri missään muussa kuin liikunnassa.
Miltä vuodelta tuo on?
Ja kai sinä käsität mikä on keskiarvo?
Helsingissä on kaikissa peruskoululuokissa minimi se 25 ja se ylittyy koska täällä on periaate että kaikkien lähikoulualueella asuvien pitää päästä lähikouluunsa.
Esim Kulosaareen tuli uusi koulu ja Roihuvuoreen remontoitiin vanha.
Molemmissa luokkakoot on ylittyneet heti huomattavasti.
”Miltä vuodelta tuo on?”
Jos viitsisit edes napauttaa linkin auki, löytäisit vastauksen kysymykseesi. Siellä on usean vuoden tilastot.
Mikä on tuorein vuosi?
Me ollaan ihan tavallinen lapsiperhe. Meillä on oma asunto, mökki ja auto. Käytin ennen koronaa pari kertaa vuodessa Italiasssa tai Espanjassa. Lomamatkat ulkomaille oli ihan tavallisia.
Mun vanhempien asunto silloin 1970-luvulla oli pankin, mökkiä ei ollut eikä autoakaan. Ulkomailla me ei käyty.
Puhumattakaan 70-luvun koulujen homeongelmista. Nyt ne on korjauskelvottomia. Meidän läheltä purettiin koulu ja rakennettiin uusi, tuli halvemmaksi kuin korjaaminen.