Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla syntyneenä ja nykyisenä lapsiperheellisenä on sanottava, että pötyä. Ei silloin ennen syöty salaattia talvella, matkailtu oletusarvoisesti lomilla tai kuskattu lapsia iltaisin autolla harrastuksiin. Koska raha.

Silmiä särkee tuo viimeisin, ei voi sanoa edes lauseeksi. Koska raha, koska loma, koska talvi, koska joulu jne. Tähänkö on tultu, että 70-luvulla äidinkielen lauserakenteen epäilemättä oppineilla ei enää ole hajuakaan oppimastaan? Onko ajatus niin, että kun nuoret käyttävät tätä tökeröä ilmaisua, sen on oltava trendikästä? Matkimalla olen siis itsekin trendikäs🤦🏻‍♀️

Menkää mammat töihin,ehkäisy tai sterkkaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kun kaikilla pitäisi olla kaikkea ja kaiken uutta.

Kyllä meillä 80-luvulla oli köyhempää kuin nyt. Oli yksi auto. Halpa vanha onakotitalo. Yksi tv palveli 20 vuotta, pesukone 30 vuotta. Ruoka oli yksinkertaista. Ei koskaan limsaa tai karkkia. Leivottiin itse, omat perunat, omenat ja porkkanat. Vähän vaatteita, 2 talvitakkia ja kengät. Yksikertaiset huonekalut ja niitä ei uusittu, korjattiin ehkä. Ei maksullisia harrastuksia. Yksi puhelin.

Kuinka paljon nykyihmisillä on tavaraa, vaatteita ja ruokaa?

80-luvulla useimmilla meni hyvin ja kaikkea löytyi. Se että sinulla sattui olemaan köyhää ei tarkoita sitä että kaikkien 80-luku olisi ollut samanlaista. Moni ei ota huomioon että siihen aikaan kaikki maksoi enemmän(ruoka oli halvempaa), elektroniikka ja vaatteet, ei niitä turhan takia osteltu ellei ollut juppi hehe.

Se mitä kaipaan 70-90 luvulta on toimivat peruspalvelut. Nuoret ei tiedäkkään miltä tuntui kun oli OMA lääkäri ja mihinkään ei tarvinnut ikinä jonottaa..mitä luksusta..

Mä en muista /tiedä vuosikymmentä kun kotipaikkakunnallani olisi julkinen th toiminut . Hienoa jos jossainpäin Suomea näin on ollut .

Pääkaupunkiseutu..mutta varmasti oli syrjemmälläkin paremmat palvelut kuin nykyään(ei palveluja ollenkaan) Voi niitä aikoja kun ostarilla oli useita pankkeja joista sai jopa rahaa ulos ja monia pikkukauppoja. Ei tarvinnut maidon takia lähteä kilometrien päähän kauppakeskukseen. Oli kirjastoa ja vaikka mitä--terveyskeskukseen tarvitsi vain kävellä sisälle ja lääkärille heti..Täytyy olla iloinen että sai elää näin "helppoa" elämää koska nuo ajathan eivät koskaan palaa takaisin. 

Jos olet yhtään huomannut, ihmiset hoitaa pankkiasiat netissä. Terveyskeskuksia ei 70-luvulla juuri ollut koska järjestelmää vasta luotiin. Kirjastojakin on.

Mitä tulee pikkukauppoihin, ihmiset ihan itse menee mieluummin prismoihin. Ei valtio ketään niihin käske. Sen takia pikkukauppoja ei ole, kun ihmiset ei niissä käy.

Puhuinkin ajasta 80-luvulla..mitä oli ostareilla. Pointti oli se että palveluja oli LÄHELLÄ, ei tarvinnut lähteä kilometrien päähän niitä hakemaan(tai sinne kauppakeskukseen) Ai niin, postin sivukonttoreita oli kuta kuinkin joka ostarilla, nykyään POSTI löytyy jostain huitsin nevadasta tai sieltä kauppakeskuksesta. Pankkeja edelleenkin tarvitaan tiettyjen asioiden hoitamiseen mutta iso osa konttoreita on lopetettu tai siirretty. Iso osa ihmisistä kaipaa niitä ostarin pikkukauppoja takaisin, moni ei halua lähteä prismaan sen maidon takia..kyllä pikkukauppojen häviämiseen oli ihan muut syyt..

Nämä kaikki oli siis Espoon puolella mutta oletan että samaa oli stadissa tai vantaalla. 

No ei siihen häviämiseen oikeasti mitään muuta syytä ole kuin kannattavuus. Ne jotka haluaa pikkukaupoissa käydä, ei kuitenkaan halua maksaa niistä tuotteista niin paljon että joku siitä kyläkaupan pitämisestä elantonsa saisi vaan suurin osa vie rahansa sinne Prismaan kumminkin ja käy korkeintaan jonkun maitopurkin tms satunnaisesti siitä pikkukaupasta hakemassa koska se on kätevää eikä sillä ole suurta merkitystä maksaako se yksittäinen maitopurkki 80 senttiä vai euron. Jos kyläkauppojen pitäminen olisi kannattavaa niin niitä olisi edelleen joka kylässä. Valitettavasti vaan niillä satunnaisilla maitopurkeilla ei kauppias elä.

Minä asun kauppakeskuksen vieressä. Ajan sen ohi naapurikaupunginosan pikkukauppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, kun niillä veroilla ei tosiaan saa palveluita. 

Koululaiseni aloitti juuri ekan luokan viime kuussa. Ei ole vieläkään kirjoja, ei edes aapista! Surkeaa on. Itse laman lapsena sain kyllä uuden aapisen ekalla luokalla, samoin muitakin kirjoja vähintään lainaan. Pelkkiä monisteita näyttävät tekevän koulussa nykyään. 

En oikein ymmärrä tuota aapisen haikailua. Nykypäivänä kolmasosa lapsista osaa lukea jo kouluun mennessään.

Ja taaskaan sinä et ummärrä mutta louskuttaa pitää.

Puolet osaa lukea.

Etpä vaikuta sinäkään kauheasti opseihin perehtyneen. ”Yhyy, mun lapsi ei saa aapista, pitää ostaa sekin itse.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, kun niillä veroilla ei tosiaan saa palveluita. 

Koululaiseni aloitti juuri ekan luokan viime kuussa. Ei ole vieläkään kirjoja, ei edes aapista! Surkeaa on. Itse laman lapsena sain kyllä uuden aapisen ekalla luokalla, samoin muitakin kirjoja vähintään lainaan. Pelkkiä monisteita näyttävät tekevän koulussa nykyään. 

En oikein ymmärrä tuota aapisen haikailua. Nykypäivänä kolmasosa lapsista osaa lukea jo kouluun mennessään.

Ja taaskaan sinä et ummärrä mutta louskuttaa pitää.

Puolet osaa lukea.

Etpä vaikuta sinäkään kauheasti opseihin perehtyneen. ”Yhyy, mun lapsi ei saa aapista, pitää ostaa sekin itse.”

Kyllä mun lapset sai aapiset. Ja osaan opsin koska mulla on aineenopekoulutus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

Tää Pisa on muuten hirveetä huijausta oikeasti. Mä jouduin siihen kerran ja tottakai mulle arvottiin joku ihmeen maatalous ja viljely aiheeksi ja matikka. Mulla on aina ollut oppimisvaikeus matikassa ja kokeista aina tullut nelosta tai vitosta vaikka kuinka kävisi tukiopetuksessa ja pänttäisi.

Niin mikä tuossa nyt oli sitä huijausta?  Kai sinä ymmärrät että jos halutaan saada jonkinlainen kokonaiskäsitys koulujärjestelmän tuloksellisuudesta jossakin maassa niin sitä ei voi tehdä niin että annetaan matikan tehtävät niille jotka ovat parhaita matematiikassa ja maantiedon tehtävät niille jotka ovat parhaitamaantiedossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, kun niillä veroilla ei tosiaan saa palveluita. 

Koululaiseni aloitti juuri ekan luokan viime kuussa. Ei ole vieläkään kirjoja, ei edes aapista! Surkeaa on. Itse laman lapsena sain kyllä uuden aapisen ekalla luokalla, samoin muitakin kirjoja vähintään lainaan. Pelkkiä monisteita näyttävät tekevän koulussa nykyään. 

En oikein ymmärrä tuota aapisen haikailua. Nykypäivänä kolmasosa lapsista osaa lukea jo kouluun mennessään.

Ja taaskaan sinä et ummärrä mutta louskuttaa pitää.

Puolet osaa lukea.

Etpä vaikuta sinäkään kauheasti opseihin perehtyneen. ”Yhyy, mun lapsi ei saa aapista, pitää ostaa sekin itse.”

Kyllä mun lapset sai aapiset. Ja osaan opsin koska mulla on aineenopekoulutus...

Mitä sitten sekoilet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, kun niillä veroilla ei tosiaan saa palveluita. 

Koululaiseni aloitti juuri ekan luokan viime kuussa. Ei ole vieläkään kirjoja, ei edes aapista! Surkeaa on. Itse laman lapsena sain kyllä uuden aapisen ekalla luokalla, samoin muitakin kirjoja vähintään lainaan. Pelkkiä monisteita näyttävät tekevän koulussa nykyään. 

En oikein ymmärrä tuota aapisen haikailua. Nykypäivänä kolmasosa lapsista osaa lukea jo kouluun mennessään.

Ja taaskaan sinä et ummärrä mutta louskuttaa pitää.

Puolet osaa lukea.

Etpä vaikuta sinäkään kauheasti opseihin perehtyneen. ”Yhyy, mun lapsi ei saa aapista, pitää ostaa sekin itse.”

Kyllä mun lapset sai aapiset. Ja osaan opsin koska mulla on aineenopekoulutus...

Mitä sitten sekoilet?

Louskuti louskuti trolli...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla syntyneenä ja nykyisenä lapsiperheellisenä on sanottava, että pötyä. Ei silloin ennen syöty salaattia talvella, matkailtu oletusarvoisesti lomilla tai kuskattu lapsia iltaisin autolla harrastuksiin. Koska raha.

Silmiä särkee tuo viimeisin, ei voi sanoa edes lauseeksi. Koska raha, koska loma, koska talvi, koska joulu jne. Tähänkö on tultu, että 70-luvulla äidinkielen lauserakenteen epäilemättä oppineilla ei enää ole hajuakaan oppimastaan? Onko ajatus niin, että kun nuoret käyttävät tätä tökeröä ilmaisua, sen on oltava trendikästä? Matkimalla olen siis itsekin trendikäs🤦🏻‍♀️

Sellaista se on. Maailma muutuu, Eskoseni, ja kielenkäyttö siinä mukana. Moni sinunkin käyttämäsi ilmaisu olisi ollut sata vuotta sitten järkytys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö.

70-luvulla opettaja antoi koulussa vielä kenkäpaketin köyhäinapuna yhdelle samassa luokassa olevalle oppilaalle. Olin hämmentynyt.

Perheissä oli maks. 1 auto. Nyt 70-luvun omakotitalojen pihojen parkkialuetta laajennetaan, kun autoja on vähintään 2.

Ei tätä voi pitää lapsiperheiden rikastumisena. Vauraus pitää suhteellistaa siihen, mihin sellaisen jollain on varaa, mikä ei ole yleistä. Eli lapsiperheillä on vähemmän varaa kuluttaa, kuin ympäristöllä, verrattuna siihen, mikä tämä suhde oli ainakin 80-luvulla. Tai kenties myös 2000-luvun alussa tai 90-luvun lopussa.

Elintaso on noussut. Siinä missä kasarilla riitti yksi puhelin per kotitalous, nykyisin pitää jokaisella olla omansa. Siinä missä ennen riitti yksi televisio olohuoneessa, nyt televisioita on monissa kodeissa useampia. Siinä missä ennen riitti lapsille leikkiminen kavereiden kanssa pihalla, nyt pitää olla ohjattua ja maksullista kodin ulkopuolista harrastusta suunnilleen jo taaperoille. Jos suomalaiset laskisivat elintasonsa edes 1980-luvun tasolle, monen rahat riittäisivät ihan hyvin. Mutta koska elintaso on noussut, kasarin elintasolla tuntisi itsensä ja perheensä köyhäksi. 

Ja kun asioita pitäisi jatkuvasti uusia ihan muuten vaan. Meillä mies vähän väliä toteaa, että pitäisi uusia tv. On ostettu vuonna 2007, ei mitään vikaa ja toimii kuin uusi.

Mutta miehen mielestä pitäisi uusia, kun on vanha.

Itse taas olen sitä mieltä, että laitteet ja tavarat käytetään loppuun ja vasta sitten uusitaan.

Meillä sama. Mutta mielestäni on epäreilua kieltää aikuista ihmistä käyttämästä rahojaan, kuten haluaa.

Mitä? Eikös suuret ikäluokat saaneet kaiken hopeatarjottimilla eteen kannettuna? Eikös se ollut se pullamössösukupolvi, joka nyppi rusinat pullasta? Turvallista heillä? Ei, nyt olet hakoteillä; jos ei ollut työtä oli todella vaikea selviytyä mitenkään, ei ollut lastenhoitoa, ei sosiaalipalveluja tässä määrin. Mikä sukupolvi nyt on ajanut sen hyvinvointiyhteiskunnan alas, jonka suuret ikäluokat saivat lopulta luoduksi? Ei tarvinnut terveyskeskukseen jonotella, ei edes aikaa varata. Kirjastojen lopettamisia ei mietitty, posti kulki, oli kivijalkakaupat - ei ollut tullut suurille ikäpolville mieleen Kiinasta tarpeistoa ostella ja omaa nilkkaa sahata... kuka näin toimisi... Lapsilisistä ei edes viitsi aloittaa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään n 70-vuotiaat ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilastojen mukaan keskimäärin suutituloisempia kuin 30-vuotiaat, jos laskennallinen asuntotulo otetaan mukaan tarkasteluun.

Tämän takia kansa kuolee sukupuuttoon. Eivät ne 70-vuotiaat lapsia saa.

"jos imäginääritulot otetaan mukaan". Mitään laskennallista asuntotuloa ei ole paitsi kateellisten kommunistien mielestä.

Kyllä! ja se näkyy nykyarkitehtuurissa.

Suomi menee kovaa kyytiä konkurssiin tämän koronahössötyksen takia ja punavihree hallitus vaan kiihdyttää toimillaan tätä prosessia.

Lupaavat ilmastarahaa ja aikaa mutta joku sen joutuu maksamaan tehtiin se sit velalla tai ei. Jos yritykset maksaa siitä seuraa työttömyyttä lisää jos sit veronkorotuksilla siitä seuraa ostovoiman heikentyminen joka johtaa lamaan.

Nyt pitäisi lopettaa hössöttäminen koronasta ja palata perusarkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten palvelut on nykyään olemattomat.

Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...

Nämäkö siis kaikki toimi 70-luvulla?

Terveyskeskukset tulivat 1970-luvulla, mutta ei niissä sen kaksisempaa hoitoa saanut kuin nytkään. Hammashuolto ei käytännössä tuntenut mitään oikomishoitoa, paikkaaminen oli ainoa palvelu. Oppikouluun ostettiin tietenkin omat kirjat (peruskoulu koko maahan tuli vasta 1970-luvun lopussa), digipäivää ei tunnettu edes sanana, koulurakennuksissa tuuletus toimi avaamalla ikkuna eikä koneellista ilmastointia ollut, luokassa oli 32 oppilasta, kouluruokapäivinä ei todellakaan voinut vaatia kasvisruokaa, vegaaniruokaa, maidotonta, kalatonta, laktoositonta, vehnätöntä jne., vaan samaa lihasoppaa, ruispuuroa ja lihapullia söi kaikki. Paitsi se yksi lapsi, jolla oli diabetes, se ei saanut puuroonsa hilloa.

Äitiysloma oli 3 kk, kunnallista päivähoitoa ei ollut kuin köyhille ja yksihuoltajien lapsille, muut laittoi lappuja kaupan ilmoitustaululle, että ottaisiko joku hoitoon opettajaperheen lapset. Äidin palkka meni hoitokuluihin. 6v yksin kotona oli normisettiä. Keskituloinen perhe 2 lapsen kanssa asui kaksiossa.

Nyt köyhä lapsiperhe elää samanlaista elämää kuin rikkaat eli 1970-luvulla eli on monta televisiota, lapsilla oikeankokoiset fillarit (70-luvulla monen ensimmäinen pyörä oli ns. nuorisopyörä), merkkivaatteet, puhelimet, tietokoneet, kalliit (tosin nyt sossun maksamat) harrastukset jne.

Kyllä toimi.

Lääkärin ja terveydenhoitajan sai jopa kotiin ja lääkäriin pääsi.

Hammashoitola oli koululla tai koulun vieressä. Nyt sinnekään ei pääse. Oionnat pitää hoitaa yksityisellä.

Kirjoja maksamme nyt sekä veroissa että sitten kuitenkin taas ostamme niitä lapsillemme.

Kouluruoka on syömäkelvotonta raakaa/ylikypsää ala-arvoista moskaa.

Kotirouvana sai vallan mainiosti oltua vaikka 15 vuotta ja silti pääsi töihin. Lastenhoitajan kotiin sai pilkkahinnalla. Ja heitä oli tarjolla.

Nykyään vasta 12-vuotiaan saa jättää yksin tai tulee lastensuojeluilmoitus. Ylipäätään 70-luvun vanhemmuuden tasolla lapsi lähtee nyt puolessa minuutissa huostaan. Paineet ja vaatimukset ovat järkyttävät.

Nykyään moni lapsi voi vain haaveilla 70-luvun elämisen tasosta.

Väitän, että yksikään lapsi ei halua edes haaveilla 70-luvun elämisen tasosta, se oli niin alhainen, että sitä ei edes köyhän perheen lapsi halua kokea! Ei puhelinta, televisiota, omaa huonetta, nettiä, läppäriä, netflixiä - ei lapset halua sitä, että pelataan pihassa kymmentätikkua ja poltellaan tupakkaa nurkan takana.

Minä olin lapsi 70-luvulla.

Ja olen kahden teinin äiti 2020-luvulla.

Kiljuen vaihtaisin lapsilleni ne palvelut mitä lapsiperhe silloin sai.

Ja kyllä 70-luvulla oli kaikilla televisio. Meillä yksi ainoa perhe sai sen vasta 1972. Muilla se oli jo 60-luvulla. 70-luvulla sitä alettiin vaihtaa väritelkkariin. Meille telkkari tuli kesällä 1964.

Puhelin oli ihan joka perheessä. Ja harrastuksia oli paremmin saatavilla kuin nyt, järkihintaan.

Olen 70-luvun lapsi enkä oleta, että lapseni olisivat teineinä valmiita valitsemaan lapsiperheen palveluja, jos kaikki muu 2020-lukuinen viedään pois. Tilastojen mukaan 1970-luvulla kaikilla ei ollut televisiota (tilastokeskus) eikä puhelinta (tilastokeskus). Harrastukset olivat samalla tavalla maksullisia kuin nyt, mutta perhe ei sitä huomannut, koska ei hiihtoladulla/pururadalla ollut välttämättä valoja, jäähalleja oli alle puolet nykyisestä määrästä, talvella ei todellakaan pelattu jalkapalloa (sisähalleja oli muutama) jne. Harrastuksista vastasi vanhemmat talkootyönä, mutta yritäpä nyt saada isät ja äidit ottamaan vastuuta edes höntsälentiksestä, ei onnistu.

Lapsiperheen palvelut taas olivat aika lailla samaa tasoa tai kehnommat kuin nyt. Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta, ei hoitovapaata, ei sitä mainostettua lähes ilmaista kotiapua kuin todella harvoille. Sellainen asia kuin kunnallinen nuorisotyö oli vasta alkamassa. Neuvolassa ei ultrattu eikä isä päässyt mukaan synnytykseen kuin poikkeustapauksessa.

Neuvolapalvelut oli paremmat. Neuvola oli lähellä.

Koulut oli lähellä. Pienempiä.

Ja mikä edes on joku eteivä nuorisotyö? Joku hömppätyö turhille sosionomeille?

Ja äiti sai ihan rauhassa olla kotona 10-15 vuotta. Oli myös perheverotus.

Nykyään syyllistetään jos on kuukauden ”vain lapsen kanssa”.

Ennen voi lopettaa koulun ja kävellä raksalle. Nykyään on niin paljon niitä ketkä ei löydä paikkaansa, että niitä varten on etsivä nuorisotyö. Mun mielestä se on kurjistumista.

80-luvulla rakennettiin kuntiin vanhainkoteja, lähikouluja ja uimahalleja, nyt ne puretaan, kun ei ole edes vara kunnostaa, saati rakentaa uusia. Ne rakennettiin yritysten veroilla ja niitä tuli Neuvostoliiton kaupasta.

Elämme nykyään globaalissa taloudessa

Kommunismi sosialimi tuhoaa talouden.

Kapitalismi nostaa taloutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä taitaa tosiaan olla jokin sukupolvikuilu?

Itse olen reilu nelikymppinen ja asuntoasiat on meillä menneet vanhaan malliin. Opiskeluaikana solussa, ja vuokralla kimppakämpässä. Sitten vuokralle kaksioon nykyisen puolison kanssa. Kun tuli lasten aika, hankittiin oma asunto kerrostalosta. Vasta kun oli varaa, vaihdettiin rivitaloon.

Nuorimmaisen kanssa kun olin kotona, tapasin itseäni kymmenisen vuotta nuorempia äitejä mammakerhoissa. Ihmettelin miten monella heillä oli varaa asua rivitalossa, isommassa asunnossa kuin meillä, vaikka olivat kotona ja monella puoliso vielä opiskelemassa tai työtön. Kesti tosi kauan tajuta, että asuivat aso-kämpissä tai kaupungin vuokra-asunnossa, jonka sossun maksoi.

Nyt mitä tuon nuorimmaisen juttuja kuuntelee, niin suurin osa luokkakavereista asuu omakotitalossa. Kerrostalossa tosi harva. Jännä, kun joku kai niissäkin vielä asuu.

Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen? Taidat asua jossain pikkukaupungissa.

Kai muualla Suomessakin asuvat voi tähän ketjuun kirjoittaa?

Meilläkin pikkukaupungissa kerrostalossa asuvat ne, joilla ei ole varaa omakotitaloon, tai vanhat naiset jotka ovat jääneet leskeksi.

On sukupolvikuilu, olen viisikymppinen ja opiskelijana ei ollut edes niitä neukkukuution soluasuntoja kaikille. Asuin yhden mummelin alivuokralaisena yhdessä hänen makuuhuoneessa.

80-luvulla syntyneet eivät huolineet vähempää kuin parvekkeellisen yksiön ihan uudesta talosta.

90-luvulla syntyneet opiskelemaan lähtevät eivät huolineet enää edes ilmaisia huonekaluja sukulaisilta, heille piti hakea kerralla koko uusi kalustus Ikeasta.

Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.

Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.

Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta. 

Tiedä sitä mikä on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun oma lapsuuden lähiökoulu rakennettiin 1970-luvulla, oppilaita oli niin paljon että koulua käytiin kahdessa vuorossa, koska muuten ei kouluun olisi mahtunut. Varsinkin iltavuorolaiset kärsivät, olivat yksin kotona päivän ja illalla säkkipimeässä vaelsivat kotiin.

Samaa on suunniteltu moneen kertaan Helsingissä.

Toistaiseksi asia on ratkaistu niin, että siihen sun lähikouluusi on ahdettu ne kahden vuoron lapset yhtä aikaa. Tyyliin 300 lapsen koulussa 600 oppilasta. 

Tiedä sitä mikä on parempi.

Tämähän ei ole totta. Nykykouluissa on luokissa väljempää kuin 70-luvulla.