Lue keskustelun säännöt.
Sinä arkkitehti joka suunnittelet kerrostaloja, minulla on kysymys
04.09.2020 |
Missä teidän trendikirjassa kerrotaan, että keittiö on se ensimmäinen paikka mihin ihminen haluaa tulla sisään astuessa? Haluaako vieraat ensimmäisenä nähdä sen tiskivuoren ja mennä sen haisevan biojäteastian vierestä olohuoneeseen? Toinen hieno idea on parvekkeelle meneminen ensin koko asunnon läpi ja makuhuoneen kautta pääsee itse parvekkeelle. Onko tämä joku rakennussuunnittelun perusteet 1 kurssin ensimmäinen asia ja josta saa 5p kurssin tentissä, kun sijoitat huoneet näin?
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Tilaaja on määritellyt montako asuntoa pitää taloon mahtua ja mitä hän maksaa suunnittelusta eli halvalla mennään.
Asunon ostajana en halua ostaa näitä 62,5 m2 kolmioita, joissa ei ole enää erillistä keittiötä vaan keittiön kaapisto on siirretty olohuoneeseen. Näin entisestä keittiöstä on tullut ta daa makuuhuone. Ennen tuolla neliömäärällä myytiin kaksioita ja eteinen oli oikea eteinen eikä keittiön nurkkaus.
Näinkin hän se on.
Asuntojen neliömääristä tuli mieleen, 50-luvulla rakennetun, Tampereella Kalenvankankaan ja Sammonkadun välissä olevan Kiinanmuuriksi kutsutun suurkorttelin asunnot ovat muuten varsinaisia tilaihmeitä. Perehdyin joskus tarkemmin erään sukulaisen omistamaan asuntoon siellä, kun en ollut uskoa että papereissa mainitut neliömäärät pitivät paikkansa. Mittasin asunnon. 49m2 asuinpinta-alaan oli mahdutettu kaksi makuuhuonetta, olohuone, keittiö, eteinen, ammeellinen kylpyhuone ja sen vieressä vessa niin, että kumpaankin pääsi tarvittaessa eri ovesta. Itse saisin nykymääräyksillä mahtumaan niihin neliöihin väljän tupakeittiön + väljän makuuhuoneen sekä kylpyhuoneen joko saunalla, tai sen tilalle vaatehuoneen.
50-luvun tilaihmeen idea oli varsin kapearunkoisessa talossa, ja vain kaksi asuntoa / porrastaso. Eikä hissiä. Ja tilamitoituksessa ei nykyisistä invamääräyksistä tietoakaan. Eikä keittiömitoitus noudattanut nykyisiä standardikalustemittoja. Mutta joka tapauksessa hyvin suunniteltu pohja. Ei vain voisi enää tehdä sellaista tänä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.Ei kyse ole pelkästään tyhmyydestä, vaan mukavuudenhalusta. Miksi nähdä enemmän vaivaa kun sama raha tulee helpommallakin? Minä en omassa työssänikään tee mitään ylimääräistä. Miksi tekisin? Jos Suomessa on sallittu rahastaa rakentamalla kuraa kalliilla, miksi rakennuttajat tekisivät työnsä paremmin.
Arkkitehdeiksi onneksi edes valikoidaan niitä ahkeria ylisuorittajia. Pääsykoetehtäviä kun vilkaisee... piirrä toimiva sähköautoa rakentava robotti New Yorkin esikaupunkialueella. Tyylilajina Monet'n maalaukset. Koko A2. Aikaa 2 tuntia.
Tuo on niin totta. Koulussa jopa ihannoidaan sitä kuinka vähillä yöunilla ihminen oikein selviää. Harjoitustöitä tehdään yötä myöten. Nyt kun tutkinto on tiivistetty viiteen vuoteen on työmäärä ansaittuihin opintopisteisiin nähden jäätävä.
Arkkitehdin tutkinto tais olla tilastokeskuksen mukaan työläin.
Kyllä suurin osa edelleenkin käyttää opintoihinsa enemmän aikaa kuin sen viisi vuotta. Muutaman opiskeluvuoden jälkeen mennään toimistoihin töihin, ja loppuopinnot suoritetaan töiden ohella. Missä on myös hyvät puolensa. Silloin kun saadaan paperit koulusta, on jo työkokemusta, ja oikeasti osataan suunnitella. Koulussa kun ei pysty oppimaan sitä kaikkea mitä käytännön työssä tarvitaan. Rakentaminen on yhteistyötä monien eri tavoin ajattelevien osapuolten kesken, ja koulussa opitaan lähinnä vain arkkitehdin näkökulma. Pääsuunnittelijan pitää tajuta myös muiden osapuolten tekemisistä varsin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti varmaan (väärin?) kuvittelee, että ihmiset siivoavat kämppiään ja vievät ne bioroskat ulos? itsellä keittiö on ihan ulko-oven vieressä, mikä on mukava, niin ei tarvitse painavia kauppakasseja raahata läpi asunnon. Parvekkeen ovi todennäköisesti on suunniteltu makkariin tuulettamista ja vaatehuoltoa silmälläpitäen. Ei vieraiden viihdytykseen.
Kyllä se parveke avataan ensisijaisesti olohuoneeseen, tai toissijaisesti keittiöön. Makuuhuoneesta ainoa käynti parvekkeelle on kyllä vähän hätävararatkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että arkkithedit suunnittelevat ihan "vapain käsin" näitä kerrostaloja? Voin kertoa että näin ei ole. Ulkoa ja valmiiksi tulee todella tarkat reunaehdot siitä miten monta asuntoa pitää saada yhden porrashuoneen ympäri, minkä kokoisia asunnot saavat olla (=ihan liian pieniä) ja mitä kaikki saa maksaa (=ei juuri mitään). Siinä sitten yrittää epätoivoisesti saada ihan liian monta aivan liian pientä asuntoa jotenkin sopimaan tylsän suorakulmaiseen (=halpaan) rakennusrunkoon. Pitää otta huomioon kaikki viranomaismääräykset, inva.-mitoitukset ja palomääräykset. Lopulta kerrosta kohden saa aikaan ehkä yhden kohtuullisen onnistuneen asunnon, pari joten kuten toimivaa ja yhden jossa ei itsekään haluaisi asua. Ilmansuuntia, parvekkeiden paikkoja ja vastaavia ei juurikaan voi muutella koska vaihtoehtoja ei vain ole koska muuten muu ei toimi tai julkisivuun tullisi turhia ja kalliita mutkia. Tämän kruunaa se että aikaa suunnitella on todella vähän ja hommasta saa asuntoa kohden ehkä 10% siitä mitä kiinteistönvälittäjä saa kun myy sen.
Kiitokset hyvästä tiivistyksestä. Olen harkinnut alan vaihtoa arkkitehtuurin puolelle (nyt olen nälkätaiteilija), mutta tämä teksti sai harkitsemaan vielä uudemman kerran. Pitkä opiskeluaika kävisi aikuisopiskelijan kukkarolle aika kalliiksi, joten jos työ itsessään on noinkin epäkiitollista eikä korvauskaan kummoinen, niin..
Vaikka tämä menee ohi aiheesta, haluaisitko kertoa vielä muutamia hyviä puolia työstäsi?
En ole itse arkkitehti, mutta isä on. Työ on mielenkiintoista ja arvostettua. Palkka on hyvä. Kannattaa vaihtaa jos rahkeet riittävät. Se on niin kiva työ, että nuo vanhukset eivät halua edes eläkkeelle.
Isäsi taitaa olla aika hyvin menestynyt. Olen vähän epävarma siitä, miten hyvin pystyy pärjäämään jos vaihtaa alalle vasta vanhana. Kiitokset kuitenkin kommentista!
Isä on aika perus riviarkkitehti. Ei perustanut ikinä omaa toimistoa. Mitä vanhempi on sitä paremmin pärjää arkkitehtina. +70 v. isäni on erittäin kysytty. Lähtee varmasti saappaat jalassa.
Voin hyvin uskoa että kysyntää on. Kokeneet suunnittelijat ovat toimistoille arvokkaita, kun heidän kanssaan ei tule yllätyksiä. Tuntevat käytännöt ja lainsäädännön ulkoa. Muutama kymmenen vuotta näitä hommia pitää tehdä, että hommat alkavat olla hanskassa.
Huonoimmat uudet asuntoplaanit mitä olen viime aikoina nähnyt olivat erään rakennusliikkeen konseptin mukaisia. Nimittäin heillä oli/on idea, että tehdään asuntojen kallein tila, kylpyhuone ja sen kylkeen integroitu keittiön vesikalusteet sisältävä paketti aina mitoitukseltaan samanlaisena esivalmisteisena tilaelementtinä, ja muu asuntopohja suunnitellaan sitten siihen ympärille ja viereen. Tämä johti parhaimmillaan kelvollisiin pohjiin, mutta huonoimmillaan, kun asuntojen koko täytyi pitää pienenä, koko asunto oli lähinnä käytävää joka kiersi sitä kylpyhuonepakettia. Myös parvekeratkaisut ja rakennuksen detaljimaailma muutenkin olivat aina saman standardiratkaisun mukaisia - mikä ei kyllä ole pelkästään huono juttu, mitä sitä keksimän pyörää joka kerta uudestaan, jos rakentajalla on toimivat ratkaisut jotka he osaavat tehdä hyvin kun ovat niitä jo monta kertaa harjoitelleet. Mutta se kohde, rakennusliikkeen oman suunnittelijan piirtämä, oli kyllä tilasuunnittelun tasolla melkoinen pohjanoteeraus.
Joku nekin asunnot on ostanut ja niissä asutaan.
Harvoinpa sitä hyvää tulee, jos painotetaan vain yhtä osa-aluetta. Kun pitäisi kuitenkin saada kokonaisuudessaan toimiva ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sinulla ei vain ole varaa riittävän isoon asuntoon. Eikä se toki yllätä jos ylipäätään pitää kommuunissa asua. Ne on halpisasuntoja joten ei niiltä liikaa voi odottaa. Täynnä kompromisseja.
Ja jokainen saa asuntoonsa millaisen pohjaratkaisun kuin haluaa, kun ostaa asunnon suunnittelu vaiheessa tai perustettavan as. Oy nimiin. Vain mielikuvitus on rajana, jos vain rahaa löytyy tarpeeksi.
Ja näinhän raharikkaat tekevätkin, eivätkä tyydy perusratkaisuihin.
Ja se ap. keittiö voidaan siirtää makuuhuoneeseen tai ap.lle tehdä yksityispuutarha katolle saunaosastoineen ja uima-altaineen.
Turha kitistä halparatkaisuista. Sillä yksilöllisyyttä ja ylellisyyttä ei saa halppisasunnoista.
Vierailija kirjoitti:
Olen kummastellut miten 100 vuotta sitten oli varaa rakentaa niin kestäviä, kauniita ja käsityönä muurattuja taloja, vaikka luulisi että rahaa oli vähemmän ja yhteiskunta muutenkin köyhempi? Ketkä niitä rakennutti? Mitkä oli työmiesten palkat?
Sata vuotta sitten työntekijöiden palkat olivat paljon matalammat, eikä niitä hyviä taloja duunareille rakennettukaan. Työläisille tarkoitetuissa taloissa oli yksi kerrostasolla yksi vessa jota käyttivät kaikki, ja asunnot hellahuoneita ehkä yhden kamarin kanssa. Kylpemässä käytiin kerran viikossa yleisessä saunassa.
Helsingin Kalliossa niitä taloja on edelleen, asuntoihin nykyään rakennettu kyllä pienet kylpyhuoneet. Ja kaupunkiympäristössä ihan komeita taloja ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat uudet asuntoplaanit mitä olen viime aikoina nähnyt olivat erään rakennusliikkeen konseptin mukaisia. Nimittäin heillä oli/on idea, että tehdään asuntojen kallein tila, kylpyhuone ja sen kylkeen integroitu keittiön vesikalusteet sisältävä paketti aina mitoitukseltaan samanlaisena esivalmisteisena tilaelementtinä, ja muu asuntopohja suunnitellaan sitten siihen ympärille ja viereen. Tämä johti parhaimmillaan kelvollisiin pohjiin, mutta huonoimmillaan, kun asuntojen koko täytyi pitää pienenä, koko asunto oli lähinnä käytävää joka kiersi sitä kylpyhuonepakettia. Myös parvekeratkaisut ja rakennuksen detaljimaailma muutenkin olivat aina saman standardiratkaisun mukaisia - mikä ei kyllä ole pelkästään huono juttu, mitä sitä keksimän pyörää joka kerta uudestaan, jos rakentajalla on toimivat ratkaisut jotka he osaavat tehdä hyvin kun ovat niitä jo monta kertaa harjoitelleet. Mutta se kohde, rakennusliikkeen oman suunnittelijan piirtämä, oli kyllä tilasuunnittelun tasolla melkoinen pohjanoteeraus.
Joku nekin asunnot on ostanut ja niissä asutaan.
Harvoinpa sitä hyvää tulee, jos painotetaan vain yhtä osa-aluetta. Kun pitäisi kuitenkin saada kokonaisuudessaan toimiva ratkaisu.
Tuskin on kysymys, mitä rakennuttaja tai rakentaja osaa tehdä, vaan kysymys on puhtaasti rahasta, kun ne isot asunnot, erityisesti jos huoneet isot, eivät mene vain kaupaksi, sillä krs- ja rivitalojen ostajista on suurin osa pieni- ja keskituloisia, joilla rahaa ei ole kalliisiin pohjaratkaisuihin tai poiketa standardista.
Vapaista asunnoista suurin osa on isoja, yli 85m2 ja pienet asunnot menevät kuin kuumille kiville esim. 70m2 kolmiot perheasunnoiksi.
Suomen väestöstä rikkaat ovat harvassa, vaan tulotaso usein alle 3500€/kk brutto.
Sinun ja ap. kaltaisten pitäisi asunto ostaa jo suunnittelu vaiheessa tai perustettavan yhtiön nimiin, jolloin voisi itse vaikuttaa ja suunnitella millaisen asunnon haluaa. Vähän sama kuin muissa tuotteissa, jos ei halua peruskamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kummastellut miten 100 vuotta sitten oli varaa rakentaa niin kestäviä, kauniita ja käsityönä muurattuja taloja, vaikka luulisi että rahaa oli vähemmän ja yhteiskunta muutenkin köyhempi? Ketkä niitä rakennutti? Mitkä oli työmiesten palkat?
Sata vuotta sitten työntekijöiden palkat olivat paljon matalammat, eikä niitä hyviä taloja duunareille rakennettukaan. Työläisille tarkoitetuissa taloissa oli yksi kerrostasolla yksi vessa jota käyttivät kaikki, ja asunnot hellahuoneita ehkä yhden kamarin kanssa. Kylpemässä käytiin kerran viikossa yleisessä saunassa.
Helsingin Kalliossa niitä taloja on edelleen, asuntoihin nykyään rakennettu kyllä pienet kylpyhuoneet. Ja kaupunkiympäristössä ihan komeita taloja ovat.
Eikä vain työläisille, vaan vielä 70-luvulla Diakonissasairaalan lääkärit asui juuri noin, myös perheet ja käytävällä oli yhteisvessat, suihkut, yhteiskeittiöt ja saunat ja niitä käytti varmaan kymmeniä perheitä.
Asunto muodoistuu oloh. ja makuuhuoneista ja eteisen yhteydessä oli keittiösyvennys kahvin ja teen keittämiseen ja pieni jääkaappi ja kaikki muut tehtiin yhteisissä tiloissa.
Ja käsittääkseni nämä asunnot ovat edelleen käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoimmat uudet asuntoplaanit mitä olen viime aikoina nähnyt olivat erään rakennusliikkeen konseptin mukaisia. Nimittäin heillä oli/on idea, että tehdään asuntojen kallein tila, kylpyhuone ja sen kylkeen integroitu keittiön vesikalusteet sisältävä paketti aina mitoitukseltaan samanlaisena esivalmisteisena tilaelementtinä, ja muu asuntopohja suunnitellaan sitten siihen ympärille ja viereen. Tämä johti parhaimmillaan kelvollisiin pohjiin, mutta huonoimmillaan, kun asuntojen koko täytyi pitää pienenä, koko asunto oli lähinnä käytävää joka kiersi sitä kylpyhuonepakettia. Myös parvekeratkaisut ja rakennuksen detaljimaailma muutenkin olivat aina saman standardiratkaisun mukaisia - mikä ei kyllä ole pelkästään huono juttu, mitä sitä keksimän pyörää joka kerta uudestaan, jos rakentajalla on toimivat ratkaisut jotka he osaavat tehdä hyvin kun ovat niitä jo monta kertaa harjoitelleet. Mutta se kohde, rakennusliikkeen oman suunnittelijan piirtämä, oli kyllä tilasuunnittelun tasolla melkoinen pohjanoteeraus.
Joku nekin asunnot on ostanut ja niissä asutaan.
Harvoinpa sitä hyvää tulee, jos painotetaan vain yhtä osa-aluetta. Kun pitäisi kuitenkin saada kokonaisuudessaan toimiva ratkaisu.
Tuskin on kysymys, mitä rakennuttaja tai rakentaja osaa tehdä, vaan kysymys on puhtaasti rahasta, kun ne isot asunnot, erityisesti jos huoneet isot, eivät mene vain kaupaksi, sillä krs- ja rivitalojen ostajista on suurin osa pieni- ja keskituloisia, joilla rahaa ei ole kalliisiin pohjaratkaisuihin tai poiketa standardista.
Vapaista asunnoista suurin osa on isoja, yli 85m2 ja pienet asunnot menevät kuin kuumille kiville esim. 70m2 kolmiot perheasunnoiksi.
Suomen väestöstä rikkaat ovat harvassa, vaan tulotaso usein alle 3500€/kk brutto.Sinun ja ap. kaltaisten pitäisi asunto ostaa jo suunnittelu vaiheessa tai perustettavan yhtiön nimiin, jolloin voisi itse vaikuttaa ja suunnitella millaisen asunnon haluaa. Vähän sama kuin muissa tuotteissa, jos ei halua peruskamaa.
No, minä nyt nimenomaan suunnittelen asuntoja.
Kommentoin edellisessä viestissäni kollegan työtä, kun ensin minun oli kyseisen talon pohjaa katsoessani vaikea ymmärtää, miksi asuntoplaanit oli tehty niin ihmeellisiksi. Asia selvisi kun tajusin, että kyse oli siinä tapauksessa rakentajan tuotantotaloudellisesta osaoptimoinnista. Mikä siis ei johda kokonaisuudessaan hyvään lopputulokseen.
Entäs muuten nämä tehoyksiöt - suorakaideasunto jossa yhdellä seinällä keittiö? Ja asunto päättyy parvekkeeseen.
Kuka oikeasti viihtyy noissa kopperoissa. Neliöitä 20.
Ja Tampereella nämä kopit maksavat 100 000 - 150 000 e.
Asunnon etu on ainoastaan se, että siellä ei voi eksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun käy kaupassa, niin ostoskassit on helppo purkaa ja ei tarvii koko talon läpi kävellä.
Tämä kävi mielessä, kun joskus tuli käytyä katsomassa kaksi kerroksista asuntoa. Keittiö oli yläkerrassa eli kauppakassit pitäisi aina kantaa portaissa. Toinen kiva lisuke oli, että makuuhuoneet oli eri kerroksessa kuin kodinhoitohuone eli pyykitkin kulkee ylösalas.
Vaikea uskoa, että tuo on arkkitehdin suunnittelema asunto. Henkilö luultavasti suunnitellut asunnon itse ja palkannut vain jonkun piirtämään lupakuvat puolestaan.
Ei tarvitse olla mikään itsesuunniteltu, hyvänen aika. Rivitaloissa mm. on asuntoja, joissa keittiö yläkerrassa.
Vierailija kirjoitti:
En äkikseltään muista yhtäkään asuntoa jossa pääsisäänkäynti avautuisi suoraan keittiöön. Missä näitä on? Toisaalta hyvähän se on ettei tarvitse kuskata biojätteitä yms koko asunnon läpi viedessä niitä pois.
Aika monessa Hgin uusissa kerrostaloissa on pikkuruinen eteinen tai sisääntulo ja heti aukeaa keittiö joka on avointa tilaa olkkarin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko muuten nähneet jo näitä 21 neliön erillistaloja Tuusulassa? Kuin pikku mökkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun käy kaupassa, niin ostoskassit on helppo purkaa ja ei tarvii koko talon läpi kävellä.
Tämä kävi mielessä, kun joskus tuli käytyä katsomassa kaksi kerroksista asuntoa. Keittiö oli yläkerrassa eli kauppakassit pitäisi aina kantaa portaissa. Toinen kiva lisuke oli, että makuuhuoneet oli eri kerroksessa kuin kodinhoitohuone eli pyykitkin kulkee ylösalas.
Vaikea uskoa, että tuo on arkkitehdin suunnittelema asunto. Henkilö luultavasti suunnitellut asunnon itse ja palkannut vain jonkun piirtämään lupakuvat puolestaan.
Ei tarvitse olla mikään itsesuunniteltu, hyvänen aika. Rivitaloissa mm. on asuntoja, joissa keittiö yläkerrassa.
👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En äkikseltään muista yhtäkään asuntoa jossa pääsisäänkäynti avautuisi suoraan keittiöön. Missä näitä on? Toisaalta hyvähän se on ettei tarvitse kuskata biojätteitä yms koko asunnon läpi viedessä niitä pois.
Aika monessa Hgin uusissa kerrostaloissa on pikkuruinen eteinen tai sisääntulo ja heti aukeaa keittiö joka on avointa tilaa olkkarin kanssa.
Ongelma vain on se, että keille nämä asunnot on suunniteltu? Hinnat hirveät eli sinkut ei välttämättä pysty ostamaan...pariskunta ei mahdu.
Sijoittajille nähtävästi.
Olen ihmetellyt myös miten esim. Isoissa asunnoissa ei ole erillistä wc.tä. Miksi wc pönttö on oltava samassa tilassa suihkun kanssa ja jos tosiaan on useampi huone niin kait se on päivän selvää että olisi ai akin 2 wc.tä? Kylppärit uusissa taloissa on usein megaisoja ja huonosti suunniteltuja (wc istuin ihan suihkun vieressä). Makuuhuoneet on usein niin pieniä ettei niihin muuta kuin parisänky, ei yöpöytää eikä mitään muuta.
Avoin keittiö on pahin, niissä ei usein ole ikkunaa ja kun keittiö on sotkuinen niin se näkyy olohuoneesen asti. Eteiset on tosi pieniä ja kaappitilaa on huonosti, esim. isossa huoneistossa saattaa olla tosi surkean vähän kaappi-, laskutilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En äkikseltään muista yhtäkään asuntoa jossa pääsisäänkäynti avautuisi suoraan keittiöön. Missä näitä on? Toisaalta hyvähän se on ettei tarvitse kuskata biojätteitä yms koko asunnon läpi viedessä niitä pois.
Aika monessa Hgin uusissa kerrostaloissa on pikkuruinen eteinen tai sisääntulo ja heti aukeaa keittiö joka on avointa tilaa olkkarin kanssa.
Ongelma vain on se, että keille nämä asunnot on suunniteltu? Hinnat hirveät eli sinkut ei välttämättä pysty ostamaan...pariskunta ei mahdu.
Sijoittajille nähtävästi.
Aika vahvasti modernistisia perusteita sinulla tuossa "vanhan matkimisessa". Kyllähän funkiksen ihanteetkin ovat jo nykypäivänä vain yksi tyylisuunta muiden joukossa. Mielestäni hyvin kiinnostavia ovat nämä hankkeet, joissa lähdetään tekemään vaikka mukahistoriallistakin sopeuttavaa täydennysrakentamista vanhoihin ympäristöihin. Kunhan vain suunnittelijalla on selkeä näkemys siitä mitä hän haluaa, ja saa vielä sen lävitse tilaajalle ja viranomaisille, lopputuloksesta voi veikata hyvää. Vaikka suunnittelisi jotain ihan muuta kuin oma näkemykseni olisi.
Ja sitä paitsi, mikään ei ole niin vanhanaikaista kuin edellisen sukupolven suunnittelema ja toteuttama. Muutama vuosikymmen siihen päälle, niin ne vanhatkin alkavat näyttää taas hyviltä. Poikkeuksena on ainakin itselläni pieni-ikkunaisilla ruutuelementeillä toteutetut 70-luvun pesubetonilähiöt. Ei ole vielä alkanut näyttää hyvältä. 60-luvun suoralinjainen ennen energiakriisejä rakennettu modernismi sen sijaan miellyttää jo paljonkin. Ovat vain melkoisia energiasyöppöjä.