Lue keskustelun säännöt.
Sinä arkkitehti joka suunnittelet kerrostaloja, minulla on kysymys
04.09.2020 |
Missä teidän trendikirjassa kerrotaan, että keittiö on se ensimmäinen paikka mihin ihminen haluaa tulla sisään astuessa? Haluaako vieraat ensimmäisenä nähdä sen tiskivuoren ja mennä sen haisevan biojäteastian vierestä olohuoneeseen? Toinen hieno idea on parvekkeelle meneminen ensin koko asunnon läpi ja makuhuoneen kautta pääsee itse parvekkeelle. Onko tämä joku rakennussuunnittelun perusteet 1 kurssin ensimmäinen asia ja josta saa 5p kurssin tentissä, kun sijoitat huoneet näin?
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kummastellut miten 100 vuotta sitten oli varaa rakentaa niin kestäviä, kauniita ja käsityönä muurattuja taloja, vaikka luulisi että rahaa oli vähemmän ja yhteiskunta muutenkin köyhempi? Ketkä niitä rakennutti? Mitkä oli työmiesten palkat?
Sata vuotta sitten työntekijöiden palkat olivat paljon matalammat, eikä niitä hyviä taloja duunareille rakennettukaan. Työläisille tarkoitetuissa taloissa oli yksi kerrostasolla yksi vessa jota käyttivät kaikki, ja asunnot hellahuoneita ehkä yhden kamarin kanssa. Kylpemässä käytiin kerran viikossa yleisessä saunassa.
Helsingin Kalliossa niitä taloja on edelleen, asuntoihin nykyään rakennettu kyllä pienet kylpyhuoneet. Ja kaupunkiympäristössä ihan komeita taloja ovat.
Sadan vuoden muutos on WC- ja pesutilojen siirtyminen asuntokohtaisiksi. Nykyään monet asunnot ovat juuri tuollaisia hellahuoneita kammarilla tai ilman. Puuhellasta on siirrytty modernimpaan, mutta siinä se jököttää kaupunkilaisen tuvassa. Erillisestä keittiöstä ja/tai ruokailutilasta saa vain haaveilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehoyksiö
Uutta vuokrayksiötä nimenomaan Tampereelta etsivänä rasittaa nämä samasta muotista valetut uudet "tehoyksiöt". Näitä on todella paljon. Ei taida muillekaan kelvata, mutta silti niitä tehdään yhä lisää. Kiva katsella sängystä tiskivuoria yms. Eihän noihin mitään muuta mahdukaan kuin sänky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kummastellut miten 100 vuotta sitten oli varaa rakentaa niin kestäviä, kauniita ja käsityönä muurattuja taloja, vaikka luulisi että rahaa oli vähemmän ja yhteiskunta muutenkin köyhempi? Ketkä niitä rakennutti? Mitkä oli työmiesten palkat?
Sata vuotta sitten työntekijöiden palkat olivat paljon matalammat, eikä niitä hyviä taloja duunareille rakennettukaan. Työläisille tarkoitetuissa taloissa oli yksi kerrostasolla yksi vessa jota käyttivät kaikki, ja asunnot hellahuoneita ehkä yhden kamarin kanssa. Kylpemässä käytiin kerran viikossa yleisessä saunassa.
Helsingin Kalliossa niitä taloja on edelleen, asuntoihin nykyään rakennettu kyllä pienet kylpyhuoneet. Ja kaupunkiympäristössä ihan komeita taloja ovat.
Sadan vuoden muutos on WC- ja pesutilojen siirtyminen asuntokohtaisiksi. Nykyään monet asunnot ovat juuri tuollaisia hellahuoneita kammarilla tai ilman. Puuhellasta on siirrytty modernimpaan, mutta siinä se jököttää kaupunkilaisen tuvassa. Erillisestä keittiöstä ja/tai ruokailutilasta saa vain haaveilla.
Niinpä. Ja kun sen asunnon kylpyhuoneen koko on minimissään vähän yli 4m2, että sinne mahtuu suihku, wc-istuin, pesuallas, pyykkikaappi ja pesutorni. Sekä 1500 halkaisijaltaan oleva invaympyrä joka ei saa leikata mitään kalusteita. Pikkuasunnosta määräysten mukainen kylpyhuone ja eteinen vievät jo kolmasosan pinta-alasta. Siinä ei lopputilaa muuten paljon enää jaeta kuin tupakeittiöksi + alkoviksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten nähneet jo näitä 21 neliön erillistaloja Tuusulassa? Kuin pikku mökkejä.
Idea on hyvä, mutta muutama neliö lisää pinta-aloihin, niin noista saisi aika toimivia. Eivät täytä nykyisiä rakennusmääräyksiä, joten lienee jokin poikkeama joka noille on haettu.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt myös miten esim. Isoissa asunnoissa ei ole erillistä wc.tä. Miksi wc pönttö on oltava samassa tilassa suihkun kanssa ja jos tosiaan on useampi huone niin kait se on päivän selvää että olisi ai akin 2 wc.tä? Kylppärit uusissa taloissa on usein megaisoja ja huonosti suunniteltuja (wc istuin ihan suihkun vieressä). Makuuhuoneet on usein niin pieniä ettei niihin muuta kuin parisänky, ei yöpöytää eikä mitään muuta.
Avoin keittiö on pahin, niissä ei usein ole ikkunaa ja kun keittiö on sotkuinen niin se näkyy olohuoneesen asti. Eteiset on tosi pieniä ja kaappitilaa on huonosti, esim. isossa huoneistossa saattaa olla tosi surkean vähän kaappi-, laskutilaa.
Kyse on juurikin tuosta inva- asiasta eli joka tapauksessa siihen kylpyhuoneeseen olisi tehtävä ainakin varaus wc- istuimelle koska sitä erillistä wc:tä tuskin halutaan pyörätuolimitoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdin työ on olla taiteellinen. Suunnittelu ei siihen kuulu.
Arkkitehdin työ on nimenomaan suunnittelua. Rakennuksia suunnitteleva arkkitehti suunnittelee tilaohjelman mukaisista tiloista toimivan kokonaisuuden, valitsee tiloissa käytettävät materiaalit ja omaan suunnittelualueeseensa kuuluvat kalusteet ja varusteet, sekä määrittelee yhdessä insinöörisuunnittelijoiden kanssa rakennuksen runkomateriaalit ja talotekniikkavarustuksen. Sekä toimii kokonaisuudesta vastaavana pääsuunnittelijana.
Arkkitehti myös piirtää kauniita kuvia suunnitelmastaan, että muutkin ymmärtävät mitä tavoitellaan, ja että asuntomyyjät saavat materiaalia millä myydä tiloja.
Ajallisesti suurin osa työstä on rutiinityötä jossa tehdään asiakirjoja eri osapuolien tarpeisiin. Rakennuslupaa varten, rakennuttajan ja urakoitsijoiden laskentaa vasten, toteutuspiirustuksia sekä eri suunnitelmien yhteensovittamista. Se taiteelliseksi laskettava osuus on ajallisesti aika pieni, tosin hauskin osa työstä.
Lisäksi arkkitehdit suunnittelevat paljon muutakin kuin rakennuksia. Aluesuunnittelua eniten eri kaavasuunnittelutasoilla. Sekä tekevät rakennusten inventointia ym. selvitystöitä. Osa toimii rakennuttajina, aika suuri osa virkamiehinä rakennusvalvonnassa ym.
Mahdolliset toimenkuvat ovat arkkitehdin tutkinnolla monipuolisia, oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Entäs muuten nämä tehoyksiöt - suorakaideasunto jossa yhdellä seinällä keittiö? Ja asunto päättyy parvekkeeseen.
Kuka oikeasti viihtyy noissa kopperoissa. Neliöitä 20.
Ja Tampereella nämä kopit maksavat 100 000 - 150 000 e.
Asunnon etu on ainoastaan se, että siellä ei voi eksyä.
Noissa kohderyhmänä onkin firmat, jotka ostavat niitä työsuhdeasunnoiksi, kun
joutuu matkustamaan työn perässä eri paikkakunnille ja siellä viivytään muutaman päivän tai viikon.
Ja firmoille se tulee halvemmaksi, kuin hotelliasuminen. Ja ainakin itse viihdyn paljon paremmin noissa "kopperoissa" kuin hotellissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdin työ on olla taiteellinen. Suunnittelu ei siihen kuulu.
Arkkitehdin työ on nimenomaan suunnittelua. Rakennuksia suunnitteleva arkkitehti suunnittelee tilaohjelman mukaisista tiloista toimivan kokonaisuuden, valitsee tiloissa käytettävät materiaalit ja omaan suunnittelualueeseensa kuuluvat kalusteet ja varusteet, sekä määrittelee yhdessä insinöörisuunnittelijoiden kanssa rakennuksen runkomateriaalit ja talotekniikkavarustuksen. Sekä toimii kokonaisuudesta vastaavana pääsuunnittelijana.
Arkkitehti myös piirtää kauniita kuvia suunnitelmastaan, että muutkin ymmärtävät mitä tavoitellaan, ja että asuntomyyjät saavat materiaalia millä myydä tiloja.
Ajallisesti suurin osa työstä on rutiinityötä jossa tehdään asiakirjoja eri osapuolien tarpeisiin. Rakennuslupaa varten, rakennuttajan ja urakoitsijoiden laskentaa vasten, toteutuspiirustuksia sekä eri suunnitelmien yhteensovittamista. Se taiteelliseksi laskettava osuus on ajallisesti aika pieni, tosin hauskin osa työstä.
Lisäksi arkkitehdit suunnittelevat paljon muutakin kuin rakennuksia. Aluesuunnittelua eniten eri kaavasuunnittelutasoilla. Sekä tekevät rakennusten inventointia ym. selvitystöitä. Osa toimii rakennuttajina, aika suuri osa virkamiehinä rakennusvalvonnassa ym.
Mahdolliset toimenkuvat ovat arkkitehdin tutkinnolla monipuolisia, oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan.
Kaupunkisuunnittelijana työskentelevät arkkitehdit suunnittelevat kaupunkikeskustoja, asuinalueita, puisto- ja maaseutualueita, kauppakeskuksia ja vaikka yritysalueita. Arkkitehti ensin visioi ja suunnittelee alueen tontit ja katuverkon, sekä karkealla tasolla, miltä rakennusten ja katuympäristön halutaan näyttävän. Sitten hän selvityttää eri konsulteilla rakennettavuutta, kulttuuri- ja luontoarvoja. Hän myös pyytää katusuunnittelijalta alustavat katusuunnitelmat, jotta nähdään miten kadut ovat rakennettavissa. Hän laatii alueelle rakentamistapaohjeen, jossa määrätään, miltä talot ja tontit näyttävät. Alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa sekä viranomaisten kanssa neuvotellaan. Luonnoksia esitetään päättäjille, ja saadaan heiltä ohjeistusta jatkotyöhön. Kaavoittajan täytyy tuntea perusasioita hyvin monelta eri alalta voidakseen huomioida niitä. Lainsäädäntöä täytyy tuntea ja soveltaa monen lain alueelta, kuitenkin eniten maankäyttö- ja rakennuslaki. Työhön kuuluu paljon neuvottelua ja sovittelua, esiintymistä ja esittelyjä, sekä paljon, paljon kirjoittamista ja analyysejä.
Hyvät kaavoittajat ovat kysyttyjä, ja vain tulevat kokeneemmaksi vanhetessaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt myös miten esim. Isoissa asunnoissa ei ole erillistä wc.tä. Miksi wc pönttö on oltava samassa tilassa suihkun kanssa ja jos tosiaan on useampi huone niin kait se on päivän selvää että olisi ai akin 2 wc.tä? Kylppärit uusissa taloissa on usein megaisoja ja huonosti suunniteltuja (wc istuin ihan suihkun vieressä). Makuuhuoneet on usein niin pieniä ettei niihin muuta kuin parisänky, ei yöpöytää eikä mitään muuta.
Avoin keittiö on pahin, niissä ei usein ole ikkunaa ja kun keittiö on sotkuinen niin se näkyy olohuoneesen asti. Eteiset on tosi pieniä ja kaappitilaa on huonosti, esim. isossa huoneistossa saattaa olla tosi surkean vähän kaappi-, laskutilaa.
Kolmioihin ja sitä suurempiin asuntoihin, siis niihin joissa on vähintään kaksi makuuhuonetta, suunnittelen kyllä erillisvessankin sen kylpyhuoneessa olevan pöntön lisäksi. Joka siis jo kommentoidun mukaan on se asuntoon vaadittava invamitat täyttävä vessa.
Aika yleinen malli kerrostaloissa on - varsinkin silloin kun talo sijoittuu niin että talosta avautuu hyvät maisemat esim. järvelle - että normaalit asuntokerrokset suunnitellaan pääasiassa tavallisia yksiöitä ja kaksioita, mutta pariin ylimpään kerrokseen sitten tehdään isoja asuntoja. Ne ovat kaikkein hauskimpia suunnitella, vapauksia on paljon enemmän, kun johonkin puolentoistasadan neliön kerrostaloasuntoon voi suunnitella avaria tilojakin, ja esim. hulppeat saunatilat, ja materiaaleissa ja kalusteissa ei valita sitä perusstandardiratkaisua. Mutta ne ovat kyllä aina erikoistapauksia. Suurin osa asunnoista tehdään varsin yleispäteviksi perusratkaisuiksi.
Tässä ketjussa esiteltyjen vähän yli 20-neliöisten asuntojen kaltaisia en ole koskaan suunnitellut. 25-neliöiset taitavat olla pienimpiä. Siihen kokoon saa jo toimivan yksiön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti varmaan (väärin?) kuvittelee, että ihmiset siivoavat kämppiään ja vievät ne bioroskat ulos? itsellä keittiö on ihan ulko-oven vieressä, mikä on mukava, niin ei tarvitse painavia kauppakasseja raahata läpi asunnon. Parvekkeen ovi todennäköisesti on suunniteltu makkariin tuulettamista ja vaatehuoltoa silmälläpitäen. Ei vieraiden viihdytykseen.
Asuntoja ei suunnitella asukkaan tai arkkitehdin näkökulmasta vaan rakennusyhtiön voiton maksimoinnin näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
En äkikseltään muista yhtäkään asuntoa jossa pääsisäänkäynti avautuisi suoraan keittiöön. Missä näitä on? Toisaalta hyvähän se on ettei tarvitse kuskata biojätteitä yms koko asunnon läpi viedessä niitä pois.
Katsopas upouusien yksiöiden pohjapiirroksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti varmaan (väärin?) kuvittelee, että ihmiset siivoavat kämppiään ja vievät ne bioroskat ulos? itsellä keittiö on ihan ulko-oven vieressä, mikä on mukava, niin ei tarvitse painavia kauppakasseja raahata läpi asunnon. Parvekkeen ovi todennäköisesti on suunniteltu makkariin tuulettamista ja vaatehuoltoa silmälläpitäen. Ei vieraiden viihdytykseen.
Asuntoja ei suunnitella asukkaan tai arkkitehdin näkökulmasta vaan rakennusyhtiön voiton maksimoinnin näkökulmasta.
Toisin sanoen arkkitehti on ainoa jarru rakennusbisneksen koneistossa, joka yrittää pitää huolta tulevien käyttäjien tarpeista.
Arkkitehdit ja arkkitehtiliitto taisivat juuri vaatia niitä ikkunattomia makuuhuoneita kiellettäväksi lainsäädännöllä. Muuten grynderit gryndaa ja sijoittajat ostaa.
Älkää ostako noita huonoja asuntoja, niin ei rakennusliikkeiden kannata niitä tehdä.
Tiedän yhden kohteen, jossa joka kerroksessa oli asunto, jossa ikkunat suoraan pohjoiseen marketin lastauslaiturille. Kellekään muulle kuin sille rakennusliikkeelle ei varmasti tullut yllärinä, että kukaan ei halunnut ostaa niitä. Möivät ne varmaan könttänä isolla asennuksella jollekin sijoittajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää huolensa 2010-luvulla asuntorakentamisessa yleistyneestä kehityksestä, jossa asuntojen toiminnallisuus on heikentynyt, samalla kun tonttitehokkuuksia ja porrashuoneiden syöttötehokkuuksia on maksimoitu. SAFA esittää ratkaisuksi alan toimijoiden ja asukkaiden kanssa yhdessä laadittavia asuntojen laadun arviointimenetelmiä.
– Viime vuosikymmenen aikana on ollut havaittavissa toiminnallisesti heikompilaatuisia asuntoja. Muun muassa tiukentuneet porrashuoneiden syöttötehokkuusvaatimukset ovat tuottaneet mitoitukseltaan ahtaita ja hankalasti kalustettavia asuntoja. Syventyneet rakennusrungot ovat johtaneet jopa ikkunattomiin tiloihin. Tänä keväänä vallinnut poikkeustila on nostanut esiin asuntojen joustavuuden merkityksen, SAFAn puheenjohtaja Henna Helander sanoo.
Huoneistokokojen, kalustettavuuden ja valoisuuden heikennyksiä on perusteltu muun muassa rakennuskustannuksilla, pienten asuntojen kysynnällä ja kohtuuhintaisuuden tavoitteilla. Pienten asuntojen rakentaminen ei ole kohentanut kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa.
Etätyö on yleistynyt ja asuntojen käyttäjien määrä ja tarpeet vaihtelevat uusperheiden yleistyessä. Asunnon mitoituksen, valoisuuden ja näkymien on tarjottava viihtyisät ja toimivat puitteet erilaisiin tarpeisiin.
Luonnonvalon fyysistä ja psyykkistä terveyttä edistävät vaikutukset on tunnettu pitkään. Vähäinen ja yksipuolinen luonnonvalon saanti heikentää asunnon käytettävyyttä, viihtyisyyttä ja terveellisyyttä.
Asuinhuoneessa oltava ulos aukeava ikkuna
SAFA esittää kannanotossaan, että asuntosuunnitelmien arviointitapoja kehitetään yhdessä rakennusalan toimijoiden ja asukkaiden kesken. On löydettävä malleja, joilla asuntojen laatua voidaan arvioida eri näkökulmat huomioivalla tavalla. Keinoina esitetään pisteytysjärjestelmää laatutekijöiden arvioimiseksi, selvitystä asuntojen kalustettavuudesta rakennuslupahakemuksen pakollisena liitteenä sekä asuntojen valoisuuden kriteeristön määrittelyä säädöstasolla.
– Lainsäädännön määräyksiä ja nimikkeistöä on myös selvennettävä siten, että asuinhuoneessa on oltava ulos aukeava ikkuna. Sisäikkunallinen tila ei täytä kunnollisen asuinhuoneen vaatimusta, Helander muistuttaa.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti varmaan (väärin?) kuvittelee, että ihmiset siivoavat kämppiään ja vievät ne bioroskat ulos? itsellä keittiö on ihan ulko-oven vieressä, mikä on mukava, niin ei tarvitse painavia kauppakasseja raahata läpi asunnon. Parvekkeen ovi todennäköisesti on suunniteltu makkariin tuulettamista ja vaatehuoltoa silmälläpitäen. Ei vieraiden viihdytykseen.
Asuntoja ei suunnitella asukkaan tai arkkitehdin näkökulmasta vaan rakennusyhtiön voiton maksimoinnin näkökulmasta.
Itse olen kolmisenkymmentä vuotta suunnitellut asuntoja nimenomaan asukkaille. Rakennuttajina ovat toimineet säätiöpohjaiset ammattirakennuttajat, ja rakennusyhtiöt ovat kohteissani urakoitsijoita jotka tekevät sen mitä tilaajan palkkaamat suunnittelijat ovat suunnitelleet. Varsinaisia gryndauskohteita, siis sellaisia joissa rakennusliike määrää mitä tehdään, en suunnittele. Omistusmuotoina kohteissani sekä omistusasuntoja että aso- ja vuokra-asumista. Niin, ja niissä omistusasunnoissakin tietysti asuu osa ihmisistä vuokralla.
Rakennusalallakin on eri tyyppisiä suunnittelu- ja toteutustapoja. Ja sitä kautta erilaisia asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti varmaan (väärin?) kuvittelee, että ihmiset siivoavat kämppiään ja vievät ne bioroskat ulos? itsellä keittiö on ihan ulko-oven vieressä, mikä on mukava, niin ei tarvitse painavia kauppakasseja raahata läpi asunnon. Parvekkeen ovi todennäköisesti on suunniteltu makkariin tuulettamista ja vaatehuoltoa silmälläpitäen. Ei vieraiden viihdytykseen.
Asuntoja ei suunnitella asukkaan tai arkkitehdin näkökulmasta vaan rakennusyhtiön voiton maksimoinnin näkökulmasta.
Itse olen kolmisenkymmentä vuotta suunnitellut asuntoja nimenomaan asukkaille. Rakennuttajina ovat toimineet säätiöpohjaiset ammattirakennuttajat, ja rakennusyhtiöt ovat kohteissani urakoitsijoita jotka tekevät sen mitä tilaajan palkkaamat suunnittelijat ovat suunnitelleet. Varsinaisia gryndauskohteita, siis sellaisia joissa rakennusliike määrää mitä tehdään, en suunnittele. Omistusmuotoina kohteissani sekä omistusasuntoja että aso- ja vuokra-asumista. Niin, ja niissä omistusasunnoissakin tietysti asuu osa ihmisistä vuokralla.
Rakennusalallakin on eri tyyppisiä suunnittelu- ja toteutustapoja. Ja sitä kautta erilaisia asuntoja.
Tuolla lailla saadaankin laatuakin suunnitteluun. Tosiasiassa arkkitehdit eivät muuta haluaisikaan, kuin suunnitella hyviä asuntoja ja viihtyisiä alueita.
Meillä päin kerrostalot ovat suurimmaksi osaksi gryndikohteita, joissa rakentajaa kiinnostaa vain, mitä vielä karsimalla saisi vielä enemmän katetta. Heille riittää että ne saadaan myytyä.
Että parvekkeelle pääsee vain makkarista on typerää. Itse muuttaisin sen makkarin olkkariksi, jos mahdollista.
Asuin kerran talossa jossa porraskäytävä kulki talon keskellä ilman yhtään ikkunaa. Se oli ahdistavaa. Ilma oli tunkkainen ja röökisavuinen, yäk. Tuuletusparveke oli ylimmässä kerroksessa vintillä. Se tunkkainen ilma tunki eteiseen. Muuten oli ok asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En äkikseltään muista yhtäkään asuntoa jossa pääsisäänkäynti avautuisi suoraan keittiöön. Missä näitä on? Toisaalta hyvähän se on ettei tarvitse kuskata biojätteitä yms koko asunnon läpi viedessä niitä pois.
Katsopas upouusien yksiöiden pohjapiirroksia.
Näitähän on pilvin pimein! Eikä tarvi olla edes yksiö, isommissakin asunnoissa on jotenkin unohtunut koko eteinen.
Kasarilla oli suurimmat eteiset.
No mä en ainakaan ylpeilisi elementti, betonihirviöistä. ”Katsokaa tämän olen suunnitellut ihan omin kätösin”..😁 oikea Leonardo da Vinci...😂