Lue keskustelun säännöt.
Sinä arkkitehti joka suunnittelet kerrostaloja, minulla on kysymys
04.09.2020 |
Missä teidän trendikirjassa kerrotaan, että keittiö on se ensimmäinen paikka mihin ihminen haluaa tulla sisään astuessa? Haluaako vieraat ensimmäisenä nähdä sen tiskivuoren ja mennä sen haisevan biojäteastian vierestä olohuoneeseen? Toinen hieno idea on parvekkeelle meneminen ensin koko asunnon läpi ja makuhuoneen kautta pääsee itse parvekkeelle. Onko tämä joku rakennussuunnittelun perusteet 1 kurssin ensimmäinen asia ja josta saa 5p kurssin tentissä, kun sijoitat huoneet näin?
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit selittää ettei ole milläön lailla heidän vika että talot ovat pääsääntöisesti ulkoa rumia ja asuntojen pohjat ei toimi.
Kuitenkin löytyy yksittäisiä kauniita uusia kerrostaloja, jotka on saatu hienosti sopimaan vanhaan ympäristöönsä.
Tampereelle jopa yhteen kortteliin on suunniteltu "uusvanhaa" kerrostaloa joka todella hienosti mukailee niitä 1900 luvun alkupuoliskon kerrostaloja. Suunnittelutoimisto olikin Virolainen firma joka on erikoistunut tällaiseen.
Monissa maissa kaupunkien vanhojen talojen kanssa samalle alueelle saa rakentaa vaan ulkoisesti samalla tyylillä. Nykyään tämä pystyttäisiin tekemään myös edullisesti, mutta kun arkkitehdit toimistoissaan ja kaupungin kaavoituksessa haluavat vain niitä järkyttäviä moderneja laatikoita vuotavilla tasakatoilla ja sen vuoden trendipastellisävyillä jotka seuraavana vuonna näyttävät jo menneeltä muodilta.
Samoin jauhetaan jaskaa siitä että ihmiset nyt vaan haluaa yhä pienempiä huoneita ja asuntoja. Ei halua, jokainen valitsee sopivan väljästi suunnitellun riittävän ison asunnon sen sardiinipurkin sijaan, jos ne ovat samanhintaiset. Hintahan se on joka pakottaa hankkimaan 4h perheelle kolmion 59 neliötä.
Kyllä asunnoissa pitää olla edes pieni eteinen, jottei kaikki hiekka ja kura ole kulkuväylällä tai olohuoneessa tai keittiössä, ja makuuhuoneissa pitää mahtua reilusti kulkemaan sängyn ympärillä niin että voi pedata ja siivota ja nousta sängystä kulkematta toisen yli. Kuinka ison keittiön tai olohuoneen kukin tarvii on makuasia. Minä arvostan riittävää väljyyttä niissäkin.
Ulkoisesti harjakatto riittävän pitkillä räystäillä on järkevin ja kaunis vaihtoehto. Riittävällä kaltevuudella pulpettikattokin käy, tai mansardityyppinen taitekatto. Tasakatot pitäisi lailla kieltää. Viemärit ja vedet pitäisi alunperin jo sijoittaa sellaiseen kanavaan, josta niiden vaihto 60 vuoden päästä onnistuu helposti.
Ja jos alueelle halutaan minkäänlaista kaupunkimaisuutta, niin talojen alakerroksiin pitää tehdä tiloja ravintoloille ja pienille myymälöille. Tämä pitäisi huomioida jo kaavassa. Ihmiset kaipaa korttelipubeja ja pikkukauppoja. Esim. Arabianrannan asuinalueella Helsingissä on isoja korttelialueita joissa kivijalassa on vaan jotain kummallisia suunnittelutoimistoja joiden kaihtimet on aina kiinni. Aivan kuollutta.
Kerrostaloon ei voi laittaa harjakattoa keskusta-alueelle koska lumet ja jäät ei voi tulla kadulla kävelijöiden niskaan.
Jospa mietit vähän, niin kyllä voisi (ja on laitettukin), toisinpäin. Jos siis haluttaisiin, ja suunnittelu tehtäisiin niin. Mahdollistaako määräykset sen nyt niin en tiedä, sanoinkin että jos haluttaisi, niin voitaisiin. Tällöin vedet ja lumetkin voisi johtaa sisäpihan puolelle eikä kadun.
Huomaa ettet ole insinööri etkä arkkitehti.
Vesien johtamisesta ei ole kyse. Ne johdetaan putkea pitkin viemäriin eikä sisäpihalle.
Lumia ja jääpuikkoja ei saa tippua niskaan sisäpihallakaan. Henki lähtee.
Vanhojen harjakattokerrostalojen edessä on talvella kävelytie täynnä puomeja ja varoitusnauhaa. Sitä ei haluta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.
Ei kyse ole pelkästään tyhmyydestä, vaan mukavuudenhalusta. Miksi nähdä enemmän vaivaa kun sama raha tulee helpommallakin? Minä en omassa työssänikään tee mitään ylimääräistä. Miksi tekisin? Jos Suomessa on sallittu rahastaa rakentamalla kuraa kalliilla, miksi rakennuttajat tekisivät työnsä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit selittää ettei ole milläön lailla heidän vika että talot ovat pääsääntöisesti ulkoa rumia ja asuntojen pohjat ei toimi.
Kuitenkin löytyy yksittäisiä kauniita uusia kerrostaloja, jotka on saatu hienosti sopimaan vanhaan ympäristöönsä.
Tampereelle jopa yhteen kortteliin on suunniteltu "uusvanhaa" kerrostaloa joka todella hienosti mukailee niitä 1900 luvun alkupuoliskon kerrostaloja. Suunnittelutoimisto olikin Virolainen firma joka on erikoistunut tällaiseen.
Monissa maissa kaupunkien vanhojen talojen kanssa samalle alueelle saa rakentaa vaan ulkoisesti samalla tyylillä. Nykyään tämä pystyttäisiin tekemään myös edullisesti, mutta kun arkkitehdit toimistoissaan ja kaupungin kaavoituksessa haluavat vain niitä järkyttäviä moderneja laatikoita vuotavilla tasakatoilla ja sen vuoden trendipastellisävyillä jotka seuraavana vuonna näyttävät jo menneeltä muodilta.
Samoin jauhetaan jaskaa siitä että ihmiset nyt vaan haluaa yhä pienempiä huoneita ja asuntoja. Ei halua, jokainen valitsee sopivan väljästi suunnitellun riittävän ison asunnon sen sardiinipurkin sijaan, jos ne ovat samanhintaiset. Hintahan se on joka pakottaa hankkimaan 4h perheelle kolmion 59 neliötä.
Kyllä asunnoissa pitää olla edes pieni eteinen, jottei kaikki hiekka ja kura ole kulkuväylällä tai olohuoneessa tai keittiössä, ja makuuhuoneissa pitää mahtua reilusti kulkemaan sängyn ympärillä niin että voi pedata ja siivota ja nousta sängystä kulkematta toisen yli. Kuinka ison keittiön tai olohuoneen kukin tarvii on makuasia. Minä arvostan riittävää väljyyttä niissäkin.
Ulkoisesti harjakatto riittävän pitkillä räystäillä on järkevin ja kaunis vaihtoehto. Riittävällä kaltevuudella pulpettikattokin käy, tai mansardityyppinen taitekatto. Tasakatot pitäisi lailla kieltää. Viemärit ja vedet pitäisi alunperin jo sijoittaa sellaiseen kanavaan, josta niiden vaihto 60 vuoden päästä onnistuu helposti.
Ja jos alueelle halutaan minkäänlaista kaupunkimaisuutta, niin talojen alakerroksiin pitää tehdä tiloja ravintoloille ja pienille myymälöille. Tämä pitäisi huomioida jo kaavassa. Ihmiset kaipaa korttelipubeja ja pikkukauppoja. Esim. Arabianrannan asuinalueella Helsingissä on isoja korttelialueita joissa kivijalassa on vaan jotain kummallisia suunnittelutoimistoja joiden kaihtimet on aina kiinni. Aivan kuollutta.
Niin, kyllähän maailman kaikki virheet johtuvat aina vain ihmisten tyhmyydestä, kyvyttömyydestä tai vain ilkeästä halusta tehdä huonoa. Miten koko maailma onkaan salaliitto meitä tavallisia ihmisiä vastaan!
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.
Olen ehkä puolueellinen sanoessani tämän mutta en ole montaa kertaa tavannut arkkitehtia joka olisi varsinaisesti tyhmä. Jotkut voivat olla vähän erikoisia persoonia mutta tyhmiä ei juuri kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit selittää ettei ole milläön lailla heidän vika että talot ovat pääsääntöisesti ulkoa rumia ja asuntojen pohjat ei toimi.
Kuitenkin löytyy yksittäisiä kauniita uusia kerrostaloja, jotka on saatu hienosti sopimaan vanhaan ympäristöönsä.
Tampereelle jopa yhteen kortteliin on suunniteltu "uusvanhaa" kerrostaloa joka todella hienosti mukailee niitä 1900 luvun alkupuoliskon kerrostaloja. Suunnittelutoimisto olikin Virolainen firma joka on erikoistunut tällaiseen.
Monissa maissa kaupunkien vanhojen talojen kanssa samalle alueelle saa rakentaa vaan ulkoisesti samalla tyylillä. Nykyään tämä pystyttäisiin tekemään myös edullisesti, mutta kun arkkitehdit toimistoissaan ja kaupungin kaavoituksessa haluavat vain niitä järkyttäviä moderneja laatikoita vuotavilla tasakatoilla ja sen vuoden trendipastellisävyillä jotka seuraavana vuonna näyttävät jo menneeltä muodilta.
Samoin jauhetaan jaskaa siitä että ihmiset nyt vaan haluaa yhä pienempiä huoneita ja asuntoja. Ei halua, jokainen valitsee sopivan väljästi suunnitellun riittävän ison asunnon sen sardiinipurkin sijaan, jos ne ovat samanhintaiset. Hintahan se on joka pakottaa hankkimaan 4h perheelle kolmion 59 neliötä.
Kyllä asunnoissa pitää olla edes pieni eteinen, jottei kaikki hiekka ja kura ole kulkuväylällä tai olohuoneessa tai keittiössä, ja makuuhuoneissa pitää mahtua reilusti kulkemaan sängyn ympärillä niin että voi pedata ja siivota ja nousta sängystä kulkematta toisen yli. Kuinka ison keittiön tai olohuoneen kukin tarvii on makuasia. Minä arvostan riittävää väljyyttä niissäkin.
Ulkoisesti harjakatto riittävän pitkillä räystäillä on järkevin ja kaunis vaihtoehto. Riittävällä kaltevuudella pulpettikattokin käy, tai mansardityyppinen taitekatto. Tasakatot pitäisi lailla kieltää. Viemärit ja vedet pitäisi alunperin jo sijoittaa sellaiseen kanavaan, josta niiden vaihto 60 vuoden onpäästä onnistuu helposti.
Ja jos alueelle halutaan minkäänlaista kaupunkimaisuutta, niin talojen alakerroksiin pitää tehdä tiloja ravintoloille ja pienille myymälöille. Tämä pitäisi huomioida jo kaavassa. Ihmiset kaipaa korttelipubeja ja pikkukauppoja. Esim. Arabianrannan asuinalueella Helsingissä on isoja korttelialueita joissa kivijalassa on vaan jotain kummallisia suunnittelutoimistoja joiden kaihtimet on aina kiinni. Aivan kuollutta.
Tuo nyt on täyttä höttöä.
Arkkitehdin kädet on tiukasti sidottu ja muut määräävät millaisia asuntoja ja taloja suunnittelet.
Jo lainsäädäntö ja kaavoitus määrää millaisia taloja tehdään. Ja rakennuttaja sanelee, kuinka paljon rahaa on käytössä, kuinka monta huoneistoja sillä rakennetaan ja minkä tasoisia. Ja tuokin, että kertostalojen kivijalkaan rakennettaisiin liikehuonoistoja, riippuu täysin rakennusoikeudesta ja kaavoituksesta, josta taas päättävät virkamiehet ja voimassa vuosikymmeniä.
Ei ole, ainakaan suomessa, sellaista koulutusta ja tutkintoa kuin virkamies tai kaupunginvirkamies. Kyllä niitä asiantuntijahommia virkamiehinä tekevät ihan sen alan ammattilaiset, ympäristöpuolella ympäristöalan koulutuksen saaneet (vaikka ympäristöinsinööri) ja kaavoituspuolella arkkitehdit.
Turha syytellä jotain sihteeriä tai arkistonhoitajaa jos kaupungin alueen yleisilme tai rakennusten ulkonäkövaatimukset kaavassa ovat persiillään. Ne on arkkitehdin päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.Ei kyse ole pelkästään tyhmyydestä, vaan mukavuudenhalusta. Miksi nähdä enemmän vaivaa kun sama raha tulee helpommallakin? Minä en omassa työssänikään tee mitään ylimääräistä. Miksi tekisin? Jos Suomessa on sallittu rahastaa rakentamalla kuraa kalliilla, miksi rakennuttajat tekisivät työnsä paremmin.
Arkkitehdeiksi onneksi edes valikoidaan niitä ahkeria ylisuorittajia. Pääsykoetehtäviä kun vilkaisee... piirrä toimiva sähköautoa rakentava robotti New Yorkin esikaupunkialueella. Tyylilajina Monet'n maalaukset. Koko A2. Aikaa 2 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.Ei kyse ole pelkästään tyhmyydestä, vaan mukavuudenhalusta. Miksi nähdä enemmän vaivaa kun sama raha tulee helpommallakin? Minä en omassa työssänikään tee mitään ylimääräistä. Miksi tekisin? Jos Suomessa on sallittu rahastaa rakentamalla kuraa kalliilla, miksi rakennuttajat tekisivät työnsä paremmin.
Kyllä kyse on myös työn tuottavuudesta. Jos saat projektista X euroa niin et voi tehdä loputonta määrää tunteja sen eteen ilman että tuntipalkka jää liian pieneksi. Kyllä tehdyn työn määrä pitää olla suhteessa siihen mitä siitä saa. Jos suunnittelusta ollaan valmiit maksamaan enemmän niin saadaan myös parempaa suunnittelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.Ei kyse ole pelkästään tyhmyydestä, vaan mukavuudenhalusta. Miksi nähdä enemmän vaivaa kun sama raha tulee helpommallakin? Minä en omassa työssänikään tee mitään ylimääräistä. Miksi tekisin? Jos Suomessa on sallittu rahastaa rakentamalla kuraa kalliilla, miksi rakennuttajat tekisivät työnsä paremmin.
Arkkitehdeiksi onneksi edes valikoidaan niitä ahkeria ylisuorittajia. Pääsykoetehtäviä kun vilkaisee... piirrä toimiva sähköautoa rakentava robotti New Yorkin esikaupunkialueella. Tyylilajina Monet'n maalaukset. Koko A2. Aikaa 2 tuntia.
Tuo on niin totta. Koulussa jopa ihannoidaan sitä kuinka vähillä yöunilla ihminen oikein selviää. Harjoitustöitä tehdään yötä myöten. Nyt kun tutkinto on tiivistetty viiteen vuoteen on työmäärä ansaittuihin opintopisteisiin nähden jäätävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilaaja on määritellyt montako asuntoa pitää taloon mahtua ja mitä hän maksaa suunnittelusta eli halvalla mennään.
Asunon ostajana en halua ostaa näitä 62,5 m2 kolmioita, joissa ei ole enää erillistä keittiötä vaan keittiön kaapisto on siirretty olohuoneeseen. Näin entisestä keittiöstä on tullut ta daa makuuhuone. Ennen tuolla neliömäärällä myytiin kaksioita ja eteinen oli oikea eteinen eikä keittiön nurkkaus.
Rakennuttaja antaa ne speksit (mahdollisimman paljon tilaa mahdollisimman pieniin neliöihin mahdollisimman halvalla) ja arkkitehti tekee parhaansa tasapainoilleessaan kustannusvaikutusten, vähäisten neliöiden, elämisen mukavuuden, esteettisyyden, oman luovan näkemyksen, ekologisuuden ja kitupiikkibudjettien välillä. Kitupiikkibudjetilla tarkoitan että esim. LVI on suunniteltu taloon mahdollisimman halvaksi ja suoraviivaiseksi, jolloin keittiönkin sijoitteluun ei välttämättä jää vaihtoehtoja. Kompromissejä joudutaan tekemään ja arkkitehdin sydän itkee verta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olet ihan asian ytimessä muuten, mutta ei siinä tarvita mitään salaliittoa. Käsittämättömän suuri osa ihmisistä on pikkuisen tyhmiä eivätkä ymmärrä monimutkaisempia asioita, eivätkä osaa ennakoida eivätkä hahmottaa kokonaisuuksia.
Siihen päälle vielä monia vaivaava liian suuri ego ja itsekkyys, niin asia on (salaliittoa lukuunottamatta) juuri kuten totesit.Ei kyse ole pelkästään tyhmyydestä, vaan mukavuudenhalusta. Miksi nähdä enemmän vaivaa kun sama raha tulee helpommallakin? Minä en omassa työssänikään tee mitään ylimääräistä. Miksi tekisin? Jos Suomessa on sallittu rahastaa rakentamalla kuraa kalliilla, miksi rakennuttajat tekisivät työnsä paremmin.
Arkkitehdeiksi onneksi edes valikoidaan niitä ahkeria ylisuorittajia. Pääsykoetehtäviä kun vilkaisee... piirrä toimiva sähköautoa rakentava robotti New Yorkin esikaupunkialueella. Tyylilajina Monet'n maalaukset. Koko A2. Aikaa 2 tuntia.
Tuo on niin totta. Koulussa jopa ihannoidaan sitä kuinka vähillä yöunilla ihminen oikein selviää. Harjoitustöitä tehdään yötä myöten. Nyt kun tutkinto on tiivistetty viiteen vuoteen on työmäärä ansaittuihin opintopisteisiin nähden jäätävä.
Arkkitehdin tutkinto tais olla tilastokeskuksen mukaan työläin.
Vierailija kirjoitti:
Olen kummastellut miten 100 vuotta sitten oli varaa rakentaa niin kestäviä, kauniita ja käsityönä muurattuja taloja, vaikka luulisi että rahaa oli vähemmän ja yhteiskunta muutenkin köyhempi? Ketkä niitä rakennutti? Mitkä oli työmiesten palkat?
Nykyään meillä on aliurakoitsijan aliurakoitsijat suoraan ulkomailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä sinulla ei vain ole varaa riittävän isoon asuntoon. Eikä se toki yllätä jos ylipäätään pitää kommuunissa asua. Ne on halpisasuntoja joten ei niiltä liikaa voi odottaa. Täynnä kompromisseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit selittää ettei ole milläön lailla heidän vika että talot ovat pääsääntöisesti ulkoa rumia ja asuntojen pohjat ei toimi.
Kuitenkin löytyy yksittäisiä kauniita uusia kerrostaloja, jotka on saatu hienosti sopimaan vanhaan ympäristöönsä.
Tampereelle jopa yhteen kortteliin on suunniteltu "uusvanhaa" kerrostaloa joka todella hienosti mukailee niitä 1900 luvun alkupuoliskon kerrostaloja. Suunnittelutoimisto olikin Virolainen firma joka on erikoistunut tällaiseen.
Monissa maissa kaupunkien vanhojen talojen kanssa samalle alueelle saa rakentaa vaan ulkoisesti samalla tyylillä. Nykyään tämä pystyttäisiin tekemään myös edullisesti, mutta kun arkkitehdit toimistoissaan ja kaupungin kaavoituksessa haluavat vain niitä järkyttäviä moderneja laatikoita vuotavilla tasakatoilla ja sen vuoden trendipastellisävyillä jotka seuraavana vuonna näyttävät jo menneeltä muodilta.
Samoin jauhetaan jaskaa siitä että ihmiset nyt vaan haluaa yhä pienempiä huoneita ja asuntoja. Ei halua, jokainen valitsee sopivan väljästi suunnitellun riittävän ison asunnon sen sardiinipurkin sijaan, jos ne ovat samanhintaiset. Hintahan se on joka pakottaa hankkimaan 4h perheelle kolmion 59 neliötä.
Kyllä asunnoissa pitää olla edes pieni eteinen, jottei kaikki hiekka ja kura ole kulkuväylällä tai olohuoneessa tai keittiössä, ja makuuhuoneissa pitää mahtua reilusti kulkemaan sängyn ympärillä niin että voi pedata ja siivota ja nousta sängystä kulkematta toisen yli. Kuinka ison keittiön tai olohuoneen kukin tarvii on makuasia. Minä arvostan riittävää väljyyttä niissäkin.
Ulkoisesti harjakatto riittävän pitkillä räystäillä on järkevin ja kaunis vaihtoehto. Riittävällä kaltevuudella pulpettikattokin käy, tai mansardityyppinen taitekatto. Tasakatot pitäisi lailla kieltää. Viemärit ja vedet pitäisi alunperin jo sijoittaa sellaiseen kanavaan, josta niiden vaihto 60 vuoden päästä onnistuu helposti.
Ja jos alueelle halutaan minkäänlaista kaupunkimaisuutta, niin talojen alakerroksiin pitää tehdä tiloja ravintoloille ja pienille myymälöille. Tämä pitäisi huomioida jo kaavassa. Ihmiset kaipaa korttelipubeja ja pikkukauppoja. Esim. Arabianrannan asuinalueella Helsingissä on isoja korttelialueita joissa kivijalassa on vaan jotain kummallisia suunnittelutoimistoja joiden kaihtimet on aina kiinni. Aivan kuollutta.
Kerrostaloon ei voi laittaa harjakattoa keskusta-alueelle koska lumet ja jäät ei voi tulla kadulla kävelijöiden niskaan.
Jospa mietit vähän, niin kyllä voisi (ja on laitettukin), toisinpäin. Jos siis haluttaisiin, ja suunnittelu tehtäisiin niin. Mahdollistaako määräykset sen nyt niin en tiedä, sanoinkin että jos haluttaisi, niin voitaisiin. Tällöin vedet ja lumetkin voisi johtaa sisäpihan puolelle eikä kadun.
Huomaa ettet ole insinööri etkä arkkitehti.
Vesien johtamisesta ei ole kyse. Ne johdetaan putkea pitkin viemäriin eikä sisäpihalle.Lumia ja jääpuikkoja ei saa tippua niskaan sisäpihallakaan. Henki lähtee.
Vanhojen harjakattokerrostalojen edessä on talvella kävelytie täynnä puomeja ja varoitusnauhaa. Sitä ei haluta.
Huomaa ettet osaa lukea tai et ainakaan ymmärrä mitä sinulle puhutaan. Ratkaisut voidaan miettiä totutusta poikkeavalla tavalla, jos halutaan. Pyydä että joku lukee tuon viestin sinulle ja selittää. Sinä ilmiselvästi olet arkkitehti tai insinööri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että arkkithedit suunnittelevat ihan "vapain käsin" näitä kerrostaloja? Voin kertoa että näin ei ole. Ulkoa ja valmiiksi tulee todella tarkat reunaehdot siitä miten monta asuntoa pitää saada yhden porrashuoneen ympäri, minkä kokoisia asunnot saavat olla (=ihan liian pieniä) ja mitä kaikki saa maksaa (=ei juuri mitään). Siinä sitten yrittää epätoivoisesti saada ihan liian monta aivan liian pientä asuntoa jotenkin sopimaan tylsän suorakulmaiseen (=halpaan) rakennusrunkoon. Pitää otta huomioon kaikki viranomaismääräykset, inva.-mitoitukset ja palomääräykset. Lopulta kerrosta kohden saa aikaan ehkä yhden kohtuullisen onnistuneen asunnon, pari joten kuten toimivaa ja yhden jossa ei itsekään haluaisi asua. Ilmansuuntia, parvekkeiden paikkoja ja vastaavia ei juurikaan voi muutella koska vaihtoehtoja ei vain ole koska muuten muu ei toimi tai julkisivuun tullisi turhia ja kalliita mutkia. Tämän kruunaa se että aikaa suunnitella on todella vähän ja hommasta saa asuntoa kohden ehkä 10% siitä mitä kiinteistönvälittäjä saa kun myy sen.
Kiitokset hyvästä tiivistyksestä. Olen harkinnut alan vaihtoa arkkitehtuurin puolelle (nyt olen nälkätaiteilija), mutta tämä teksti sai harkitsemaan vielä uudemman kerran. Pitkä opiskeluaika kävisi aikuisopiskelijan kukkarolle aika kalliiksi, joten jos työ itsessään on noinkin epäkiitollista eikä korvauskaan kummoinen, niin..
Vaikka tämä menee ohi aiheesta, haluaisitko kertoa vielä muutamia hyviä puolia työstäsi?
En ole itse arkkitehti, mutta isä on. Työ on mielenkiintoista ja arvostettua. Palkka on hyvä. Kannattaa vaihtaa jos rahkeet riittävät. Se on niin kiva työ, että nuo vanhukset eivät halua edes eläkkeelle.
Lisään vielä että käsittääkseni asuntoja suunnittelevat arkkitehdit ovat vähemmistössä. Lähipiirissäni on kaksi arkkitehtiä, ja he suunnittelevat kokonaisia kortteleita sekä julkisia rakennuksia: sairaalalaajennuksia, päiväkoteja, teollisuusalueita jne. Lisäksi osallistuvat arkkitehtikilpailuihin, joissa saa todella käyttää taitoa ja luovuutta, ja näissä palkinnot on myös taloudellisesti erittäin hyvät.
Onhan se hienoa kun näiden kanssa kävelee kaupungilla ja he saattaa heittää, että oon suunnitellut tuonkin talon :). Saa jättää jälkensä kaupunkikuvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit selittää ettei ole milläön lailla heidän vika että talot ovat pääsääntöisesti ulkoa rumia ja asuntojen pohjat ei toimi.
Kuitenkin löytyy yksittäisiä kauniita uusia kerrostaloja, jotka on saatu hienosti sopimaan vanhaan ympäristöönsä.
Tampereelle jopa yhteen kortteliin on suunniteltu "uusvanhaa" kerrostaloa joka todella hienosti mukailee niitä 1900 luvun alkupuoliskon kerrostaloja. Suunnittelutoimisto olikin Virolainen firma joka on erikoistunut tällaiseen.
Monissa maissa kaupunkien vanhojen talojen kanssa samalle alueelle saa rakentaa vaan ulkoisesti samalla tyylillä. Nykyään tämä pystyttäisiin tekemään myös edullisesti, mutta kun arkkitehdit toimistoissaan ja kaupungin kaavoituksessa haluavat vain niitä järkyttäviä moderneja laatikoita vuotavilla tasakatoilla ja sen vuoden trendipastellisävyillä jotka seuraavana vuonna näyttävät jo menneeltä muodilta.
Samoin jauhetaan jaskaa siitä että ihmiset nyt vaan haluaa yhä pienempiä huoneita ja asuntoja. Ei halua, jokainen valitsee sopivan väljästi suunnitellun riittävän ison asunnon sen sardiinipurkin sijaan, jos ne ovat samanhintaiset. Hintahan se on joka pakottaa hankkimaan 4h perheelle kolmion 59 neliötä.
Kyllä asunnoissa pitää olla edes pieni eteinen, jottei kaikki hiekka ja kura ole kulkuväylällä tai olohuoneessa tai keittiössä, ja makuuhuoneissa pitää mahtua reilusti kulkemaan sängyn ympärillä niin että voi pedata ja siivota ja nousta sängystä kulkematta toisen yli. Kuinka ison keittiön tai olohuoneen kukin tarvii on makuasia. Minä arvostan riittävää väljyyttä niissäkin.
Ulkoisesti harjakatto riittävän pitkillä räystäillä on järkevin ja kaunis vaihtoehto. Riittävällä kaltevuudella pulpettikattokin käy, tai mansardityyppinen taitekatto. Tasakatot pitäisi lailla kieltää. Viemärit ja vedet pitäisi alunperin jo sijoittaa sellaiseen kanavaan, josta niiden vaihto 60 vuoden päästä onnistuu helposti.
Ja jos alueelle halutaan minkäänlaista kaupunkimaisuutta, niin talojen alakerroksiin pitää tehdä tiloja ravintoloille ja pienille myymälöille. Tämä pitäisi huomioida jo kaavassa. Ihmiset kaipaa korttelipubeja ja pikkukauppoja. Esim. Arabianrannan asuinalueella Helsingissä on isoja korttelialueita joissa kivijalassa on vaan jotain kummallisia suunnittelutoimistoja joiden kaihtimet on aina kiinni. Aivan kuollutta.
Kerrostaloon ei voi laittaa harjakattoa keskusta-alueelle koska lumet ja jäät ei voi tulla kadulla kävelijöiden niskaan.
Jospa mietit vähän, niin kyllä voisi (ja on laitettukin), toisinpäin. Jos siis haluttaisiin, ja suunnittelu tehtäisiin niin. Mahdollistaako määräykset sen nyt niin en tiedä, sanoinkin että jos haluttaisi, niin voitaisiin. Tällöin vedet ja lumetkin voisi johtaa sisäpihan puolelle eikä kadun.
Huomaa ettet ole insinööri etkä arkkitehti.
Vesien johtamisesta ei ole kyse. Ne johdetaan putkea pitkin viemäriin eikä sisäpihalle.Lumia ja jääpuikkoja ei saa tippua niskaan sisäpihallakaan. Henki lähtee.
Vanhojen harjakattokerrostalojen edessä on talvella kävelytie täynnä puomeja ja varoitusnauhaa. Sitä ei haluta.
Huomaa ettet osaa lukea tai et ainakaan ymmärrä mitä sinulle puhutaan. Ratkaisut voidaan miettiä totutusta poikkeavalla tavalla, jos halutaan. Pyydä että joku lukee tuon viestin sinulle ja selittää. Sinä ilmiselvästi olet arkkitehti tai insinööri.
Eikö sulle ole tässä ketjussa selitetty jo useaan otteeseen miksi rakennuttaja ei halua poikkeavia ratkaisuja. Siis jos osaat itse lukea.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että arkkithedit suunnittelevat ihan "vapain käsin" näitä kerrostaloja? Voin kertoa että näin ei ole. Ulkoa ja valmiiksi tulee todella tarkat reunaehdot siitä miten monta asuntoa pitää saada yhden porrashuoneen ympäri, minkä kokoisia asunnot saavat olla (=ihan liian pieniä) ja mitä kaikki saa maksaa (=ei juuri mitään). Siinä sitten yrittää epätoivoisesti saada ihan liian monta aivan liian pientä asuntoa jotenkin sopimaan tylsän suorakulmaiseen (=halpaan) rakennusrunkoon. Pitää otta huomioon kaikki viranomaismääräykset, inva.-mitoitukset ja palomääräykset. Lopulta kerrosta kohden saa aikaan ehkä yhden kohtuullisen onnistuneen asunnon, pari joten kuten toimivaa ja yhden jossa ei itsekään haluaisi asua. Ilmansuuntia, parvekkeiden paikkoja ja vastaavia ei juurikaan voi muutella koska vaihtoehtoja ei vain ole koska muuten muu ei toimi tai julkisivuun tullisi turhia ja kalliita mutkia. Tämän kruunaa se että aikaa suunnitella on todella vähän ja hommasta saa asuntoa kohden ehkä 10% siitä mitä kiinteistönvälittäjä saa kun myy sen.
Noin puolesta noista asioista olen samaa mieltä, mutta en nyt ihan yhtä nihilistinen ole kuin edeltävä kirjoittaja.
Suunnittelua itse asiassa helpottaa todella paljon, jos tilaajalla on selkeä näkemys mitä he haluavat, vaikka ohjeet olisivat tiukatkin. Tuskastuttavinta on, jos tilaaja alussa viestittää antavansa vapaat kädet tehdä just niin hienoa kuin pystyy, mutta sitten kun realismi iskee päälle aletaan pitkälle suunnitellusta talosta leikkaamaan kustannuksia ja "tehostamaan" , kaikki suunnitellaan uusiksi ja lopputulos voi olla huonompi kuin alusta alkaen tiukalla budjetilla suunniteltu.
Ilmansuuntia, jotka nuoruudessani nähtiin suunnitteluperusteissa hyvin tärkeiksi, en nykyään näe niin kovin olennaisiksi. Aikaisemmin pidettiin lämpimiä ilmansuuntia, kaakosta länteen välillä parhaina asunnon oleskelutiloille. Nykyään kun energiatehokkuus on todella paljon kasvanut, aurinkoisella puolella olevat asunnot ovat pikemminkin ongelmallisia liiallisen lämmön vuoksi. No, tuloilman viilennys auttaa, jos budjetti antaa siihen varaa. Ja parvekkeillakin voi varjostaa. Sitäpaitsi, niin aamu- kuin ilta-auringonsuuntaan olevilla parvekkeilla on hyvät puolensa.
Hyvin paljon on tosiaan rakennuttajasta kiinni, asemakaava määrää myös perusasiat, samoin yleiset suunnittelumääräykset. Avokeittiöitä / tupakeittiöitä suunnittelen kyllä hyvin usein, pienehköissä asunnoissa ne kun antavat enemmän vapauksia tilojen sijoittelulle.
Muutaman kommentoijan mainitsemaa keittiöiden sijoittelua niin, että saadaan viemärit samaan hormiin kylpyhuoneen kanssa en ole itse pitänyt kovin olennaisena. Kun kokonaan koneellisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa elementtihormeista tapaa kuitenkin usein tulla sen verran isoja, että kaikki yhden linjan kanavat eivät kuitenkaan mahdu hyvin yhteen hormiin ja hyvä plaani on kuitenkin arvokkaampi tilaajalle kuin jonkun tonnin säästö hormeissa.
Oma kriteerini on, että yhden huonomman asunnon / kerrostalo voi nyt hyväksyä, mutta kyllä nyt yleensä sellaisia asuntoja suunnittelen, että niissä voisin itsekin asua.
Niin, laskin joskus, että olen suunnitellut noin pari tuhatta asuntoa omassa toimistossani, ja suunnilleen saman verran nuorempana muissa toimistoissa töissä ollessani. Että asuntosuunnittelun todellisuus on minulle aika tuttua.
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään noilla tiedoilla on vaikea kommentoida. Huoneiden sijoitteluun kun vaikuttaa mm. ilmansuunnat. On kyllä suositeltavaa, että jääkapille olisi mahdollisimman lyhyt matka ulko-ovelta jotta raskaita ruokakasseja ei tarvitse kantaa koko asunnon läpi kaupasta tullessa. Kerrostalossa myös pystysuuntaiset roilot eli viemärit ja ilmastointiputket voivat vaikuttaa huoneiden sijpitteluun.
Aikamoinen kartano saa olla, ettei jaksa kantaa ostoskasseja "koko asunnon läpi" lisäksi aika harvassa asunnossa on huoneet peräkkäin jonossa niin että yhdestä on kulku aina suoraan seuraavaan. Ja sitten se keittiö viimeisenä siellä sadan metrin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdit selittää ettei ole milläön lailla heidän vika että talot ovat pääsääntöisesti ulkoa rumia ja asuntojen pohjat ei toimi.
Kuitenkin löytyy yksittäisiä kauniita uusia kerrostaloja, jotka on saatu hienosti sopimaan vanhaan ympäristöönsä.
Tampereelle jopa yhteen kortteliin on suunniteltu "uusvanhaa" kerrostaloa joka todella hienosti mukailee niitä 1900 luvun alkupuoliskon kerrostaloja. Suunnittelutoimisto olikin Virolainen firma joka on erikoistunut tällaiseen.
Monissa maissa kaupunkien vanhojen talojen kanssa samalle alueelle saa rakentaa vaan ulkoisesti samalla tyylillä. Nykyään tämä pystyttäisiin tekemään myös edullisesti, mutta kun arkkitehdit toimistoissaan ja kaupungin kaavoituksessa haluavat vain niitä järkyttäviä moderneja laatikoita vuotavilla tasakatoilla ja sen vuoden trendipastellisävyillä jotka seuraavana vuonna näyttävät jo menneeltä muodilta.
Samoin jauhetaan jaskaa siitä että ihmiset nyt vaan haluaa yhä pienempiä huoneita ja asuntoja. Ei halua, jokainen valitsee sopivan väljästi suunnitellun riittävän ison asunnon sen sardiinipurkin sijaan, jos ne ovat samanhintaiset. Hintahan se on joka pakottaa hankkimaan 4h perheelle kolmion 59 neliötä.
Kyllä asunnoissa pitää olla edes pieni eteinen, jottei kaikki hiekka ja kura ole kulkuväylällä tai olohuoneessa tai keittiössä, ja makuuhuoneissa pitää mahtua reilusti kulkemaan sängyn ympärillä niin että voi pedata ja siivota ja nousta sängystä kulkematta toisen yli. Kuinka ison keittiön tai olohuoneen kukin tarvii on makuasia. Minä arvostan riittävää väljyyttä niissäkin.
Ulkoisesti harjakatto riittävän pitkillä räystäillä on järkevin ja kaunis vaihtoehto. Riittävällä kaltevuudella pulpettikattokin käy, tai mansardityyppinen taitekatto. Tasakatot pitäisi lailla kieltää. Viemärit ja vedet pitäisi alunperin jo sijoittaa sellaiseen kanavaan, josta niiden vaihto 60 vuoden päästä onnistuu helposti.
Ja jos alueelle halutaan minkäänlaista kaupunkimaisuutta, niin talojen alakerroksiin pitää tehdä tiloja ravintoloille ja pienille myymälöille. Tämä pitäisi huomioida jo kaavassa. Ihmiset kaipaa korttelipubeja ja pikkukauppoja. Esim. Arabianrannan asuinalueella Helsingissä on isoja korttelialueita joissa kivijalassa on vaan jotain kummallisia suunnittelutoimistoja joiden kaihtimet on aina kiinni. Aivan kuollutta.
Kerrostaloon ei voi laittaa harjakattoa keskusta-alueelle koska lumet ja jäät ei voi tulla kadulla kävelijöiden niskaan.
En ole nähnyt lunta ja jäätä minkäänlaiseksi ongelmaksi. Lumiesteet katolle ja räystäskourujen ja syöksytorvien saattolämmitys. Enemmän syynä tasakattoihin on arkkitehtien, siis joko kaavoittajien tai rakennussuunnittelijoiden esteettiset ihanteet. Olen suunnitellut paljon niin "tasakattoja" (=sisäpuolisella vedenpoistolla) kuin lapekattoja, Hyviä ne ovat molemmat, kun oikein tehdään.
Arkkitehti varmaan (väärin?) kuvittelee, että ihmiset siivoavat kämppiään ja vievät ne bioroskat ulos? itsellä keittiö on ihan ulko-oven vieressä, mikä on mukava, niin ei tarvitse painavia kauppakasseja raahata läpi asunnon. Parvekkeen ovi todennäköisesti on suunniteltu makkariin tuulettamista ja vaatehuoltoa silmälläpitäen. Ei vieraiden viihdytykseen.
Olen kummastellut miten 100 vuotta sitten oli varaa rakentaa niin kestäviä, kauniita ja käsityönä muurattuja taloja, vaikka luulisi että rahaa oli vähemmän ja yhteiskunta muutenkin köyhempi? Ketkä niitä rakennutti? Mitkä oli työmiesten palkat?