Puoliso suuttuu jos olen kipeä. Minulla on kipua ja uupumusta aiheuttava perussairaus.

Ei joka päivä, ei edes joka viikko. Hyvin harvoin joudun sängyn pohjalle tai muuten toimintakyky alentunut.
Mutta sitten jos olenkin liian kipeä toimimaan niin siitä seuraa kiukuttelua, eilen koska en tehnyt ruokaa. Aina ei ole edes mitään erityisempää tehtävää, hän suuttuu jos vain käyn sohvalle lepäämään.
Sitten minun pitää hyvittää lepäämiseni viimeistään seuraavana päivänä, aivan sama olenko vieläkään täysin toipunut koska hän kokee että minun toimimattomuus on hänen kaltoinkohtelua.
Sairauteni on mennyt lähiaikoina pahemmaksi enkä tiedä kumpi olisi rankempaa, kuunnella syyllistämistä siitä vai koittaa sairauden ja lasten kanssa selvitä yksin.
Vertaistukea? Kokemuksia?